EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 17.6.2025
COM(2025) 828 final
2025/0180(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
venäläisen maakaasun tuonnin vaiheittaisesta lopettamisesta, mahdollisten energiariippuvuuksien seurannan parantamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1938 muuttamisesta
{SWD(2025) 830 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Laiton täysimittainen hyökkäys, jonka Venäjän federaatio aloitti helmikuussa 2022 Ukrainaa kohtaan, paljasti, miten dramaattiset seuraukset riippuvuudesta venäläisestä maakaasun tuonnista on markkinoille ja turvallisuudelle. Siitä aiheutui merkittäviä negatiivisia vaikutuksia unionin taloudelle. Konfliktilla on ollut erittäin häiritsevä vaikutus maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, minkä lisäksi se on nostanut energian hintoja huomattavasti ja tehnyt markkinoista varsin epävakaat. Tämän seurauksena unionin kauppasuhteet Venäjään ovat heikentyneet merkittävästi.
Energia-alalla vaikutukset ovat olleet huomattavia. Venäjä itse asiassa käytti unionin riippuvuutta venäläisen energian viennistä unioniin pakottamis- ja manipulointikeinona. Riippuvuus venäläisen energian tuonnista on tehnyt unionista ja sen jäsenvaltioista haavoittuvan toimintahäiriöiden ja hintaheilahteluiden suhteen, millä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia koko talouteen. Korkeat energian hinnat heikensivät EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja viime kädessä heikensivät unionin talouden vakautta ja kasvunäkymiä.
Venäjä on aiemminkin uhannut unionin toimitusvarmuutta katkaisemalla yksipuolisesti Eurooppaan tulevat kaasuvirrat, kuten tähän lainsäädäntöehdotukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään yksityiskohtaisesti. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään, miten Venäjä on järjestelmällisesti käyttänyt toimitusriippuvuuksia väärin unionin talouden ja taloudellisen turvallisuuden kustannuksella. Tämä käy ilmi useista kilpailututkinnoista ja erityisesti Venäjän kaasutoimitusten vähennyksistä tai keskeytyksistä vuosina 2006, 2009 ja 2014 sekä kaasuvirtojen ja varastojen täyttötasojen tarkoituksellisesta alentamisesta ennen Venäjän federaation Ukrainaan syksyllä 2021 kohdistamaa täysimittaista hyökkäystä. Venäjän federaation Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Venäjä käytti unionin riippuvuutta altistaakseen unionin vakavalle energia- ja talousturvallisuuskriisille lopettamalla tai vähentämällä toimitukset strategisesti, jotta energian hinnat pysyisivät korkeina. 1
Venäjän valtion määräysvallassa oleva monopoliviejä Gazprom on ollut lukuisten kilpailututkintojeten kohteena. Niissä on käsitelty muun muassa kieltoja, joiden mukaan kaasun edelleenmyynti sopimuskumppaneille on kiellettyä (ns. määräpaikkalausekkeet), hintaväärinkäytöksiä tai yrityksiä pakottaa sopimuskumppaneita. Tästä syystä unioni ei voi pitää Venäjän federaatiota ja sen energiayhtiöitä luotettavina energiakauppakumppaneina.
Toimituskatkokset aiheuttivat myös erittäin vakavia ongelmia energian toimitusvarmuudelle unionissa ja pakottivat 11 jäsenvaltiota julistamaan asetuksen (EU) 2017/1938 mukaisen energiakriisitason vuonna 2022. Vaikutus hintoihin oli ennennäkemätön, sillä kaasun keskimääräinen spot-hinta vuonna 2022 oli 125 euroa megawattitunnilta, mikä on 6–8 kertaa korkeampi kuin ennen kriisiä. Kriisin vaikutukset tuntuivat kaikkialla unionissa, sillä energian hintojen nousu vaikutti jopa niihin jäsenvaltioihin, joihin Venäjältä tulevien kaasuvirtojen suorat häiriöt eivät vaikuttaneet. Kaasukriisin seuraukset heijastuivat myös sähköalaan, sillä kaasun tuotanto palvelee usein hinnanmuodostustekniikkana sähkön tukkumarkkinoilla. Sähkön tukkuhinnat nousivat Euroopassa elokuussa 2022 keskimäärin yli 400 euroon megawattitunnilta, ja muutaman päivän lyhytaikaiset huippuhinnat olivat useimmissa jäsenvaltioissa selvästi yli 500 euroa megawattitunnilta. Tästä aiheutui unionin energiajärjestelmälle vakavia seurauksia, jotka siirtyivät vähittäismarkkinoille ja loppukuluttajille, koska unionin talous on riippuvainen vakaista ja ennakoitavista energiatoimituksista.
Vaikutukset siitä, että Venäjä käyttää energia-alaa aseena, ulottuivat energian toimitusvarmuutta laajemmalle ja vahingoittivat vakavasti koko unionin taloutta. Energian hinnat olivat tärkein vauhdittava tekijä inflaatiolle, joka oli korkeimmillaan yli 10 prosenttia vuonna 2022. Viimeaikainen kriisi on osoittanut, että luotettavat kauppasuhteet energiatuotteita toimittavien kumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä markkinoiden vakauden säilyttämiseksi, ihmisten elämän ja terveyden suojelemiseksi sekä unionin keskeisten turvallisuusintressien suojaamiseksi.
Vastauksena Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen sekä valtion- ja hallitusten päämiesten 11. maaliskuuta 2022 antaman Versailles’n julistusta myötäillen komissio käynnisti 18. toukokuuta 2022 REPowerEU-suunnitelman 2 , jonka tarkoituksena on monipuolistaa energiatoimituksia turvallisella, kohtuuhintaisella ja kestävällä tavalla niin, että tuonti Venäjältä lopetetaan kokonaan. Suunnitelma perustui pitkäaikaiseen monipuolistamispolitiikkaan, joka esitettiin myös vuonna 2014 annetussa Euroopan energiavarmuusstrategiassa 3 ja vuoden 2015 energiaunionistrategiassa 4 . EU ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 2022 lähtien toteuttaneet REPowerEU-suunnitelmaa energian säästämiseksi, puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamiseksi, kotimaisen energiantuotannon vauhdittamiseksi, kaasutoimitusten monipuolistamisen mahdollistavan keskeisen infrastruktuurin viimeistelemiseksi ja EU:n energiadiplomatian tehostamiseksi. Unioni pystyikin vähentämään kaasun tuontia Venäjältä vuosina 2021–2023 yli 70 prosenttia 150 miljardista kuutiometristä 43 miljardiin kuutiometriin, ja energian hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 huippulukemista.
Huolimatta merkittävästä edistymisestä ja siitä, että venäläisen kaasun siirto Ukrainan kautta lakkasi vuoden 2024 lopussa, Venäjältä tuodaan edelleen kaasua unioniin. Tämän tuonnin osuus unionin kaasun kokonaistuonnista vuonna 2025 on arviolta noin 13 prosenttia. Koska unioniin vielä tuotavat venäläisen maakaasun määrät ovat edelleen merkittäviä, komissio ilmoitti 6. toukokuuta 2025 julkaisemassaan etenemissuunnitelmassa13 venäläisen energian tuonnin lopettamiseen tähtäävästä lainsäädäntöehdotuksesta, jolla lopetetaan vaiheittain venäläisen kaasun tuonti kokonaan ja parannetaan energiariippuvuuksia koskevaa nykyistä kehystä.
Lisäksi merkittävä osa nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontikapasiteetista on venäläisten yritysten määräysvallassa, mikä aiheuttaa riskin siitä, että näitä kapasiteettioikeuksia voitaisiin käyttää vaihtoehtoisista lähteistä tapahtuvan tuonnin estämiseen hamstrauksella. Aiemmat kaasun varastohamstraukset ovat johtaneet huomattaviin markkinavääristymiin, hintojen nousuun ja kriittisiin turvatoimiin kohdistuviin uhkiin. 5
Venäjän federaatio on yli vuosikymmenen ajan järjestelmällisesti osoittautunut epäluotettavaksi kumppaniksi, joka käyttää kaasua aseena ja manipuloi energiamarkkinoita unionin keskeisten kansainvälisten turvallisuusintressien kustannuksella. Siksi Venäjältä vielä tuleva kaasuntuonti aiheuttaa merkittäviä riskejä unionin taloudelliselle turvallisuudelle ja erityisesti energian toimitusvarmuudelle, millä on haitallisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon, että Venäjältä tuotavan kaasun yli 15 miljardin euron maksut vuodessa vaarantavat unionin turvallisuuden, on tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä tämän tuonnin lopettamiseksi ja tunnustaa, että Venäjän federaation energiatoimitusten täydellisen lopettamisen on oltava asteittainen prosessi, jossa otetaan huomioon toimitusvarmuus ja markkinanäkökohdat. Koska LNG:llä odotetaan olevan keskeinen rooli Euroopan vaihtoehtoisten energiatoimitusten turvaamisessa, on myös olennaisen tärkeää täydentää kaasun tuontikieltoa toimenpiteellä, jolla rajoitetaan LNG-terminaalipalvelujen tarjoamista venäläisille yhteisöille.
Kuten 6. toukokuuta 2025 annetussa etenemissuunnitelmassa todetaan, komissio esittää järjestelmällisiä toimia Venäjän federaatiosta vielä tuotavan kaasun, öljyn ja ydinenergian tuonnin lopettamiseksi.
Komissio on arvioinut tarkkaan, miten mahdollinen kielto tuoda maakaasua Venäjältä ja tarjota LNG-terminaalipalveluja venäläisille yhteisöille vaikuttaa. Vuodesta 2022 lähtien on itse asiassa tehty valmistelutyötä ja laadittu useita yksityiskohtaisia analyyseja venäläisestä kaasusta luopumisen seurauksista. 6 Komissiolla oli myös mahdollisuus hyödyntää lukuisia ulkopuolisten asiantuntijoiden ja virastojen tutkimuksia. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyn vaikutustenarvioinnin 7 pohjalta asetusehdotuksen tarkoituksena on auttaa tehokkaasti poistamaan unionin riippuvuudet ja altistuminen merkittäville kaupan ja energiavarmuuden riskeille, jotka johtuvat kaasun ja öljyn tuonnista Venäjän federaatiosta. Jos nykyisiin riippuvuuksiin ei puututa, ne voisivat tehdä unionista erityisen haavoittuvan Venäjän federaation mahdollisille ennakoimattomille pakkotoimille.
Ehdotetulla asetuksella pyritään lopullisesti vaiheittain luopumaan Venäjän federaatiosta peräisin olevasta tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävästä putkikaasusta ja LNG:stä, mikä estää niiden pääsyn unionin markkinoille.
Koska useimmat jäsenvaltiot ja markkinaosapuolet ovat vuodesta 2022 lähtien luoneet jo toimitussuhteensa Venäjän federaation kanssa, tässä asetusehdotuksessa kielletään kaasun tuonti 17. kesäkuuta 2025 jälkeen tehtävien uusien sopimusten perusteella 1. tammikuuta 2026 alkaen. Asetuksessa säädetään voimassa olevien sopimusten mukaisen tuonnin täydellisestä lopettamisesta vuoden 2027 loppuun mennessä. Kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan, jäljellä olevista kaasumääristä voidaan luopua vaiheittain ilman merkittäviä taloudellisia vaikutuksia tai toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä, koska maailmanmarkkinoilla on riittävästi vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia, unionin kaasumarkkinat ovat hyvin yhteenliitetyt ja tuonti-infrastruktuuri on riittävä. Sen vuoksi asetuksessa otetaan huomioon erityyppisten sopimusten mukaisen tuonnin vaiheittaisen lopettamisen monimutkaisuus ja ehdotetaan, että uusiin sopimuksiin perustuvaa tuontia koskevaa kieltoa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
Lyhytkestoisissa sopimuksissa eli yksittäisiä tai useita maakaasutoimituksia koskevissa sopimuksissa, joiden kesto on alle yksi vuosi, on kyse pienemmistä määristä kuin suurissa monivuotisissa toimitussopimuksissa, joita maahantuojilla on venäläisten yritysten kanssa. Näiden voimassa olevien sopimusten voimassaolo päättyy joka tapauksessa tämän asetuksen tullessa voimaan. Lyhytkestoisista sopimuksista taloudelliselle turvallisuudelle aiheutuva riski vaikuttaa siten vähäiseltä. Sen vuoksi on aiheellista vapauttaa voimassa olevat lyhytkestoiset sopimukset tuontikiellon välittömästä soveltamisesta ja mahdollistaa 17. päivään kesäkuuta 2026 saakka jatkuva siirtymäaika. Tuojat, joilla on pitkäkestoisia sopimuksia, saattavat tarvita lyhytkestoisten sopimusten haltijoita enemmän aikaa löytääkseen vaihtoehtoisia toimitusreittejä ja -lähteitä. Sen vuoksi otetaan käyttöön siirtymäaika ennen tuontikiellon soveltamista.
Jotta voidaan tehokkaasti varmistaa LNG:n tuonnin onnistunut toimittaminen luotettavista vaihtoehtoisista lähteistä, on ratkaisevan tärkeää, että unionin LNG-terminaalit asettavat vastaavan tuontikapasiteetin näiden toimittajien käyttöön. Koska merkittävä osa Euroopan LNG-kapasiteetista on venäläisten yhteisöjen määräysvallassa, on olemassa riski, että Venäjä estää vaihtoehtoisen tuonnin muilta kuin venäläisiltä toimittajilta jättämällä vapauttamatta varattua kapasiteettia, vaikka sitä ei käytettäisikään (”hamstraus”), tai muita kilpailunvastaisia käytäntöjä. Venäläisen maakaasun tuontikiellon vahvistamiseksi asetusehdotuksella asetetaan vastaava LNG-terminaalien tuontikapasiteetti vaihtoehtoisten toimittajien saataville kieltämällä LNG-terminaalien palvelujen tarjoaminen venäläisille asiakkaille tai venäläisten yritysten määräysvallassa oleville asiakkaille 1. tammikuuta 2028 alkaen. Tällä toimenpiteellä ohjataan terminaalikapasiteettia vaihtoehtoisille toimittajille, parannetaan energiamarkkinoiden häiriönsietokykyä ja puututaan markkinoiden vääristymiseen, hinnankorotuksiin ja turvallisuusuhkiin liittyviin aiempiin ongelmiin.
Toisin kuin muut tavarat, maakaasu on homogeeninen hyödyke, jolla käydään kauppaa suurista määristä ja jota myydään usein useita kertoja kauppiaiden kesken tukkukauppatasolla. Jotta venäläisen maakaasun tuontikielto toteutuisi käytännössä, asetusehdotuksella otetaan käyttöön uusia mekanismeja, joilla lisätään läpinäkyvyyttä unionin markkinoilla olevan venäläisen kaasun suhteen sekä parannetaan sen seurantaa ja jäljitettävyyttä. Koska maakaasun alkuperän jäljittäminen on erityisen monimutkaista ja koska venäläiset toimittajat saattavat joutua kiertämään ehdotetun asetuksen säännöksiä, venäläisen kaasun tuojien olisi toimitettava tulliviranomaisille kaikki Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun tuontirajoitusten soveltamiseen tarvittavat tiedot. Asetuksen myötä saadaan käyttöön toimiva kehys unioniin tuotavan maakaasun tosiasiallisen alkuperän ja vientipaikan määrittämiseen.
Näiden toimien tehostamiseksi tulliviranomaisten olisi edistettävä tietojenvaihtoa sääntelyviranomaisten, toimivaltaisten viranomaisten, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja komission kesken tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi. Niiden yhteistyö mahdollistaisi tuonnin vaiheittaista lopettamista koskevien tavoitteiden toteutuksen ja noudattamisen tuloksellisen seurannan. ACERin olisi osallistuttava asiantuntemuksellaan asetuksen täytäntöönpanon seurantaprosessiin ja julkaistava kertomus, jossa esitetään yleiskatsaus venäläistä kaasua koskevista sopimuksista ja arvioidaan monipuolistamisen vaikutusta energiamarkkinoihin.
Asetusehdotuksessa vahvistetaan uusi läpinäkyvyys- ja seurantakehys muuttamalla asetuksen (EU) 2017/1938 14 artiklaa, jossa edellytetään, että Venäjältä peräisin olevan maakaasun tuojat toimittavat yksityiskohtaiset sopimustiedot komissiolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Vuosien 2022 ja 2023 kaasukriisistä saadut kokemukset opettivat, että toimitusriippuvuuksista on oltava saatavilla kattavat tiedot, jotta unionin toimitusvarmuutta venäläisen kaasun tuonnin suhteen voidaan arvioida. Sen vuoksi asetuksessa velvoitetaan Venäjältä tuotavan maakaasun tuojat toimittamaan komissiolle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen kaasun kauppaan ja toimitusvarmuuteen kohdistuvien mahdollisten riskien arvioimiseksi tehokkaasti. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä kyseisten kaasuntoimitussopimusten keskeiset seikat tai jopa kokonaiset tekstin osat ilman hintatietoja, jos se on tarpeen tiettyjen lausekkeiden tai muiden sopimusmääräysten asiayhteyden ymmärtämiseksi. Tuojien on ilmoitettava sopimusehtoihin tehdyistä muutoksista välittömästi sääntelyn hyväksymisen jälkeen, jotta helpotetaan unioniin tulevan venäläisen kaasun tarkkaa seurantaa. Seuratessaan kaasutoimitusvarmuutta unionissa komission olisi otettava huomioon myös tulliviranomaisten toimittamat tuontitiedot ja jäsenvaltioiden kansallisiin monipuolistamissuunnitelmiin sisältyvät tiedot. Yhdessä kansallisten tulliviranomaisten kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön kanssa komissio saa tällä kattavalla tietokonaisuudella käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot Venäjän toimitussopimusten yksityiskohdista.
Ukrainan kautta tapahtuvien maakaasutoimitusten vaiheittaisesta lopettamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisvastuuperiaatteella toteutetulla hyvällä valmistautumisella ja koordinoinnilla voidaan tehokkaasti välttää markkinahäiriöt tai toimitusvarmuuteen liittyvät ongelmat, joita maakaasuntoimittajien vaihtaminen saattaa aiheuttaa. Jäsenvaltioiden olisi asetusehdotuksen mukaan otettava proaktiivinen rooli ja laadittava venäläisestä maakaasusta luopumiseen tähtäävät monipuolistamissuunnitelmansa ja pantava ne täytäntöön, jotta voidaan valmistautua siihen, että venäläisestä kaasusta luovutaan täysin ja koordinoidusti vuonna 2028, ja jotta voidaan antaa markkinoille riittävästi aikaa ennakoida tähän liittyviä muutoksia ilman kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä tai merkittävää vaikutusta energian hintoihin. Näissä suunnitelmissa on määriteltävä täsmälliset toimenpiteet ja asetettava välitavoitteita Venäjältä tulevan suoran tai välillisen kaasuntuonnin lopettamiseksi vaiheittain. Kansallisten monipuolistamissuunnitelmien avulla komissio voi hoitaa koordinointia ja tarvittaessa antaa monipuolistamistoimenpiteitä koskevaa neuvontaa. Komission analyysoitua kansalliset monipuolistamissuunnitelmat siitä olisi laadittava kertomus ja tarvittaessa annettava suosituksia EU:n laajuisiksi toimenpiteiksi, joilla nopeutetaan riippumattomuutta venäläisestä kaasusta.
Asetusehdotuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot laatimaan monipuolistamissuunnitelmia kaasun lisäksi myös Venäjältä tulevan öljyn tuonnin lopettamiseksi vaiheittain. Tavoitteena on saada tietoa ja koordinoida toimia öljytoimitusten lopettamiseksi kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä Versailles’n julistuksen mukaisesti.
