01998L0026 — FI — 08.04.2024 — 006.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EUVL L 166 11.6.1998, s. 45) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/44/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, |
L 146 |
37 |
10.6.2009 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/78/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, |
L 331 |
120 |
15.12.2010 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, |
L 201 |
1 |
27.7.2012 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, |
L 257 |
1 |
28.8.2014 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/879, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, |
L 150 |
296 |
7.6.2019 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/886, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, |
L 886 |
1 |
19.3.2024 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 98/26/EY,
annettu 19 päivänä toukokuuta 1998,
selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä
I
JAKSO
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan:
jäljempänä 2 artiklan a alakohdassa määriteltyyn järjestelmään, johon sovelletaan jäsenvaltion lakia ja joka toimii missä tahansa valuutassa, ►M1 euroissa ◄ tai eri valuutoissa, jotka järjestelmässä muunnetaan toisiinsa nähden,
kyseiseen järjestelmään osallistujaan,
2 artikla
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
”järjestelmällä” muodollista järjestelyä:
Jäsenvaltio voi nimetä järjestelmäksi sellaisen muodollisen järjestelyn, jonka toiminta koskee siirtomääräysten täytäntöönpanoa i alakohdan toisessa luetelmakohdassa määritetyllä tavalla ja jossa rajoitetussa määrin pannaan täytäntöön muita rahoitusvälineitä koskevia määräyksiä, jos kyseinen jäsenvaltio katsoo, että nimeäminen on perusteltua järjestelmä-riskin takia, ja jollei ensimmäisen alakohdan edellytyksistä muuta johdu.
Jäsenvaltio voi myös tapauskohtaisesti nimetä järjestelmäksi sellaisen kahdenvälisen muodollisen järjestelyn, jossa on mahdollista selvitysyhteisöä, mahdollista keskuksena toimivaa vastapuolta, mahdollista selvitysyhteisöä tai mahdollista epäsuoraa osallistujaa lukuunottamatta kaksi osallistujaa, jos se katsoo, että nimeäminen on perusteltua järjestelmäriskin takia.
Yhteentoimivien järjestelmien välinen järjestely ei ole järjestelmä,
”laitoksella”
Jos järjestelmää valvotaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja siinä pannaan täytäntöön ainoastaan i alakohdan toisessa luetelmakohdassa määriteltyjä siirtomääräyksiä sekä tällaisista määräyksistä johtuvia maksuja, jäsenvaltio voi päättää, että tällaiseen järjestelmään osallistuvia yrityksiä, jotka vastaavat siirtomääräyksistä syntyvien taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä kyseisessä järjestelmässä, voidaan pitää laitoksina edellyttäen, että järjestelmään osallistujista vähintään kolme kuuluu yhteen tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista luokista ja että tällainen päätös on perusteltu järjestelmäriskin takia,
”keskuksena toimiva vastapuoli” tarkoittaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä keskusvastapuolta,
”selvitysosapuolella” elintä, joka tarjoaa järjestelmiin osallistuville laitoksille ja/tai keskuksena toimivalle vastapuolelle selvitystilejä, joiden avulla kyseisissä järjestelmissä annetut siirtomääräykset selvitetään, ja tarvittaessa antaa näille laitoksille ja/tai keskuksena toimiville vastapuolille luottoa selvitystarkoituksiin,
”selvitysyhteisöllä” laitosten, mahdollisen keskuksena toimivan vastapuolen ja/tai mahdollisen selvitysosapuolen nettopositioiden laskemisesta vastuussa olevaa elintä,
”osallistujalla” laitosta, keskuksena toimivaa vastapuolta, selvitysosapuolta, selvitysyhteisöä, järjestelmän ylläpitäjää tai asetuksen (EU) N:o 648/2012 17 artiklan nojalla toimiluvan saaneen keskuksena toimivan vastapuolen määritysosapuolta.
Järjestelmän sääntöjen mukaan sama osallistuja voi toimia keskuksena toimivana vastapuolena, selvitysosapuolena tai selvitysyhteisönä tai hoitaa kaikkia edellä mainittuja tehtäviä tai osaa niistä.
