(1)

Unioni suhtautuu myönteisesti ulkomaisiin sijoituksiin, sillä ne edistävät kasvua parantamalla sen kilpailukykyä, luomalla työpaikkoja ja mittakaavaetuja sekä tuomalla pääomaa, teknologiaa, innovointia ja asiantuntemusta.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 3 artiklan 5 kohdassa todetaan, että unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua.

(3)

Unionissa ja jäsenvaltioissa on avoin sijoitusympäristö, mikä on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEUT’, ja sisällytetty unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiin sitoumuksiin. SEU 21 artiklan 2 kohdassa kuitenkin määrätään, että unionin politiikalla ja toimilla pyritään turvaamaan unionin arvot, perusedut, turvallisuus, riippumattomuus ja koskemattomuus. Nämä periaatteet ja tavoitteet muodostavat perustan unionin yhteiselle kauppapolitiikalle, sellaisena kuin se vahvistetaan SEUT 207 artiklassa, myös ulkomaisten sijoitusten osalta. Näissä puitteissa Maailman kauppajärjestössä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä sekä kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppa- ja investointisopimuksissa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten nojalla unioni tai jäsenvaltiot voivat rajoittaa ulkomaisia suoria sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tiettyjen vaatimusten mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 (4) nojalla on perustettu kehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat seurata ulkomaisia suoria sijoituksia. Kyseisessä asetuksessa säädettiin erityisesti yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista ja tuoda esiin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Kyseisessä yhteistyömekanismissa edellytettiin, että jäsenvaltio, jossa ulkomainen suora sijoitus tapahtuu, ottaa asianmukaisesti huomioon muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja komission antaman lausunnon seurantapäätöksessään.

(5)

Asetuksessa (EU) 2019/452 luodulla kehyksellä on saavutettu sen tavoite eli tarjottu jäsenvaltioille ja komissiolle virallinen mekanismi, jonka avulla ne voivat vaihtaa tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista ja lisätä tietämystä rajat ylittävistä, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvista riskeistä, joita tietyistä ulkomaisista suorista sijoituksista aiheutuu.

(6)

Tarvitaan kuitenkin uusi säädös, jotta voidaan vahvistaa ulkomaisten suorien sijoitusten seurannan tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja parantaa yhdenmukaisuutta koko unionissa. Tällaisia parannuksia tarvitaan myös, koska sijoitusvirrat muuttuvat. Maailmantalouden yhdentyminen yhdessä sodan ja geopoliittisten jännitteiden kanssa on luonut uusia riskejä, joihin unionin ja jäsenvaltioiden on puututtava. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 20 päivänä kesäkuuta 2023 yhteisen tiedonannon Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta ja 3 päivänä joulukuuta 2025 yhteisen tiedonannon ”EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen”. Kyseisissä tiedonannoissa ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta määritetään välineeksi, jolla suojellaan unionia taloudelliseen turvallisuuteen liittyviltä riskeiltä. Tiedonannoissa korostetaan tarvetta puuttua riskeihin, jotka liittyvät toimitusketjujen häiriönsietokykyyn, kriittisen infrastruktuurin saatavuuteen, teknologiavuotoihin sekä taloudellisten riippuvuuksien hyödyntämiseen tai taloudelliseen pakottamiseen.

(7)

Tietyt ulkomaiset sijoitukset, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2019/452 soveltamisalaan, voivat aiheuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Kyseiset riskit koskevat erityisesti tiettyjä ulkomaisia sijoituksia, jotka on tehty jäsenvaltioissa, joissa ei vielä ole käytössä seurantamekanismia, ulkomaisia sijoituksia, jotka on tehty jäsenvaltioissa, joissa on käytössä seurantamekanismi mutta tietyt arkaluonteiset ulkomaiset sijoitukset eivät kuulu sen soveltamisalaan, sekä ulkomaisia sijoituksia, joita ulkomaiset sijoittajat tekevät unioniin sijoittautuneen tytäryhtiön kautta, jäljempänä ’unionin sisäiset sijoitukset’, ja joihin saattaa liittyä samoja turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä kuin suoraan kolmansista maista tehtyihin sijoituksiin.

(8)

Kun valtaosalla jäsenvaltioista, mutta ei kaikilla, oli voimassa säädös, jossa säädettiin ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismista, seurantamekanismin puuttuminen tietyissä jäsenvaltioissa mahdollisti sen, että ongelmalliset ulkomaiset sijoittajat, jotka halusivat sijoittaa arkaluonteisiin resursseihin, saattoivat sijoittaa kyseisiin jäsenvaltioihin ja päästä siten sisämarkkinoille. Lisäksi monien jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä seuranta kattaa myös unionin sisäiset sijoitukset. Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja soveltamisalassa sekä kynnysarvoissa ja kriteereissä, joita käytetään arvioitaessa, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Myös seurantamenettelyissä on eroja. Tämän asetuksen tavoitteena on vähentää eroja kansallisella tasolla käyttöön otettujen seurantamekanismien keskeisissä osissa. Joissakin jäsenvaltioissa ulkomainen sijoitus voidaan tehdä ennen kuin on saatu selvitys turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvista vaikutuksista. Toisissa taas edellytetään, että ulkomainen sijoitus tehdään lopullisesti vasta sen jälkeen, kun sille on annettu lupa seurantamekanismin puitteissa. Tällaiset erot aiheuttavat ongelman sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Ne esimerkiksi luovat epätasapuoliset toimintaedellytykset ja lisäävät säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sijoittajille, jotka ilmoittavat liiketoimista useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Erojen vähentäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa sovellettavien kansallisten järjestelmien ja niiden ominaisuuksien ennustettavuus sijoittajien kannalta ja siten vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden yhdentymisen taso, joka voi johtaa siihen, että yksi ainoa liiketoimi vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin eri puolilla unionia. On esimerkiksi mahdollista, että liiketoimi, jonka tarkoituksena on hankkia yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettu yritys, vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen myös toisessa jäsenvaltiossa toimitusketjun rakenteen tai muiden taloudellisten tekijöiden vuoksi, jotka yhdistävät unionin sijoituskohteen muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin muihin yrityksiin. Näiden sisämarkkinoiden yhdentymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja johdonmukaisuuden ja ennustettavuuden lisäämiseksi on aiheellista, että ulkomaisten sijoitusten arvioinnissa käytettävät kriteerit ja osatekijät vahvistetaan unionin toimilla. Näin ollen tämän asetuksen tavoitteena on lisätä ulkomaisten sijoitusten, myös unionin sisäisten sijoitusten, seurantaan sovellettavien kansallisten sääntöjen lähentämistä ja luoda siten tasapuoliset toimintaedellytykset, lisätä varmuutta ulkomaisten sijoittajien kannalta ja estää sisämarkkinoiden uusien esteiden syntyminen.

(9)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ulkomaisten sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, kaikki jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan ulkomaisia sijoituksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Lisäksi kansallisten seurantamekanismien keskeiset osatekijät olisi yhdenmukaistettava. Kyseiseen vähimmäistason yhdenmukaistamiseen olisi sisällyttävä jäsenvaltioiden velvoite varmistaa, että tietyillä arkaluonteisilla aloilla toimiviin yhteisöihin kohdistuvia ulkomaisia sijoituksia seurataan. Kyseisellä velvoitteella on tarkoitus varmistaa, että tiettyjä arkaluonteisia ulkomaisia sijoituksia seurataan kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi tällä asetuksella olisi edelleen yhdenmukaistettava ja selvennettävä yhteistyömekanismin mukaisia menettelyjä sekä seurantamekanismien ja yhteistyömekanismin välistä vuorovaikutusta. Erityisesti on aiheellista varmistaa, että kaikkiin seurantamekanismeihin sisältyy alustava tarkastelu, joka saisi kestää enintään 45 kalenteripäivää siitä päivästä, jona seurannasta vastaava viranomainen katsoo, että hakemuksessa on kaikki tiedot. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi otettava käyttöön ’hakemuksen’ määritelmä, joka kattaa sekä vaaditun asiakirja-aineiston alkuperäisen toimittamisen että arvioinnin siitä, katsotaanko pyynnön sisältävän kaikki tiedot. Tarvittaessa olisi tehtävä perusteellinen tutkimus. Lisäksi yhteistyömekanismin kautta ilmoittamisen määräajat olisi yhdenmukaistettava ja yhteistyömekanismin mukaisen menettelyn vaiheet, erityisesti jäsenvaltioiden huomautusten ja komission lausuntojen antamisen osalta, olisi sovitettava paremmin yhteen. Tällaisella yhdenmukaistamisella ja yhteen sovittamisella voitaisiin puuttua tilanteisiin, joissa kansallisten menettelyjen määräajat eivät ole keskenään linjassa, jolloin ne voisivat viivästyttää liiketoimea. Yhdenmukaistaminen olisi tarpeen tietyssä määrin myös kriteereissä, jotka jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava huomioon, kun ne arvioivat, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Kyseisiin yhteisiin kriteereihin olisi sisällyttävä kriittisten toimijoiden turvallisuus, luotettavuus, häiriönsietokyky ja toiminta, kriittisten teknologioiden saatavuus tai kriittisten tuotantopanosten toimitusten jatkuvuus. Yhteisillä kriteereillä varmistettaisiin yhdenmukaisempi arviointi ulkomaisten sijoitusten todennäköisistä kielteisistä vaikutuksista turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja säilytettäisiin samalla jäsenvaltioiden mahdollisuus ottaa huomioon muita kriteerejä, jotka voivat vaihdella jäsenvaltioittain.