Tämä yhtenäinen lähestymistapa merkitsee yhteisvastuuperiaatteeseen perustuvaa kattavaa ja yhteistä strategiaa, jolla pyritään katkaisemaan koordinoidusti energiariippuvuudet Venäjän federaatiosta ja vahvistamaan siten unionin sitoutuminen riippumattomaan ja häiriönsietokykyiseen energiajärjestelmään.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämä ehdotus perustuu toukokuussa 2022 annettuun REPowerEU-tiedonantoon 8 ja valtion- ja hallitusten päämiesten Versailles’n julistukseen 9 , jossa kehotettiin lopettamaan Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta parantamalla energiatehokkuutta, nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa ja monipuolistamalla toimituksia, sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden tältä pohjalta aiemmin toteuttamiin toimenpiteisiin. Tästä ehdotuksesta ilmoitettiin 6. toukokuuta 2025 annetussa komission tiedonannossa ”Etenemissuunnitelma Venäjän tuontienergiasta irtautumiseksi”, jäljempänä ’REPower-etenemissuunnitelma’ 10 .
Kun otetaan huomioon, että Venäjä on käyttänyt kaasutoimituksia ja markkinoiden manipulointia aseena ja että se käyttää maakaasutuloja sotatoimien rahoittamiseen, jäsenvaltiot voivat maakaasun, uusiutuvan kaasun ja vedyn sisämarkkinoista annetun asetuksen (EU) 2024/1789 6 artiklan 7 kohdan ja 8 artiklan 7 kohdan mukaan toteuttaa väliaikaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan yksittäisen verkonkäyttäjän tarjouskapasiteettia kaasun maahantulopisteissä ja LNG-terminaaleissa, erityisesti Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevien toimitusten osalta. Näillä toimenpiteillä pyritään suojelemaan keskeisiä turvallisuusintressejä, ja niitä voidaan tarvittaessa jatkaa, mutta niiden on oltava kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, mukaan lukien tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXI artikla.
Tällaisilla toimenpiteillä olisi tuettava REPowerEU-suunnitelmassa esitettyjä unionin tavoitteita vähentää riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Ennen täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden on energiayhteisvastuun periaatteen mukaisesti kuultava komissiota ja niitä muita jäsenvaltioita, joihin vaikutukset voivat kohdistua, ottaen erityisesti huomioon mahdolliset vaikutukset toimitusvarmuuteen EU:n tasolla sekä niihin muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat. Lähestymistavalla varmistetaan asianmukainen ja hyvin koordinoitu reagointi uhkiin ja jatkuvuus kohti energiaomavaraisuutta.
Asetusehdotus perustuu näihin asetuksen (EU) 2024/1789 säännöksiin, ja sillä poistetaan kyseisten säännösten nykyiset puutteet. Tällaiset jäsenvaltioiden toteuttamat yksittäiset toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin riittämättömiltä ratkaisemaan yleistä ongelmaa, joka liittyy riippuvuuteen venäläisen kaasun tuonnista. Sen vuoksi asetusehdotuksella olisi toteutettava paremmin koordinoitu tuontikielto EU:n tasolla. Vaikka asetuksen (EU) 2024/1789 6 artiklan 7 kohdassa ja 8 artiklan 7 kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa tiettyjä yksittäisiä toimia estääkseen venäläisen LNG:n tai putkikaasun tuonnin alueelleen, säännöksissä ei säädetä tällaisten toimenpiteiden yhteisestä ja koordinoidusta kehyksestä. Venäjän rajoittamiseen tähtäävät kansalliset toimenpiteet ovat laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia, erityisesti toimenpiteiden kiertämisen estämiseksi sovellettavien toimenpiteiden osalta. Koordinoinnin puute aiheuttaa riskejä sisämarkkinoiden pirstoutumisesta. Ehdotuksella olisi poistettava nämä riskit vahvistamalla selkeät säännöt maahantuojien velvollisuuksista ja tietojenvaihdosta kaikkien asianomaisten viranomaisten välillä.
Kaasuntuonti ei ole ainoa Venäjästä riippuvainen ala. Kuten REPower-etenemissuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisesti, Venäjä toimittaa myös erilaisia ydinmateriaaleja unioniin, mikä altistaa ydinenergian tuotannon ja muut ydinenergia-alat samanlaisille taloudelliseen turvallisuuteen liittyville riskeille kuin maakaasualalla. Venäjän ydinalalla toimittamat tuotteet ovat kuitenkin teknisesti monimutkaisia. Niihin kuuluvat luonnonuraani, muunnettu ja rikastettu uraani, ydinpolttoainekokoonpanot, varaosat ja huoltopalvelut sekä lääketieteelliset radioisotoopit. Myös ydinalan toimenpiteiden oikeusperusta poikkeaa osittain tämän asetuksen oikeusperustasta. Sen vuoksi on aiheellista irrottaa kaasu- ja öljytoimenpiteitä ja ydinalan toimenpiteitä koskevat lainsäädäntöehdotukset toisistaan.
Tämä ehdotus on myös yhdenmukainen komission 28. tammikuuta 2025 esittämän ja Euroopan parlamentin äskettäin hyväksymän ehdotuksen 11 kanssa, jonka mukaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin oleville lannoitteille ja tietyille maataloustuotteille asetetaan tulleja, joilla pyritään vähentämään unionin riippuvuutta kyseisestä tuonnista. Unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvillä ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään vähentämään merkittävästi kyseisten tavaroiden tuontia unioniin riippumatta siitä, ovatko ne peräisin Venäjältä tai Valko-Venäjältä tai ovatko ne niiden suoraan tai välillisesti viemiä. On odotettavissa, että tuontitariffien käyttöönotto monipuolistaa entisestään unionin lannoitetuotantoa.
Yleisemmin ottaen ehdotetulla asetuksella pyritään parantamaan unionin taloudellista turvallisuutta energiahuollon alalla. Siksi se on johdonmukainen Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategian 12 ja sen puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa ja perustuu niihin, erityisesti komission ehdotuksiin, joiden tavoitteena on
vahvistaa edelleen unionin turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelua parantamalla EU:hun tulevien ulkomaisten sijoitusten seurantaa 13 ;
saada aikaan keskustelua ja edistää toimia Euroopan tason koordinoinnin lisäämiseksi vientivalvonnan alalla ottaen täysin huomioon olemassa olevat monenväliset järjestelyt ja jäsenvaltioiden oikeudet 14 ;
kuulla jäsenvaltioita ja sidosryhmiä sellaisten mahdollisten riskien tunnistamiseksi, jotka johtuvat ulkomaille suuntautuvista sijoituksista tietyillä kapeilla teknologia-aloilla 15 ;
pohtia tapoja, joilla voidaan tukea paremmin sellaisen teknologian tutkimusta ja kehittämistä, jolla on kaksikäyttöpotentiaalia 16 ;
neuvoston suositus toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan tutkimuksen turvallisuutta kansallisella ja alakohtaisella tasolla 17 .
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotettu Venäjän federaatiosta peräisin olevan tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun tuontikielto sekä Venäjän energiantuonnin parempaa seurantaa koskevassa ehdotuksessa esitetyt liitännäistoimenpiteet ovat johdonmukaisia niiden rajoittavien toimenpiteiden kanssa, jotka unioni on toteuttanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen. Sen vuoksi ehdotettuun asetukseen sisältyvä maakaasun tuontikielto ja siihen liittyvät toimenpiteet niin maakaasun kuin öljyn osalta ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaisia. Se edellyttää johdonmukaisuutta unionin ulkoisen toiminnan eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojen välillä. Se on myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 1 kohdan mukainen. Kyseisessä kohdassa säädetään, että yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotuksen oikeusperustana ovat SEUT-sopimuksen 207 artikla ja 194 artiklan 2 kohta. SEUT-sopimuksen 207 artikla on oikeusperusta ehdotetuille unionin yhteisen kauppapolitiikan kauppatoimenpiteille, joilla kielletään Venäjän federaatiosta peräisin olevan tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun tuonti sekä palvelujen tarjoaminen EU:n LNG-terminaaleissa Venäjän federaatiosta tuleville asiakkaille tai Venäjän federaation henkilöiden määräysvallassa oleville asiakkaille. Ehdotukseen sisältyvien toimenpiteiden, jotka koskevat i) sitä, että maakaasun tuojien on toimitettava merkitykselliset tiedot, sekä näiden tietojen jakamista asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission kesken, ii) jäsenvaltioilta edellytettävää monipuolistamissuunnitelmaa venäläisestä maakaasusta ja öljystä luopumiseksi vaiheittain ja iii) läpinäkyvyyden parantamista venäläisen maakaasun suhteen muuttamalla asetusta (EU) 2017/1938, oikeustperustana on Sopimuksen 194 artiklan 2 kohta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Yhteinen kauppapolitiikka kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti unionin yksinomaiseen toimivaltaan, minkä vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
Muut maakaasua koskevat asetusehdotuksen toimenpiteet, jotka on määrä hyväksyä SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan nojalla, kuten i) se, että maakaasun tuojien on toimitettava merkitykselliset tiedot, sekä näiden tietojen jakaminen asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission kesken, ii) jäsenvaltioilta edellytettävä monipuolistamissuunnitelma venäläisestä maakaasusta ja öljystä luopumiseksi vaiheittain ja iii) läpinäkyvyyden parantaminen venäläisen maakaasun suhteen, ovat tarpeen, jotta EU:n asettama venäläisen maakaasun tuontikielto voidaan panna tehokkaasti täytäntöön. Sama koskee myös SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttävien kansallisten öljyalan monipuolistamissuunnitelmien laatimista ja seurantaa. Niitä on koordinoitava unionin tasolla, jotta tavoite luopua venäläisestä öljystä vaiheittain voidaan saavuttaa tehokkaalla ja koordinoidulla tavalla.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotetut toimenpiteet ovat sopivia ja tarpeellisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, eivätkä ne aiheuta yrityksille ja jäsenvaltioille suhteetonta rasitetta näihin tavoitteisiin nähden.
Ehdotettu keskeinen toimenpide on 17. kesäkuuta 2025 jälkeen tehtyihin uusiin sopimuksiin perustuvan kaasun tuonnin kieltäminen 1. tammikuuta 2026 mennessä ja voimassa oleviin sopimuksiin perustuvan jäljellä olevan tuonnin kieltäminen viimeistään 17. kesäkuuta 2026 lyhytkestoisten sopimusten osalta ja vuoden 2027 loppuun mennessä pitkäkestoisten sopimusten osalta. Venäläisen maakaasun tuonnin täydellinen kieltäminen soveltuu selvästi tavoitteeseen lopettaa unionin riippuvuus tällaisesta tuonnista. Kuten näissä perusteluissa todetaan, kaikki muut toimenpiteet, joita unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tähän mennessä toteuttaneet helmikuusta 2022 lähtien, ovat onnistuneet lieventämään joitakin Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen aiheuttaman energiakriisin vaikutuksia, mutta ne eivät ole osoittautuneet riittäviksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokonaisuudessaan, mistä ovat osoituksena edelleen merkittävät venäläisen maakaasun tuontimäärät unioniin. Täydellinen tuontikielto on sen vuoksi tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite lopettaa unionin riippuvuus venäläisen kaasun tuonnista. Kun otetaan huomioon unionin energian toimitusvarmuuteen kohdistuvat vakavat riskit ja viime kädessä unionin yleinen taloudellinen turvallisuus ja riippumattomuus, toimenpiteen vaikutus asianomaisiin jäsenvaltioihin ja kaasualan yrityksiin ei myöskään ole tähän tavoitteeseen nähden suhteeton. Näitä vaikutuksia lieventää myös tuontikiellon vaiheittainen käyttöönotto niin, että se koskee aluksi vain uusia sopimuksia, kun taas olemassa oleviin pitkäkestoisiin sopimuksiin perustuva tuonti saa jatkua vuoden 2027 loppuun saakka.
Kielto tarjota palveluja unionin LNG-terminaaleissa Venäjän federaatiosta tuleville asiakkaille 1. päivästä tammikuuta 2026 alkaen on sopiva ja tarpeen sen varmistamiseksi, että unionin LNG-terminaalit asettavat vastaavan tuontikapasiteetin vaihtoehtoisten toimittajien saataville, parantavat markkinoiden häiriönsietokykyä ja käsittelevät markkinoiden vääristymiseen, hinnankorotuksiin ja turvallisuusuhkiin liittyviä aiempia ongelmia. Kun otetaan huomioon näiden tavoitteiden merkitys, tämän toimenpiteen vaikutus LNG-terminaalien tarjoajiin ja asiakkaisiin ei myöskään ole näihin tavoitteisiin nähden suhteeton.
Liitännäistoimenpiteet:
i) maakaasun tuojien toimittamat merkitykselliset tiedot ja näiden tietojen vaihto jäsenvaltioiden asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten ja komission kesken,
ii) jäsenvaltioiden laatimat monipuolistamissuunnitelmat venäläisestä maakaasusta luopumiseksi vaiheittain, ja
iii) läpinäkyvyyden lisääminen venäläisen maakaasun toimitussopimusten suhteen,
ovat sopivia ja tarpeellisia Venäjältä tuotavan kaasun tuontikiellon tehokasta täytäntöönpanoa ja seurantaa varten, eivätkä ne edellä kuvattujen panosten vuoksi aiheuta jäsenvaltioille ja kaasualan yrityksille asetettuun tavoitteeseen nähden suhteettomia rasitteita.
Lisäksi ehdotettu jäsenvaltioiden velvoite laatia ja esittää kansalliset monipuolistamissuunnitelmat Venäjältä tulevan öljyn tuonnin lopettamiseksi vaiheittain vuoden 2027 loppuun mennessä on sopiva, tarpeellinen ja oikeasuhteinen keino helpottaa vaiheittaista luopumista niissä jäsenvaltioissa, joihin sovelletaan poikkeuksia venäläisen öljyn tuontia koskevista EU:n pakotteista.
•Toimintatavan valinta
Kun otetaan huomioon sitovan ja sellaisenaan sovellettavan säädöksen tarve sekä tarve reagoida nopeasti unionin energian toimitusvarmuuteen kohdistuvaan välittömään uhkaan, asetus on ainoa asianmukainen väline, jolla varmistetaan näiden ehdotettujen toimenpiteiden tuloksellisuus ja tehokkuus, joilla pyritään lopettamaan vaiheittain kaasun tuonti Venäjältä unioniin koordinoidulla unionin laajuisella tavalla.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ei sovelleta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta.
•Vaikutustenarviointi
Komissio on analysoinut tiiviisti venäläisestä kaasusta luopumisen vaikutuksia EU:n energiamarkkinoihin ja talouteen laajemmin Venäjän ensimmäisten toimituskatkosten jälkeen. Asetusehdotuksessa lueteltuja toimenpiteitä koskevien kattavien analyysien tulokset esitetään tiivistetysti tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Tämä ehdotus voi vaikuttaa tiettyihin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, erityisesti elinkeinovapauteen (16 artikla) ja omistusoikeuteen (17 artikla). Kuten edellä on selitetty, näiden perusoikeuksien ehdotetut rajoitukset ovat kuitenkin välttämättömiä ja oikeasuhteisia tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden, ja niissä kunnioitetaan kyseisten oikeuksien keskeistä sisältöä. Toimenpiteet ovat näin ollen perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa tällaisille rajoituksille asetettujen vaatimusten mukaisia.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä on tarkempia tietoja ehdotetun asetuksen talousarviovaikutuksista.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Jäsenvaltioiden olisi laadittava 1. maaliskuuta 2026 mennessä kansalliset monipuolistamissuunnitelmat, jotka sisältävät konkreettisia toimia ja aikataulun venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin lopettamiseksi ehdotetun asetuksen mukaisesti.
Tulliviranomaisten ja asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi seurattava venäläisen maakaasun tuontikiellon ja ehdotetussa asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa. Niiden olisi vaihdettava kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, noudatetaanko tuontikieltoa ja siihen liittyviä velvoitteita.
Komissio arvioi saatujen tietojen perusteella tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja edistymistä vaiheittaisessa Venäjän federaatiosta peräisin olevasta kaasusta luopumisessa. Tällainen arviointi olisi julkaistava vuosikertomuksessa.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksen 1 artiklassa määritellään ehdotetun asetuksen kohde ja soveltamisala.
Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään koko tekstissä käytetyt termit, mikä tukee asetusehdotuksessa esitettyjen toimenpiteiden selkeyttä.
Ehdotuksen 3 artiklassa kielletään maakaasun ja LNG:n tuonti Venäjän federaatiosta 1. tammikuuta 2026 alkaen. Kieltoa sovelletaan tuotteisiin, jotka ovat peräisin Venäjän federaatiosta taikka jotka viedään sieltä suoraan tai välillisesti.
Asetuksen 4 artiklassa sallitaan poikkeukset kiellon välittömästä soveltamisesta 1. tammikuuta 2026 alkaen. Lyhytkestoisiin toimitussopimuksiin, jotka on tehty ennen 17. kesäkuuta 2025, kieltoa sovelletaan vasta 17. kesäkuuta 2026 alkaen. Ennen 17. kesäkuuta 2025 tehtyihin pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin perustuvien kaasumäärien osalta kieltoa sovelletaan 1. tammikuuta 2028 alkaen. Siirtymävaiheen kohteena olevat määrät rajoittuvat sopimusten mukaisiin määriin.
Ehdotuksen 5 artiklassa kielletään pitkäaikaisten terminaalipalvelujen tarjoaminen EU:n LNG-terminaaleissa Venäjän federaatiosta tuleville yhteisöille tai Venäjän federaatiosta tulevien henkilöiden määräysvallassa oleville yhteisöille 1. tammikuuta 2026 alkaen. Kieltoa sovelletaan LNG-terminaalipalveluihin, joista on tehty sopimus tai joita on muutettu 17. kesäkuuta 2025 jälkeen.
Ehdotuksen 6 artiklassa vahvistetaan siirtymävaihe, joka koskee ennen 17. kesäkuuta 2025 tehtävien pitkäkestoisten LNG-terminaalipalvelusopimusten kieltoa. Tällaisten pitkäkestoisten palvelusopimusten osalta kieltoa sovelletaan 1. tammikuuta 2028 alkaen.
Ehdotuksen 7 artiklassa asetetaan Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun tuojille velvoite toimittaa jäsenvaltioiden tulliviranomaisille kaikki ehdotetun asetuksen 3 ja 4 artiklan täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Artikla sisältää luettelon tiedoista, jotka olisi toimitettava – joskin tulliviranomaisilla on oikeus pyytää lisätietoja. Artiklassa vahvistetaan myös yhteenliitäntäpisteiden luettelon avulla kumottavissa oleva olettamus siitä, että tuonti on peräisin Venäjältä.
Ehdotuksen 8 artiklassa asetetaan LNG-terminaalipalvelujen tarjoajille velvoite jakaa tietoja tulliviranomaisten kanssa, jotta ehdotetun asetuksen 5 ja 6 artikla voidaan panna täytäntöön.
Ehdotuksen 9 artiklassa velvoitetaan asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja sääntelyviranomaiset seuraamaan ehdotetun asetuksen 3–6 artiklan täytäntöönpanoa. Se edellyttää tarvittaessa yhteistyötä eri jäsenvaltioiden viranomaisten, ACERin tai komission välillä.
Ehdotuksen 10 artiklassa asetetaan tulliviranomaisille velvollisuus vaihtaa Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun tuojilta saatuja tietoja komission ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Tällaisen yhteistyön avulla voidaan arvioida ehdotetun asetuksen 3–6 artiklan täytäntöönpanoa.
Ehdotuksen 11 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat monipuolistamissuunnitelman, jotta kaikesta kaasun tuonnista Venäjän federaatiosta voidaan luopua vaiheittain 31. joulukuuta 2027 mennessä. Kansallisiin monipuolistamissuunnitelmiin on sisällyttävä tiedot i) voimassa olevien sopimusten mukaisen kaasun tuonnin määristä ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien yritysten varaamista LNG-terminaalipalveluista, ii) käytössä olevista tai suunnitelluista toimenpiteistä jäljellä olevan Venäjältä tulevan kaasun tuonnin korvaamiseksi, mukaan lukien vaihtoehtoiset toimitukset ja toimitusreitit, ja iii) mahdollisista teknisistä tai sääntelyyn liittyvistä esteistä tuonnista luopumiselle ja vaihtoehdoista esteiden poistamiseksi.