Jäsenvaltio voi päättää, että tätä direktiiviä sovellettaessa epäsuoraa osallistujaa voidaan pitää osallistujana, jos se on perusteltua järjestelmäriskin takia, mikä ei kuitenkaan rajoita sellaisen osallistujan vastuuta, jonka kautta epäsuora osallistuja välittää siirtomääräyksiä järjestelmään;
”epäsuoralla osallistujalla” laitosta, keskuksena toimivaa vastapuolta, selvitysosapuolta, selvitysyhteisöä tai järjestelmän ylläpitäjää, jolla on sopimussuhde sellaiseen siirtomääräyksiä täytäntöönpanevaan järjestelmään osallistujan kanssa, jossa epäsuora osallistuja voi suorittaa siirtomääräykset järjestelmän kautta edellyttäen, että epäsuora osallistuja on järjestelmän ylläpitäjän tiedossa,
”arvopapereilla” kaikkia direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa mainittuja välineitä,
”siirtomääräyksellä”
”maksukyvyttömyysmenettelyllä” jäsenvaltion tai yhteisön ulkopuolisen maan laissa säädettyä kaikkia velkojia koskevaa yhteistä menettelyä, jonka tarkoituksena on joko osallistujan asettaminen selvitystilaan tai osallistujaa koskeva uudelleenjärjestely silloin, kun edellä mainittuun menettelyyn liittyy siirtojen tai maksujen keskeyttäminen tai rajoitusten asettaminen niille,
”nettoutuksella” sitä, että osallistujan tai osallistujien yhdelle tai useammalle muulle osallistujalle antamat tai yhdeltä tai useammalta osallistujalta saamat siirtomääräyksistä johtuvat saatavat ja velvoitteet muunnetaan yhdeksi nettosaatavaksi tai yhdeksi nettovelaksi, jolloin vain nettosaatava voidaan velkoa tai nettovelka jäädä velkaa,
”selvitystilillä” keskuspankin, selvitysosapuolen tai keskuksena toimivan vastapuolen hoitamaa tiliä, jolla säilytetään varoja tai arvopapereita sekä selvitetään järjestelmään osallistujien välisiä liiketoimia,
”vakuudella” kaikkia rahaksi muutettavissa olevia varoja, myös rajoituksetta rahoitusvakuusjärjestelyistä 6 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY ( 5 ) 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvakuuksia, jotka on annettu panttaus-, takaisinosto- tai vastaavaan sopimukseen perustuen (mukaan lukien pantiksi annettu raha) tai muutoin niiden oikeuksien ja velvoitteiden täyttämisen turvaamiseksi, jotka mahdollisesti syntyvät järjestelmässä, tai jotka on annettu jäsenvaltioiden keskuspankeille tai Euroopan keskuspankille,
”työpäivällä” päivää, joka kattaa sekä yöllä että päivällä tapahtuvat selvitykset ja joka sisältää kaikki järjestelmän toiminnallisen kierron aikaiset tapahtumat,
”yhteentoimivilla järjestelmillä” kahta tai useampaa järjestelmää, joiden ylläpitäjät ovat keskenään sopineet järjestelystä, jonka puitteissa suoritetaan järjestelmien välisiä siirtomääräyksiä,
”järjestelmän ylläpitäjällä” järjestelmän toiminnasta oikeudellisesti vastuussa olevaa yhteisöä tai vastuussa olevia yhteisöjä. Järjestelmän ylläpitäjä voi myös toimia selvitysosapuolena, keskuksena toimivana vastapuolena tai selvitysyhteisönä.
II
JAKSO
NETTOUTUS JA SIIRTOMÄÄRÄYKSET
3 artikla
Siirtomääräykset ja nettoutus ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia, ja ne sitovat sivullista siinäkin tapauksessa, että on aloitettu osallistujaa koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jos siirtomääräykset ovat tulleet järjestelmään ennen 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtaa. Tämä pätee siinäkin tapauksessa, että on aloitettu (kyseiseen järjestelmään tai yhteentoimivaan järjestelmään) osallistujaa tai sellaista yhteentoimivan järjestelmän ylläpitäjää koskeva maksukyvyttömyysmenettely, joka ei ole osallistuja.
Jos siirtomääräykset ovat tulleet järjestelmään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohdan jälkeen ja ne on toteutettu järjestelmän säännöissä määriteltynä työpäivänä, jonka kuluessa tällainen menettely on aloitettu, ne ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia ja kolmansiin osapuoliin nähden sitovia ainoastaan, jos järjestelmän ylläpitäjä voi osoittaa, että ajankohtana, jona kyseiset siirtomääräykset muuttuivat peruuttamattomiksi, se ei tiennyt eikä sen olisi pitänyt tietää tällaisen menettelyn aloittamisesta.
4 artikla
Jäsenvaltiot voivat määrätä, että osallistujaa tai yhteentoimivan järjestelmän ylläpitäjää koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei estä kyseisen osallistujan selvitystilillä olevien varojen tai arvopaperien käyttämistä kyseisen osallistujan velvoitteiden täyttämiseen järjestelmässä tai yhteentoimivassa järjestelmässä maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamistyöpäivänä. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että tällaisen osallistujan järjestelmään yhteydessä olevaa luottojärjestelyä voidaan käyttää saatavilla ja olemassa olevaa vakuutta vastaan kyseisen osallistujan velvoitteiden täyttämiseen järjestelmässä tai yhteentoimivassa järjestelmässä.
5 artikla
Järjestelmään osallistuja tai kolmas osapuoli ei saa peruuttaa siirtomääräystä kyseisen järjestelmän säännöissä määrätyn ajankohdan jälkeen.
Kun kyseessä ovat yhteentoimivat järjestelmät, kukin järjestelmä määrittää omissa säännöissään peruutusajankodan sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten yhteentoimivien järjestelmien sääntöjä koordinoidaan tältä osin siinä määrin kuin se on mahdollista. Jollei kaikkien yhteentoimiviin järjestelmiin kuuluvien järjestelmien säännöissä nimenomaisesti toisin määrätä, muiden järjestelmien, joiden kanssa järjestelmä on yhteentoimiva, säännöistä ei aiheudu vaikutuksia järjestelmässä sovellettuihin peruutusajankohtaa koskeviin sääntöihin.