(10)

Ulkomaisten sijoitusten seuranta olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti. Tällaisessa seurannassa olisi otettava huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot, ja siinä olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Siinä olisi kunnioitettava tavoitetta, joka koskee avoimen sijoitusympäristön ja sisämarkkinoiden turvaamista. Lisäksi ulkomaisten sijoitusten seurannassa olisi noudatettava unionin oikeutta ja erityisesti SEUT 49 ja 63 artiklaa. Seurantamekanismeista tai seurantaa koskevista päätöksistä, kuten riskejä lieventävien toimenpiteiden määräämisestä taikka ulkomaisen sijoituksen kieltämisestä tai kumoamisesta, voi seurata sijoittautumisvapauden tai pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksia, joiden olisi oltava perusteltuja yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä, mukaan lukien yhteiskunnan perustavanlaatuiseen etuun kohdistuvat todelliset ja riittävän vakavat uhkat. Tällaisia yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä syitä ovat muun muassa valtion elinten ja keskeisten julkisten palvelujen toimintaan, välttämättömien tuotteiden toimittamiseen tai palvelujen tarjontaan tai väestön eloonjäämiseen kohdistuvat uhkat, ulkosuhteiden tai kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon vakavaan häiriintymiseen liittyvät uhkat tai sotilaallisiin etuihin kohdistuvat uhkat.

(11)

Jotta tällä asetuksella perustettu yhteistyömekanismi voisi toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti, on tarpeen määritellä yhteinen vähimmäissoveltamisala, jonka kattamia ulkomaisia sijoituksia kaikkien jäsenvaltioiden olisi seurattava.

(12)

On tarpeen lisätä sen jäsenvaltion, johon ulkomainen sijoitus on suunniteltu toteutettavaksi tai jossa se on toteutettu, jäljempänä ’vastaanottava jäsenvaltio’, vastuuta komissioon ja niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka tuovat esiin yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä asianmukaisesti perusteltuja huolta herättäviä seikkoja.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetulla yhteisellä kehyksellä ei pitäisi rajoittaa kunkin jäsenvaltion yksinomaista vastuuta taata kansallinen turvallisuutensa SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisellä yhteisellä kehyksellä ei myöskään olisi rajoitettava jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamista SEUT 346 artiklan mukaisesti.

(14)

Tämän asetuksen olisi katettava ulkomaiset sijoitukset, jotka luovat pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisten sijoittajien, myös valtion elinten, ja taloudellista toimintaa jäsenvaltiossa harjoittavien unionin sijoituskohteiden välille tai ylläpitävät niitä. Tätä asetusta olisi sovellettava ulkomaisiin sijoituksiin, jotka ulkomainen sijoittaja tekee suoraan tai jotka tehdään unionin sisäisenä sijoituksena. Sen ei kuitenkaan pitäisi kattaa yritysten arvopapereiden hankintaa, joka on tarkoitettu yksinomaan finanssisijoitukseksi ilman aikomusta vaikuttaa yrityksen johtamiseen tai sitä koskevaan määräysvaltaan (arvopaperisijoitukset).

(15)

Ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen välille luodaan pysyviä ja suoria yhteyksiä, kun ulkomainen sijoittaja saa tosiasiallisen mahdollisuuden osallistua unionin sijoituskohteen johtamiseen tai saa määräysvallan siinä. Tästä on selvästi kyse silloin, kun ulkomainen sijoittaja hankkii ratkaisevan vaikutusvallan unionin sijoituskohteeseen eli tosiasiallisen tai oikeudellisen kyvyn päättää joko yksin tai yhdessä unionin sijoituskohteen liiketoiminnasta. Tosiasiallinen osallistuminen unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvalta siinä voi kuitenkin olla kyseessä myös silloin, kun ulkomainen sijoittaja voi vaikuttaa olennaisesti sen liiketoimintaan, toimintaan tai päätöksiin, vaikkei sillä olisikaan ratkaisevaa vaikutusvaltaa unionin sijoituskohteeseen, esimerkiksi osakkeenomistuksen, äänioikeuksien, sopimusten, mukaan lukien toimittajasuhteista johtuva vaikutusvalta, ja merkittävän hallitusedustuksen kautta.

(16)

Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä hankinnat, jotka toteutetaan (pankkeja, keskusvastapuolia taikka vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä koskevien) asianmukaisten kriisinratkaisukehysten mukaisten kriisinratkaisuvälineiden avulla. Tällaisissa olosuhteissa aika on ratkaiseva tekijä ja päätökset tehdään usein erittäin nopeasti. Tässä asetuksessa säädetyt seurantamenettelyt voisivat haitata kykyä reagoida riittävän nopeasti. Rahoitusvakausriskien välttämiseksi kriisinratkaisuun liittyvät liiketoimet olisi sen vuoksi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle. Kriisinratkaisuviranomaisten olisi mahdollisuuksien mukaan otettava tämän asetuksen tavoite huomioon, kun ne toteuttavat kriisinratkaisutoimia, joihin osallistuu ulkomainen sijoittaja, erityisesti kun on kyse strategisista resursseista.

(17)

Konsernin sisäiset uudelleenjärjestelytoimet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun tällaiset toimet toteutetaan yksinomaan unionin sijoituskohteen tai sen konsernin, johon unionin sijoituskohde kuuluu, sisäistä uudelleenjärjestelyä varten esimerkiksi sulautumisella tai jakautumisella ja tämä ei aiheuta muutoksia unionin sijoituskohteen tosiasialliseen omistajaan ja edunsaajaan. Sisäiset uudelleenjärjestelyt olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle erityisesti silloin, kun ne eivät johda siihen, että uusi ulkomainen sijoittaja hankkii omistukseensa unionin sijoituskohteen tai yrityksen, joka suoraan tai välillisesti omistaa kyseisen unionin sijoituskohteen tai käyttää siinä määräysvaltaa, tai hankkii määräysvallan unionin sijoituskohteessa tai tällaisessa yrityksessä, ne eivät lisää ulkomaisten sijoittajien hallussa olevien osakkeiden määrää eivätkä ne anna ulkomaisille sijoittajille lisää oikeuksia, jotka voisivat johtaa muutokseen yhden tai useamman ulkomaisen sijoittajan tosiasiallisessa osallistumisessa unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvaltaan siinä. Sisäiset uudelleenjärjestelyt, joiden seurauksena unionin sijoituskohteen omistusketjuun tulee uusi oikeushenkilö, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan, joka ei jo ole edustettuna kyseisen omistusketjun yläpäässä, voisivat kuitenkin aiheuttaa turvallisuusriskejä, minkä vuoksi ne olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Tällaiseen oikeushenkilöön saatettaisiin esimerkiksi soveltaa kolmannen maan lainsäädäntöä, jossa asetetaan luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille velvoitteita jakaa tietoja tiedustelutarkoituksiin ilman oikeudenmukaista menettelyä tai valvontamekanismeja.

(18)

Asetus (EU) 2019/452 kattaa ainoastaan ulkomaisten sijoittajien tekemät suorat sijoitukset unionissa. Tämän asetuksen soveltamisalaa on kuitenkin tarpeen laajentaa siten, että se kattaa jäsenvaltioiden välillä tehtävät ulkomaiset sijoitukset, jotka toteutetaan sellaisen johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen kautta, joka on suoraan tai välillisesti ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa, jäljempänä ’ulkomaisen sijoittajan unionissa sijaitseva tytäryhtiö’. Kyseisiin ulkomaisiin sijoituksiin liittyy samoja turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia erityisiä riskejä kuin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka toteutetaan sellaisen oikeushenkilön kautta, joka ei ole sijoittautunut unioniin, koska määräysvaltaa käyttävällä ulkomaisella sijoittajalla on valtaa ja vaikutusvaltaa unionin sijoituskohteeseen, vaikka se käyttääkin niitä unionissa sijaitsevan tytäryhtiönsä kautta. Kyseiset erityiset riskit voivat johtua ulkomaiseen sijoittajaan sovellettavasta lainkäyttövallasta tai kolmannen maan hallituksen tai valtiosta riippumattomien toimijoiden vaikutusvallasta. Tällaisia riskejä ei aiheudu sellaisten sijoittajien ulkomaisista sijoituksista, jotka eivät ole kolmannen maan henkilön tai yhteisö suorassa tai välillisessä määräysvallassa. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan ulkomaiset sijoitukset, jotka tehdään ulkomaisen sijoittajan unionissa sijaitsevan tytäryhtiön kautta, mutta ei muiden unionin sijoittajien tekemiä sijoituksia, erityisesti sen varmistamiseksi, että soveltamisala kattaa johdonmukaisesti ulkomaiset sijoitukset, jotka luovat pysyvän yhteyden ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen välille, riippumatta siitä, tekeekö ulkomainen sijoittaja ne suoraan vai unioniin sijoittautuneen ja ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Tämä lisäisi seurantaa koskevien sääntöjen johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta kaikissa jäsenvaltioissa, mikä puolestaan vähentäisi ulkomaisille sijoittajille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja poistaisi kannustimen sijoittaa jäsenvaltioihin, joissa tällaisia liiketoimia ei seurata.