Kansalliset monipuolistamissuunnitelmat olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1. maaliskuuta 2026 liitteessä I esitetyn mallin mukaisina.
Ehdotuksen 12 artiklassa edellytetään, että öljyä Venäjän federaatiosta tuovat jäsenvaltiot laativat monipuolistamissuunnitelman, jotta kaikesta öljyn tuonnista Venäjän federaatiosta voidaan luopua vaiheittain 31. joulukuuta 2027 mennessä. Kansallisten monipuolistamissuunnitelmien on sisällettävä i) Venäjän federaatiosta suoraan tai välillisesti voimassa olevien sopimusten perusteella tuotavan öljyn määrät, ii) käyttöön otetut tai suunnitellut toimenpiteet, joilla tuonnin vaiheittaista lopettamista ohjataan ja iii) vaiheittaisen lopettamisen mahdolliset tekniset tai sääntelyyn liittyvät esteet sekä keinot niiden poistamiseksi.
Kansalliset monipuolistamissuunnitelmat olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1. maaliskuuta 2026 liitteessä II esitetyn mallin mukaisina. Komissio voi arvioinnin jälkeen antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksen, jos on olemassa riski siitä, ettei vaiheittaisen lopettamisen määräaika ole toteutettavissa.
Ehdotuksen 13 artiklassa vahvistetaan kaasun toimitusvarmuuden nykyistä seurantakehystä muuttamalla asetusta (EU) 2017/1938. Siinä edellytetään, että Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun tuojat toimittavat yksityiskohtaiset sopimustiedot komissiolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Tietoihin olisi sisällyttävä toimitettavat ja otettavat määrät, mukaan lukien ”ota tai maksa”- tai ”toimita tai maksa” -määräysten mukaiset joustomahdollisuudet, sopimuksen tekopäivä, sopimuksen kesto, sovitut kaasumäärät, joihin liittyy jousto-oikeuksia ylös- tai alaspäin, sekä sopimuskumppanien, kaasuntuottajan ja tuotantomaan tunnistetiedot. LNG:n tuonnin yhteydessä olisi ilmoitettava ensimmäinen lastauspaikka sekä toimituspaikat ja mahdolliset joustomahdollisuudet näiden paikkojen osalta. Lisäksi olisi esitettävä toimitusaikataulut tai ilmoitukset, vuotuisia määriä koskevat mahdolliset sopimusperusteiset joustomahdollisuudet sekä toimitusten keskeyttämisen tai lopettamisen edellytykset, mukaan lukien ylivoimaista estettä koskevat määräykset. Olisi myös täsmennettävä sovellettava lainsäädäntö ja valittu välimiesmenettely sekä muiden asiaankuuluvien kaupallisten sopimusten keskeiset osat.
Artiklassa asetetaan LNG-terminaalien tarjoajille velvoite toimittaa komissiolle asiaankuuluvat tiedot Venäjän federaatiosta tulevien asiakkaiden varaamista palveluista.
Komissio arvioi saatujen tietojen ja asetusehdotuksen 11 artiklan mukaan laadittavien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien perusteella tämän asetusehdotuksen täytäntöönpanoa ja edistymistä vaiheittaisessa Venäjän federaatiosta peräisin olevasta kaasusta luopumisessa. Tällainen arviointi olisi julkaistava vuosikertomuksessa.
Ehdotuksen 14 artiklassa säädetään, että kaikkia ehdotetun asetuksen nojalla saatuja luottamuksellisia tietoja on käsiteltävä salassapitovelvollisuuden mukaisesti, erityisesti saatujen tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja suojan varmistamiseksi.
Ehdotuksen 15 artiklassa asetetaan komissiolle velvoite seurata tehokkaasti energiamarkkinoiden kehitystä ja mahdollisia toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä Venäjän federaatiosta peräisin olevan tuonnin yhteydessä. Riskin ilmetessä on toteutettava asianmukaisia toimia, myös muuttamalla asetusta.
Ehdotuksen 16 artiklassa asetetaan ehdotetun asetuksen voimaantulopäivä.
2025/0180 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
venäläisen maakaasun tuonnin vaiheittaisesta lopettamisesta, mahdollisten energiariippuvuuksien seurannan parantamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1938 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 19 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Laiton täysimittainen hyökkäys, jonka Venäjän federaatio aloitti helmikuussa 2022 Ukrainaa kohtaan, paljasti, miten dramaattiset seuraukset riippuvuudesta venäläisestä maakaasusta on markkinoille ja turvallisuudelle. Sen vuoksi valtionpäämiehet sopivat 11 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan Versailles’n julistuksessa, että riippuvuutta venäläisestä energiasta vähennetään vaiheittain ja lopulta se poistetaan kokonaan. Maaliskuun 8 päivänä 2022 annetussa REPowerEU-tiedonannossa 20 ja 18 päivänä toukokuuta 2022 julkaistussa REPowerEU-suunnitelmassa 21 ehdotettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan energiantuonnin monipuolistaminen turvallisella, kohtuuhintaisella ja kestävällä tavalla niin, että venäläisen energian tuonnista voidaan luopua kokonaan. Kaasutoimitusten monipuolistamisessa Venäjä poissulkevasti on sen jälkeen edistytty merkittävästi. Koska unioniin vielä tuotavat venäläisen maakaasun määrät ovat edelleen merkittäviä, komissio ilmoitti 6 päivänä toukokuuta 2025 julkaisemassaan REPowerEU-etenemissuunnitelmassa venäläisen energian tuonnin lopettamiseen tähtäävästä lainsäädäntöehdotuksesta, jolla lopetetaan vaiheittain venäläisen kaasun tuonti kokonaan ja parannetaan energiariippuvuuksia koskevaa nykyistä kehystä.
(2)Useat esimerkit ennalta ilmoittamattomista ja perusteettomista toimitusten vähennyksistä ja keskeytyksistä jo ennen täysimittaista sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan sekä se, että Venäjän federaatio on käyttänyt sittemmin energiaa aseena, osoittavat, että Venäjän federaatio on käyttänyt nykyisiä riippuvuuksia venäläisen kaasun toimituksista järjestelmällisesti hyväkseen unionin talouden vahingoittamiseksi. Tällä on vakavia kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioihin ja unionin yleiseen taloudelliseen turvallisuuteen. Tästä syystä unioni ei voi enää pitää Venäjän federaatiota ja sen energiayhtiöitä luotettavina energiakauppakumppaneina.
(3)Tammikuussa 2006 Venäjä lopetti maakaasun toimitukset Bulgariaan ja muihin Kaakkois-Euroopan maihin keskellä kylmää jaksoa, mikä nosti hintoja ja aiheutti tai uhkasi aiheuttaa haittaa kansalaisille. Venäjä katkaisi Ukrainan kautta kulkevan kaasun kokonaan 6 päivänä tammikuuta 2009, mikä vaikutti 18 jäsenvaltioon, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Toimituskatkokset aiheuttivat vakavia häiriöitä kyseisen alueen ja koko unionin kaasumarkkinoilla. Joissakin jäsenvaltioissa maakaasuvirrat olivat nollassa lähes 14 päivän ajan, mikä pakotti koulut ja tehtaat katkaisemaan lämmityksen kokonaan ja julistamaan hätätilan. Venäjän federaatio hyökkäsi vuonna 2014 Krimille ja liitti sen laittomasti Venäjään, otti haltuunsa Ukrainan kaasuntuotantoresurssit Krimillä ja vähensi kaasutoimituksia useisiin jäsenvaltioihin, jotka olivat ilmoittaneet toimittavansa kaasua Ukrainalle. Tämä johti markkinahäiriöihin ja hinnankorotuksiin ja vahingoitti taloudellista turvallisuutta. Venäjän valtion määräysvallassa oleva viejämonopoli Gazprom on aiemmin ollut useiden komission tutkintojen kohteena EU:n kilpailusääntöjen mahdollisen rikkomisen vuoksi, ja se on niiden myötä muuttanut markkinakäyttäytymistään poistaakseen komission havaitsemat kilpailuongelmat. 22 Tutkinnan kohteena olleet kilpailukysymykset koskivat useissa tapauksissa sellaisia niin sanottuja alueellisia rajoituksia Gazpromin kaasuntoimitussopimuksissa, joilla kielletään kaasun jälleenmyynti oman maan ulkopuolella 23 , sekä näyttöä siitä, että Gazprom harjoitti epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä ja sitoi energiatoimitukset poliittisiin myönnytyksiin, jotka koskivat Venäjän putkihankkeisiin osallistumista tai unionin energiavarojen määräysvallan hankkimista.
(4)Venäjän helmikuusta 2022 lähtien Ukrainaa vastaan käymä provosoimaton ja perusteeton sota sekä sitä seurannut kaasutoimitusten vähennysten käyttö aseena yhdistettynä markkinoiden manipulointiin kaasuvirtojen tahallisilla häiriöillä ovat tuoneet unionissa ja sen jäsenvaltioissa esiin sellaisia haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia, joilla voi selvästi olla suora ja vakava vaikutus unionin kaasumarkkinoiden toimintaan, unionin talouteen ja sen keskeisiin turvallisuusintresseihin. Lisäksi niistä voi olla suoraa haittaa unionin kansalaisille, koska energian toimitushäiriöt voivat haitata kansalaisten terveyttä tai elämää. Näyttö osoittaa, että valtiojohtoinen yritys Gazprom manipuloi tarkoituksellisesti unionin energiamarkkinoita nostaakseen energian hintoja. Gazpromin määräysvallassa olevat suuret maanalaiset varastot unionissa jätettiin ennennäkemättömän alhaiselle tasolle, ja venäläiset yritykset vähensivät myyntiä unionin kaasukeskuksissa 24 ja lopettivat kokonaan oman myyntialustansa käytön ennen hyökkäystä. Tämä vaikutti lyhyen aikavälin markkinoihin ja pahensi ennestään kireää toimitustilannetta Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyksen jälkeen. Maaliskuusta 2022 alkaen Venäjä keskeytti järjestelmällisesti maakaasutoimitukset jäsenvaltioihin tai vähensi niitä, mikä aiheutti merkittäviä häiriöitä unionin kaasumarkkinoilla. Tämä vaikutti erityisesti Yamal-kaasuputken kautta unioniin suuntautuviin toimituksiin, Suomeen suuntautuviin toimituksiin sekä Nord Stream 1 -kaasuputkeen, jossa Gazprom ensin vähensi virtoja ja lopulta sulki kokonaan sen kautta toimitettavat toimitukset.
(5)Se, että Venäjä käytti kaasutoimituksia aseena ja manipuloi markkinoita kaasuvirtojen tahallisilla häiriöillä, johti energian hintojen jyrkkään nousuun unionissa niin, että vuonna 2022 hinnat olivat ennennäkemättömillä tasoilla – jopa kahdeksan kertaa korkeammat kuin aiempina vuosina keskimäärin. Tämän seurauksena oli löydettävä vaihtoehtoisia kaasuntoimituslähteitä, vaihdettava toimitusreittejä, täytettävä talvivarastot ja löydettävä ratkaisuja unionin kaasuinfrastruktuurin pullonkauloihin, mikä osaltaan lisäsi hintojen valmiiksi suurta epävakautta ja johti ennennäkemättömiin hinnankorotuksiin vuonna 2022.
(6)Poikkeuksellisen korkeat kaasun hinnat näkyivät sähkön korkeina hintoina ja muiden energiatuotteiden hintojen nousuna, mikä johti jatkuvaan korkeaan inflaatioon. Korkeiden energiahintojen aiheuttama syvä talouskriisi ja negatiiviset kasvuluvut monissa jäsenvaltioissa vaaransivat unionin talouden, heikensivät kuluttajien ostovoimaa ja nostivat tuotantokustannuksia erityisesti energia-alalla, mikä vaaransi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vakauden ja jopa ihmisten elämän tai terveyden. Toimituskatkokset aiheuttivat myös erittäin vakavia ongelmia energian toimitusvarmuudelle unionissa ja pakottivat 11 jäsenvaltiota julistamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 25 mukaisen energiakriisitason. Venäjä käytti vallinneen kriisin aikana hyväkseen unionin riippuvuutta ja pystyi markkinoita manipuloimalla saamaan ennätyksellisen suuria voittoja Euroopan kanssa vielä käymästään energiakaupasta niin, että sen kaasunviennistä saamat tulot olivat vuonna 2024 vielä niinkin suuret kuin 15 miljardia euroa. On mahdollista, että näillä tuloilla rahoitetaan unioniin kohdistuvia uusia taloudellisia hyökkäyksiä, jotka heikentävät taloudellista turvallisuutta. On myös mahdollista, että niillä rahoitetaan Ukrainaa vastaan käytävää hyökkäyssotaa, joka on merkittävä uhka Euroopan poliittiselle ja taloudelliselle vakaudelle.
(7)Viimeaikainen kriisi on osoittanut, että luotettavat kauppasuhteet energiatuotteita toimittavien kumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä markkinoiden vakauden säilyttämiseksi, ihmisten elämän ja terveyden suojelemiseksi sekä unionin keskeisten turvallisuusintressien suojaamiseksi, eikä vähiten siksi, että unioni on suuressa määrin riippuvainen kolmansista maista tulevasta energiantuonnista. Venäjältä tulevien energiatoimitusten jatkaminen altistaisi unionin jatkuville taloudellisille ja turvallisuusriskeille, eikä siten lisäisi unionin toimitusvarmuutta vaan heikentäisi sitä. Riippuvuus venäläisen kaasun pienistäkin tuontimääristä voi, jos Venäjä väärinkäyttää tätä riippuvuutta, vääristää merkittävästi hintadynamiikkaa, vaikka vain tilapäisesti, ja häiritä energiamarkkinoita erityisesti niillä alueilla, jotka ovat edelleen erittäin riippuvaisia Venäjältä tulevasta tuonnista. Kun otetaan huomioon, että markkinoiden manipulointi ja toimitushäiriöiden aiheuttaminen on ollut pitkäaikaista ja johdonmukaista sekä se, että Venäjän hallitus on johdonmukaisesti käyttänyt kaasukauppaa aseena poliittisiin tarkoituksiin kauppatavoitteiden sijaan, on aiheellista toteuttaa toimenpiteitä, joilla puututaan tähän unionin jatkuvaan haavoittuvuuteen, joka johtuu maakaasun tuonnista niin putkissa kuin nesteytettynä maakaasuna (LNG) Venäjän federaatiosta.
(8)Tämän asetuksen 3 ja 5 artiklassa säädettävät kansainvälisiä liiketoimia koskevat rajoitukset ovat johdonmukaisia unionin muilla aloilla harjoittaman ulkoisen toiminnan kanssa, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 21 artiklan 3 kohdassa edellytetään. Unionin ja Venäjän federaation väliset suhteet ovat huonontuneet huomattavasti viime vuosina ja erityisesti vuodesta 2022 lähtien. Suhteiden huonontuminen johtuu Venäjän federaation räikeästä piittaamattomuudesta kansainvälistä oikeutta kohtaan ja erityisesti sen provosoimattomasta ja perusteettomasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Unioni on heinäkuusta 2014 lähtien ottanut vähittäin käyttöön Venäjän federaation kanssa käytävää kauppaa rajoittavia toimenpiteitä vastauksena Venäjän federaation Ukrainaa vastaan toteuttamiin toimiin. Unioni saa Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen ja erityisesti tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen XXI artiklan (turvallisuutta koskevat poikkeustapaukset) sekä Venäjän federaation kanssa tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen vastaavien poikkeusten nojalla olla myöntämättä Venäjän federaatiosta tuotaville tavaroille etuja, jotka myönnetään muista maista tuoduille vastaaville tuotteille (suosituimmuuskohtelu). Unioni voi siis esteettä asettaa kieltoja tai rajoituksia tavaroiden tuonnille Venäjän federaation alueelta, jos unioni katsoo, että tällaiset toimenpiteet, jotka on toteutettu unionin ja Venäjän federaation välisissä kansainvälisissä suhteissa vallitsevan hätätilanteen aikana, ovat tarpeen unionin keskeisten turvallisuusintressien suojaamiseksi.
(9)LNG:n tuontikapasiteetin monipuolistaminen on olennaisen tärkeää energiaturvallisuuden lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi unionissa. Merkittävä osa tästä kapasiteetista on venäläisten yritysten määräysvallassa yli kymmenen vuoden pituisilla pitkäkestoisilla sopimuksilla, mikä aiheuttaa riskin siitä, että näissä sopimuksissa varattuja kapasiteettioikeuksia voitaisiin käyttää vaihtoehtoisista lähteistä tapahtuvan tuonnin estämiseen kapasiteettia hamstraamalla. Vastaavanlaiset käytännöt voisivat asettaa unionin energiamarkkinat alttiiksi sellaisten venäläisyritysten vaikuttamiselle, jotka ovat aiemmin osoittaneet merkittävää kykyä vääristää unionin markkinoita olemassa olevia riippuvuuksia hyväksi käyttäen. Aiemmat kaasun varastohamstraukset ovat johtaneet huomattaviin markkinavääristymiin, hintojen nousuun ja kriittisiin turvatoimiin kohdistuviin uhkiin. 26 Koska LNG:llä odotetaan olevan keskeinen rooli vaihtoehtoisten energiatoimitusten turvaamisessa, on olennaisen tärkeää täydentää kaasun tuontikieltoa kiellolla tarjota LNG-terminaalipalveluja venäläisille yhteisöille. Jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita lopettamaan riippuvuus venäläisen kaasun toimituksista ja varmistaa LNG:n tuonnin tehokkaat toimitukset vaihtoehtoisista lähteistä, on tärkeää välttää se, että venäläiset LNG-terminaalipalvelujen asiakkaat voisivat estää tarvittavan tuonti-infrastruktuurin käytön. Pitkäkestoisten LNG-terminaalipalvelujen tarjoaminen Venäjältä tuleville tai Venäjän määräysvallassa oleville yhteisöille olisi sen vuoksi kiellettävä 1 päivästä tammikuuta 2026. Palvelut, joita tarjotaan ennen 17 päivää kesäkuuta 2025 tehdyn sopimuksen perusteella, olisi kiellettävä 1 päivästä tammikuuta 2028 alkaen. Tällä on tarkoitus mahdollistaa terminaalikapasiteetin uudelleenjako vaihtoehtoisille LNG:n toimittajille ja vahvistaa unionin energiamarkkinoiden häiriönsietokykyä.