III
JAKSO
MAKSUKYVYTTÖMYYSMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
6 artikla
7 artikla
Maksukyvyttömyysmenettely ei vaikuta taannehtivasti ennen 6 artiklan 1 kohdan mukaista maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtaa syntyneisiin, järjestelmään osallistumisen yhteydessä muodostuneisiin osallistujan oikeuksiin ja velvoitteisiin. Tätä sovelletaan muun muassa osallistujan oikeuksiin ja velvoitteisiin yhteentoimivassa järjestelmässä tai sellaisen yhteentoimivan järjestelmän ylläpitäjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joka ei ole osallistuja.
8 artikla
Jos aloitetaan järjestelmään osallistujaa koskeva maksukyvyttömyysmenettely, osallistujan kyseiseen järjestelmään osallistumisesta johtuvat tai sen yhteydessä syntyneet oikeudet ja velvoitteet määräytyvät sen lainsäädännön mukaan, jonka alainen järjestelmä on.
IV
JAKSO
VAKUUDEN HALTIJAN OIKEUKSIEN SUOJAAMINEN VAKUUDEN ANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VAIKUTUKSILTA
9 artikla
Maksukyvyttömyysmenettely ei vaikuta järjestelmän ylläpitäjän tai osallistujan oikeuksiin niille järjestelmän tai jonkin yhteentoimivan järjestelmän yhteydessä annettuun vakuuteen eikä jäsenvaltioiden keskuspankkien tai Euroopan keskuspankin oikeuksiin niille annettuun vakuuteen, kun maksukyvyttömyysmenettely koskee
osallistujaa (kyseisessä järjestelmässä tai yhteentoimivassa järjestelmässä),
yhteentoimivan järjestelmän ylläpitäjää, joka ei ole osallistuja,
jäsenvaltioiden keskuspankkien tai Euroopan keskuspankin vastapuolta, tai
vakuuden antanutta kolmatta osapuolta.
Vakuus voidaan muuttaa rahaksi kyseisten oikeuksien turvaamiseksi.
Jos järjestelmän ylläpitäjä on antanut vakuuden toiselle järjestelmän ylläpitäjälle yhteentoimivan järjestelmän puitteissa, vakuuden vastaanottanutta järjestelmän ylläpitäjää koskeva maksukyvyttömyysmenettely ei vaikuta vakuuden antaneen järjestelmän ylläpitäjän oikeuksiin kyseiseen vakuuteen.
V
JAKSO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
10 artikla
Jäsenvaltioiden on yksilöitävä järjestelmät ja vastaavat järjestelmien ylläpitäjät, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, ja ilmoitettava ne arvopaperimarkkina-viranomaiselle sekä ilmoitettava sille viranomaiset, jotka ne ovat nimenneet 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa nämä tiedot verkkosivustollaan.
Järjestelmän ylläpitäjän on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka lakia sovelletaan, järjestelmään osallistujat, mukaan luettuina mahdolliset epäsuorat osallistujat, sekä niitä koskevat muutokset.
Toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoittamisen lisäksi jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden lainkäyttövallan alaisia järjestelmiä valvotaan tai että ne hyväksytään.
Laitos antaa pyynnöstä kelle tahansa, jolla on oikeutettu intressi, tietoa siitä, mihin järjestelmiin se osallistuu ja minkälaiset ovat näiden järjestelmien toimintaa säätelevät keskeiset säännöt.
Ennen selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä annetun direktiivin 98/26/EY ja rahoitusvakuusjärjestelyistä annetun direktiivin 2002/47/EY muuttamisesta linkitettyjen järjestelmien sekä lainasaamisten osalta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/44/EY ( 7 ) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten voimaantuloa nimetty järjestelmä jatkuu tämän direktiivin mukaisesti nimettynä järjestelmänä.
Siirtomääräys, joka tulee järjestelmään ennen direktiivin 2009/44/EY, täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten voimaantuloa mutta joka selvitetään sen jälkeen, katsotaan tässä direktiivissä tarkoitetuksi siirtomääräykseksi.
10 a artikla
11 artikla
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
12 artikla
Komission on annettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua 11 artiklan 1 kohdassa mainitusta päivämäärästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän direktiivin soveltamisesta sekä tarvittaessa sen tarkistamista koskevat ehdotukset.
12 a artikla
Viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021 komissio tarkastelee sitä, miten jäsenvaltiot soveltavat tämän direktiivin säännöksiä sekä kansallisiin laitoksiinsa, jotka osallistuvat suoraan järjestelmiin, joihin sovelletaan kolmannen maan lainsäädäntöä, että vakuuksiin, jotka annetaan kyseisiin järjestelmiin osallistuttaessa. Komissio arvioi erityisesti, onko tätä direktiiviä vielä tarpeen muuttaa niiden järjestelmien osalta, joihin sovelletaan kolmannen maan lainsäädäntöä. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiasta kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi.
13 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
14 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).
( 5 ) EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43.
( 6 ) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
( 7 ) EUVL L 146, 10.6.2009, s. 37