(19)

Jotta voidaan varmistaa asianmukainen arviointi siitä, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, on tärkeää, että termillä ’tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja’ viitataan toimijoihin, jotka tosiasiallisesti käyttävät vaikutusvaltaa ulkomaisessa sijoittajassa tai unionin sijoituskohteessa joko suoraan tai välillisesti. Trustien osalta laillinen omistajuus on trustilla sellaisenaan, mutta taloudellinen hyöty tulee sille luonnolliselle henkilölle tai niille luonnollisille henkilöille, joiden puolesta trusti toimii. Tästä syystä ’tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan’ määritelmän olisi katettava myös ne, jotka viime kädessä hyötyvät ulkomaisesta sijoituksesta, erityisesti trustin edunsaajat. On kuitenkin otettava huomioon, että joskus ulkomaiset sijoittajat voivat toimia kulissina, joka peittää ulkomaisen sijoituksen takana todellisuudessa olevan henkilön. Vastaavasti ulkomaiset sijoittajat voivat joskus joutua muiden sellaisten toimijoiden pakottamisen kohteeksi, jotka voivat viime kädessä käyttää vaikutusvaltaa ulkomaiseen sijoitukseen. Niinpä ’tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan’ määritelmän olisi katettava myös luonnolliset henkilöt, joiden puolesta ulkomainen sijoitus tehdään tai joiden puolesta määräysvaltaa kyseiseen ulkomaiseen sijoitukseen käytetään. Yleensä ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja on yksi ainoa luonnollinen henkilö. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että henkilöitä on enemmän kuin yksi, kuten puolisoiden ja muiden perheenjäsenten tapauksessa. Samoin on tarpeen ottaa huomioon tilanteet, joissa luonnollista henkilöä ei ole mahdollista tunnistaa, myös kun on kyse julkisista osakeyhtiöistä. Tällaisissa tilanteissa tosiasiallisena omistajana ja edunsaajana olisi pidettävä oikeushenkilöä, yhteisöä tai trustia, joka on ulkomaisen sijoittajan tai unionin sijoituskohteen omistusketjun tai määräysvaltaketjun yläpäässä korkeimmalla tunnistettavissa olevalla tasolla.

(20)

Tässä asetuksessa säädetään ainoastaan seurantamekanismien keskeisistä osatekijöistä. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä kansallisia säännöksiä, jotka täydentävät tämän asetuksen säännöksiä tai ovat niitä yksityiskohtaisempia. Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi voitava määrittää sijoittajien hankkimia äänioikeuksia koskevat kynnysarvot, joiden perusteella käynnistetään ulkomaisten sijoitusten seuranta. Jäsenvaltioiden olisi voitava laajentaa kansallisen seurantamekanisminsa soveltamisalaa siten, että se kattaa ulkomaiset sijoitukset aloilla, jotka eivät kuulu yhteisen vähimmäissoveltamisalan piiriin. Jos jäsenvaltio päättää ulottaa seurantamekanisminsa soveltamisalan yhteistä vähimmäissoveltamisalaa laajemmalle, seurannan olisi oltava tämän asetuksen mukainen edellyttäen, että se kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(21)

Johdonmukaisten ja ennakoitavien seurantamenettelyn varmistamiseksi on aiheellista vahvistaa olennaiset ominaisuudet niille seurantamekanismeille, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön. Kyseisiin ominaisuuksiin olisi kuuluttava ainakin ennakkolupaa edellyttävien liiketoimien vähimmäissoveltamisala, seurantamenettelyn jakautuminen alustavaan tarkasteluun ja perusteelliseen tutkimukseen, seurannan määräajat, julkinen vuosikertomus, seurantaa koskevan päätöksen kohteena olevien osapuolten mahdollisuus hakea muutosta tällaisiin päätöksiin ja seurannasta vastaavien viranomaisten kyky käsitellä tehokkaasti laiminlyönti- ja kiertämistapauksia. Seurantamekanismeihin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen olisi oltava avoimia, eikä niissä saisi harjoittaa syrjintää kolmansien maiden välillä.

(22)

Jotta voidaan parantaa seurantamenettelyjen avoimuutta ja ennustettavuutta, seurannasta vastaavien viranomaisten olisi ilmoitettava tapauksen mukaan ja ilman aiheetonta viivytystä hakemuksen jättäneelle henkilölle, että hakemuksessa on kaikki tiedot. Kyseisten tietojen antaminen ei saisi estää seurannasta vastaavaa viranomaista pyytämästä lisätietoja tai esittämästä lisäkysymyksiä sen jälkeen, kun se on vahvistanut, että hakemuksessa on kaikki tiedot, eikä se saisi rajoittaa seurannasta vastaavien viranomaisten mahdollisuutta ilmoittaa hakemuksen jättäneelle henkilölle muista tärkeistä menettelyn välivaiheista.

(23)

Seurannasta vastaavien viranomaisten ja komission olisi voitava ottaa huomioon sidosryhmiltä, kuten talouden toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä ja työmarkkinaosapuolilta, kuten ammattiliitoilta, saadut asiaankuuluvat tiedot ulkomaisesta sijoituksesta. Tällaiset tiedot voisivat johtaa siihen, että vastaanottava jäsenvaltio käynnistää seurantamenettelyn. Tätä varten seurannasta vastaavien viranomaisten ja komission olisi asetettava julkisesti saataville yhteystiedot, joiden kautta sidosryhmät voivat toimittaa ulkomaisia sijoituksia koskevia tietoja luottamuksellisesti.

(24)

Jotta voidaan varmistaa turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelun yhdenmukainen ja tehokas taso kaikkialla unionissa, on tarpeen säätää seurantamekanismien soveltamisalaa koskevasta vähimmäistason yhdenmukaistamisesta. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan ulkomaisia sijoituksia, jos unionin sijoituskohde toimii aloilla tai harjoittaa toimintaa, jotka ovat erityisen merkityksellisiä turvallisuuden, puolustuksen, demokraattisten prosessien eheyden, keskeisten palvelujen häiriönsietokyvyn tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta. Tällaisen seurantamekanismien yhteisen vähimmäissoveltamisalan vahvistaminen on tarpeen sen varmistamiseksi, että ulkomaiset sijoitukset, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, tunnistetaan riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa unionin sijoituskohteet sijaitsevat, mikä vahvistaa yhteistyömekanismin tehokkuutta säilyttäen samalla jäsenvaltioiden yksinomaisen vastuun kansallisesta turvallisuudesta.

(25)

Yhteisen vähimmäissoveltamisalan olisi katettava ulkomaiset sijoitukset unionin sijoituskohteisiin, joissa kehitetään, valmistetaan tai kaupallistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/821 (5) liitteessä I lueteltuja kaksikäyttötuotteita tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (6) liitteessä lueteltuja puolustustarvikkeita ja -teknologioita, kun otetaan huomioon riskit, joita liittyy määräysvallan siirtoon, kun on kyse turvallisuuden ylläpitämisen kannalta ratkaisevan tärkeistä puolustukseen liittyvistä voimavaroista, teknologioista ja taitotiedosta. Yhteisen vähimmäissoveltamisalan olisi katettava myös ulkomaiset sijoitukset unionin sijoituskohteisiin, jotka tuottavat tai kehittävät puolijohde- tai kvanttiteknologioita tai tekevät tutkimusta tietyistä tekoälyteknologioista tai kehittävät niitä, kun otetaan huomioon niiden strateginen merkitys ja mahdollistava rooli monenlaisissa turvallisuuden kannalta kriittisissä sovelluksissa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia unionin sijoituskohteisiin, jotka harjoittavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1252 (7) liitteessä I olevassa 1 jaksossa lueteltuihin strategisiin raaka-aineisiin liittyviä tiettyjä toimintoja eli etsintää, louhintaa, jalostusta, kierrätystä, hyödyntämistä tai varastointia. Tällaisia toimintoja koskeva ulkomainen määräysvalta voi aiheuttaa vaaran toimitushäiriöistä, strategisesta riippuvuudesta tai epäasianmukaisesta vaikutusvallasta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi seurattava ulkomaisia sijoituksia unionin sijoituskohteisiin, jotka omistavat, kehittävät tai käyttävät vaaliluettelotietokantoja, äänestysjärjestelmiä ja muita keskeisiä tietojärjestelmiä. Lisäksi olisi seurattava myös ulkomaisia sijoituksia tiettyihin finanssimarkkinoiden infrastruktuureihin ja järjestelmän kannalta merkittäviin finanssialan yhteisöihin, kuten keskusvastapuoliin, arvopaperikeskuksiin, markkinoiden ylläpitäjiin, muihin maksujärjestelmien ylläpitäjiin kuin keskuspankkeihin, muihin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin ja globaaleihin erikoistuneiden rahaliikenteen sanomanvälityspalvelujen tarjoajiin, koska kyseiset infrastruktuurit ja kyseiset toimijat ovat keskeisiä unionin rahoitusjärjestelmän vakauden, eheyden ja häiriönsietokyvyn kannalta ja ottaen huomioon säästö- ja investointiunionin tavoitteet.