(10)Komissio on arvioinut tarkkaan, miten mahdollinen kielto tuoda maakaasua Venäjältä ja tarjota LNG-terminaalipalveluja venäläisille yhteisöille vaikuttaa unioniin ja sen jäsenvaltioihin. Vuodesta 2022 lähtien on itse asiassa tehty valmistelutyötä ja laadittu useita yksityiskohtaisia analyyseja venäläisestä kaasusta luopumisen seurauksista. 27 Komissiolla oli myös mahdollisuus hyödyntää lukuisia sidosryhmien, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja virastojen kuulemisia sekä selvityksiä siitä, mitä vaikutuksia venäläisestä kaasusta luopumisella on. Komission analyysi osoitti, että yhteisvastuuperiaatteella vaiheittain, koordinoidusti ja hyvin valmistellusti toteutettuna venäläisen maakaasun tuonnin lopettamisella on todennäköisesti vähäinen vaikutus energian hintoihin unionissa ja että se parantaa unionin toimitusvarmuutta eikä vaaranna sitä, koska unionin markkinoilta poistuu epäluotettava kauppakumppani. REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpano on REPowerEU-etenemissuunnitelman mukaisesti jo vähentänyt riippuvuutta Venäjältä tulevista toimituksista, kun on esimerkiksi toteutettu toimenpiteitä kaasun kysynnän vähentämiseksi tai uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton nopeuttamiseksi sekä tuettu aktiivisesti energiatoimitusten monipuolistamista ja EU:n neuvotteluvoiman lisäämistä kaasun yhteishankintojen avulla. Vaikutustenarviointi osoitti myös, että monipuolistamispolitiikkojen etukäteiskoordinoinnilla voidaan välttää haitalliset vaikutukset hintoihin tai toimituksiin. 28
(11)Ehdotettu asetus on täysin yhteensopiva sen unionin strategian kanssa, jolla vähennetään unionin riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista edistämällä hiilestä irtautumista ja lisäämällä unionissa tuotettua puhdasta energiaa nopeaan tahtiin. REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpano on REPowerEU-etenemissuunnitelman mukaisesti jo johtanut merkittäviin kaasusäästöihin, jotka olivat kaasuntuonnissa yli 60 miljardia kuutiometriä vuodessa vuosina 2022–2024, minkä ansiosta unioni on voinut vähentää riippuvuutta Venäjältä tulevista toimituksista. Tähän päästiin toimenpiteillä, joilla vähennettiin kaasun kysyntää tai nopeutettiin vihreää siirtymää vauhdittamalla tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokapasiteetin käyttöönottoa, mikä lisäsi merkittävästi uusiutuvien energialähteiden osuutta energiapaletissa, sekä tukemalla aktiivisesti energiatoimitusten monipuolistamista ja EU:n neuvotteluvoiman lisäämistä kaasun yhteishankintojen avulla. Lisäksi energiasiirtymän, hiljattain hyväksytyn kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman ja muiden toimenpiteiden täyden täytäntöönpanon (erityisesti investoinnit lannoitteiden kaltaisten energiaintensiivisten tuotteiden vähähiilisten vaihtoehtojen tuotantoon) odotetaan korvaavan jopa 100 miljardia kuutiometriä maakaasua vuoteen 2030 mennessä. Tämä helpottaa kaasun tuonnin vaiheittaista lopettamista Venäjän federaatiosta.
(12)Monet kaasuntuojat ovat Versailles’n julistuksen ja REPowerEU-tiedonannon mukaisesti jo lopettaneet kaasutoimituksensa Venäjältä tai vähentäneet niitä merkittävästi. Kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan, jäljellä olevista voimassa olevien toimitussopimusten mukaisista kaasumääristä voidaan vaiheittain luopua ilman merkittäviä taloudellisia vaikutuksia tai toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä, koska maailmanmarkkinoilla on riittävästi vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia, unionin kaasumarkkinat ovat hyvin yhteenliitetyt ja tuonti-infrastruktuuri on riittävä. 29
(13)Lyhytkestoisissa sopimuksissa eli yksittäisiä tai useita maakaasutoimituksia koskevissa sopimuksissa, joiden kesto on alle yksi vuosi, on kyse pienemmistä määristä kuin suurissa monivuotisissa toimitussopimuksissa, joita maahantuojilla on venäläisten yritysten kanssa. Näiden voimassa olevien sopimusten voimassaolo päättyy joka tapauksessa tämän asetuksen tullessa voimaan. Lyhytkestoisista sopimuksista taloudelliselle turvallisuudelle aiheutuva riski vaikuttaa siten vähäiseltä. Sen vuoksi on aiheellista vapauttaa voimassa olevat lyhytkestoiset sopimukset tuontikiellon välittömästä soveltamisesta ja mahdollistaa 17 päivään kesäkuuta 2026 saakka jatkuva siirtymäaika.
(14)Myös voimassa oleville pitkäkestoisille toimitussopimuksille olisi myönnettävä vapautus kaasun tuontikiellosta 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen. Tuojat, joilla on pitkäkestoisia sopimuksia, tarvitsevat nimittäin yleensä lyhytkestoisten sopimusten haltijoita enemmän aikaa löytääkseen vaihtoehtoisia toimitusreittejä ja -lähteitä ja pitkäkestoiset sopimukset myös koskevat yleensä huomattavasti suurempia määriä kuin lyhytkestoiset sopimukset. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön siirtymäaika, jotta pitkäkestoisten sopimusten haltijoille annetaan riittävästi aikaa monipuolistaa toimituksiaan hallitusti.
(15)Venäjän federaatiosta tulevien toimitusreittien viimeaikaiset muutokset vaikuttavat erityisesti joihinkin sisämaavaltioihin, joiden toimitukset perustuvat edelleen venäläisen putkikaasun pitkäkestoisiin toimitussopimuksiin, koska niillä on vain vähän tai ei lainkaan vaihtoehtoisia reittejä, joilla kaasua voitaisiin niille kuljettaa. Tämän tilanteen korjaamiseksi muiden jäsenvaltioiden toimittajat varmistavat Venäjän federaation toimittajien kanssa tehtyihin lyhytkestoisiin toimitussopimuksiin perustuvat putkikaasutoimitukset ruuhkattomien yhteenliitäntäpisteiden kautta. Tämän hyvin erityisen tilanteen vuoksi uusien toimittajien löytämisen edellyttämää siirtymäaikaa olisi sovellettava myös niihin Venäjän federaation toimittajien kanssa tehtyihin lyhytkestoisiin toimitussopimuksiin, joiden perusteella toimitetaan kaasua niille sisämaavaltioille, joihin venäläisen kaasun toimitusreittien muutokset vaikuttavat.
(16)Vaikka voimassa olevien ”vanhojen” sopimusten vapauttaminen tuontikiellon välittömästä soveltamisesta vaikuttaa perustellulta, vapautusta ei pitäisi soveltaa kaikkiin ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Venäläiset toimittajat saattavat itse asiassa pyrkiä käyttämään tämän ehdotuksen julkaisemisen ja kiellon voimaantulon välistä aikaa kasvattaakseen nykyisiä toimituksia joko tekemällä uusia sopimuksia, lisäämällä määriä voimassa olevia sopimuksia muuttamalla tai käyttämällä nykyisten sopimusten joustomahdollisuuksia. Sen varmistamiseksi, että tuonti Venäjältä ei ehdotetun asetuksen seurauksena lisäänny vaan vähenee, asetukseen olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla vältetään venäläisen kaasun tuonnin ”ryöpsähdys” tämän ehdotuksen hyväksymisen ja kiellon voimaantulon välisenä aikana. Valtionpäämiehet sitoutuivatkin kaasutoimitusten vaiheittaiseen lopettamiseen jo maaliskuussa 2022, ja sitoumus uudistettiin REPowerEU-strategiassa, REPowerEU-suunnitelmassa ja REPowerEU-etenemissuunnitelmassa. Tämän asetusehdotuksen julkaisemispäivän jälkeen tehtyjä sopimuksia ei tule enää pitää ”vanhoina” sopimuksina. Sen vuoksi 17 päivän kesäkuuta 2025 jälkeen tehtyihin sopimuksiin ei pitäisi soveltaa voimassa olevia lyhyt- ja pitkäkestoisia sopimuksia koskevia poikkeuksellisia siirtymäsäännöksiä.
(17)Jotta vältetään se, että voimassa olevissa toimitussopimuksissa määrätyt tuontimäärät kasvavat eivätkä vähene, voimassa oleviin toimitussopimuksiin tehtäviä muutoksia olisi pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuina uusina sopimuksina, eikä siirtymäkautta pitäisi soveltaa sellaiseen tuontimäärien kasvuun, joka perustuu sopimusperusteisiin joustomahdollisuuksiin.
(18)Tällä asetuksella asetetaan venäläiselle maakaasulle selkeä oikeudellinen tuontikielto, joka on sellainen unionin suvereeni toimi, johon kaasun tuojat eivät voi vaikuttaa, joka tekee maakaasun tuonnista Venäjältä laitonta, jolla on välitön oikeusvaikutus ja jolla ei anneta jäsenvaltioille minkäänlaista harkintavaltaa asetuksen soveltamisessa.
(19)Toisin kuin muut tavarat, maakaasu on homogeeninen hyödyke, jolla käydään kauppaa suurista määristä ja jota myydään usein useita kertoja kauppiaiden kesken tukkukauppatasolla. Kun otetaan huomioon maakaasun alkuperän jäljittämisen erityinen vaikeus ja se, että venäläiset toimittajat saattavat pyrkiä kiertämään tätä asetusta esimerkiksi käyttämällä myyntivälittäjiä, jälleenlaivaamalla tai muiden maiden kautta kulkevilla kuljetuksilla, tässä asetuksessa olisi säädettävä toimivasta kehyksestä unioniin tuotavan maakaasun tosiasiallisen alkuperän ja vientipaikan määrittämiseksi.
(20)Maakaasun tuojat olisi erityisesti velvoitettava toimittamaan tulliviranomaisille kaikki tarvittavat tiedot unioniin tuotavan maakaasun alkuperän ja vientipaikan määrittämiseksi sekä sen päättämiseksi, kuuluuko tuotu kaasu yleisen kiellon vai jonkin sen poikkeuksen soveltamisalaan. Koska sopimusehdot, jotka määrittävät tulliviranomaisten arvioinnin kannalta merkitykselliset seikat, ovat usein monimutkaisia, tulliviranomaisille olisi annettava valtuudet pyytää tuojilta yksityiskohtaiset tiedot sopimuksesta, mukaan lukien kokonaiset toimitussopimukset ilman hintatietoja, jos tämä on tarpeen tiettyjen lausekkeiden tai muiden sopimusmääräysten asiayhteyden ymmärtämiseksi. Asetukseen olisi sisällytettävä sääntöjä, joilla varmistetaan asianomaisten yritysten liikesalaisuuksien tehokas suoja.
(21)Tulliviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sääntelyviranomaisten, toimivaltaisten viranomaisten, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja komission kanssa tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi ja asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi erityisesti arvioitaessa poikkeuksia, jotka mahdollistavat venäläisen maakaasun tuonnin 1 päivän tammikuuta 2026 jälkeen. Tulliviranomaisilla, sääntelyviranomaisilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja ACERilla olisi oltava käytössään tarvittavat välineet ja tietokannat sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat tiedot voidaan tarvittaessa vaihtaa kansallisten viranomaisten ja eri jäsenvaltioiden viranomaisten kesken. ACERin olisi osallistuttava asiantuntemuksellaan täytäntöönpanon seurantaprosessiin. Tarvittavien yhteentoimivien yhteisten tietojärjestelmien luomisen helpottamiseksi komissio ja jäsenvaltiot voivat tarkastella mahdollisuuksia käyttää sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) määrärahoja. Tulliviranomaisten olisi annettava sääntelyviranomaisille, kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle kuukausittain tiedot keskeisistä seikoista venäläisen kaasun tuonnin kehityksessä (kuten pitkä- tai lyhytkestoisten sopimusten perusteella tuoduista määristä, syöttökohdista tai sopimuskumppaneista).
(22)Venäjä on merkittävä kaasun viejä, eikä sillä ole aiemmin ollut merkittävää roolia kaasun kauttakulkumaana. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten höyrystysinfrastruktuurin puutteesta ja siitä, että kaasukauppa on Venäjällä putkivientimonopolin kautta järjestettyä eivätkä venäläisten kaasuyhtiöiden liiketoimintamallit perustu kauttakulun järjestämiseen, sekä Venäjän maantieteellisestä sijainnista. Näistä syistä Venäjän federaation ja unionin välisten yhteenliitäntäpisteiden kautta saapuvan maakaasun tuonti on yleensä peräisin Venäjän federaatiosta taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietyä. Sama koskee unionin ja Serbian välisten yhteenliitäntäpisteiden kautta tuotavaa kaasua, koska Serbia voi teknisistä syistä viedä unioniin ainoastaan Venäjältä peräisin olevaa kaasua. Tästä syystä ja kun otetaan huomioon, että venäläisillä toimittajilla on kannustimia kiertää tuontikieltoa, tulliviranomaisten olisi silloin, kun kaasu tuodaan venäläisten tai serbialaisten syöttökohtien kautta, vaadittava selkeää ja yksiselitteistä näyttöä kaasun muun kuin venäläisen alkuperän tai vientipaikan osoittamiseksi. Toimitettujen asiakirjojen olisi mahdollistettava tuotavan kaasun jäljitettävyys tuotantopaikkaan asti.
(23)Ukrainan kautta tapahtuvien kaasutoimitusten vaiheittaisesta lopettamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että yhteisvastuuperiaatteella toteutetulla hyvällä valmistautumisella ja koordinoinnilla voidaan tehokkaasti välttää markkinahäiriöt tai toimitusvarmuuteen liittyvät ongelmat, joita kaasuntoimittajien vaihtaminen saattaa aiheuttaa. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat ja esitettävä ne 1 päivään maaliskuuta 2026 mennessä, jotta voidaan valmistautua siihen, että venäläisestä kaasusta luovutaan täysin ja koordinoidusti vuonna 2028, ja jotta voidaan antaa markkinoille riittävästi aikaa ennakoida tähän liittyviä muutoksia ilman kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä tai merkittävää vaikutusta energian hintoihin. Näissä suunnitelmissa olisi kuvattava kansallisella tai alueellisella tasolla suunnitellut toimenpiteet, joilla vähennetään kysyntää, edistetään uusiutuvan energian tuotantoa ja varmistetaan vaihtoehtoiset toimitukset, sekä mahdolliset tekniset tai sääntelyyn liittyvät esteet, jotka voivat vaikeuttaa monipuolistamisprosessia. Koska monipuolistamisprosessi voi edellyttää toimenpiteiden koordinointia kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla, komission olisi arvioitava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat ja annettava tarvittaessa suosituksia, joissa ehdotetaan mukautuksia.
(24)Jäsenvaltioiden johtajat sitoutuivat Versailles’n julistuksessa lopettamaan vaiheittain paitsi maakaasutoimitukset Venäjältä myös muut energiatoimitukset, erityisesti öljytoimitukset. Vaikka rajoittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan öljyn tuonnin vaiheittainen lopettaminen Venäjältä, ovat jo voimassa ja öljyn tuonti on vähentynyt merkittävästi, vaiheittaisen venäläisestä öljystä luopumisen jatkaminen voi edellyttää erityisiä valmistelutoimia ja koordinointia naapurimaiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi laadittava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat myös öljyn osalta, ja komissiolla olisi oltava mahdollisuus antaa suosituksia näistä suunnitelmista.
(25)Vuosien 2022 ja 2023 kaasukriisin aikana saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kattavat tiedot toimitustilanteesta ja mahdollisista toimitusriippuvuuksista ovat ratkaisevan tärkeitä unionin kaasutoimitusten seuraamiseksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia hyödyntävien venäläisen kaasun tuojien olisi toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta kaasukaupalle mahdollisesti aiheutuvia riskejä voidaan arvioida tehokkaasti. Näihin tietoihin olisi sisällyttävä kyseisten kaasuntoimitussopimusten keskeiset seikat tai jopa kokonaiset tekstin osat ilman hintatietoja, jos se on tarpeen tiettyjen lausekkeiden tai muiden sopimusmääräysten asiayhteyden ymmärtämiseksi. Seuratessaan kaasutoimituksia unionissa komission olisi otettava huomioon myös tulliviranomaisten toimittamat tuontitiedot ja kansallisiin monipuolistamissuunnitelmiin sisältyvät tiedot. Komission olisi säännöllisesti tiedotettava asetuksella (EU) 2017/1938 perustetulle kaasualan koordinointiryhmälle vaiheittaisesta luopumisprosessista unionin tasolla ja toimitettava venäläisestä kaasusta vaiheittain luopumisesta vuosikertomus, johon voidaan liittää erityisiä unionin suosituksia ja toimia vaiheittaisen luopumisprosessin nopeuttamiseksi.
(26)Jäsenvaltioiden ja unionin olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tämän asetuksen täytäntöönpanossa. Kun otetaan huomioon Venäjän federaation viimeaikainen käytäntö, jolla se yksipuolisesti muuttaa sovittuja tuomioistuin- ja välimiesmenettelyjä tavalla, joka on ristiriidassa kansainvälisen tapaoikeuden tai jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä tehtyjen kahdenvälisten investointisopimusten kanssa, kansainvälisestä oikeudesta seuraa, että asianomaisia yrityksiä ja jäsenvaltioita ei voida saattaa vastuuseen tuomioista, välitystuomioista, sijoittajan ja valtion väliset välitystuomiot mukaan luettuina, eikä muista tuomioistuimen päätöksistä, jotka on tehty kansainvälisen tapaoikeuden tai kahdenvälisen investointisopimuksen mukaan laittomia menettelyjä noudattaen ja joita vastaan asianomaisella henkilöllä tai jäsenvaltiolla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta käyttää asianomaisen lainkäyttöalueen mukaisia oikeussuojakeinoja. Mahdollisiin sijoittajan ja valtion välisiin riitojenratkaisutapauksiin liittyvien rahoitusvastuiden osalta viitataan tarvittaessa asetukseen (EU) N:o 912/2014 30 .
(27)Unioni on luonut tiukan oikeudellisen kehyksen, jolla varmistetaan kaasun toimitusvarmuus kaikkina aikoina, puututaan mahdollisiin toimituskriiseihin koordinoidusti ja velvoitetaan jäsenvaltiot osoittamaan konkreettista ja operatiivista solidaarisuutta kaasun tarpeessa olevia naapureita kohtaan. Komission olisi jatkuvasti seurattava Venäjän kanssa käytävästä kaasukaupasta kaasutoimituksille aiheutuvien markkinariskien kehitystä unionin, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla. Jos ilmenee äkillisiä ja merkittäviä muutoksia, jotka vakavasti uhkaavat yhden tai useamman jäsenvaltion toimitusvarmuutta, on aiheellista valtuuttaa komissio toteuttamaan tarvittavat hätätoimenpiteet antamalla yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle lupa olla soveltamatta tässä asetuksessa säädettyjä maakaasun tai LNG:n tuontikieltoja. Tällaisen luvan olisi oltava määräaikainen, ja sille voidaan komission täytäntöönpanopäätöksessä asettaa tiettyjä lisäehtoja sen varmistamiseksi, että tuontikiellon soveltamisen keskeyttäminen rajoittuu tiukasti uhan torjumiseen. Komission olisi seurattava tiiviisti tällaisen väliaikaisen luvan käyttöä.
(28)Ehdotetut toimenpiteet ovat täysin energiayhteisvastuun periaatteen mukaisia. Venäläisen kaasun tuonnille altistumisen taso vaihteleekin jäsenvaltioittain, ja monet jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä luopuakseen venäläisestä kaasusta. Tällä asetusehdotuksella varmistetaan EU:n laajuinen yhdenmukaistettu lähestymistapa vaiheittaiseen venäläisestä kaasusta luopumiseen ja säilytetään jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu.
(29)Koska jäsenvaltiot eivät voi koordinoidusti ja ilman markkinoiden sirpaloitumisriskiä saavuttaa mahdollisten kaasuriippuvuuksien seurantaa koskevia tämän asetuksen tavoitteita vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen nojalla toteuttaa toimenpiteitä. Tässä asetuksessa ei mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.
(30)Koska on tärkeää, että unioni viipymättä lopettaa vaiheittain unionin taloudellisen riippuvuuden Venäjän federaatiosta tulevasta kaasuntuonnista, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa säädetään kehyksestä, jonka avulla voidaan tehokkaasti poistaa unionin altistuminen Venäjän federaation kanssa käytävästä kaasukaupasta johtuville merkittäville kauppa- ja turvallisuusriskeille vahvistamalla
a) vaiheittainen kielto tuoda maakaasua Venäjän federaatiosta ja tarjota LNG-terminaalipalveluja;
b) säännöt, joilla tämä kielto pannaan tehokkaasti täytäntöön ja sen noudattamista seurataan sekä lopetetaan vaiheittain öljyn tuonti Venäjältä;
c) säännökset, joilla parannetaan energian toimitusvarmuuden arviointia unionissa.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)’maakaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1788 31 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ja yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeissa 2711 11 00 ja 2711 21 00 tarkoitettua maakaasua;
2)’LNG:llä’ CN-koodissa 2711 11 00 tarkoitettua nesteytettyä maakaasua;
3)’kaasumaisella maakaasulla’ CN-koodissa 2711 21 00 tarkoitettua maakaasua;
4)’pitkäkestoisella toimitussopimuksella’ yli vuoden kestävää sopimusta maakaasun, muttei kuitenkaan maakaasujohdannaisen, toimittamisesta;
5)’lyhytkestoisella toimitussopimuksella’ enintään vuoden kestävää sopimusta maakaasun, muttei kuitenkaan maakaasujohdannaisen, toimittamisesta;
6)’sisämaavaltiolla’ maata, joka on kokonaan maan ympäröimä ja jolla ei ole suoraa pääsyä merelle;
7)’maahantuojalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valtuudet määrittää ja joka on määrittänyt, että kolmannesta maasta peräisin oleva maakaasu tuodaan unionin tullialueelle tai saatetaan muutoin unionin markkinoille;
8)’tulliviranomaisella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 32 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä tulliviranomaista;
9)’toimivaltaisella viranomaisella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 33 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä toimivaltaista viranomaista;
10)’sääntelyviranomaisella’ direktiivin (EU) 2024/1788 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä sääntelyviranomaista;
11)’määräysvallalla’ direktiivin (EU) 2024/1788 2 artiklan 55 alakohdassa määriteltyä määräysvaltaa;
12)’pitkäkestoisilla LNG-terminaalipalveluilla’ LNG:n käsittelylaitteistojen haltijoiden asiakkaille yli vuoden kestävien sopimusten perusteella tarjoamia palveluja, erityisesti lastausta, varastointia, lähettämistä, kiinnityspaikan tarjoamista (lastaus ja purkaminen), höyrystämistä, runkoliityntänesteytystä, rekkoihin kuormausta ja LNG:n tankkausta, mukaan lukien lisäpalvelut ja väliaikainen varastointi, joita tarvitaan höyrystysprosessissa ja sitä seuraavassa siirtoverkkoon toimittamisessa;
13)’yhteenliitäntäpisteellä’ direktiivin (EU) 2024/1788 2 artiklan 63 alakohdassa määriteltyä yhteenliitäntäpistettä;
14)’syöttökohdalla’ direktiivin (EU) 2024/1788 2 artiklan 61 alakohdassa määriteltyä syöttökohtaa;
15)’virtuaalisella kauppapaikalla’ direktiivin (EU) 2024/1788 2 artiklan 59 alakohdassa määriteltyä virtuaalista kauppapaikkaa;
16)’sopimusmäärillä’ maakaasumääriä, jotka ostaja tai tuoja on velvollinen ostamaan ja jotka myyjä tai viejä on velvollinen toimittamaan toimitussopimuksen mukaisesti, lukuun ottamatta sopimuksen mukautuksista johtuvia määriä, kuten täydennysmääriä, vajekorvauksia tai muita sopimusehtojen mukaisia tilavuusmuutoksia; pitkäkestoisten toimitussopimusten osalta tällä tarkoitetaan vuotuisia sopimusmääriä;
17)’täydennysmäärillä’ maakaasumääriä, jotka ostajalla tai maahantuojalla on oikeus tai velvollisuus ottaa vastaan ja maksaa seuraavina kausina ota tai maksa -vähimmäisvaatimusten mukaan ja korvatakseen mahdolliset vajeet niissä määrissä, joista on tehty sopimus mutta joita ei ole otettu aiempina kausina, siten kuin pitkäkestoisessa toimitussopimuksessa määrätään;
18)’toimitusaikataululla’ kaasuntoimitussopimuksen osapuolten välillä sovittua aikataulua tai suunnitelmaa, jossa määritetään kaasumäärät, jotka myyjän tai viejän on toimitettava ja jotka ostajan tai tuojan on vastaanotettava määritetyin aikavälein, mukaan lukien toimitusajankohta, -paikka ja -ehdot, sellaisina kuin ne on vahvistettu toimitussopimuksessa tai siihen liittyvissä toimintamenettelyissä;
19)’ilmoituksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1789 34 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä ilmoitusta;
20)’öljyllä’ raakaöljyä, maakaasukondensaatteja, jalostamojen syöttöaineita, lisäaineita ja hapettavia lisäaineita sekä muita hiilivetyjä ja öljytuotteita, jotka kuuluvat CN-koodeihin 2709 ja 2710.
II LUKU
MAAKAASUN TUONNIN VAIHEITTAINEN KIELTÄMINEN VENÄJÄN FEDERAATIOSTA
3 artikla
Kielto tuoda maakaasua Venäjän federaatiosta
1. Kielletään Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän kaasumaisen maakaasun tuonti putkissa 1 päivästä tammikuuta 2026, jollei jotakin 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista sovelleta.
2. Kielletään Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän LNG:n tuonti 1 päivästä tammikuuta 2026, jollei jotakin 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista sovelleta.
4 artikla
Voimassa olevia toimitussopimuksia koskeva siirtymävaihe
1. Jos tuoja voi osoittaa tulliviranomaisille, että 3 artiklassa tarkoitettu maakaasun tuonti toteutetaan sellaisen lyhytkestoisen toimitussopimuksen perusteella, joka on tehty ennen 17 päivää kesäkuuta 2025 ja jota ei ole sen jälkeen muutettu, 3 artiklaa sovelletaan 17 päivästä kesäkuuta 2026.
2. Jos tuoja voi osoittaa tulliviranomaisille, että 3 artiklassa tarkoitettu maakaasun tuonti
a) toteutetaan sellaisen lyhytkestoisen toimitussopimuksen perusteella, joka sisältää toimituksen yhteenliitäntäpisteeseen sisämaavaltion kanssa, ja
b) että on olemassa sellainen pitkäkestoinen toimitussopimus, joka on tehty ennen 17 päivää kesäkuuta 2025 ja jota ei ole sen jälkeen muutettu, joka koskee Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän kaasumaisen kaasun tuontitoimitusta putkissa kyseisen sisämaavaltion virtuaaliseen kauppapaikkaan,
3 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2028.
3. Jos tuoja voi osoittaa tulliviranomaisille, että 3 artiklassa tarkoitettu maakaasun tuonti toteutetaan sellaisen pitkäkestoisen toimitussopimuksen perusteella, joka on tehty ennen 17 päivää kesäkuuta 2025 ja jota ei ole sen jälkeen muutettu, 3 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2028.
4. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti tuodut tuontimäärät eivät saa ylittää sopimusmääriä.
5 artikla
Kielto tarjota pitkäkestoisia LNG-terminaalipalveluja venäläisille asiakkaille
Kielletään pitkäkestoisten LNG-terminaalipalvelujen tarjoaminen EU:ssa Venäjän federaatioon sijoittautuneille yhteisöille taikka Venäjän federaatioon sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden määräysvallassa oleville yhteisöille 1 päivästä tammikuuta 2026.
6 artikla
Voimassa olevien sopimusten mukaisia LNG-terminaalipalveluja koskeva siirtymävaihe
Jos pitkäkestoisten LNG-terminaalipalvelujen tarjoaja voi osoittaa tulliviranomaisille, että kyseisiä palveluja tarjotaan sellaisen sopimuksen perusteella, joka on tehty ennen 17 päivää kesäkuuta 2025 ja jota ei ole sen jälkeen muutettu, 5 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2028.
III LUKU
ASIAANKUULUVIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN JA VAIHTO
7 artikla
Tuojilta vaadittavat asiaankuuluvat tiedot
1. Maakaasun tuojien on toimitettava tulliviranomaisille kaikki 3 ja 4 artiklan täytäntöönpanoon tarvittavat tiedot, erityisesti asianmukainen näyttö sen todentamiseksi, onko maakaasu peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedäänkö se sieltä suoraan tai välillisesti.
Edellä olevan 4 artiklan soveltamiseksi maakaasun tuojien on toimitettava tulliviranomaisille ja muille 9 ja 10 artiklan mukaiseen seurantaan osallistuville viranomaisille asianmukainen näyttö sen arvioimiseksi, täyttyvätkö mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ovat vähintään seuraavat:
a) kaasuntoimitussopimuksen tekopäivä;
b) kaasuntoimitussopimuksen kesto;
c) sopimusperusteiset kaasumäärät, mukaan lukien kaikki jousto-oikeudet ylös- tai alaspäin;
d) kaasuntoimitussopimuksen osapuolten henkilöllisyys, mukaan lukien EU:ssa rekisteröityjen osapuolten osalta talouden toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumero (EORI);
e) kaasun tuottaja ja tuotantomaa sekä tapauksen mukaan maa, jossa kaasua on jatkojalostettu;
f) LNG:n tuonnin osalta ensimmäinen lastaussatama;
g) toimituspaikat, mukaan lukien mahdolliset toimituspaikkaa koskevat joustomahdollisuudet;
h) kaikki kaasuntoimitussopimuksen muutokset sekä ilmoitus muutoksen sisällöstä ja päivämäärästä, lukuun ottamatta yksinomaan kaasun hintaa koskevia muutoksia.
3. Tulliviranomaiset tai muut 9 ja 10 artiklan mukaiseen seurantaan osallistuvat viranomaiset voivat pyytää yksityiskohtaisempia tietoja, ei kuitenkaan hintatietoja, jos vaaditut tiedot ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttyvätkö 3 ja 4 artiklassa säädetyt edellytykset. Tulliviranomaiset voivat etenkin vaatia tuojia toimittamaan kaasuntoimitussopimuksen tiettyjen määräysten tekstin kokonaisuudessaan tai koko kaasuntoimitussopimuksen tekstin ilman hintatietoja, erityisesti jos tietyt sopimusmääräykset liittyvät toisiinsa tai jos sopimusmääräysten muotoilun täydellinen tuntemus on arvioinnin kannalta ratkaisevan tärkeää. Jos tulliviranomaiset katsovat, että toimitettu näyttö ei riitä päätelmän tekemiseen, ne voivat evätä tavaroiden luovutuksen vapaaseen liikkeeseen.
4. Seuraavien yhteenliitäntäpisteiden kautta unioniin saapuvan maakaasun oletetaan viedyn suoraan tai välillisesti Venäjän federaatiosta, paitsi jos tuoja voi esittää tulliviranomaisille yksiselitteisen näytön siitä, että tuotava maakaasu on peräisin muusta maasta kuin Venäjän federaatiosta ja se on kulkenut Venäjän federaation kautta.
a)Imatra (FI/RU);
b)Narva (EE/RU);
c)Värska (EE/RU);
d)Luhamaa (LV, RU);
e)Šakiai (LT/RU);
f)Kotlovka (LT/BY);
g)Kondratki (PL/BY);
h)Wysokoje (PL/BY);
i)Tieterowka (PL/BY);
j)Kobryń (PL/BY);
k)Greifswald (DE/RU);
l)Strandzha 2 (BG) / Malkoclar (TR) – TurkStream;
m)Kiskundorozsma-2 (HU) / Horgos (RS);
n)Kiskundorozsma (HU/RS);
o)Kireevo (BG) / Zaychar (RS);
p)Kalotina (BG) / Dimitrovgrad (RS).
8 artikla
LNG-terminaalipalvelujen tarjoajilta vaadittavat asiaankuuluvat tiedot
Venäjän federaatioon sijoittautuneille asiakkaille taikka sinne sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden määräysvallassa oleville asiakkaille tarjottavien LNG-terminaalipalvelujen tarjoajien on toimitettava tulliviranomaisille asiaankuuluvat tiedot 5 ja 6 artiklan täytäntöönpanoa varten.
9 artikla
Tehokas seuranta
Tulliviranomaisten ja tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten sekä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) on varmistettava II luvun säännösten tehokas seuranta, tarvittaessa hyödyntämällä täytäntöönpanovaltuuksiaan kaikilta osin, sekä tehtävä tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten, muiden jäsenvaltioiden viranomaisten, ACERin tai komission kanssa.
10 artikla
Tietojenvaihto
Tulliviranomaisten on toimitettava maakaasun tuojilta saamansa tiedot sääntelyviranomaisille, toimivaltaisille viranomaisille, ACERille ja komissiolle siinä määrin kuin se on tarpeen sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen 3–6 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on vaihdettava maakaasun tuojilta saatuja tietoja siinä määrin kuin se on tarpeen sekä tehtävä keskenään yhteistyötä säännösten kiertämisen välttämiseksi. Niiden on hyödynnettävä olemassa olevia välineitä ja tietokantoja, jotta asiaankuuluvat tiedot voidaan vaihtaa tehokkaasti niiden oman jäsenvaltion kansallisten viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kesken, tai otettava tarvittaessa käyttöön tällaisia välineitä.
ACER julkaisee viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026 ja 31 päivänä elokuuta 2027 tämän asetuksen nojalla saatuihin tietoihin ja omiin tietoihinsa perustuvan raportin, jossa esitetään yleiskatsaus Venäjältä peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti viedyn kaasun toimitussopimuksista ja arvioidaan monipuolistamisen vaikutusta energiamarkkinoihin.
Komissio ja ACER toimittavat tarvittaessa tulliviranomaisille asiaankuuluvat tiedot hallussaan olevista venäläisen kaasun tuontisopimuksista tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi.
IV LUKU
KANSALLISET MONIPUOLISTAMISSUUNNITELMAT
11 artikla
Maakaasua koskevat kansalliset monipuolistamissuunnitelmat
1. Jäsenvaltioiden on laadittava monipuolistamissuunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet, välitavoitteet ja mahdolliset esteet, jotka koskevat kaasutoimitusten monipuolistamista ja kaiken sellaisen maakaasun tuonnin lopettamista, joka on peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedään sieltä suoraan tai välillisesti, Venäjältä tuonnin täydelle kieltämiselle asetetun määräajan, joka on 1 päivä tammikuuta 2028, puitteissa.
2. Maakaasua koskevaan kansalliseen monipuolistamissuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:
a) saatavilla olevat tiedot sellaisen maakaasun tuontimääristä, joka on peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedään sieltä suoraan tai välillisesti voimassa olevien toimitussopimusten perusteella, sekä tiedot Venäjän federaatioon sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemistä LNG-terminaalipalvelusopimuksista, jos sellaisia on;
b) selkeä kuvaus kansallisella tasolla käytössä olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla korvataan Venäjän federaatiosta peräisin oleva taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävä maakaasu, mukaan lukien määrät, joista on määrä luopua vaiheittain, välitavoitteet ja täytäntöönpanoaikataulu sekä suunnitellut vaihtoehtoiset toimitukset ja toimitusreitit, jos sellaisia on. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla erityisesti AggregateEU-mekanismin käyttö direktiivin (EU) 2024/718 43 artiklan nojalla, tukitoimenpiteet energiayhtiöiden monipuolistamiseksi, yhteistyö korkean tason CESEC-ryhmän kaltaisissa alueellisissa ryhmissä, maakaasun tuonnille sähköistämisellä saatavien vaihtoehtojen määrittäminen, energiatehokkuustoimenpiteet, biokaasun, biometaanin ja puhtaan vedyn tuotannon edistäminen, uusiutuvan energian käyttöönotto tai vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet;
c) mahdollisten teknisten taikka sopimukseen tai sääntelyyn liittyvien esteiden tunnistaminen Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun korvaamiseksi sekä vaihtoehdot näiden esteiden poistamiseksi.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset monipuolistamissuunnitelmansa komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2026 käyttäen liitteessä I esitettyä mallia.
4. Komissio helpottaa tarvittaessa maakaasua koskevien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden on raportoitava säännöllisesti asetuksen (EU) 2017/1938 4 artiklalla perustetulle kaasualan koordinointiryhmälle suunnitelmiensa valmistelussa, hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä. Komissio arvioi kansallisten monipuolistamissuunnitelmien perusteella venäläisestä kaasusta luopumisen täytäntöönpanoa ja raportoi siitä kaasualan koordinointiryhmälle tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti.
12 artikla
Öljyä koskevat kansalliset monipuolistamissuunnitelmat
1. Jos jäsenvaltiot vastaanottavat Venäjän federaatiosta peräisin olevaa taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävää öljyä, niiden on laadittava monipuolistamissuunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet, välitavoitteet ja mahdolliset esteet, jotka koskevat öljytoimitusten monipuolistamista ja Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän öljyn tuonnin lopettamista 1 päivään tammikuuta 2028 mennessä.
2. Öljyä koskevaan kansalliseen monipuolistamissuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:
a) saatavilla olevat tiedot voimassa oleviin toimitussopimuksiin perustuvasta Venäjältä suoraan tai välillisesti tuotavan öljyn määrästä;
b) selkeä kuvaus niistä kansallisella tasolla käytössä olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla korvataan Venäjän federaatiosta peräisin oleva taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävä maakaasu, mukaan lukien määrät, joista on määrä luopua vaiheittain, välitavoitteet ja täytäntöönpanoaikataulu sekä vaihtoehtoiset toimitukset ja toimitusreitit, jos sellaisia on;
c) mahdolliset tekniset taikka sopimukseen tai sääntelyyn liittyvät esteet Venäjän federaatiosta peräisin olevan tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun korvaamiseksi sekä vaihtoehdot näiden esteiden poistamiseksi.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset monipuolistamissuunnitelmansa komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2026 käyttäen liitteessä II esitettyä mallia.
4. Komissio helpottaa tarvittaessa öljyä koskevien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden on raportoitava säännöllisesti neuvoston direktiivin 2009/119/EY 35 17 artiklalla perustetulle öljyalan koordinointiryhmälle kansallisten monipuolistamissuunnitelmiensa valmistelussa, hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä.
5. Jos kansallisessa öljyalan monipuolistamissuunnitelmassa todetaan riski siitä, ettei tavoitetta venäläisestä öljystä vaiheittain luopumisesta 1 päivään tammikuuta 2028 mennessä ehkä saavuteta, komissio voi suunnitelman arvioituaan antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksen siitä, miten vaiheittainen luopuminen voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti. Suosituksen saatuaan jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa päivitettävä monipuolistamissuunnitelmansa niin, että siinä otetaan huomioon komission suositus.
V LUKU
KAASUN TOIMITUSVARMUUDEN SEURANTA
13 artikla
Asetuksen (EU) 2017/1938 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) 2017/1938 seuraavasti:
1) Lisätään 2 artiklaan 32 ja 33 alakohta seuraavasti:
”33) ’ota tai maksa -määräyksellä’ tarkoitetaan sopimusmääräystä, jolla ostaja velvoitetaan joko ottamaan vastaan tietty vähimmäismäärä kaasua tai vaihtoehtoisesti maksamaan tietty vähimmäismäärä kaasua tietyn ajan kuluessa riippumatta siitä, onko kaasu tosiasiallisesti otettu vastaan;
34) ’toimita tai maksa -määräyksellä’ tarkoitetaan sopimusmääräystä, joka velvoittaa myyjän maksamaan sopimussakon, jos kaasua ei toimiteta.”
2) Muutetaan 14 artiklan 6 kohta seuraavasti:
a) Lisätään ensimmäiseen alakohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) komissiolle ja asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun toimitussopimuksista:
i) asetuksen (EU) XX/2025 [tämä asetus] 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot;
ii) tiedot toimitettavista ja otettavista määristä, mukaan lukien mahdolliset ota tai maksa -määräysten taikka toimita tai maksa -määräysten mukaiset joustomahdollisuudet;
iii) toimitusaikataulut (LNG) tai ilmoitukset (putkikaasu);
iv) mahdolliset vuosittaisia sopimusmääriä koskevat sopimusperusteiset joustomahdollisuudet täydennysmäärät mukaan luettuina;
v) edellytykset kaasutoimitusten keskeyttämiselle tai lopettamiselle, mukaan lukien ylivoimaista estettä koskevat määräykset;
vi) tieto siitä, mitä lakia sopimukseen sovelletaan ja mikä välimiesmenettely on valittu;
vii) muiden kaupallisten sopimusten kaasuntoimitussopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset keskeiset seikat hintatietoja lukuun ottamatta.”
b) Lisätään kolmas ja neljäs alakohta seuraavasti:
”Edellä c alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kunkin sopimuksen osalta eritellysti, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tekstin osat kokonaisuudessaan ilman hintatietoja, erityisesti jos täydelliset tiedot sopimusmääräysten muotoilusta ovat toimitusvarmuuden arvioinnin kannalta ratkaisevan tärkeitä tai jos tietyt sopimusmääräykset liittyvät toisiinsa.
LNG-terminaalipalvelujen tarjoajien on toimitettava komissiolle tiedot Venäjän federaatiosta tulevien asiakkaiden ja Venäjän federaatiosta tulevien yritysten määräysvallassa olevien asiakkaiden varaamista palveluista, mukaan lukien palvelut, joita sopimus koskee, kyseessä olevat määrät ja sopimuksen kesto.”
3) Korvataan 17 artiklan toinen kohta seuraavasti:
”Komissio seuraa jatkuvasti unionin energiajärjestelmän altistumista venäläisen kaasun toimituksille erityisesti toimivaltaisille viranomaisille 14 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaan ilmoitettujen tietojen perusteella.
Komissio arvioi asetuksen (EU) XX/2025 mukaisen vaiheittaisen venäläisestä kaasusta luopumisen täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja unionin tasolla mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisten kansallisten monipuolistamissuunnitelmien perusteella. Arvioinnista raportoidaan kaasualan koordinointiryhmälle.
Komissio julkaisee kolmannessa kohdassa tarkoitetun arvioinnin päätelmien perusteella vuosikertomuksen, jossa esitetään kattava yleiskatsaus jäsenvaltioiden edistymisestä kansallisten monipuolistamissuunnitelmiensa täytäntöönpanossa.
Neljännessä kohdassa tarkoitettuun kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää komission suositus, jossa määritetään mahdolliset toimet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan toimitusten monipuolistaminen ja oikea-aikainen venäläisestä kaasusta luopuminen.
Kyseisten jäsenvaltioiden on kolmen kuukauden kuluessa päivitettävä monipuolistamissuunnitelmansa niin, että siinä otetaan huomioon komission suositus.”
VI LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
14 artikla
Salassapitovelvollisuus
1. Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus.
2. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuneiden viranomaisten taikka sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön palveluksessa, joille toimivaltainen viranomainen on siirtänyt valtuuksiaan, toimivaltaisen viranomaisen kanssa sopimuksen tehneet auditoijat ja asiantuntijat mukaan luettuina.
3. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa luovuttaa toiselle henkilölle eikä toiselle viranomaiselle, jollei unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa toisin säädetä.
4. Kaikki asianomaisten viranomaisten välillä tämän asetuksen mukaisesti vaihdetut tiedot, jotka koskevat liiketoiminta- tai toimintaolosuhteita, ja muut taloudelliset tai henkilökohtaiset seikat on katsottava luottamuksellisiksi ja niihin on sovellettava salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia, paitsi jos toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tietoja toimittaessaan, että tällaiset tiedot saa luovuttaa, tai jos tällainen luovuttaminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten.
15 artikla
Seuranta ja uudelleentarkastelu
Komissio seuraa jatkuvasti unionin energiamarkkinoiden kehitystä erityisesti sellaisten mahdollisten kaasun toimitusriippuvuuksien tai muiden toimitusvarmuuteen kohdistuvien riskien osalta, jotka liittyvät energian tuontiin Venäjän federaatiosta. Jos ilmenee yhden tai useamman jäsenvaltion toimitusvarmuutta vakavasti uhkaavia äkillisiä ja merkittäviä muutoksia, komissio voi antaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle luvan keskeyttää tilapäisesti tämän asetuksen II luvun soveltamisen kokonaan tai osittain. Komission päätös voi sisältää tiettyjä ehtoja erityisesti sen varmistamiseksi, että keskeyttäminen rajoittuu tiukasti kyseisen uhan torjumiseen.
16 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa
Puheenjohtaja
- (1) Ks. yksityiskohtaisesti tähän asetusehdotukseen liittyvä, 17. kesäkuuta 2025 julkistettu komission yksiköiden valmisteluasiakirja “Assessing the impact of measures to phase out Russian gas imports and improve the monitoring of potential energy dependencies”, jäljempänä ’vaikutusten arviointi’ (SWD(2025)830 final), s. 1–15.
- (2) COM(2022) 230 final.
- (3) COM(2014) 330 final.
- (4) COM(2015) 80 final.
- (5) Ks. vaikutustenarviointi, s. 36.
- (6) Ks. esimerkiksi komission yksiköiden valmisteluasiakirja REPowerEU-toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta: ”Investment Needs, Hydrogen Accelerator and Achieving the Bio-Methane Targets” (SWD(2022) 230 final), joka on komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”REPowerEU-suunnitelma” (COM(2022) 230 final, 18.5.2022) oheisasiakirja, ja ENTSOGin simulaatio, Security of Supply Simulation | ENTSOG ).
- (7) Siinä otetaan huomioon mahdolliset taloudelliset ja turvallisuusriskit ja analysoidaan oikeudellisia näkökohtia.
- (8) COM(2022) 230 final.
- (9) Versailles’n julistus , 10. ja 11. maaliskuuta 2022.
- (10) COM(2025) 440 final.
- (11) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjän tasavallasta peräisin oleviin tai sieltä suoraan tai välillisesti vietäviin tavaroihin sovellettavien tullien muuttamisesta (COM(2025) 34 final 2025/0021 (COD)).
- (12) JOIN(2024) 20 final.
- (13) COM(2024) 23 final.
- (14) COM(2024) 25 final.
- (15) COM(2024) 24 final.
- (16) COM(2024) 27 final.
- (17) COM(2024) 26 final.
- (18) EUVL C …
- (19) EUVL C …
- (20) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet, (COM(2022) 108 final, 8.3.2022).
- (21) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”REPowerEU-suunnitelma” (COM(2022) 230 final, 18.5.2022).
- (22) Ks. komission päätös C(2018) 3106 final, annettu 24 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä, asia AT.39816 – Tuotantoketjun alkupään kaasutoimitukset Keski- ja Itä-Euroopassa; https://ec.europa.eu/competition/antitrust/cases/dec_docs/39816/39816_10148_3.pdf .
-
(23)
Lisätietoja alueellisia rajoituksia vuosina 2003–2005 koskeneista kilpailututkinnoista:
ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_05_710
;
ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_03_1345
;
ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_05_195
;
lisätietoja asian Gazprom II tutkinnasta, ks. komission päätös C(2018) 3106 final, annettu 24 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan mukaisesta menettelystä, asia AT.39816 – Tuotantoketjun alkupään kaasutoimitukset Keski- ja Itä-Euroopassa. - (24) ACER ”European gas market trends and price drivers 2023 – Market Monitoring Report” (28 kohta).
- (25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1938/oj).
- (26) Ks. vaikutustenarviointi, s. 4.
- (27) Ks. esimerkiksi komission yksiköiden valmisteluasiakirja REPowerEU-toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta: ’Investment Needs, Hydrogen Accelerator and Achieving the Bio-Methane Targets” (SWD(2022) 230 final), joka on komission Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”REPowerEU-suunnitelma” (COM(2022) 230 final, 18.5.2022) oheisasiakirja.
- (28) Ks. vaikutustenarviointi, s. 35.
- (29) Ks. vaikutustenarviointi, s. 15–36.
- (30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, kansainvälisillä sopimuksilla, joissa Euroopan unioni on osapuolena, sijoittajan ja valtion välisten riitojen ratkaisemista varten perustetuissa välimiesoikeuksissa käsiteltäviin asioihin liittyvän korvausvastuun hallinnointia koskevista puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 121).
- (31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1788, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, uusiutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä, direktiivin (EU) 2023/1791 muuttamisesta ja direktiivin 2009/73/EY kumoamisesta (EUVL L, 2024/1788, 15.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1788/oj).
- (32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/952/oj).
- (33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1938/oj).
- (34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1789, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, uusiutuvan kaasun, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista, asetusten (EU) N:o 1227/2011, (EU) 2017/1938, (EU) 2019/942 ja (EU) 2022/869 ja päätöksen (EU) 2017/684 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 715/2009 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1789, 15.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1789/oj ); ENTSOG, Security of Supply Simulation | ENTSOG .
- (35) Neuvoston direktiivi 2009/119/EY, annettu 14 päivänä syyskuuta 2009, jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (EUVL L 265, 9.10.2009, s. 9, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/119/oj).
EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 17.6.2025
COM(2025) 828 final
LIITTEET
asiakirjaan
EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
venäläisen maakaasun tuonnin vaiheittaisesta lopettamisesta, mahdollisten energiariippuvuuksien seurannan parantamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1938 muuttamisesta
{SWD(2025) 830 final}
LIITE I
1.Maakaasua koskevan kansallisen monipuolistamissuunnitelman malli
Tämä malli on tarkoitettu kansallisen monipuolistamissuunnitelman 11 artiklan mukaisesti laativille kansallisille viranomaisille. Suunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:
Yleistiedot
|
Suunnitelman laadinnasta vastaavan viranomaisen nimi |
|
|
Kaasujärjestelmän kuvaus Kuvaukseen on sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista: i) kaasun kysyntä ii) tarjontayhdistelmä ottaen huomioon riippuvuus Venäjän toimituksista. |
|
Tärkeimmät tiedot sellaisen kaasun tuonnista, joka on peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedään sieltä suoraan tai välillisesti jäsenvaltioon
|
Tuojien toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ilmoittamien yksittäisten sopimusten viitetiedot |
|
|
Venäjän federaatiosta peräisin olevien yritysten varaamat LNG-terminaalipalvelut |
|
|
Jäsenvaltioon toimitettavat venäläisen kaasun sopimusmäärät yhteensä Ilmoittakaa sopimusperusteiset joustomahdollisuudet ja toimituspaikka (yhteenliitäntäpiste, tuontipaikka, LNG-terminaali jne.) |
|
Kuvaus toimenpiteistä, joilla korvataan Venäjän federaatiosta peräisin oleva taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävä maakaasu.
3.1. Kuvaukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:
|
Monipuolistamisvaihtoehdot: i) vaihtoehtoiset toimitukset ii) vaihtoehtoiset toimitusreitit iii) kysynnän yhdistäminen |
|
|
Kuvaus toimenpiteestä ja sen tavoitteista, mukaan lukien määrät, joista odotetaan luovuttavan vaiheittain, ja välivaiheet, jos kyseessä on monivaiheinen toimenpide. |
|
|
Toteutusaikataulu |
|
|
Toimenpiteiden vaikutus energiajärjestelmään, mukaan lukien virtausmallit, infrastruktuurikapasiteetti, tariffit jne. |
|
|
Vaikutukset naapurijäsenvaltioihin |
Tekniset tai sääntelyyn liittyvät esteet Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun korvaamisessa.
|
Tekniset ja sääntelyyn liittyvät esteet |
|
|
Vaihtoehdot esteiden poistamiseksi ja aikataulu |
|
|
Kategoria |
Määrien korvaaminen vaiheittaista luopumista varten 1 |
|
Vaadittavat tiedot |
Kuvaus kansallisella tasolla käytössä olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla korvataan jäljellä olevat Venäjän federaatiosta peräisin olevat taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun määrät i) määrät, joista odotetaan luovuttavan vaiheittain kussakin toimenpiteessä, ii) täytäntöönpanon aikataulu (alku ja loppu), iii) vaihtoehtoiset toimitukset ja toimitusreitit |
|
Putkikaasu |
|
|
LNG |
LIITE II
2.Öljyä koskevan kansallisen monipuolistamissuunnitelman malli
Tämä malli on tarkoitettu yksityiskohtaisen kansallisen monipuolistamissuunnitelman 12 artiklan mukaisesti laativille kansallisille viranomaisille. Suunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot:
Yleistiedot
|
Suunnitelman laadinnasta vastaavan viranomaisen nimi |
|
|
Öljyjärjestelmän kuvaus Kuvaukseen on sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista: i) öljyn kysyntä ii) tarjontayhdistelmä ottaen huomioon riippuvuus Venäjän toimituksista. |
|
Tärkeimmät tiedot sellaisen öljyn tuonnista, joka on peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedään sieltä suoraan tai välillisesti jäsenvaltioon
|
Jäsenvaltioon toimitettavat venäläisen öljyn sopimusmäärät yhteensä Ilmoittakaa sopimusvelvoitteiden päättymispäivä. |
|
|
Tiedot eri sidosryhmien (myyjä, maahantuoja ja ostaja) henkilöllisyydestä. |
Kuvaus toimenpiteistä, joilla korvataan Venäjän federaatiosta peräisin oleva taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävä öljy.
Kuvaukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:
|
Monipuolistamisvaihtoehdot: i) vaihtoehtoiset toimitukset ii) vaihtoehtoiset toimitusreitit |
|
|
Kuvaus toimenpiteestä ja sen tavoitteista, mukaan lukien määrät, joista odotetaan luovuttavan vaiheittain, ja välivaiheet, jos kyseessä on monivaiheinen toimenpide. |
|
|
Toteutusaikataulu |
|
|
Toimenpiteiden vaikutus energiajärjestelmään, mukaan lukien virtausmallit, infrastruktuurikapasiteetti, tariffit jne. |
|
|
Vaikutukset naapurijäsenvaltioihin |
Tekniset tai sääntelyyn liittyvät esteet Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän öljyn korvaamisessa.
|
Tekniset ja sääntelyyn liittyvät esteet |
|
|
Vaihtoehdot esteiden poistamiseksi ja aikataulu |
|
LIITE III
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS
1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 3
1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 3
1.2. Toimintalohko(t) 3
1.3. Tavoite (Tavoitteet) 3
1.3.1. Yleistavoite (Yleistavoitteet) 3
1.3.2. Erityistavoite (Erityistavoitteet) 3
1.3.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset 3
1.3.4. Tulosindikaattorit 3
1.4. Ehdotus/aloite liittyy 4
1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 4
1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu 4
1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla. 4
1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset 4
1.5.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin 5
1.5.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen 5
1.6. Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto 6
1.7. Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 6
2. HALLINNOINTI 8
2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 8
2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 8
2.2.1. Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle 8
2.2.2. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä 8
2.2.3. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 8
2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 9
3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 10
3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 10
3.2. Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 12
3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 12
3.2.1.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat 12
3.2.1.2. Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat 17
3.2.2. Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 22
3.2.3. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 24
3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat 24
3.2.3.2. Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat 24
3.2.3.3. Määrärahat yhteensä 24
3.2.4. Henkilöresurssien arvioitu tarve 25
3.2.4.1. Hyväksytystä talousarviosta katettavat 25
3.2.4.2. Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat 26
3.2.4.3. Henkilöresurssien kokonaistarve 26
3.2.5. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin 28
3.2.6. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 28
3.2.7. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 28
3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin 29
4. Digitaaliset ulottuvuudet 29
4.1. Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta 30
4.2. Data 30
4.3. Digitaaliset ratkaisut 31
4.4. Yhteentoimivuusarviointi 31
4.5. Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi 32
1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi venäläisen maakaasun tuonnin vaiheittaisesta lopettamisesta, mahdollisten energiariippuvuuksien seurannan parantamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1938 muuttamisesta
1.2. Toimintalohko(t)
Energiapolitiikka, tullipolitiikka, kauppapolitiikka
1.3. Tavoite (Tavoitteet)
1.3.1. Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Tämän lainsäädäntöehdotuksen päätavoitteena on lopettaa vaiheittain erityisesti kaasun ja öljyn tuonti Venäjältä, jotta voidaan vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa siirtymistä puhtaisiin energialähteisiin. Venäjältä tulevan kaasun tuonnin vaiheittainen lopettaminen on saatava päätökseen vuoteen 2027 mennessä.
Venäjän federaatio on järjestelmällisesti osoittautunut epäluotettavaksi kumppaniksi, joka käyttää kaasua aseena ja manipuloi energiamarkkinoita unionin keskeisten kansainvälisten turvallisuusintressien kustannuksella. Siksi Venäjältä vielä tuleva kaasuntuonti aiheuttaa merkittäviä riskejä unionin energian toimitusvarmuudelle, millä on haitallisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon, että Venäjältä tuotavan energian 23 miljardin euron maksut vuodessa vaarantavat unionin turvallisuuden, on tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä tämän tuonnin lopettamiseksi ja tunnustaa, että Venäjän federaation energiatoimitusten täydellisen lopettamisen on oltava asteittainen prosessi, jossa otetaan huomioon toimitusvarmuus ja markkinanäkökohdat.
1.3.2. Erityistavoite (Erityistavoitteet)
Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on auttaa tehokkaasti poistamaan unionin riippuvuudet ja altistuminen merkittäville kaupan ja energiavarmuuden riskeille, jotka johtuvat kaasun ja öljyn tuonnista Venäjän federaatiosta. Jos nykyisiin riippuvuuksiin ei puututa, ne voisivat tehdä unionista erityisen haavoittuvan Venäjän federaation mahdollisille ennakoimattomille pakkotoimille.
Ehdotetulla asetuksella pyritään lopullisesti vaiheittain luopumaan Venäjän federaatiosta peräisin olevasta tai sieltä suoraan tai välillisesti vietävästä putkikaasusta ja LNG:stä, mikä estää niiden pääsyn unionin markkinoille. Ehdotetulla asetuksella kielletään maakaasun putkituonti ja LNG:n tuonti Venäjän federaatiosta 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Venäläisen maakaasun tuontikiellon vahvistamiseksi ehdotetussa asetuksessa säädetään, että 1. tammikuuta 2026 alkaen Venäjän federaation yhteisöjä tai venäläisten henkilöiden määräysvallassa olevia yhteisöjä kielletään hankkimasta EU:ssa pitkäaikaisia LNG-terminaalipalveluja 17. kesäkuuta 2025 jälkeen tehtyjen tai muutettujen sopimusten osalta. Kun sopimukset on tehty ennen mainittua päivää, kieltoa sovelletaan 1. tammikuuta 2028 alkaen. Tämä antaisi vastaavan tuontikapasiteetin vaihtoehtoisten toimittajien käyttöön EU:n LNG-terminaaleissa.
Jotta venäläisen kaasun tuontikielto toteutuisi käytännössä, asetusehdotuksella otetaan käyttöön uusia mekanismeja, joilla lisätään läpinäkyvyyttä unionin markkinoilla olevan venäläisen kaasun suhteen sekä parannetaan sen seurantaa ja jäljitettävyyttä. Tätä varten venäläisen kaasun tuojien olisi toimitettava tulliviranomaisille tarvittavat tiedot, jotta Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun tuontia koskevia rajoituksia voidaan soveltaa. Näiden toimien tehostamiseksi tulliviranomaisten olisi edistettävä tietojenvaihtoa sääntelyviranomaisten, toimivaltaisten viranomaisten, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja komission kesken.
Jäsenvaltioiden olisi asetusehdotuksen mukaan otettava proaktiivinen rooli ja laadittava venäläisestä maakaasusta luopumiseen tähtäävät monipuolistamissuunnitelmansa ja pantava ne täytäntöön, jotta voidaan valmistautua siihen, että venäläisestä kaasusta luovutaan täysin ja koordinoidusti vuonna 2028, ja jotta voidaan antaa markkinoille riittävästi aikaa ennakoida tähän liittyviä muutoksia ilman kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä tai merkittävää vaikutusta energian hintoihin. Näissä suunnitelmissa on määriteltävä täsmälliset toimenpiteet ja asetettava välitavoitteita Venäjältä tulevan suoran tai välillisen kaasuntuonnin lopettamiseksi vaiheittain. Yhdessä kansallisten tulliviranomaisten kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön kanssa komissio saa tällä kattavalla tietokonaisuudella käyttöönsä puuttuvat tiedot Venäjän toimitussopimusten yksityiskohdista. Kansallisten monipuolistamissuunnitelmien avulla komissio voi hoitaa koordinointia ja tarvittaessa antaa monipuolistamistoimenpiteitä koskevaa neuvontaa. Komission analyysoitua kansalliset monipuolistamissuunnitelmat siitä olisi laadittava kertomus ja tarvittaessa annettava suosituksia EU:n laajuisiksi toimenpiteiksi, joilla nopeutetaan riippumattomuutta venäläisestä kaasusta.
Jotta voidaan täyttää nykyiset puutteet Venäjän toimitussopimusten yksityiskohtien osalta, ehdotetussa asetuksessa säädetään uudesta läpinäkyvyys- ja seurantakehyksestä, jonka mukaan Venäjältä peräisin olevan maakaasun tuojien on toimitettava yksityiskohtaiset sopimustiedot komissiolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Seuratessaan kaasutoimitusvarmuutta unionissa komission olisi otettava huomioon myös tulliviranomaisten toimittamat tuontitiedot ja jäsenvaltioiden kansallisiin monipuolistamissuunnitelmiin sisältyvät tiedot.
Asetusehdotuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot laatimaan monipuolistamissuunnitelmia myös Venäjältä tulevan öljyn tuonnin lopettamiseksi vaiheittain. Tavoitteena on saada tietoa ja koordinoida toimia öljytoimitusten lopettamiseksi kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä Versailles’n julistuksen mukaisesti.
1.3.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Tämä yhtenäinen lähestymistapa merkitsee kattavaa strategiaa, jolla pyritään katkaisemaan energiariippuvuudet Venäjän federaatiosta ja vahvistamaan siten unionin sitoutuminen riippumattomaan ja häiriönsietokykyiseen energiajärjestelmään. Yleisemmin ottaen ehdotetulla asetuksella pyritään parantamaan unionin taloudellista turvallisuutta energiahuollon alalla.
1.3.4. Tulosindikaattorit
Jäsenvaltioiden olisi laadittava 1. maaliskuuta 2026 mennessä kansalliset monipuolistamissuunnitelmat, jotka sisältävät konkreettisia toimia ja aikataulun venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin lopettamiseksi ehdotetun asetuksen mukaisesti.
Maakaasua koskevien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien osalta näihin olisi kuuluttava i) saatavilla olevat tiedot sellaisen maakaasun tuontimääristä, joka on peräisin Venäjän federaatiosta taikka viedään sieltä suoraan tai välillisesti voimassa olevien toimitussopimusten perusteella, sekä tiedot Venäjän federaatioon sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemistä LNG-terminaalipalvelusopimuksista, jos sellaisia on; ii) selkeä kuvaus kansallisella tasolla käytössä olevista ja suunnitelluista toimenpiteistä, joilla korvataan Venäjän federaatiosta peräisin oleva taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävä maakaasu, mukaan lukien määrät, joista on määrä luopua vaiheittain, välitavoitteet ja täytäntöönpanoaikataulu sekä suunnitellut vaihtoehtoiset toimitukset ja toimitusreitit, jos sellaisia on. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla erityisesti AggregateEU-mekanismin käyttö, tukitoimenpiteet energiayhtiöiden monipuolistamiseksi, yhteistyö korkean tason CESEC-ryhmän kaltaisissa alueellisissa ryhmissä, maakaasun tuonnille sähköistämisellä saatavien vaihtoehtojen määrittäminen, energiatehokkuustoimenpiteet, biokaasun, biometaanin ja puhtaan vedyn tuotannon edistäminen, uusiutuvan energian käyttöönotto tai vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet; iii) mahdollisten teknisten tai sääntelyyn liittyvien esteiden tunnistaminen Venäjän federaatiosta peräisin olevan taikka sieltä suoraan tai välillisesti vietävän maakaasun korvaamiseksi sekä vaihtoehdot näiden esteiden poistamiseksi.
Tulliviranomaisten ja asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi lisäksi seurattava venäläisen maakaasun tuontikiellon ja ehdotetussa asetuksessa säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa. Niiden olisi vaihdettava keskenään kaikki tarvittavat tiedot sen arvioimiseksi, noudatetaanko tuontikieltoa ja siihen liittyviä velvoitteita, jotta voidaan arvioida mahdollisia kaasukauppaan ja toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä.
Komissio arvioi saatujen tietojen perusteella ehdotetun asetuksen täytäntöönpanoa ja edistymistä vaiheittaisessa Venäjän federaatiosta peräisin olevasta kaasusta luopumisessa. Tällainen arviointi olisi julkaistava vuosikertomuksessa.
1.4. Ehdotus/aloite liittyy
uuteen toimeen
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 2
käynnissä olevan toimen jatkamiseen
yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Koska useimmat jäsenvaltiot ja markkinaosapuolet ovat vuodesta 2022 lähtien luoneet jo toimitussuhteensa Venäjän federaation kanssa, asetusehdotuksessa kielletään kaasun tuonti [17. kesäkuuta 2025] jälkeen tehtävien uusien sopimusten perusteella 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Jäsenvaltioiden olisi 1. maaliskuuta 2026 mennessä laadittava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat, joissa määritellään täsmälliset toimenpiteet ja asetetaan välitavoitteita Venäjän federaatiosta tulevan suoran tai välillisen kaasuntuonnin vaiheittaiseksi lopettamiseksi.
Suunnitelmien tarkoitus on, että jäsenvaltiot voivat valmistautua siihen, että venäläisestä kaasusta luovutaan täysin ja koordinoidusti vuonna 2028, ja että markkinoille jää riittävästi aikaa ennakoida tähän liittyviä muutoksia ilman kaasun toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä tai merkittävää vaikutusta energian hintoihin.
1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta): Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaa vastaan on ollut merkittävä kielteinen vaikutus unionin talouteen. Konfliktilla on ollut erittäin häiritsevä vaikutus maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin, minkä lisäksi se on nostanut energian hintoja huomattavasti ja tehnyt markkinoista varsin epävakaat. Tämän seurauksena unionin kauppasuhteet Venäjään ovat heikentyneet merkittävästi.
Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen): Vastauksena Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuussa 2022 ja valtion- tai hallitusten johtajien antaman Versailles’n julistuksen mukaisesti komissio käynnisti REPowerEU-suunnitelman toukokuussa 2022. Unioni pystyi vähentämään kaasun tuontia Venäjältä vuosina 2021–2023 yli 70 prosenttia 150 miljardista kuutiometristä 43 miljardiin kuutiometriin, ja energian hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 huippulukemista. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon, että Venäjältä tuotavan kaasun 15 miljardin euron maksut vuodessa vaarantavat unionin turvallisuuden, on tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä tämän tuonnin lopettamiseksi ja tunnustaa, että Venäjän federaation energiatoimitusten täydellisen lopettamisen on oltava asteittainen prosessi, jossa otetaan huomioon toimitusvarmuus ja markkinanäkökohdat.
1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset
Energia-alaan on kohdistunut syvällisiä vaikutuksia, kun Venäjä on hyödyntänyt unionin riippuvuutta energian viennistään unioniin pakottamis- ja manipulointikeinona. Riippuvuus venäläisen energian tuonnista on tehnyt unionista ja sen jäsenvaltioista haavoittuvan toimintahäiriöiden ja hintaheilahteluiden suhteen, millä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia koko talouteen. Korkeat energian hinnat heikensivät EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja viime kädessä heikensivät unionin talouden vakautta ja kasvunäkymiä.
Venäjä on aiemmin uhannut EU:n toimitusvarmuutta vähentämällä yksipuolisesti kaasuvirtoja Eurooppaan vuosina 2006, 2009 ja 2014, jättämällä kaasuvirrat ja varastojen täyttötasot tarkoituksellisesti alhaisiksi ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan syksyllä 2021 ja kaasutoimitusten katkaisua vuonna 2022.
Tästä syystä unioni ei voi enää pitää Venäjän federaatiota ja sen energiayhtiöitä luotettavina energiakauppakumppaneina.
Vaikutukset siitä, että Venäjä käyttää energia-alaa aseena, ulottuivat energian toimitusvarmuutta laajemmalle ja vahingoittivat vakavasti koko unionin taloutta. Energian hinnat olivat tärkein vauhdittava tekijä inflaatiolle, joka oli korkeimmillaan yli 10 prosenttia vuonna 2022. Unionin energiajärjestelmälle aiheutui vakavia seurauksia, jotka siirtyivät vähittäismarkkinoille ja loppukuluttajille, koska unionin talous on riippuvainen vakaista ja ennakoitavista energiatoimituksista.
Näistä syistä ehdotetun asetuksen tarkoituksena on auttaa tehokkaasti poistamaan unionin riippuvuudet ja altistuminen merkittäville kaupan ja energiavarmuuden riskeille, jotka johtuvat kaasun ja öljyn tuonnista Venäjän federaatiosta. Jos nykyisiin riippuvuuksiin ei puututa, ne voisivat tehdä unionista erityisen haavoittuvan Venäjän federaation mahdollisille ennakoimattomille pakkotoimille.
1.5.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Ehdotettu lainsäädäntö on täysin yhdenmukainen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, sillä siinä otetaan uudelleen huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän laittoman hyökkäyksen kielteiset vaikutukset, sillä se on palauttanut sodan Euroopan maaperälle ja vaikuttanut tuhoisasti eri ulottuvuuksiin, myös energiaan. Tämä ehdotus sisältää joukon toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan lisääntyneeseen geopoliittiseen epävakauteen ja kriisiolosuhteisiin, joissa olemme eläneet viime vuosina.
Se vastaa myös ilmeistä tarvetta lisätä investointeja merkittävästi pitkän aikavälin kilpailukyvyn edistämiseksi. Euroopan vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen nopeuttaminen tarjoaa unionille mahdollisuuden palauttaa johtoasemansa keskeisillä aloilla toteuttamalla älykkäitä julkisia ja yksityisiä investointeja strategisilla aloilla säilyttäen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja sitä kautta yhteenkuuluvuuden. Tämä on tärkeää myös nykyisten strategisten riippuvuuksien ja käynnissä olevan väestörakenteen muutoksen vuoksi sekä kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistamiseksi.
EU:n talousarvio on EU:n perimmäinen väline, jolla tuetaan yhteisiä toimia EU:n tasolla sisämarkkinoiden eheyttä varjellen. Sen avulla turvataan mittakaavaedut, vaikuttavuus, lähentyminen ja solidaarisuus ja välitetään selkeä poliittinen viesti siitä, että EU kohtaa haasteet yhdessä. Kaikista edellä esitetyistä syistä tämä lainsäädäntöpaketti sopii selvästi tähän vankkaan ja vakiintuneeseen kehykseen.
1.5.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Ehdotettu asetus edellyttää budjettitukea, kun on kyse uusista toimista energian pääosastossa, jotta voidaan seurata asetuksen asianmukaista täytäntöönpanoa (mukaan lukien mahdolliset virkamatkat ulkomaille). On arvioitu, että olisi suunniteltava kolme uutta virkaa (sopimussuhteiset toimihenkilöt FGIV:n tasolla), jotta tässä asetuksessa ehdotetut seuranta- ja arviointitehtävät voidaan hoitaa asianmukaisesti. Olisi tärkeää ottaa huomioon komission virkamiesten mahdollisuus matkustaa ulkomaille selittääkseen ja edistääkseen ehdotetun asetuksen viestejä ja varmistaakseen samalla sen asianmukaisen täytäntöönpanon. Rahoituksen on suunniteltu pysyvän EU:n nykyisessä talousarviokehyksessä.
Lisäksi ehdotetussa asetuksessa säädetään ACERin tuesta Venäjän federaatiosta peräisin olevan kaasun vaiheittaisen poistamisen arvioinnissa ja seurannassa. Sen vuoksi ACERille annetaan lisätehtäviä, jotka liittyvät venäläisten sopimusten seurantaan sekä komission ja kansallisten viranomaisten avustamiseen, jota varten se tarvitsee lisää henkilöresursseja. Nämä resurssit voidaan kattaa kohdentamalla ACERille alun perin myönnettyä henkilöstöä uudelleen siten, että se täyttää markkinakorjausmekanismeista annetussa asetuksessa virastolle osoitetut tehtävät (ks. ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI markkinakorjausmekanismin perustamisesta kansalaisten ja talouden suojelemiseksi liian korkeilta hinnoilta, COM(2022) 668 final).
Kun otetaan huomioon, että maakaasun asianmukaisten tuontikäytäntöjen seuranta todennäköisesti jatkuu vuoden 2027 jälkeen ja että energian pääosastolla on mahdollisuus käsitellä ehdotetusta asetuksesta johtuvia riita-asioita, energian pääosasto voi harkita lisähenkilöstön pyytämistä sen jälkeen, kun uusi monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty.
1.6.
Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto
kesto on rajattu
alkaa vuonna 2025 ja päättyy vuonna 2027
Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.
kestoa ei ole rajattu
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7. Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
toimeenpanovirastoja
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle
varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
julkisoikeudellisille yhteisöille
sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut
sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut
sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä
jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.
Huomautukset:
Ei ole
2. HALLINNOINTI
2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt
Ehdotettu toimenpide keskittyy politiikkatoimiin, seurantaan ja raportointiin, eikä siinä säädetä tulojen tai menojen hallinnoinnista, vaan ainoastaan lisähenkilöstöstä (sopimussuhteinen toimihenkilö FGIV).
2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1. Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Näihin sopimuksiin liittyviä menoja hallinnoidaan organisaation prosessien mukaisesti.
2.2.2. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Komissio valvoo perusteellisesti työsopimusten hallinnointia, ja energian pääosasto noudattaa tiukkoja eettisiä normeja. Lainsäädäntöehdotukseen ei liity tulojen perimistä eikä se edellytä lisävalvontamekanismia.
2.2.3. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Virheiden kokonaisriskin odotetaan olevan hyvin pieni, ja se kuuluu jo nykyisen valvontaympäristön piiriin. Automaattisia tarkastuksia ei odoteta tarvittavan.
2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Lainsäädäntöehdotus ei edellytä, että energian pääosasto perii tuloja. Lisämenoja odotetaan asiaankuuluvien komission virkamiesten virkamatkojen lisäksi syntyvän lisähenkilöstön palkkaamisesta 1. tammikuuta 2026 ja 31. joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi. Mahdolliset lisähenkilöstöä koskevat pyynnöt vuoden 2027 jälkeen riippuvat uuden monivuotisen varainhoitokehyksen käytettävissä olevista määrärahoista.
Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä pidetään hyvin pienenä, ja se katetaan nykyisillä tarkastuksilla. Energian pääosasto tarkisti petostentorjuntastrategiaansa OLAFin suuntaviivojen mukaisesti vuonna 2020 ja suunnittelee sen päivittämistä vuonna 2026. Paikalliseen strategiaan sisältyy asiaankuuluvia toimia, joilla varmistetaan tietoisuuden lisääminen petostentorjunnasta, kohdennetut riskinarviointitoimet sekä vaikuttava ja tehokas yhteistyö tutkintaelinten kanssa.
Toimintakehyksellä varmistetaan, että ulkoisilla (Euroopan tilintarkastustuomioistuimella) ja sisäisillä (IAS) tilintarkastajilla on oikeus tutustua tietoihin, tiloihin ja henkilöstöön.
3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Menolaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Otsake 2 – Koheesio, palautumiskyky ja arvot
|
JM/EI-JM 3 |
EFTA-mailta 4 |
Ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 5 |
muilta kolmansilta mailta |
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
|
|
06010102.01 6 |
Jaks. |
EI |
EI |
EI |
EI |
|
3.2. Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
3.2.1.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Numero |
2 |
|
Pääosasto: ENER |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||
|
2024 |
2025 7 |
2026 |
2027 |
||||
|
Toimintamäärärahat |
|||||||
|
Budjettikohta |
Sitoumukset |
(1a) |
|
|
|
|
0,000 |
|
Maksut |
(2a) |
|
|
|
|
0,000 |
|
|
Budjettikohta |
Sitoumukset |
(1b) |
|
|
|
|
0,000 |
|
Maksut |
(2b) |
|
|
|
|
0,000 |
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 8 |
|||||||
|
Budjettikohta 06010102.01 |
|
(3) |
|
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
Pääosaston ENER määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
= 1a + 1b + 3 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
Maksut |
= 2a + 2b + 3 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||||
|
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset |
(4) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Maksut |
(5) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Maksut |
= 5 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
(4) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
Maksut |
(5) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ |
(6) |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|
Maksut |
= 5 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|
7 |
”Hallintomenot” 9 |
|
Pääosasto: <…….> |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
Pääosasto: <…….> |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 |
Sitoumukset |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Maksut |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||||
|
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset |
(4) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Maksut |
(5) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Maksut |
= 5 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||||
|
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset |
(4) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Maksut |
(5) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Maksut |
= 5 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
(4) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
Maksut |
(5) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ |
(6) |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) |
Maksut |
= 5 + 6 |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|
7 |
”Hallintomenot” 10 |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Pääosasto: <…….> |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
Pääosasto: <…….> |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|||
|
Pääosasto <…….> YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
||
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 |
Sitoumukset |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Maksut |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
3.2.3. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat
|
HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
OTSAKE 7 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKE 7, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,303 |
0,303 |
0,303 |
0,909 |
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|||||
|
YHTEENSÄ |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
3.2.3.3. Määrärahat yhteensä
|
YHTEENSÄ
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
OTSAKE 7 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKE 7, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0,000 |
0,303 |
0,303 |
0,303 |
0,909 |
|
Muut hallintomenot |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
|
|||||
|
YHTEENSÄ |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.4. Henkilöresurssien arvioitu tarve
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
3.2.4.1. Hyväksytystä talousarviosta katettavat
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 11
|
HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
|
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 01 02 03 (unionin edustustot) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) |
|||||
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Hallinnollisen tuen budjettikohta
|
– päätoimipaikassa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
– unionin edustustoissa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (06 01 01 02 01) – Otsakkeen 7 ulkopuolella |
0 |
3 |
3 |
3 |
|
|
YHTEENSÄ |
0 |
3 |
3 |
3 |
|
3.2.4.3. Henkilöresurssien kokonaistarve
|
HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT + ULKOISET KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT YHTEENSÄ |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
|
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 01 02 03 (unionin edustustot) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) |
|||||
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Hallinnollisen tuen
|
– päätoimipaikassa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
– unionin edustustoissa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (06010102) – Otsakkeen 7 ulkopuolella |
0 |
3 |
3 |
3 |
|
|
YHTEENSÄ |
0 |
3 |
3 |
3 |
|
Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä |
Poikkeuksellinen lisähenkilöstö* |
|||
|
Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista |
Rahoitetaan BA-budjettikohdasta |
Rahoitetaan maksuilla |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet |
Ei sovelleta |
|||
|
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
3 sopimussuhteista toimihenkilöä |
|||
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
/ |
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
Tämä lainsäädäntöehdotus koostuu useista vaihtoehdoista, jotka edellyttävät vankkaa poliittista tietämystä ja huomattavaa ajanjakoa. Energian pääosasto kärsii tällä hetkellä työvoimarajoitteista, jotka voivat vaikuttaa tämän lainsäädännön mukaisiin seuranta- ja seurantatehtäviin, jos niitä ei vahvisteta. Hakijalta odotetaan vankkaa tietämystä kaasu- ja/tai öljymarkkinoiden toiminnasta sen lisäksi, että hän on kykenevä osallistumaan toimitusvarmuuteen liittyvien säännösten ja kaasu- ja/tai öljymarkkinasääntöjen käsittelyyn. Koska lainsäädäntöehdotuksen peruspilareita ovat läpinäkyvyys, seuranta ja raportointi, ehdokkaan on i) varmistettava sujuva tietojenvaihto kansallisten tulliviranomaisten, kansallisten energiaviranomaisten ja komission välillä, ii) osallistuttava jäsenvaltioiden ilmoitettuun määräaikaan mennessä toimittamien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien arviointiin; jos näin ei ole, ehdokkaan olisi voitava tukea jäsenvaltiota kunnianhimoisemman tavoitteen laatimisessa. Lisätoimet olisi täytettävä mahdollisimman pian (viimeistään 1. tammikuuta 2026 alkaen) ainakin kaasuntuonnin vaiheittaisen poistamisen lopulliseen määräaikaan eli 31. joulukuuta 2027 saakka. Kun otetaan huomioon, että maakaasun asianmukaisten tuontikäytäntöjen seuranta todennäköisesti jatkuu vuoden 2027 jälkeen ja että energian pääosastolla on mahdollisuus käsitellä ehdotetusta asetuksesta johtuvia riita-asioita, komissio voi harkita lisähenkilöstön pyytämistä sen jälkeen, kun uusi monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty. |
3.2.5. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin
Tämä ehdotus ei edellytä digitaaliteknologiaan liittyviä investointeja.
|
YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
OTSAKE 7 |
|||||
|
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKE 7, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|||||
|
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
|
|||||
|
YHTEENSÄ |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
3.2.6. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä
Ehdotetun asetuksen täysimääräisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi energian pääosasto pyytää kolmea uutta kokoaikavastaavaa sopimusmuodossa ”sopimussuhteiset toimihenkilöt FGIV” aloittamaan työt mahdollisimman pian (viimeistään 1. tammikuuta 2026) 31. joulukuuta 2027 saakka.
Tätä varten huomioon otettava budjettikohta on POWER-CAENER (E.06010102.01), koska tämä asetus on täysin REPowerEU-tavoitteiden mukainen.
Näiden kokoaikaisten työntekijöiden on oltava tietoisia toimintapoliittisesta sisällöstä kaasu- ja öljymarkkinoilla, ja heille annetaan tehtäväksi kyseisen asetuksen täytäntöönpanosta johtuvat arviointi-, seuranta- ja raportointitoimet. Lisäksi tämän määrärahaesityksen olisi katettava mahdollisuus järjestää komission virkamiesten virkamatkoja eri tasoilla jäsenvaltioihin keskustelemaan kansallisten viranomaisten ja/tai yritysten kanssa, joihin tämä lainsäädäntö vaikuttaa.
Kun otetaan huomioon, että maakaasun asianmukaisten tuontikäytäntöjen seuranta todennäköisesti jatkuu vuoden 2027 jälkeen ja että energian pääosastolla on mahdollisuus käsitellä ehdotetusta asetuksesta johtuvia riita-asioita, komissio voi harkita lisähenkilöstön pyytämistä sen jälkeen, kun uusi monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty.
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
3.2.7. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotuksen/aloitteen
rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja
rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Yhteensä |
|
|
Rahoitukseen osallistuva taho |
|||||
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ |
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutuksia omiin varoihin
vaikutuksia muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tulopuolen budjettikohta: |
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna |
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 12 |
|||
|
Vuosi 2024 |
Vuosi 2025 |
Vuosi 2026 |
Vuosi 2027 |
||
|
Momentti …. |
|||||
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:
[…]
Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).
[…]
4. Digitaaliset ulottuvuudet
4.1. Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta
|
Ehdotetulla asetuksella arvioidaan olevan rajallinen merkitys digitalisaation kannalta. Itse asiassa siinä viitataan ehdotetun säädöstekstin kahteen keskeiseen näkökohtaan. Ensinnäkin komissio edellyttää, että jäsenvaltiot toimittavat kansalliset monipuolistamissuunnitelmansa venäläisestä maakaasusta ja öljystä luopumiseksi vaiheittain käyttäen toimitettua mallia ja ilmoittavat siitä virallisella sähköpostilla hätäsuunnitelmissa ja toimitusvarmuutta koskevan asetuksen mukaisissa ennaltaehkäisysuunnitelmissa käytetyn mekanismin mukaisesti. Saatuaan nämä suunnitelmat komissio ilmoittaa niistä suullisesti kaasualan koordinointiryhmälle ja julkaisee ne komission verkkosivustolla. Asetuksen myötä saadaan käyttöön toimiva kehys unioniin tuotavan maakaasun tosiasiallisen alkuperän ja vientipaikan määrittämiseen. Maakaasun tuojat olisi erityisesti velvoitettava toimittamaan tulliviranomaisille kaikki tarvittavat tiedot unioniin tuotavan maakaasun alkuperän ja vientipaikan määrittämiseksi sekä sen päättämiseksi, kuuluuko tuotu venäläinen kaasu yleisen kiellon vai jonkin sen poikkeuksen soveltamisalaan, jolloin sen tuonti voi jatkua. Tulliviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sääntelyviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi ja asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi. Koska kansallisista monipuolistamissuunnitelmista ilmoitetaan virallisen sähköpostinvaihdon kautta ja koska tulliviranomaisilla, sääntelyviranomaisilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava käytössään tarvittavat välineet ja tietokannat sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat tiedot voidaan vaihtaa, energian pääosasto ei ennakoi mitään vaikutusta komission tietotekniikkaympäristöön eikä uutta investointilainaa komission tietotekniikkayksiköille. |
4.2. Data
|
Nykyiset tietopuutteet Venäjän toimitussopimusten yksityiskohdissa heikentävät unionin kykyä arvioida kaasun toimitusvarmuutta. Siksi ehdotetussa asetuksessa ehdotetaan uutta läpinäkyvyys- ja seurantakehystä, jonka mukaan Venäjältä peräisin olevan maakaasun tuojien on toimitettava yksityiskohtaiset sopimustiedot komissiolle ja muille toimivaltaisille viranomaisille. Vähimmäistietoihin on kuuluttava ainakin seuraavat tiedot: kaasuntoimitussopimuksen tekopäivä; kaasuntoimitussopimuksen kesto; sopimusperusteiset kaasumäärät, mukaan lukien kaikki jousto-oikeudet ylös- tai alaspäin; kaasuntoimitussopimuksen osapuolten tunnistetiedot, mukaan lukien kaasun ostavan EU:ssa toimivan talouden toimijan EORI-numero (Talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero); kaasun tuottaja ja tuotantomaa sekä tapauksen mukaan maa, jossa kaasua on jatkojalostettu; LNG:n tuonnin osalta ensimmäinen lastaussatama; toimituspaikat, mukaan lukien mahdolliset toimituspaikkaa koskevat joustomahdollisuudet; kaikki kaasuntoimitussopimuksen muutokset sekä ilmoitus muutoksen sisällöstä ja päivämäärästä, lukuun ottamatta yksinomaan kaasun hintaa koskevia muutoksia. Näitä tietoja täydennetään jäsenvaltioiden kansallisilla monipuolistamissuunnitelmilla. Tulliviranomaisten ja muiden seurantaan osallistuvien viranomaisten, jotka saattavat pyytää yksityiskohtaisempia tietoja, kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön lisäksi komissio voi arvioida unionin altistumista venäläiselle kaasulle ja siitä vaiheittain luopumista koskevien strategioiden tehokkuutta. |
4.3. Digitaaliset ratkaisut
|
Tätä säädöstä varten ei ole luotu erityistä digitaalista ratkaisua. Vaihdetuilla tiedoilla tarkoitetaan kansallisiin monipuolistamissuunnitelmiin sisältyviä tietoja (määrät, sopimustiedot, kumppanit, toimituslogistiikka ja ehdot hintatietoja lukuun ottamatta), jotka ilmoitetaan komissiolle virallisen sähköpostinvaihdon kautta ja näin ollen kaasualan koordinointiryhmälle ennen kuin ne julkaistaan komission verkkosivustolla. Tulliviranomaisilla, sääntelyviranomaisilla, toimivaltaisilla viranomaisilla ja ACERilla olisi tietojenvaihdon osalta oltava käytössään tarvittavat välineet ja tietokannat sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat tiedot voidaan tarvittaessa vaihtaa kansallisten viranomaisten ja eri jäsenvaltioiden viranomaisten kesken. Tulliviranomaisten olisi annettava sääntelyviranomaisille, kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle kuukausittain tiedot keskeisistä seikoista venäläisen kaasun tuonnin kehityksessä (kuten pitkä- tai lyhytkestoisten sopimusten perusteella tuoduista määristä, syöttökohdista tai sopimuskumppaneista). |
4.4. Yhteentoimivuusarviointi
|
Maakaasun tuojat olisi erityisesti velvoitettava toimittamaan tulliviranomaisille kaikki tarvittavat tiedot unioniin tuotavan maakaasun alkuperän ja vientipaikan määrittämiseksi. Koska pyydetyt tiedot ovat usein monimutkaisia, tulliviranomaisille olisi annettava valtuudet pyytää tuojilta yksityiskohtaiset tiedot sopimuksesta, mukaan lukien kokonaiset toimitussopimukset ilman hintatietoja, jos tämä on tarpeen tiettyjen lausekkeiden tai muiden sopimusmääräysten asiayhteyden ymmärtämiseksi. Tulliviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sääntelyviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa ehdotetun asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi ja asiaankuuluvien tietojen vaihtamiseksi erityisesti arvioitaessa poikkeuksia, jotka mahdollistavat venäläisen maakaasun tuonnin [1. tammikuuta 2026] jälkeen. Tulliviranomaisilla, sääntelyviranomaisilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava käytössään tarvittavat välineet ja tietokannat sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat tiedot voidaan tarvittaessa vaihtaa kansallisten viranomaisten ja eri jäsenvaltioiden viranomaisten kesken. Tulliviranomaisten olisi annettava sääntelyviranomaisille, kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle kuukausittain tiedot keskeisistä seikoista venäläisen kaasun tuonnin kehityksessä (kuten pitkä- tai lyhytkestoisten sopimusten perusteella tuoduista määristä, syöttökohdista tai sopimuskumppaneista). |
4.5. Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi
|
Käsiteltävänä oleva lainsäädäntöehdotus perustuu olemassa oleviin ilmoitus-, seuranta- ja raportointimekanismeihin: kun kyseessä on monipuolistamissuunnitelma, jäsenvaltiot ilmoittavat siitä sähköpostitse komissiolle, ja komissio raportoi kaasualan koordinointiryhmälle ennen suunnitelman asettamista julkisesti saataville verkkosivustollaan; kun tietoja vaihdetaan tulliviranomaisten kanssa, lainsäädäntöprosessi perustuu olemassa oleviin mekanismeihin ja tietokantoihin, jotka ovat jo tulliviranomaisten käytettävissä. |
Huomautus: Jos komission alkuperäinen ehdotus muuttuu huomattavasti lainsäädäntöneuvottelujen aikana, olisi harkittava, että säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä vahvistettuja tietoja päivitetään tarvittaessa taloudellisten ja/tai digitaalisten näkökohtien osalta, jotta voidaan tukea neuvotteluprosessia ja luoda selkeyttä kaikille asianomaisille osapuolille.
LIITE
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVAAN SELVITYKSEEN
Ehdotuksen/aloitteen nimi:
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi venäläisen maakaasun tuonnin vaiheittaisesta lopettamisesta, mahdollisten energiariippuvuuksien seurannan parantamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1938 muuttamisesta
1.TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET
2.MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET
3.HALLINNOLLISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
4.LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI
4.1.Henkilöresurssit
4.2.Muut hallintomenot
1.Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
1.1. Hyväksytystä talousarviosta katettavat
1.1.1 Pääosasto ENER
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
OTSAKE 7 13 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ 2021–2027 |
||||||
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
|
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||||||||
|
20 01 02 01 – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa |
AD |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
AST |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
20 01 02 03 – EU:n ulkopuoliset edustustot |
AD |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
AST |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
|||||||||||
|
20 02 01 ja 20 02 02 – Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa |
AC |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
20 02 03 – Ulkopuolinen henkilöstö – EU:n ulkopuoliset edustustot |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
AL |
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
0,000 |
|
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
JPD |
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
0,000 |
|
|
Muut henkilöresursseihin liittyvät budjettikohdat (mitkä?) |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
Henkilöresurssit – OTSAKE 7, välisumma |
0 |
0,000 |
0 |
0,000 |
0 |
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||||||
|
kuuluvat määrärahat yhteensä |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
Kokoaikavastaavia |
Määrärahat |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
||||||||||||
|
01 01 01 01 Epäsuora tutkimustoiminta |
AD |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
AST |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
01 01 01 11 Suora tutkimustoiminta |
AD |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
AST |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
Muu (täsmennettävä) |
AD |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
AST |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö toimintamäärärahoista |
– päätoimipaikassa |
AC |
|
0,000 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,909 |
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
AL |
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
0,000 |
||
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
JPD |
|
|
|
|
|
|
|
|
0 |
0,000 |
||
|
01 01 01 02 Epäsuora tutkimustoiminta |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
01 01 01 12 Suora tutkimustoiminta |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
|
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (mikä?) |
AC |
|
0,000 |
|
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0 |
0,000 |
|||
|
END |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
|
0,000 |
0 |
0,000 |
||
|
Henkilöresurssit – OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0 |
0,000 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,909 |
||
|
Henkilöresurssit YHTEENSÄ (kaikki otsakkeet) |
0 |
0,000 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,303 |
3 |
0,909 |
||
2.Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
2.1. Hyväksytystä talousarviosta katettavat
2.1.1 Pääosasto ENER
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella: |
|||||
|
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut |
|
0,000 |
|||
|
20 02 06 02 – Menot kokouksista ja konferensseista |
|
|
|
|
0,000 |
|
20 02 06 03 – Komiteat |
|
|
|
|
0,000 |
|
20 02 06 04 – Selvitykset ja kuulemiset |
|
|
|
|
0,000 |
|
20 04 – Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 14 |
|
|
|
|
0,000 |
|
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa) |
|
|
|
|
0,000 |
|
EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
|||||
|
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut |
|
|
|
|
0,000 |
|
20 02 07 02 – Täydennyskoulutus |
|
|
|
|
0,000 |
|
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka |
|
|
|
|
0,000 |
|
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa) |
|
|
|
|
0,000 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, muut, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat): |
|||||
|
– päätoimipaikassa |
|
|
|
|
0,000 |
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
|
|
|
|
0,000 |
|
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot |
|
|
|
|
0,000 |
|
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 15 |
|
|
|
|
0,000 |
|
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 16 |
|
|
|
|
0,000 |
|
Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (06010102) |
|
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät – muut, välisumma |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet) |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
2.2.3. Yhteensä
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella: |
|||||
|
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 02 06 02 – Menot kokouksista ja konferensseista |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 02 06 03 – Komiteat |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 02 06 04 – Selvitykset ja kuulemiset |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 04 – Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 17 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
|||||
|
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 02 07 02 – Täydennyskoulutus |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa) |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, muut, välisumma |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat): |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
– päätoimipaikassa |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 18 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 19 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (06010102) |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät – muut, välisumma |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet) |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
3.Hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)
3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat
3.1.1. Pääosasto ENER
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tiivistelmä |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Otsake 7 – Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Otsake 7 – Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Välisumma otsake 7 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit |
0,000 |
0,303 |
0,303 |
0,303 |
0,909 |
|
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Välisumma muut otsakkeet |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
.1.3. YHTEENSÄ
|
Tiivistelmä |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ
|
|
Otsake 7 – Henkilöresurssit |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Otsake 7 – Muut hallintomenot |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Välisumma otsake 7 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
|
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit |
0,000 |
0,303 |
0,303 |
0,303 |
0,909 |
|
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot |
0,000 |
0,015 |
0,015 |
0,015 |
0,045 |
|
Välisumma muut otsakkeet |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
|
OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
0,000 |
0,318 |
0,318 |
0,318 |
0,954 |
4.Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi
4.1.Henkilöresurssit
Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 ‑tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)
Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
Sisäisesti siirretyt |
Poikkeuksellinen lisähenkilöstö |
||||
|
Täytäntöönpanevissa pääosastoissa* |
Poikkeuksellisesti komission uudelleenkohdennettavien virkojen/toimien reservistä sen jälkeen, kun hallintoneuvostolta on saatu ohjeistus** |
Rahoitetaan otsakkeesta 7*** tai tutkimusmäärärahoista |
Rahoitetaan BA-budjettikohdasta |
Rahoitetaan maksuilla |
|
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet |
Ei sovelleta |
||||
|
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
3 SOPIMUSSUHTEISTA TOIMIHENKILÖÄ, TEHTÄVÄRYHMÄ V Rahoitetaan budjettikohdasta 06010102 |
||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7 |
|
Huomautus: Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivustolla osoitteessa |
|
□ Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
□ Ulkopuolinen henkilöstö |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|
□ Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet |
|
Ulkopuolinen henkilöstö Tämä asetusehdotus koostuu useista vaihtoehdoista, jotka edellyttävät vankkaa poliittista tietämystä ja huomattavaa ajanjakoa. Energian pääosasto kärsii tällä hetkellä työvoimarajoitteista, jotka voivat vaikuttaa tämän lainsäädännön mukaisiin seuranta- ja seurantatehtäviin, jos niitä ei vahvisteta. Hakijalta odotetaan vankkaa tietämystä kaasu- ja/tai öljymarkkinoiden toiminnasta sen lisäksi, että hän on kykenevä osallistumaan toimitusvarmuuteen liittyvien säännösten ja kaasu- ja/tai öljymarkkinasääntöjen käsittelyyn. Koska lainsäädäntöehdotuksen peruspilareita ovat läpinäkyvyys, seuranta ja raportointi, ehdokkaan on i) varmistettava sujuva tietojenvaihto kansallisten tulliviranomaisten, kansallisten energiaviranomaisten ja komission välillä, ii) osallistuttava jäsenvaltioiden ilmoitettuun määräaikaan mennessä toimittamien kansallisten monipuolistamissuunnitelmien arviointiin; jos näin ei ole, ehdokkaan olisi voitava tukea jäsenvaltiota kunnianhimoisemman tavoitteen laatimisessa. Lisätoimet olisi täytettävä mahdollisimman pian (viimeistään 1. tammikuuta 2026 alkaen) ainakin kaasuntuonnin vaiheittaisen poistamisen lopulliseen määräaikaan eli 31. joulukuuta 2027 saakka. Kun otetaan huomioon, että maakaasun asianmukaisten tuontikäytäntöjen seuranta todennäköisesti jatkuu vuoden 2027 jälkeen ja että energian pääosastolla on mahdollisuus käsitellä ehdotetusta asetuksesta johtuvia riita-asioita, komissio voi harkita lisähenkilöstön pyytämistä sen jälkeen, kun uusi monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty. |
4.2.Muut hallintomenot
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|
Osan pyydetystä talousarviosta olisi katettava mahdolliset virkamatkat, jotka voidaan toteuttaa tämän lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpanotoimina. Komission virkamiehiä voidaan pyytää vierailemaan ulkomaille edistämään ja selittämään asetuksessa ehdotettuja toimenpiteitä ja keskustelemaan EU:n jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten kanssa asetuksen sujuvan ja nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi. Energian pääosasto pyytää 15 000 euron vuotuista määrärahaesitystä eli 5 000 euroa/kokoaikavastaava (viisi virkamatkaa EU:n jäsenvaltioihin). |
- (1) Tällaisia toimenpiteitä voivat olla AggregateEU-mekanismin käyttö direktiivin (EU) 2024/1789 42 artiklan nojalla, toimenpiteet energiayhtiöiden monipuolistamispyrkimysten tukemiseksi, yhteistyö keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen (CESEC) korkean tason työryhmän kaltaisissa alueellisissa ryhmissä, maakaasun tuonnille sähköistämisellä saatavien vaihtoehtojen määrittäminen, energiatehokkuustoimenpiteet, biokaasun, biometaanin ja puhtaan vedyn tuotannon edistäminen, uusiutuvan energian käyttöönotto ja vapaaehtoiset kysynnän vähentämistoimenpiteet.
- (2) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
- (3) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
- (4) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
- (5) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
- (6) Talouden ja rahoituksen pääosasto ei ole vielä validoinut
- (7) Vuoden 2025 henkilöresurssit riippuvat siitä, hyväksytäänkö tämä ehdotus ajoissa.
- (8) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
- (9) Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.
- (10) Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.
- (11) Ilmoittakaa taulukon alla, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne ja mitkä ovat nettotarpeet.
- (12) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
- (13) Komissio laskee lisähenkilöstön tarpeen vuoden 2027 jälkeen.
- (14) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).
- (15) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (Ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020) 6126 final, 10.9.2020, s. 7).
- (16) Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020).
- (17) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).
- (18) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).
- (19) Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020).