(26)

Yhteisen vähimmäissoveltamisalan olisi katettava myös ulkomaiset sijoitukset unionin sijoituskohteisiin, jotka toimivat liikenne-, energia- tai digitaalisen infrastruktuurin aloilla, mutta vain siltä osin kuin niitä pidetään kriittisinä niiden sijoittautumisjäsenvaltion tekemän riskiperusteisen kohdennetun arvioinnin perusteella. Kyseisessä arvioinnissa olisi otettava huomioon kansallinen turvallisuus ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kyseessä olevan unionin sijoituskohteen tarjoamien keskeisten palvelujen valossa. Jäsenvaltioilla olisi edelleen oltava harkintavalta nimetä tällaiset toimijat kyseisillä aloilla, ja niiden olisi tarvittaessa otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2557 (8) mukaisesti tehdyt riskinarvioinnit. Jotta voidaan varmistaa ennustettavuus ulkomaisten sijoittajien kannalta, toimijoiden olisi voitava varmistaa, tarvittaessa otettuaan yhteyttä toimivaltaiseen seurannasta vastaavaan viranomaiseen, pidetäänkö niitä kriittisinä tätä asetusta sovellettaessa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti arvioitava uudelleen, mitä unionin sijoituskohteita olisi pidettävä kriittisinä tätä asetusta sovellettaessa. Esimerkkejä arvioitavista toimijoista ovat ensinnäkin energia-alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/944 (9) määritellyt energiavarastot ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2024/1788 (10) tarkoitetut kaasun siirtoverkonhaltijat, toiseksi liikennealalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/12/EY (11) määritellyt lentoasemat, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (12) luetellut ydinverkkoon kuuluvat lentoasemat ja lentoasemilla sijaitsevia lisärakennelmia ja -laitteita käyttävät toimijat, kun kyseiset rakennelmat ja laitteet ovat olennaisen tärkeitä tällaisten lentoasemien turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta, asetuksessa (EU) 2024/1679 lueteltuihin ydinverkkoon kuuluviin satamiin liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/352 (13) määritellyt hallinnointielimet tai asetuksessa (EU) 2017/352 määritellyt satamapalvelujen tarjoajat ja muut ydinverkkoon kuuluvien satamien toimijat, kun kyseiset muut toimijat ovat olennaisen tärkeitä tällaisten ydinverkkoon kuuluvien satamien turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta, ja kolmanneksi digitaalisen infrastruktuurin alalla pilvipalvelujen tarjoajat ja yleisten sähköisten viestintäverkkojen tarjoajat.

(27)

Kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen seurata ennakkoon yhteiseen vähimmäissoveltamisalaan kuuluvia ulkomaisia sijoituksia, jotta voidaan asianmukaisesti suojella turvallisuutta ja yleistä järjestystä ja varmistaa yhteistyömekanismin tehokkuus. Ennakkoluvan edellyttäminen on olennaisen tärkeää, koska monet ulkomaisiin sijoituksiin liittyvät riskit toteutuvat sillä hetkellä, kun ulkomainen sijoittaja voi tosiasiallisesti osallistua johtamiseen tai saa tosiasiallisen määräysvallan, eikä niitä voida tehokkaasti lieventää sen jälkeen, kun ulkomaiset sijoitukset on toteutettu. Tämä pätee erityisesti ulkomaisiin sijoituksiin, jotka kuuluvat yhteiseen vähimmäissoveltamisalaan, koska tällaiset ulkomaiset sijoitukset voisivat johtaa peruuttamattoman pääsyn antamiseen arkaluonteisiin tietoihin, kriittisiin teknologioihin, keskeiseen infrastruktuuriin tai strategisiin resursseihin saannin peruuttamattomasti. Toimien toteuttaminen jälkikäteen olisi tällaisissa olosuhteissa suhteettoman työlästä ja joka tapauksessa tehotonta turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi asianmukaisesti.

(28)

Kun ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan unionissa sijaitseva tytäryhtiö perustaa uusia laitoksia tai uuden yrityksen harjoittaakseen taloudellista toimintaa unionissa, kyseessä on sijoitus täysin uuteen toimintaan (”greenfield-sijoitus”). Greenfield-sijoitusten olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tässä asetuksessa ei kuitenkaan pitäisi edellyttää, että kyseisille sijoituksille saadaan ennakkolupa. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää, sisällyttävätkö ne tällaiset sijoitukset seurantamekanismiensa soveltamisalaan.

(29)

Asetuksessa (EU) 2019/452 säädetty yhteistyömekanismi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan, jos yhteen jäsenvaltioon tehty ulkomainen suora sijoitus todennäköisesti vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin. Kyseinen yhteistyömekanismi on tähän mennessä osoittautunut erittäin hyödylliseksi, joten se olisi säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava tällä asetuksella, jotta voidaan varmistaa, että ulkomaisiin sijoituksiin sovelletaan yhdenmukaisempaa lähestymistapaa kaikkialla unionissa.

(30)

Jotta yhteistyömekanismissa keskitytään ainoastaan sellaisiin ulkomaisiin sijoituksiin, joissa ulkomaisen sijoittajan tai unionin sijoituskohteen ominaisuudet vaikuttavat todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, on aiheellista vahvistaa riskiperusteiset edellytykset, joiden perusteella jäsenvaltiossa seurannan kohteena olevista ulkomaisista sijoituksista ilmoitetaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Erityisesti jos ulkomainen sijoittaja tai sen unionissa sijaitseva tytäryhtiö on suoraan tai välillisesti kolmannen maan hallituksen määräysvallassa, on todennäköisempää, että se voisi edistää kyseisen kolmannen maan politiikkatavoitteita. Sen vuoksi on aiheellista, että jäsenvaltiot ilmoittavat tällaisten ulkomaisten sijoittajien tekemistä ulkomaisista sijoituksista, jos ne kuuluvat seurantamekanismien yhteiseen vähimmäissoveltamisalaan. Kolmannen maan hallituksen suoraa tai välillistä määräysvaltaa voitaisiin käyttää monin tavoin, ja se voitaisiin määrittää muun muassa omistusrakenteen, julkisen rahoituksen, erityisten hallintojärjestelyjen, kuten ylivaltaosakkeiden, tai muiden sellaisten piirteiden perusteella, joiden tarkoituksena on vaikuttaa johdon päätöksiin. Jäsenvaltioiden on myös aiheellista ilmoittaa sellaisista yhteiseen vähimmäissoveltamisalaan kuuluvista ulkomaisista sijoituksista, joissa ulkomainen sijoittaja on ollut osallisena ulkomaisissa sijoituksissa, jotka kiellettiin tai joille myönnettiin riskejä lieventäviä toimenpiteitä edellyttävä lupa ja riskejä lieventäviä toimenpiteitä laiminlyötiin merkittäviltä osin tai toistuvasti. Näin ollen ilmoitusta ei yleensä tarvitsisi tehdä pelkästään menettelyyn tai muotoseikkoihin liittyvän laiminlyönnin ei vuoksi. Vastaavasti jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava ulkomaisista sijoituksista, jos ne päättävät tehdä perusteellisen tutkimuksen ja unionin sijoituskohteella on yhteyksiä unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin tai muihin jäsenvaltioihin. Lisäksi jos ulkomainen sijoitus ei muuten täytä edellytyksiä, joiden perusteella siitä olisi ilmoitettava yhteistyömekanismin kautta, jäsenvaltion, jossa ulkomainen sijoitus on seurannan kohteena, kyseisestä ulkomaisesta sijoituksesta olisi kuitenkin ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle, jos kyseinen jäsenvaltio katsoo, että ulkomainen sijoitus voisi vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa. Näin varmistetaan, että yhteistyömekanismin kautta ilmoitetaan kaikista ulkomaisista sijoituksista, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, samalla kun varmistetaan, että vastaanottavalla jäsenvaltiolla on harkintavaltaa sen määrittämisessä, täyttyvätkö ilmoittamista koskevat edellytykset. Tällaisessa tapauksessa ilmoituksen tehneen jäsenvaltion olisi selitettävä syyt, joiden vuoksi se ilmoittaa kyseisestä ulkomaisesta sijoituksesta.

(31)

Yhteistyömekanismin tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa määräajat ja menettelyt, kun kahta tai useampaa samaan laajempaan liiketoimeen liittyvää ulkomaista sijoitusta seurataan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Tällaisissa useita maita koskevissa liiketoimissa hakijoiden olisi pyrittävä jättämään asianomaisissa jäsenvaltioissatehtävät erilliset hakemukset samana päivänä. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi pyrittävä ilmoittamaan hakemuksista yhteistyömekanismin kautta samana päivänä. Kyseisten useita maita koskevien liiketoimien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimintaansa koko seurantamenettelyn ajan. Niiden olisi erityisesti keskusteltava keskenään ja, jos jokin jäsenvaltio sitä pyytää, komission kanssa siitä, olisiko ulkomaisista sijoituksista ilmoitettava. Niiden olisi myös keskusteltava seurantaa koskevista päätöksistään ja pyrittävä yhdenmukaistamaan menettelyjensä aikataulut, mukaan lukien päivä, jona ne hyväksyvät seurantaa koskevat päätöksensä. Jos asianomaiset jäsenvaltiot aikovat myöntää ulkomaiselle sijoitukselle lieventäviä toimenpiteitä edellyttävän luvan, niiden olisi keskusteltava siitä, ovatko suunnitellut seurantaa koskevat päätökset keskenään yhteensopivia ja puututaanko niillä todettuihin riskeihin asianmukaisesti

(32)

Jotta ulkomaisen sijoituksen todennäköinen kielteinen vaikutus yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tunnistetaan asianmukaisesti, jäsenvaltioiden olisi voitava esittää huomautuksia ja komission olisi voitava antaa lausunto vastaanottavalle jäsenvaltiolle siinäkin tapauksessa, että kyseinen ulkomainen sijoitus ei ole seurannan kohteena kyseisessä jäsenvaltiossa tai että ulkomainen sijoitus on ollut seurannan kohteena mutta siitä ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismin kautta. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tietopyyntönsä, vastauksensa ja huomautuksensa samanaikaisesti komissiolle.

(33)

Jos turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuva todennäköinen kielteinen vaikutus johtuu ulkomaisesta sijoituksesta unionin sijoituskohteeseen, joka kuuluu tai osallistuu johonkin koko unionin kannalta kriittiseen unionin etua koskevaan hankkeeseen tai ohjelmaan, komission olisi voitava antaa lausunto. Kaikille jäsenvaltioille olisi ilmoitettava komission lausunnosta, jossa määritetään turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä aiheutuvat todennäköiset kielteiset vaikutukset unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin.

(34)

Komission olisi voitava antaa kaikille jäsenvaltioille osoitettu lausunto, jos se tunnistaa vähintään kaksi ulkomaista sijoitusta, jotka yhdessä tarkasteltuna todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Näin voi olla erityisesti silloin, kun vähintään kahdella ulkomaisella sijoituksella on samanlaisia ominaisuuksia, esimerkiksi tapauksissa, joissa ulkomaiset sijoitukset tekee sama ulkomainen sijoittaja, joissa vähintään kaksi ulkomaista sijoittajaa aiheuttaa samanlaisia riskejä tai joissa tehdään vähintään kaksi ulkomaista sijoitusta samaan sijoituskohteeseen tai samaan infrastruktuuriin, kuten Euroopan laajuiseen liikenne-, energia- tai viestintäinfrastruktuuriin. Jäsenvaltioiden ja komission olisi keskusteltava komission lausunnossaan toteamia riskejä koskevasta analyysista ja mahdollisista tavoista puuttua kyseisiin riskeihin.

(35)

Jäsenvaltioiden ei olisi tehtävä seurantaa koskevaa päätöstä ennen huomautusten esittämisen ja lausuntojen antamisen määräaikojen päättymistä, elleivät turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvät edut, kuten unionin sijoituskohteen konkurssin välttäminen, edellytä päätöksen tekemistä aiemmin. Tällaisista poikkeuksellisista olosuhteista olisi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle, joiden olisi esitettävä huomautuksensa tai annettava lausuntonsa viipymättä.

(36)

Jotta voidaan asianmukaisesti puuttua ulkomaisen sijoituksen todennäköisesti kielteiseen vaikutukseen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltion, joka saa muilta jäsenvaltioilta asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia tai komissiolta lausunnon, olisi otettava tällaiset huomautukset tai tämä lausunto asianmukaisesti huomioon myös silloin, kun se katsoo, että se sen oma turvallisuus tai yleinen järjestys ei ole uhattuna. Kyseisen jäsenvaltion olisi tarvittaessa koordinoitava toimintaansa komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja annettava niille päätöksensä päätösosa ja yhteenveto sen keskeisimmistä perusteluista. Kyseisessä yhteenvedossa olisi mainittava se, missä määrin vastaanottava jäsenvaltio on ottanut asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden huomautukset tai komission lausunnon, sekä tapauksen mukaan peruste sille, miksi se on eri mieltä jäsenvaltioiden huomautuksista tai komission lausunnosta. Kyseisten tietojen antamisella varmistetaan, että jäsenvaltioilla on vastuu osoittaa, millä tavalla ne ottavat asianmukaisesti huomioon muiden jäsenvaltioiden tai komission esiin tuomat huolenaiheet, ja samalla kunnioitetaan seurantaa koskevien päätösten arkaluonteisuutta ja niihin sisältyvien tietojen luottamuksellisuutta.

(37)

On tärkeää ottaa huomioon, että ne ulkomaiset sijoitukset, joista ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismin kautta, saattavat aiheuttaa riskin turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Tästä syystä jäsenvaltioiden ja komission olisi voitava esittää vastaanottavalle jäsenvaltiolle asianmukaisesti perusteltuja huomautuksia tai antaa lausunto ulkomaisesta sijoituksesta, josta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismin kautta, enintään 15 kuukauden kuluessa ulkomaisen sijoituksen toteuttamisesta. Jotta vältetään kuormittamasta yhteistyömekanismia liikaa, jäsenvaltioiden olisi ennen huomautusten esittämistä ja komission ennen lausunnon antamista tarkistettava, onko vastaanottava jäsenvaltio jo aloittanut tai saattanut päätökseen ulkomaisen sijoituksen seurannan ja aikooko se ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta yhteistyömekanismin kautta. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi otettava muiden jäsenvaltioiden huomautukset ja komission lausunto asianmukaisesti huomioon ja tältä pohjalta ilmoitettava huomautuksia esittäneille jäsenvaltioille ja komissiolle, jos se ei aio seurata ulkomaista sijoitusta. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun vastaanottava jäsenvaltio on eri mieltä huomautuksissa tai lausunnossa todetuista riskeistä. Vastaanottava jäsenvaltio voisi vastaavasti ilmoittaa, ettei se aio seurata ulkomaista sijoitusta, koska ulkomainen sijoitus ei kuulu sen seurantamekanismin soveltamisalaan tai se on jo ollut seurannan kohteena, vaikkakin näistä tilanteista olisi ihannetapauksessa pitänyt tehdä selkoa jo ennen mahdollisten huomautusten esittämistä tai mahdollisen lausunnon antamista. Jos vastaanottava jäsenvaltio ilmoittaa, ettei se aio seurata ulkomaista sijoitusta, olisi järjestettävä kokous joko huomautuksia esittäneen jäsenvaltion pyynnöstä tai komission pyynnöstä, jos se on antanut lausunnon. Komissio olisi kutsuttava tähän kokoukseen myös silloin, kun se ei ole antanut lausuntoa. Huomautuksia esittäneet jäsenvaltiot tai komissio voisivat pyytää tällaisen kokouksen järjestämistä erityisesti esitelläkseen todettuja riskejä tarkemmin tai keskustellakseen niistä. Jos vastaanottava jäsenvaltio päättää tällaisen kokouksen jälkeen ja huomautuksia esittäneiltä jäsenvaltioilta tai komissiolta saamistaan lisäselvennyksistä huolimatta olla seuraamatta ulkomaista sijoitusta, sen olisi ilmoitettava asiasta huomautuksia esittäneille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä annettava niille kirjallinen selvitys. Kyseisessä kirjallisessa selvityksessä voi olla päällekkäisyyksiä aiemmin ilmoitettujen, esimerkiksi pyydetyssä kokouksessa esitettyjen perustelujen kanssa.

(38)

Yhteistyömekanismin tehokkuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission tämän asetuksen soveltamista varten käyttöön ottamat yhteyspisteet olisi sijoitettava asianmukaiseen yhteyteen niiden hallintorakenteissa. Kyseisillä yhteyspisteillä olisi oltava tarvittava pätevä henkilöstö ja valtuudet, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä yhteistyömekanismin puitteissa ja huolehtia luottamuksellisten tietojen asianmukaisesta käsittelystä.

(39)

Yhteistyömekanismin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltio, joka ilmoittaa ulkomaisesta sijoituksesta yhteistyömekanismin kautta, toimittaa vähimmäistiedot vakiomuodossa. Jos ulkomaisesta sijoituksesta ei ole ilmoitettu yhteistyömekanismin kautta, vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava toimittaa ainakin samat vähimmäistiedot. Komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää lisätietoja vastaanottavalta jäsenvaltiolta. Lisätietopyyntö olisi perusteltava asianmukaisesti, se saisi koskea ainoastaan tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksia tai komissio voi antaa lausunnon, sen olisi oltava oikeassa suhteessa pyynnön tarkoitukseen eikä siitä saisi aiheutua kohtuutonta rasitetta vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

(40)

Jotta yhteistyö perustuu varmasti täydellisiin ja paikkansapitäviin tietoihin, vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava pyytää tietoja ulkomaiselta sijoittajalta tai muulta joko ulkomaisen sijoittajan tai unionin sijoituskohteen määräysvaltaketjuun kuuluvalta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä. Jos vastaanottavalla jäsenvaltiolla on perusteltu syy epäillä kyseisen ulkomaisen sijoittajan tai muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön sille toimittamien tietojen täydellisyyttä ja paikkansapitävyyttä, sen olisi tietojen laadun varmistamiseksi toteutettava kohtuullisia toimenpiteitä kyseisten tietojen todentamiseksi. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi esimerkiksi yksilöitävä ilmeiset ristiriidat ja ilmeisen virheelliset ja harhaanjohtavat tai selvästi puuttuvat tiedot. Poikkeustapauksissa, joissa vastaanottava jäsenvaltio ei yrityksistään huolimatta pysty hankkimaan toisen jäsenvaltion tai komission pyytämiä tietoja, sen olisi ilmoitettava asiasta niille viipymättä. Tällöin muiden jäsenvaltioiden ja komission olisi voitava perustaa huomautuksensa ja lausuntonsa niiden käytettävissä oleviin tietoihin.

(41)

Vastaanottava jäsenvaltio ja komissio saattavat kohdata esteitä asiaankuuluvien tietojen keräämisessä muissa jäsenvaltioissa olevilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä. Sen vuoksi tapauksissa, joissa tietyt tiedot ovat ehdottoman välttämättömiä sen määrittämiseksi, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, vastaanottavan jäsenvaltion ja komission olisi voitava pyytää toista jäsenvaltiota keräämään tietoja sen alueella asuvalta luonnolliselta henkilöltä tai sinne sijoittautuneelta oikeushenkilöltä. Vastaanottava jäsenvaltio voi lisäksi joutua tilanteeseen, jossa on tarpeen pyytää kahta tai useampaa jäsenvaltiota avustamaan kyseisten tietojen keräämisessä, mikä voi aiheuttaa merkittävän rasitteen erityisesti niille jäsenvaltioille, joilla on vähemmän resursseja. Jotta tietojen keräämiseen liittyvä apu olisi tehokkaampaa, vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava pyytää komissiota avustamaan tässä prosessissa ja keräämään sille tietoja. Samalla sen jäsenvaltion, jonka alueella tietopyynnön kohteena oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö asuu tai jonne se on sijoittautunut, olisi voitava kohtuullisen ajan kuluessa vastustaa tätä prosessia tai tarjoutua toimittamaan kyseiset tiedot itse. Antamalla kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuus vastustukseen varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat edelleen määrätä alueellaan tapahtuvasta tietojen keräämisestä. Sen vuoksi komission olisi tiedotettava kyseiselle jäsenvaltiolle riittävällä tavalla muun muassa siitä, mitä tietoja vastaanottava jäsenvaltio pyytää. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi voitava valita, pyytääkö se toista jäsenvaltiota keräämään tarvittavat tiedot vai pyytääkö se komission apua, sen mukaan, mitä se pitää kussakin tilanteessa tehokkaampana tai tarkoituksenmukaisempana. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolta tietoja pyydetään, saattaa tietopyynnön yhteydessä saada luottamuksellisia tietoja, kuten tietoja suunnitellusta ulkomaisesta sijoituksesta, myös välillisesti. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, että tällainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei saisi käyttää mitään saamiaan luottamuksellisia tietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin tietopyyntöön vastaamiseen eikä paljastaa niitä.

(42)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava tämän asetuksen mukaisesti toimittamiensa tai saamiensa tietojen luottamuksellisuus unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tätä asetusta sovellettaessa saatuja tietoja olisi käytettävä ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon niitä toimitettiin, mikä sisältää näiden tietojen käyttämisen haettaessa muutosta seurantaa koskeviin päätöksiin. Jos tietojen luvaton paljastaminen voisi vahingoittaa unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja, tiedon luovuttajan olisi turvallisuusluokiteltava tiedot unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vastatessaan tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä käsiteltäviä asiakirjoja koskeviin tutustumispyyntöihin jäsenvaltioiden ja komission on määrä koordinoida toimintaansa ja tarjoavat suojatuille eduille vähintään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (14) 4 artiklan nojalla käytettävissä olevan suojan tason, jotta suojataan tutkimusten tarkoitus. Komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi erityisesti komission päätösten (EU, Euratom) 2015/443 (15) ja (EU, Euratom) 2015/444 (16) mukaisesti.Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että noudatetaan neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä sopimusta Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta (17). Tähän sisältyy erityisesti velvollisuus olla alentamatta tai poistamatta turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta. Viranomaisten olisi käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja tai tietoja, jotka toimitetaan luottamuksellisesti. Seurannasta vastaavan viranomaisen olisi annettava tiedot toimittavalle toimijalle mahdollisuus ilmoittaa, mitä tietoja se pitää luottamuksellisina. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lomakkeella, joka on toimitettava ennakkoluvan pyytämiseksi ulkomaiselle sijoitukselle.

(43)

Viestinnän luottamuksellisuuden ja eheyden turvaamiseksi komission olisi perustettava suojattu ja salattu järjestelmä, jossa noudatetaan tiukimpia tietosuojan ja tietoturvan vaatimuksia ja johon kuuluu valvonta- ja tarkastusvalmiudet, joilla varmistetaan turvallisuusvaatimusten noudattaminen, ja pidettävä sitä yllä. Kaiken tämän asetuksen mukaisen jäsenvaltioiden keskinäisen sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen keskeisen viestinnän olisi tapahduttava kyseisen järjestelmän kautta, jollei lähetettävien tietojen luonne edellytä muuta keinoa, kuten fyysisten asiakirjojen käyttöä. Jäsenvaltioiden väliseen ja jäsenvaltioiden ja komission väliseen keskeiseen viestintään olisi sisällyttävä erityisesti yhteistyömekanismin kautta tehtävät ilmoitukset, tieto aikomuksesta esittää huomautus tai antaa lausunto, vastaanottavalle jäsenvaltiolle esitetyt tietopyynnöt, näihin pyyntöihin annetut vastaukset, huomautukset ja lausunnot sekä ulkomaista sijoitusta koskevan ilmoituksen jälkeen saadut merkittävät uudet tiedot. Suojatun ja salatun järjestelmän perustaminen ja käyttö ei saisi vaikuttaa seurannasta vastaavien viranomaisten ja komission väliseen yleiseen viestintään, jonka olisi edelleen oltava mahdollista kaikin asianmukaisin keinoin.

(44)

Jotta voidaan varmistaa, että ulkomaisten sijoitusten seurantaan liittyvien hakemusten jättäminen ja käsittely toteutuu turvallisesti ja tehokkaasti, ja keventää sekä hakemusta jättävien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden että seurannasta vastaavien viranomaisten hallinnollista taakkaa, komission olisi perustettava EU:n verkkoportaali, jäljempänä ’EU:n verkkoportaali’, kun vähintään yhdeksän jäsenvaltiota sitä pyytää. EU:n verkkoportaalin olisi tarjottava yhtenäinen mekanismi, jonka avulla hakemusta jättävät luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat jättää liiketoimea koskevan hakemuksen seurannasta vastaaville viranomaisille sähköisesti. Komission olisi kiinnitettävä järjestelmän suunnittelussa huomiota käyttäjäystävällisyyteen ja varmistettava, että se on sovellettavien tietosuoja- ja turvallisuusvaatimusten mukainen. Jos EU:n verkkoportaali perustetaan, sitä olisi käytettävä ulkomaisten sijoitusten osalta ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat sitä pyytäneet. Jos jäsenvaltio pyytää saada jäädä pois kyseisestä EU:n verkkoportaalista, portaalia ei olisi enää käytettävä kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettavien ulkomaisten sijoitusten osalta, tämän kuitenkaan vaikuttamatta EU:n verkkoportaalin käyttöön muissa asianomaisissa jäsenvaltioissa.

(45)

Yhteistyömekanismin tehokkuuden varmistamiseksi komission olisi perustettava suojattu tietokanta, joka sisältää tiedot yhteistyömekanismin kautta ilmoitetuista ulkomaisista sijoituksista ja seurantamekanismien nojalla toteutettujen arviointien tulokset 12 päivästä lokakuuta 2020 alkaen. Kun kansallinen menettely on saatettu päätökseen, jäsenvaltioiden olisi ladattava suojattuun tietokantaan tietyt tiedot ulkomaisesta sijoituksesta, ja ne voisivat myös toimittaa lisätietoja, tarvittaessa myös kaupallisilta toimittajilta, kuten riskianalyysien tarjoajilta sekä pakotteiden ja vaatimustenmukaisuuden seurantapalvelujen tarjoajilta, hankittuja ja niiden todentamia liiketoimintatietoja. Tällaisia tietoja on aiheellista jakaa yhteistyömekanismin kautta vain siinä määrin, kuin niiden käyttöä ja paljastamista koskevat sopimusjärjestelyt sen sallivat. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava ladata suojattuun tietokantaan asiaankuuluvat tiedot tapauksista, joissa lieventäviä toimenpiteitä on laiminlyöty merkittäviltä osin tai toistuvasti, koska tällaiset tiedot voivat olla merkityksellisiä määritettäessä, olisiko yhteistyömekanismin kautta ilmoitettava muista ulkomaisista sijoituksista tai vaikuttavatko ne todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(46)

On tärkeää, että jäsenvaltioilla ja komissiolla on käytettävissään laadukkaat liiketoimintatiedon hallintavalmiudet, jotta parannetaan niiden kykyä tunnistaa, arvioida ja lieventää ulkomaisista sijoituksista mahdollisesti aiheutuvia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä. Kyseisten valmiuksien olisi mahdollistettava asiaankuuluvien tietojen kerääminen ja analysointi ja siten helpotettava koordinoitujen riskinarviointien tekemistä. Komissio kehittää tällaisia valmiuksia varten tarvittavia osatekijöitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/2747 (18) perustetun kriisivalmiusarkkitehtuurin puitteissa. Nämä valmiudet voisivat täydentää tämän asetuksen mukaista yhteistyömekanismia siltä osin kuin asetuksen (EU) 2024/2747 mukaisesti kerätyt, käsitellyt tai analysoidut tiedot koskevat mahdollisia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä.

(47)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ulkomaisten sijoitusten seurantaan kaikkialla unionissa, on olennaisen tärkeää, että jotkin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvien todennäköisten riskien arvioinnissa käytettävät vaatimukset ja kriteerit vahvistetaan unionin tasolla. Kyseisissä vaatimuksissa ja kriteereissä olisi otettava huomioon ulkomaiseen sijoitukseen liittyvät riskit ja ulkomaiseen sijoittajaan liittyvät riskit.

(48)

Ulkomaiset sijoitukset aiheuttavat todennäköisemmin riskejä turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, jos ne ovat omiaan vaikuttamaan tiettyihin aloihin, resursseihin tai toimintoihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä turvallisuuden tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta. Jäsenvaltioiden ja komission on sen vuoksi aiheellista keskittyä näihin mahdollisiin vaikutuksiin määrittäessään, voisiko sijoitus vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen. Niiden olisi erityisesti arvioitava sijoituksen todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia direktiivissä (EU) 2022/2557 määritellyn kriittisen toimijan turvallisuuteen, luotettavuuteen, häiriönsietokykyyn ja toimintaan, kun otetaan huomioon tällaisten toimijoiden suorittamat ydintoiminnot ja niiden toiminnan häiriintymisen seuraukset. Sama koskee ulkomaisia sijoituksia, jotka voivat vaikuttaa kriittisten teknologioiden saatavuuteen tai teollis- ja tekijänoikeuksien tai muun aineettoman omaisuuden, kuten liikesalaisuuksien, tietokantojen, algoritmien tai prosessien, suojaamiseen ja käytettävyyteen, koska tällaisten teknologioiden tai resurssien vuotaminen tai käytön estyminen voisi heikentää turvallisuutta. Jäsenvaltioiden ja komission on myös tärkeää arvioida, missä määrin ulkomainen sijoitus voisi vaikuttaa elintarviketurvaan, kansanterveyteen, mukaan lukien kriittisten lääkkeiden tarjonta ja saatavuus, tai kriittisten tuotantopanosten toimitusten jatkuvuuteen sekä sotilaskohteiden ja muiden riskialttiiden julkisten kohteiden turvallisuuteen, kun otetaan huomioon näiden alojen ja resurssien keskeinen rooli yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ja elintärkeiden palvelujen jatkuvuuden turvaamisessa.Jäsenvaltioiden ja komission olisi myös otettava huomioon ulkomaisten sijoitusten mahdolliset vaikutukset arkaluonteisiin tietoihin, myös henkilötietoihin, erityisesti kun on kyse laajoista tietokokonaisuuksista, koska on olemassa riski tällaisten tietojen väärinkäytöstä tai strategisesta hyödyntämisestä. Lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin ulkomaisiin sijoituksiin, jotka voisivat vaikuttaa unionin etua koskeviin hankkeisiin tai ohjelmiin, jos niiden häiriöillä tai niihin kohdistuvalla sopimattomalla vaikuttamisella voisi olla rajat ylittäviä vaikutuksia koko unioniin. Jotta voidaan suojautua mahdolliselta ulkomaiselta sekaantumiselta, jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava huomioon ulkomaisten sijoitusten mahdolliset vaikutukset vapauden ja moniarvoisuuden toteutumiseen mediassa, mukaan lukien verkkoalustat ja sosiaalisen median alustat tai niiden lisäominaisuudet, tai muihin koulutus- ja harrastuskäyttöön tarkoitettuihin digitaalisiin ja interaktiivisiin ympäristöihin. Selkeyden vuoksi unionin etua koskevien hankkeiden tai ohjelmien luettelo olisi esitettävä liitteessä. Niihin olisi luettava Euroopan laajuiset liikenne-, energia- ja viestintäverkot sekä ohjelmat, joista tarjotaan rahoitusta turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta merkityksellisen toiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen. Luettelo teknologian aloista, jotka ovat merkityksellisiä tämän asetuksen mukaisten riskinarviointien kannalta, ja luettelo kriittisistä lääkkeistä olisi esitettävä erillisissä liitteissä.

(49)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava huomioon myös ulkomaiseen sijoitukseen liittyvät olosuhteet ja sen tausta. Olisi tarkasteltava erityisesti sitä, edistääkö ulkomainen sijoittaja, luonnollinen henkilö tai yhteisö, joka käyttää määräysvaltaa ulkomaisessa sijoittajassa, ulkomaisen sijoittajan tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja, ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö tai muu ulkomaisen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa oleva taikka sen puolesta tai johdolla toimiva osapuoli todennäköisesti kolmansien maiden poliittisia tavoitteita tai niiden sotilaallisten valmiuksien kehittämistä, sekä sitä, voisiko se käyttää ulkomaista sijoitusta tukemaan ihmisoikeuksien tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavia loukkauksia. Tällaiset vakavat loukkaukset ovat omiaan aiheuttamaan vakavia häiriöitä ulkosuhteille tai kansojen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle ja siten vaikuttamaan jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Riskitekijöitä voivat olla myös sellaiset olosuhteet kuin lupapyynnön aiempi hylkääminen tai lieventävien toimenpiteiden laiminlyönti, aiempi osallistuminen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kielteisesti vaikuttavaan toimintaan taikka laittomaan tai rikolliseen toimintaan, mukaan lukien SEU 29 artiklan ja SEUT 215 artiklan nojalla hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen, sekä sijoittautuminen kolmanteen maahan, jonka kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässä on havaittu merkittäviä strategisia puutteita, lakisääteinen vaatimus jakaa tietoja tiedustelutarkoituksia varten tai läpinäkymätön omistusrakenne, minkä vuoksi myös näitä tekijöitä olisi arvioitava. Lisäksi jäsenvaltioiden ja komission olisi tutkittava, voisiko ulkomainen sijoittaja toimia välikätenä, jonka kautta kolmannen maan hallitus tai valtiosta riippumaton toimija hankkii ja käyttää epäsuoraa vaikutusvaltaa unionin sijoituskohteeseen. Tällainen vaikutusvalta voisi ulottua yhtiörakenteiden tai muiden yhtiöoikeudellisten keinojen kautta välittyvää vaikutusvaltaa laajemmalle ja välittyä millä tahansa tavalla luonnollisten henkilöiden, kuten sijoittajan osakkeenomistajien tai hallituksen jäsenten, kautta. Tämä koskee myös epävirallisia keinoja, kuten henkilösuhteiden hyödyntämistä, henkilökohtaista tai poliittista painostusta sekä uhkailua ja muita manipuloivia tai vilpillisiä käytäntöjä.

(50)

Jos vastaanottava jäsenvaltio katsoo, että ulkomainen sijoitus todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, on aiheellista edellyttää, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän riskin lieventämiseksi, jos asiaankuuluvia toimenpiteitä on käytettävissä, ottaen asianmukaisesti huomioon kaikki muiden jäsenvaltioiden esittämät huomautukset ja komission lausunnon. Ulkomaiset sijoitukset olisi kiellettävä tai kumottava vain poikkeuksellisesti, jos riskejä lieventävät toimenpiteet tai unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla käytettävissä olevat muut kuin seurantamekanismin piiriin kuuluvat toimenpiteet eivät riitä lieventämään kielteistä vaikutusta turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen.

(51)

Jotta voidaan tukea yhteistyömekanismin täytäntöönpanoa ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä, asetuksessa (EU) 2019/452 tarkoitettu ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa käsittelevä asiantuntijaryhmä olisi säilytettävä ja sen tehtävät päivitettävä tämän asetuksen mukaisesti.

(52)

Jäsenvaltioita ja komissiota olisi rohkaistava yhteistyöhön samanmielisten kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät ulkomaisten sijoitusten seurantaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä. Tällaisella hallinnollisella yhteistyöllä olisi pyrittävä tehostamaan jäsenvaltioiden toteuttaman ulkomaisten sijoitusten seurannan kehystä ja tämän asetuksen mukaista jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä. Tähän yhteistyöhön olisi voitava kuulua tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä tekninen tuki ja tuki valmiuksien kehittämiselle. Komission olisi yhteistyön puitteissa kannustettava kolmansia maita, etenkin unionin jäsenehdokasmaita ja unionin naapurimaita, perustamaan sijoitusten seurantamekanismeja. Komission olisi myös seurattava seurantamekanismeihin liittyvää kehitystä kolmansissa maissa. Komissiolle olisi ilmoitettava yhteydenotoista kolmansiin maihin siltä osin kuin ne liittyvät sijoitusten seurantaan liittyviin systeemisiin kysymyksiin.

(53)

Jotta voidaan lisätä avoimuutta ulkomaisten sijoittajien kannalta, komission olisi pidettävä yllä julkisesti saatavilla olevaa luetteloa kaikista seurantamekanismeista. Siltä osin kuin asiasta ei jo säädetä kansallisessa lainsäädännössä, jäsenvaltioiden olisi lisäksi julkaistava yksityiskohtaiset ohjeet seurantamekanisminsa soveltamisalasta, ilmoitusvelvollisuuksiin sovellettavista kynnysarvoista ja niiden soveltamisen käynnistävistä seikoista sekä sovellettavista määräajoista ja menettelysäännöistä sekä päivitettävä ohjeita säännöllisesti.

(54)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle seurantamekanismeistaan ja niihin mahdollisesti tehdyistä muutoksista. Jäsenvaltioiden olisi julkaistava vuosittain kertomus seurantamekanismiensa soveltamisesta, asiaa koskevista lainsäädännön muutoksista ja seurannasta vastaavan viranomaisen toiminnasta, mukaan lukien koostetut ja anonymisoidut tiedot seurannan kohteena olleista liiketoimista.

(55)

Komission olisi laadittava vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseinen kertomus olisi avoimuuden nimissä myös julkistettava. Vuosikertomuksen olisi perustuttava muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden komissiolle luottamuksellisesti toimittamiin raportteihin ottaen asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden suoja erityisesti silloin, kun tietojen julkaiseminen voisi vaikuttaa unionin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai vaarantaa yksittäisten liiketoimien anonymiteetin. Vuosikertomuksen olisi sisällettävä tietoja unioniin tuleviin ulkomaisiin sijoituksiin liittyvistä suuntauksista ja luvuista, jäsenvaltioiden asiaa koskevaan lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista sekä kansainvälisistä yhteistyötoimista.

(56)

Jos henkilötietoja käsitellään tämän asetuksen nojalla, niitä olisi käsiteltävä henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Yhteyspisteiden ja jäsenvaltioissa olevien muiden toimijoiden olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (19) mukaisesti. Komission olisi käsiteltävä henkilötietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (20) mukaisesti. Henkilötietoja voi sisältyä asiakirjoihin ja muihin tietolähteisiin, joita käsitellään sijoitusten seurantaa varten. Kyseisiä henkilötietoja voivat olla luonnollisten henkilöiden, jotka ovat sijoittajia kohdeyhtiöissä, nimet, sijoittajan tai kohdeyhtiön johtamiseen osallistuvien luonnollisten henkilöiden nimet ja yhteystiedot tai yhteyspisteiden toimintaan osallistuvien henkilöiden nimet ja asemat. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen kansallisen viranomaisen ja komission olisi oltava erikseen vastuussa henkilötietojen käsittelystä yhteistyömekanismia käyttäessään.

(57)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 15 päivänä maaliskuuta 2024. Komissiota ja jäsenvaltioita olisi pidettävä asetuksen (EU) 2018/1725 ja asetuksen (EU) 2016/679 mukaisina yhteisrekisterinpitäjinä henkilötietojen käsittelyssä. Komissio ja asetuksen (EU) 2019/452 mukaiseen yhteistyömekanismiin osallistuvat jäsenvaltioiden edustajat tai viranomaiset allekirjoittivat 28 päivänä huhtikuuta 2022 yhteistä rekisterinpitoa koskevan sopimuksen, joka on yhteensopiva tämän asetuksen kanssa. Sen vuoksi komission ja mekanismiin osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien tai viranomaisten olisi pidettävä yllä kyseistä yhteisrekisterinpitojärjestelyä, jota olisi edelleen sovellettava myös tämän asetuksen osalta, ja yhteisrekisterinpitojärjestelyssä olevat viittaukset asetuksen (EU) 2019/452 säännöksiin olisi tätä varten ymmärrettävä viittauksiksi tämän asetuksen vastaaviin säännöksiin. Vaikka Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto 13/2024 on otettu huomioon, yhteisten säilytysaikojen määrittämistä ei pidetä asianmukaisena, koska tässä asetuksessa vahvistetaan ainoastaan seurantamekanismien vähimmäisvaatimukset ja koska jotkin jäsenvaltiot ovat vasta alkaneet kehittää seurantamekanismejaan.

(58)

Komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta viimeistään neljän vuoden ja kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja esitettävä kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa olisi analysoitava unioniin tulevien ulkomaisten sijoitusten kehitystä sekä arvioitava tämän asetuksen vaikutusta unionin taloudelliseen turvallisuuteen. Siinä olisi myös arvioitava sitä, olisiko seurantamekanismien yhteistä vähimmäissoveltamisalaa muutettava, myös siltä osin kuin on kyse ulkomaisista sijoituksista unionin sijoituskohteisiin, jotka valmistavat kriittisiä lääkkeitä tai joilla on niitä koskeva myyntilupa. Kertomuksessa olisi arvioitava myös mediapalveluihin tehtäviin ulkomaisiin sijoituksiin liittyviä riskejä ja sitä, miten niihin voidaan parhaiten puuttua. Siihen olisi niin ikään sisällyttävä arvio siitä, olisiko tätä asetusta muutettava. Jos kertomukseen sisältyy ehdotus tämän asetuksen muuttamisesta, komission olisi voitava liittää siihen lainsäädäntöehdotus.

(59)

Asetuksen täytäntöönpanossa unionissa ja jäsenvaltioissa olisi noudatettava asiaa koskevia vaatimuksia, joita on asetettu rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä Maailman kauppajärjestön sopimuksissa (21), mukaan lukien erityisesti palvelukaupan yleissopimuksen (22) (GATS) XIV artiklan a kohta ja XIV a artikla. Tämä asetus olisi pantava täytäntöön johdonmukaisesti myös niiden sitoumusten kanssa, jotka on tehty muissa kauppa- ja investointisopimuksissa, joissa unioni tai jäsenvaltiot ovat osapuolina, sekä kauppa- ja investointijärjestelyissä, joihin unioni tai jäsenvaltiot ovat liittyneet.

(60)

Jos ulkomainen sijoitus muodostaa keskittymän, joka kuuluu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (23) soveltamisalaan, tämän asetuksen soveltaminen ei saisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tätä asetusta ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohtaa olisi sovellettava yhdenmukaisesti. Siltä osin kuin näiden asetusten soveltamisalat ovat päällekkäiset, tässä asetuksessa säädetyt seurantaa koskevat kriteerit ja asetuksen (EY) N:o 139/2004 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu oikeutettujen etujen käsite olisi tulkittava johdonmukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen arvioimista, ovatko näiden etujen suojaamiseen tarkoitetut kansalliset toimenpiteet yhdenmukaisia unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja muiden sääntöjen kanssa.

(61)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2009/138/EY (24), 2013/36/EU (25) ja 2014/65/EU (26) vahvistettuihin unionin sääntöihin, jotka koskevat rahoitusalalla tapahtuvaan määräosuuden hankintaan sovellettavaa toiminnan vakauden arviointia, sillä se on erillinen menettely, jolla on tietty tavoite.

(62)

Tätä asetusta olisi sovellettava johdonmukaisesti suhteessa muihin unionin oikeudessa vahvistettuihin ilmoitus- ja lupamenettelyihin, eikä sillä pitäisi rajoittaa niiden soveltamista. Komission olisi voitava käyttää jäsenvaltioiden yhteistyömekanismin puitteissa ilmoittamia tietoja voidakseen valvoa unionin oikeuden soveltamista SEU 17 artiklan mukaisesti.

(63)

Jotta voidaan ottaa huomioon hankkeiden tai ohjelmien perustamisesta annettujen unionin säädösten hyväksyminen tai muuttaminen, mukauttaa luetteloa riskinarviointien kannalta merkityksellisistä teknologian aloista ja ottaa huomioon sellaisten säädösten hyväksyminen, joissa säädetään unionin kriittisten lääkkeiden luettelon laatimisesta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja sen liitteiden muuttamista. Tämän asetuksen asiaa koskevassa liitteessä esitetyn unionin etua koskevien hankkeiden ja ohjelmien luettelon olisi katettava unionin oikeuden nojalla perustetut hankkeet tai ohjelmat, jotka koskevat turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta erityisen tärkeiden kriittisen infrastruktuurin, kriittisen teknologian tai kriittisten tuotantopanosten kehittämistä, huoltoa tai hankintaa. Tämän asetuksen asianomaisessa liitteessä esitetyn luettelon teknologian aloista, jotka ovat merkityksellisiä riskinarviointien kannalta, olisi sisällettävä alat, joilla ulkomainen sijoitus voi vaikuttaa turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sellaisen unionin sijoituskohteen kautta, joka ei osallistu unionin etua koskevaan hankkeeseen tai ohjelmaan tai saa rahoitusta siitä. Kriittisten lääkkeiden osalta on tärkeää, että kun komissio on vahvistanut unionin kriittisten lääkkeiden luettelon täytäntöönpanosäädöksellä, joka on annettu ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista unionin lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkevirastoa koskevista säännöistä, asetusten (EY) N:o 1394/2007 (27) ja (EU) N:o 536/2014 (28) muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 141/2000 (29), (EY) N:o 726/2004 (30) ja (EY) N:o 1901/2006 (31) kumoamisesta annetun asetuksen nojalla, viittaus kriittisiin lääkkeisiin, jotka jäsenvaltioiden ja komission on otettava huomioon määrittäessään, vaikuttaako ulkomainen sijoitus todennäköisesti kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, olisi saatettava ajan tasalle ja korvattava viittauksella unionin kriittisten lääkkeiden luetteloon ja siihen tehtyihin myöhempiin muutoksiin ja asianomainen liite olisi poistettava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (32) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(64)

Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset erityisesti siltä osin kuin on kyse lomakkeesta, jota on käytettävä tietojen toimittamiseen ulkomaisista sijoituksista, suojatun ja salatun järjestelmän ja EU:n verkkoportaalin toimintaa koskevista järjestelyistä, jäsenvaltioille annettavista teknisistä ohjeista, jotka koskevat kansallisten seurantamekanismien mukaisten arviointien tuloksista koottavaa suojattua tietokantaa, sekä jäsenvaltioiden komissiolle vuosittain antamiin kertomuksiin käytettävästä lomakkeesta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (33) mukaisesti.

(65)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista perustavoitteen toteuttamiseksi eli sen varmistamiseksi, ettei unioniin tulevilla ulkomaisilla sijoituksilla ole kielteistä vaikutusta turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen säätää unionin puitteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot seuraavat ulkomaisia sijoituksia alueellaan turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, sekä yhteistyömekanismista, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat vaihtaa asiaankuuluvia tietoja ulkomaisista sijoituksista, arvioida niiden mahdollisia vaikutuksia turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja tunnistaa mahdolliset huolenaiheet. SEU 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiotun tavoitteen saavuttamiseksi.

(66)

Asetus (EU) 2019/452 olisi kumottava. Tätä asetusta olisi alettava soveltaa 18 kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä, jotta jäsenvaltioilla ja toimijoilla olisi riittävästi aikaa valmistautua sen täytäntöönpanoon. Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja sujuva yhteistyö jäsenvaltioiden ja komission välillä ulkomaisten sijoitusten seurannassa ja ottaa huomioon ulkomaisten sijoittajien oikeutetut odotukset, on aiheellista jatkaa asetuksen (EU) 2019/452 soveltamista sellaisiin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka ovat seurannan kohteena tämän asetuksen soveltamispäivänä tai jotka tehdään tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä. Tähän sisältyy jäsenvaltioiden mahdollisuus esittää kommentteja komissiolle tai antaa lausunto asetuksen (EU) 2019/452 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tätä asetusta ei olisi sovellettava ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, joihin sovelletaan edelleen asetusta (EU) 2019/452. Sitä ei pitäisi soveltaa myöskään muihin ulkomaisiin sijoituksiin, jotka ovat seurannan kohteena tämän asetuksen soveltamispäivänä, kuten unionin sisäisiin sijoituksiin, jotka ovat jo seurannan kohteena kansallisen lainsäädännön nojalla. On aiheellista selventää myös, että tätä asetusta ei sovelleta ulkomaisiin sijoituksiin, jotka toteutetaan tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä,