EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.6.2026

COM(2026) 570 final

2026/0164(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja asetuksen (EU) 2018/1727 kumoamisesta

{SEC(2026) 570 final} - {SWD(2026) 570 final} - {SWD(2026) 571 final} - {SWD(2026) 572 final} - {SWD(2026) 573 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artikla, jonka mukaisesti Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät määritetään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla. Siinä edellytetään myös, että näillä asetuksilla säädetään menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin ja joilla siten edistetään sen toiminnan demokraattista valvontaa EU:n tasolla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio kuuli tätä asetusta valmistellessaan sidosryhmiä useaan otteeseen. Kuulemisiin sisältyivät EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä toteutettu julkinen kuuleminen, kannanottopyyntö ja verkkokysely. Lisäksi ulkopuolinen toimeksisaaja haastatteli useita eri sidosryhmiä, kuten Eurojustin henkilöstöä, kansallisia jäseniä, kansallisia viranomaisia, alan toimijoita sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.

Julkiseen kuulemiseen, joka kesti 12 viikkoa ja joka toteutettiin 3. joulukuuta 2025 ja 24. helmikuuta 2026 välisenä aikana, saatiin 20 vastausta, ja suurin osa vastaajista korosti Eurojustin tärkeää roolia vakavan ja järjestäytyneen rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa. Sidosryhmät korostivat myös tarvetta ottaa paremmin huomioon uhrien ja todistajien näkökulmat sekä selkeyttää tapausten jakamista Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välillä. Kerro mielipiteesi ‐verkkosivustolla saatavilla olleeseen kannanottopyyntöön saatiin 42 vastausta sidosryhmiltä 21:stä EU:n jäsenvaltiosta. Palautteessa korostettiin Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston toisiaan täydentäviä rooleja, tarvetta vahvistaa Eurojustin toimeksiantoa lisäämällä sen operatiivisia tehtäviä sekä hallinnon ja päätöksentekoprosessien parantamisen merkitystä. Sidosryhmät korostivat myös, että Eurojustin on asetettava yhteistyö kolmansien maiden kanssa etusijalle ja investoitava teknisiin välineisiin, joilla vastataan rikollisuuden muuttuvaan luonteeseen. Verkkokysely, joka oli avoinna 4. maaliskuuta 2026 asti, oli suunnattu oikeusalan toimijoille, Eurojustin hallinnon edustajille ja kansallisille jäsenille sekä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden virkamiehille. Kyselyn tulokset osoittivat, että hallinnon uudistamisella, muun muassa hallintoneuvoston perustamisella kollegion hallinnollisen taakan keventämiseksi ja tehtävien jaon selkeyttämiseksi, on laaja tuki. Sidosryhmät olivat myös yhtä mieltä tarpeesta yhdenmukaistaa kansallisten jäsenten asemaa ja valtuuksia sekä vahvistaa yhteistyötä asiaankuuluvien EU:n virastojen ja elinten, kuten Europolin ja EPPOn, kanssa. Vastauksissa esitettiin huolenaiheita kolmansien maiden vaihtelevan tasoisesta yhteistyöstä Eurojustin kanssa, ja jotkut vastaajat ehdottivat ehdollisuuslausekkeiden käyttöönottoa yhteistyön tehostamiseksi erityisesti EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. Avointen julkisten kuulemisten lisäksi haastateltiin 115:tä sidosryhmää, kuten Eurojustin hallinnon edustajia, kansallisia jäseniä, yhteyssyyttäjiä, EU:n virastoja, kansallisia viranomaisia ja kansainvälisiä järjestöjä. Haastattelut antoivat syvällisempää tietoa Eurojustin operatiivisista haasteista, joita ovat muun muassa vanhentuneet välineet, rajallinen yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa ja toimivaltuuksien selkeyttämisen tarve sähköisen todistusaineiston osalta. Vaikka kolmansien maiden sidosryhmät ja kansainväliset järjestöt pitivät Eurojustin työtä arvokkaana, ne myös korostivat, että yhteistyötä voitaisiin parantaa erilaisilla toimenpiteillä, kuten perustamalla Eurojustissa toimivia yhteyspisteitä ja nimittämällä yhteystuomareita.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetusehdotus sisältää yhdeksän lukua, joissa on yhteensä 87 artiklaa.

I luku – Yleiset säännökset, tavoitteet ja tehtävät

Tässä luvussa esitetään Eurojustin perusrakenne. Siinä vahvistetaan Eurojustin oikeudellinen asema unionin virastona, joka on oikeushenkilö, ja säädetään, että sen kotipaikka on Haagissa. Siinä vahvistetaan, että Eurojustin yleisinä tavoitteina on tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä vakavan rajatylittävän rikollisuuden osalta. Luvussa esitetään täydellinen luettelo tehtävistä, jotka Eurojustin on hoidettava näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten avustaminen tutkintatoimien koordinoinnissa, tietojen ristiintarkastus rajatylittävien tapausten välisten yhteyksien havaitsemiseksi, keskeisiä kansainvälisiä rikoksia koskevien todisteiden kerääminen ja säilyttäminen, varojen takaisinperinnän tukeminen sekä yhteistyö unionin virastojen ja elinten, kuten Europolin ja EPPOn, kanssa. Siinä määritellään myös Eurojustin toimivalta, joka kattaa liitteessä I luetellut vakavat rikokset ja niiden liitännäisrikokset, sekä esitetään maantieteelliset ja tilannekohtaiset olosuhteet, joissa Eurojust voi toimia, myös suhteessa EPPOon ja kolmansiin maihin.

II luku – Eurojustin organisaatio

Tässä luvussa määritellään Eurojustin hallintorakenne, ja se on jaettu neljään jaksoon, joissa erotetaan toisistaan hallintorakenne ja toiminnallinen rakenne.

I jaksossa esitetään Eurojustin kaksijakoinen rakenne: hallintorakenne koostuu hallintoneuvostosta, johtokunnasta ja hallintojohtajasta, ja toiminnallinen rakenne koostuu kansallisista jäsenistä ja kollegiosta.

II jakso sisältää hallintoneuvostoa koskevat säännökset. Hallintoneuvosto tekee keskeiset hallintoa koskevat päätökset ja päättää Eurojustin toiminnan strategisista linjauksista. Se koostuu yhdestä edustajasta kustakin jäsenvaltiosta ja yhdestä komission edustajasta, ja se vastaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, vuotuisen talousarvion, henkilöstö- ja turvallisuussääntöjen ja muiden ei-operatiivisten päätösten hyväksymisestä. II luvussa vahvistetaan erillisvirastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan perustuvat säännöt kokoonpanosta, puheenjohtajan valinnasta, kokousten tiheydestä ja kulusta, tehtävistä ja äänestysmenettelyistä, kuten hallintojohtajan nimittämisen ja talousarvion hyväksymisen sekä muiden keskeisten päätösten edellyttämästä kahden kolmasosan enemmistöstä. Siinä säädetään myös vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun prosessista, jossa hallintoneuvoston on hyväksyttävä yhtenäinen ohjelma-asiakirja kunkin vuoden marraskuun 30. päivään mennessä.

III jaksossa perustetaan johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii Eurojustin puheenjohtaja ja joka avustaa hallintoneuvostoa valmistelemalla sen päätökset, tarkastamalla talousarvioesitykset ja työohjelmat, varmistamalla tarkastushavaintojen seurannan ja hyväksymällä tietyt hallinnolliset päätökset.

IV jakso sisältää hallintojohtajaa koskevat säännökset. Hallintojohtaja johtaa virastoa itsenäisesti ja on vastuussa toiminnastaan hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto nimittää hallintojohtajan viiden vuoden toimikaudeksi ansioiden perusteella. Hallintojohtaja vastaa päivittäisen toiminnan hallinnoinnista, talousarvion toteuttamisesta, petostentorjuntatoimista ja henkilöstöhallinnosta.

V jakso koskee kansallisia jäseniä ja heidän kansallisia osastojaan. Kukin jäsenvaltio lähettää Eurojustin toimipaikkaan Haagiin yhden kansallisen jäsenen, jota avustaa vähintään yksi varajäsen ja yksi avustaja. Kansallisilla jäsenillä on oltava korkeaan syyttäjän tai tuomarin virkaan nimittämiseksi vaadittava pätevyys sekä tietyt oikeudelliset valtuudet. Ehdotetun asetuksen 19 artiklassa luetellaan kansallisten jäsenten valtuudet. Siinä erotetaan toisistaan valtuudet, joita voidaan käyttää ilman ennakkolupaa, ja valtuudet, joiden käyttö edellyttää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumusta. Kansalliset jäsenet voivat ilman ennakkolupaa olla suoraan yhteydessä toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin, kolmansien maiden viranomaisiin ja asiaankuuluviin unionin elimiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja, käynnistää ja hallinnoida tapauksia asianhallintajärjestelmässä, järjestää koordinointikokouksia ja koordinointikeskuksia, osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan ja helpottaa niiden perustamista muun muassa allekirjoittamalla yhteisiä tutkintaryhmiä koskevia sopimuksia, osallistua yhteisiin operatiivisiin foorumeihin ja oikeudellisiin koordinointifoorumeihin, pyytää toimivaltaisia kansallisia viranomaisia toteuttamaan tutkinta- tai syytetoimia sekä avustaa toimivaltaristiriitojen havaitsemisessa ja ratkaisemisessa. Jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella tai kiireellisissä tapauksissa ilman sitä esittää tai panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai vastavuoroisen tunnustamisen välineitä, mukaan lukien perustana olevan määräyksen antaminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi V jaksossa otetaan käyttöön korvausmekanismi, jonka avulla korvataan sille jäsenvaltiolle, jonka kansallinen jäsen toimii Eurojustin puheenjohtajana, kansallisen osaston vahvistamisesta puheenjohtajan toimikauden aikana aiheutuvat kustannukset.

VI jakso koskee kaikista kansallisista jäsenistä koostuvaa kollegiota, joka vastaa Eurojustin operatiivisista tehtävistä ja toimii täysin riippumattomasti. Kollegio hoitaa tapaustyöskentelyn ja tekee jäsenvaltioiden sen käsiteltäväksi saattamiin tapauksiin liittyvät tarvittavat operatiiviset päätökset tai aloittaa tarvittaessa tapauksen käsittelyn omasta aloitteestaan. Se valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa kansallisten jäsenten keskuudesta kahden kolmasosan enemmistöllä neljän vuoden toimikaudeksi.

III luku – Operatiiviset asiat

Tämä on asetuksen keskeinen operatiivinen luku. Se on jaettu neljään jaksoon, jotka kattavat Eurojustin operatiivisten toimien eri tyypit ja muodot.

I jakso koskee Eurojustin ensisijaista operatiivista tehtävää, joka on oikeudellisen yhteistyön ja koordinoinnin helpottaminen. Siinä esitetään, miten Eurojust tukee rajatylittäviä tutkinta- ja syytetoimia, mukaan lukien koordinointikokousten ja koordinointikeskusten järjestäminen, oikeudellisen yhteistyön välineiden käytön helpottaminen, toimivaltaristiriitojen ratkaisemisen tukeminen ja tietojen ristiintarkastus asiaankuuluvista tietokannoista. Siinä esitetään yksityiskohtaisesti Eurojustin yhteisille tutkintaryhmille antama operatiivinen, tekninen, analyyttinen, oikeudellinen ja taloudellinen tuki, mukaan lukien apu yhteisiä tutkintaryhmiä koskevien sopimusten laatimisessa ja Eurojustin yhteisten tutkintaryhmien toimintaan myöntämän rahoituksen hallinnointi. Jaksossa säädetään myös oikeudellisista koordinointifoorumeista, joita Eurojust voi kahden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan perustaa tukemaan erityisen monimutkaisia rajatylittäviä tutkintatoimia tarjoten foorumeille ja niiden osallistujille operatiivista, teknistä, analyyttistä, oikeudellista ja taloudellista tukea.

II jaksossa säännellään operatiivisia toimia, jotka Eurojust toteuttaa omasta aloitteestaan, jos kansalliset viranomaiset tai EPPO eivät ole esittäneet pyyntöä. Siinä vahvistetaan edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti kansalliset jäsenet voivat pyytää toimivaltaisia kansallisia viranomaisia toteuttamaan tai laajentamaan tutkintatoimia, perustaa yhteisiä tutkintaryhmiä, asettaa oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt tärkeysjärjestykseen tai toteuttaa muita perusteltuja toimia. Siinä käsitellään myös Eurojustin valmiuksia säilyttää, analysoida ja tallentaa keskeisiin kansainvälisiin rikoksiin liittyviä todisteita ja asettaa ne jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten rikostuomioistuinten saataville syytetoimiin tarvittavan näytön kokoamisen helpottamiseksi. Lisäksi II jaksossa säädetään Eurojustin tapaustyöskentelystä saadun operatiivisen tietämyksen säilyttämisestä, suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen laatimisesta sekä Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten (ECE) perustamisesta strategisen, analyyttisen ja operatiivisen tuen tarjoamiseksi painopisteenä olevien rikostyyppien suhteen.

III jakso kattaa muut Eurojustin tarjoaman operatiivisen tuen muodot, kuten sen roolin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyspisteenä ECRIS-TCN-järjestelmästä annetun asetuksen (EU) 2019/816 mukaisesti, sen antaman tuen rikoksen uhreille rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä sen osallistumisen yhdessä Europolin kanssa kunkin viraston toimeksiannon puitteissa EMPACTin toimintasykleihin, mikä edistää strategisten analyysien laatimista ja vakavan rikollisuuden torjuntaa koskevien unionin painopisteiden operatiivista täytäntöönpanoa.

IV jaksossa säädetään Eurojustin ja kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehyksestä. Siinä edellytetään, että kukin jäsenvaltio perustaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän, jolla varmistetaan tehokas koordinointi kansallisen osaston ja kansallisten viranomaisten välillä ja johon kuuluvat asianomaisten eurooppalaisten verkostojen yhteyspisteet ja terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö. Siinä säädetään toimivaltaisten kansallisten viranomaisten yleisestä velvollisuudesta vaihtaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja. Velvollisuuteen sisältyy erityisiä ilmoitusvaatimuksia tapauksista, joihin liittyy vähintään kolme jäsenvaltiota, ja kaikista oikeusviranomaisten käsiteltäviksi saatetuista terroritapauksista.

Tässä jaksossa säännellään myös Eurojustin henkilöstön ja jäsenvaltioiden välillä kansallisten jäsenten kautta tapahtuvaa operatiivisten tietojen kulkua sekä säädetään suojatusta digitaalisesta viestinnästä e-CODEX-järjestelmään perustuvan hajautetun tietotekniikkajärjestelmän avulla ja asianhallintajärjestelmän käytöstä keskeisenä välineenä operatiivisten henkilötietojen käsittelyssä, tapausten hallinnoinnissa, tietojen ristiintarkastuksessa ja todisteiden säilyttämisessä. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt asianhallintajärjestelmään pääsystä kansallisella tasolla sekä kansallisten jäsenten ja valtuutetun henkilöstön tiedonhallinnasta.

IV luku – Tietojen käsittely

Tässä luvussa vahvistetaan Eurojustin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovellettava tietosuojakehys. Siinä säädetään, että sekä tätä asetusta että asetusta (EU) 2018/1725 sovelletaan Eurojustin tietojenkäsittelytoimiin ja että tämän asetuksen operatiivisten tietojen suojaa koskevat säännöt ovat (erityissäännöksenä) etusijalla asetuksen (EU) 2018/1725 yleisiin sääntöihin nähden. Tällä tavoin varmistetaan oikeudellinen selkeys ja säilytetään samalla unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin sovellettava yleinen tietosuojakehys.

IV luvussa määritetään ne operatiivisten henkilötietojen ryhmät, joita Eurojust voi käsitellä. Niihin sisältyvät epäiltyjä, tuomittuja, uhreja ja muita menettelyn osapuolia koskevat tiedot sekä, poikkeuksellisissa olosuhteissa ja rajoitetun ajan, muut käynnissä olevien koordinoitujen tutkintatoimien kannalta välittömästi merkitykselliset lisätiedot. Luvussa asetetaan tiukat operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat menettelyn päättymisen jälkeen sekä automaattisiin uudelleentarkastelumekanismeihin liittyviä vaatimuksia sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

Lisäksi tässä luvussa vahvistetaan operatiivisiin henkilötietoihin liittyvät rekisteröityjen oikeudet, mukaan lukien oikeus saada pääsy tietoihin ja tätä oikeutta koskevat rajoitukset, oikeus käsittelyn rajoittamiseen sekä edellytykset, joiden täyttyessä pääsy tietoihin voidaan evätä, jos se vaarantaisi käynnissä olevan tutkinnan tai henkilön turvallisuuden. IV luvun mukaan vain kansallisilla jäsenillä, valtuutetuilla kansallisilla asiantuntijoilla, nimetyillä kansallisten järjestelmien käyttäjillä ja Eurojustin valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy Eurojustin operatiivisiin henkilötietoihin. Siinä säädetään, että johtokunta nimeää tietosuojavastaavan. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittamisesta. Lopuksi siinä määritetään, kuuluuko vastuu tietojen paikkansapitävyydestä ja lainmukaisuudesta Eurojustille vai jäsenvaltioille sen mukaan, mistä tiedot ovat peräisin ja miten niitä myöhemmin käsitellään.

V luku – Suhteet yhteistyökumppaneihin

Tällä luvulla säännellään Eurojustin ulkosuhteita. Se koostuu kolmesta jaksosta, jotka kattavat suhteet unionin elimiin ja virastoihin sekä kansainvälisen yhteistyön.

I jaksossa annetaan Eurojustin kaikkiin yhteistyösuhteisiin sovellettavat yhteiset säännökset. Siinä säädetään, että Eurojust voi tehdä yhteistyöjärjestelyjä unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen elinten kanssa kuultuaan ensin komissiota. Tällaiset järjestelyt eivät voi muodostaa oikeusperustaa henkilötietojen vaihdolle eivätkä ne luo unionia tai jäsenvaltioita koskevia oikeudellisia velvoitteita. Lisäksi I jaksossa säännellään yhteistä osuma / ei osumaa ‑järjestelmää, jonka avulla nimetyt unionin virastot ja elimet – erityisesti Europol, EPPO, OLAF, AMLA ja EU:n tulliviranomainen – voivat saada epäsuoran pääsyn Eurojustin asianhallintajärjestelmään automatisoidun hakemiston avulla. Komissiolla on valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään osuma / ei osumaa ‑järjestelmän tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

II jakso koskee Eurojustin suhteita tiettyihin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin. Siinä säädetään erityissuhteesta Euroopan oikeudelliseen verkostoon, muun muassa verkoston sihteeristön toiminnan järjestämisestä Eurojustin henkilöstön avulla ja koordinoinnin hoitamisesta kansallisen koordinointijärjestelmän avulla. Jaksossa edellytetään, että Eurojust tukee useita muita oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvia verkostoja ja elimiä, kuten yhteisten tutkintaryhmien verkostoa, Euroopan oikeudellista kyberrikollisuusverkostoa ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunutta Euroopan oikeudellista verkostoa. Siinä säännellään Eurojustin yhteistyötä Europolin kanssa ja säädetään yhteistyöjärjestelystä, jossa vahvistetaan käytännön yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vastavuoroinen pääsy kummankin osapuolen tietokantoihin tallennettuihin valittuihin tietoihin osuma / ei osumaa ‑järjestelmän kautta sekä mahdollisuus perustaa yhteisiä operatiivisia foorumeita. Jaksossa vahvistetaan EPPOn kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva kehys, joka perustuu keskinäiseen yhteistyöhön kummankin osapuolen toimivaltuuksien puitteissa. Kehykseen sisältyvät velvollisuus ilmoittaa EPPOn toimivaltaan kuuluvasta rikollisesta toiminnasta ilman aiheetonta viivytystä sekä EPPOn yhteyshenkilön lähettäminen Eurojustiin. Siinä vahvistetaan myös Eurojustin yhteistyösuhteet OLAFin, Euroopan raja- ja merivartioviraston, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (AMLA) ja EU:n tulliviranomaisen kanssa.

Ehdotuksessa viitataan Eurojustin ja EPPOn välistä suhdetta sääntelevään nykyiseen oikeudelliseen kehykseen, mikä kuvastaa sitä, että EPPO perustettiin tiiviimmän yhteistyön avulla. Tämä ei vaikuta tulevaan kehitykseen, jota muun muassa Unkarin suunnitellun liittymisen yhteydessä tapahtuvat muutokset jäsenvaltioiden osallistumisessa EPPOon saattavat aiheuttaa.

III jakso koskee Eurojustin ja kolmansien maiden viranomaisten sekä kansainvälisten järjestöjen välistä kansainvälistä yhteistyötä. Siinä säädetään nelivuotisen yhteistyöstrategian hyväksymisestä ja Eurojustin yhteystuomareiden lähettämisestä kolmansiin maihin oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi. Siinä vahvistetaan edellytykset, jotka koskevat yhteyssyyttäjien lähettämistä kolmansista maista ja kansainvälisistä järjestöistä Eurojustiin kansainvälisten sopimusten perusteella sekä heidän pääsyään asianhallintajärjestelmään. Se mahdollistaa kolmansien maiden yhteyspisteiden toimimisen Eurojustin yhteydessä oikeudellisen yhteistyön nopeuttamiseksi ja yhteyspisteiden nimeämisen kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, jos tästä määrätään Eurojustin ja asianomaisten kolmansien maiden viranomaisten tai asianomaisen kansainvälisen järjestön elinten välisessä yhteistyöjärjestelyssä. Jaksossa täsmennetään, että yhteyspisteillä ei ole suoraa pääsyä asianhallintajärjestelmään tai operatiivisiin henkilötietoihin.

VI luku – Talousarvion laatiminen ja rakenne

Tässä luvussa kuvaillaan vuotuinen talousarviomenettely, jossa hallintojohtajan on laadittava ennakkoarvion luonnos, jonka johtokunta tarkistaa ja hallintoneuvosto hyväksyy ennen kuin se toimitetaan komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31. päivänä. Talousarviosta tulee lopullinen, kun budjettivallan käyttäjät ovat lopullisesti vahvistaneet unionin yleisen talousarvion.

Luvussa on Eurojustin talousarvion rakenteeseen, toteuttamiseen ja valvontaan liittyviä säännöksiä. Siinä täsmennetään, että talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, ja tulolähteitä ovat muun muassa unionin rahoitusosuus, jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet, kolmansien maiden rahoitusosuudet sekä julkaisuista ja muista palveluista saadut tulot. Tulojen ja menojen hyväksyjänä toimii hallintojohtaja, joka myös vastaa talousarvion toteuttamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Luvussa vahvistetaan yksityiskohtaiset määräajat ja menettelyt, jotka koskevat alustavan ja lopullisen tilinpäätöksen esittämistä, kertomusten toimittamista tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä Euroopan parlamentin myöntämää vastuuvapautta. Siinä säädetään, että hallintoneuvosto hyväksyy varainhoitosäännöt, jotka eivät saa poiketa erillisvirastoja koskevasta puiteasetuksesta ilman komission etukäteen antamaa suostumusta. Petostentorjuntakehyksessä, jossa sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 12 , myönnetään tilintarkastustuomioistuimelle tarkastusvaltuudet ja OLAFille tutkintavaltuudet sekä tunnustetaan EPPOn toimivalta tutkia unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia.

VII luku – Henkilöstö

Tässä luvussa säädetään Eurojustin henkilöstöön sovellettavista yleisistä säännöksistä, joiden mukaan henkilöstön jäsenet työskentelevät hallintojohtajan alaisuudessa ja heihin sovelletaan Euroopan unionin henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. Sen mukaan ’valtuutetulla Eurojustin henkilöstöllä’ tarkoitetaan henkilöstöä, joka on nimetty suorittamaan tiettyjä operatiivisia, hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä, ja siinä määritellään henkilöstön tehtävät, joihin kuuluvat kansallisten osastojen tukeminen, asianhallinta, operatiivinen analyysi ja erilaiset hallinnolliset toimet. Lisäksi VII luvussa säädetään, että Eurojust voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole suoraan sen palveluksessa, sekä vahvistetaan, että Eurojustiin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

VIII luku – Arviointi ja raportointi

Tässä luvussa säädetään Eurojustin vastuuvelvollisuutta ja raportointia koskevasta kehyksestä. Siinä edellytetään, että Eurojust toimittaa konsolidoidun vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille vuosittain 1. toukokuuta mennessä ja että puhemies osallistuu kerran vuodessa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien väliseen valiokuntakokoukseen. Luvussa edellytetään, että Eurojust antaa panoksensa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaiseen unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevaan vuosittaiseen selvitykseen käyttäen komission määrittelemiä raportointi-indikaattoreita. VIII luvussa säädetään myös, että komissio ja jäsenvaltiot voivat pyytää Eurojustilta lausuntoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan soveltamisalaan kuuluvista ehdotuksista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi. Eurojustin toiminnasta on suoritettava viiden vuoden välein riippumaton arviointi, ja joka kymmenes vuosi on arvioitava, onko viraston toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua.

IX luku – Yleiset säännökset ja loppusäännökset

Tässä luvussa vahvistetaan Eurojustin toiminnan yleiset puitteet ja asetuksen voimaantuloon liittyvät siirtymäjärjestelyt. Siinä säädetään, että Eurojustin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annettua asetusta (EY) N:o 1049/2001, edellytetään, että Eurojust hyväksyy turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt komission päätösten (EU, Euratom) 2015/443 ja (EU, Euratom) 2015/444 perusteella, sekä vahvistetaan, että Eurojustiin sovelletaan kielijärjestelyistä annettua neuvoston asetusta N:o 1. Luvussa säädetään viiden vuoden välein toteutettavasta arviointimenettelystä, vahvistetaan Eurojustin sopimusoikeudellista ja muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskeva vastuujärjestelmä sekä säädetään Alankomaiden kanssa tehtävästä toimipaikkaa koskevasta sopimuksesta. IX luvussa kumotaan asetus (EU) 2018/1727 varmistaen kuitenkin Eurojustin täysi jatkuvuus oikeushenkilönä samoin kuin sen henkilöstön ja nimitettyjen virkamiesten, käynnissä olevien operatiivisten toimien ja tapausten, asianhallintajärjestelmän ja siinä käsiteltävien tietojen sekä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten ja yhteistyöjärjestelyjen jatkuvuus. Siinä säädetään, että voimassa olevissa säädöksissä olevia viittauksia asetukseen (EU) 2018/1727 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen ja että asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2026/0164 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja asetuksen (EU) 2018/1727 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 85 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) perustettiin neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS 13 unionin elimeksi, joka on oikeushenkilö, edistämään ja parantamaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä vakavan ja järjestäytyneen rajatylittävän rikollisuuden alalla. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan hyväksyttiin 14 päivänä marraskuuta 2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727 14 neuvoston päätöksen 2002/187/YOS kumoamisesta ja korvaamisesta. Eurojustin oikeudellista kehystä on sittemmin muutettu asetuksella (EU) 2022/838 15 , asetuksella (EU) 2023/2131 16 ja asetuksella (EU) 2025/2082 17 .

(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artiklassa määrätään, että Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) 18 toteuttamien operaatioiden ja toimittamien tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artiklassa edellytetään lisäksi, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit osallistuvat Eurojustin toiminnan arviointiin.

(3)Tällä asetuksella pyritään varmistamaan, että Eurojust pysyy tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon kehittyvä rikollinen toimintaympäristö ja unionin sisäisen turvallisuuden rakenne. Sen vuoksi sillä vahvistetaan Eurojustin operatiivista toimeksiantoa, joustavoitetaan sen hallintorakennetta ja mukautetaan sen oikeudellista kehystä vakavan rajatylittävän rikollisuuden luonteessa ja mittasuhteissa tapahtuneen kehityksen, sekä rikollista toimintaa että oikeudellista yhteistyötä muokkaavan teknologisen kehityksen ja unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laajemman kehityksen huomioon ottamiseksi.

(4)Koska näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lukuisia ja luonteeltaan merkittäviä muutoksia, asetus (EU) 2018/1727 olisi selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi kumottava ja korvattava kokonaisuudessaan tällä asetuksella niiden jäsenvaltioiden osalta, joita se sitoo. Tällä asetuksella perustettava Eurojust on asetuksella (EU) 2018/1727 perustetun Eurojustin oikeudellinen seuraaja. Sopimusten, yhteistyöjärjestelyjen ja muiden Eurojustin yhteistyötä kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja unionin elinten kanssa sääntelevien välineiden jatkuvuus olisi varmistettava niissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

(5)Eurojustin olisi tuettava ja vahvistettava kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä tapauksissa, joissa vakava rikollisuus koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia, myös silloin, kun niillä on vaikutuksia unionin tasolla. Tulkittaessa unionin tasolla ilmenevien vaikutusten käsitettä olisi otettava huomioon vakavan rikollisuuden yhä ylikansallisempi luonne ja kansallisten oikeusviranomaisten toimintaympäristön realiteetit. Unionin ulkopuolella suunniteltu, organisoitu tai sieltä johdettu rikollinen toiminta voi aiheuttaa merkittäviä turvallisuuteen ja lainkäyttöön liittyviä seurauksia unionissa, erityisesti jos tällaisiin rikoksiin liittyy hybridiulottuvuus. Tämä ilmenee erityisen selvästi tapauksissa, joissa on kyse unionin ulkopuolella suunnitellusta tai rahoitetusta mutta unionissa toteutetusta terrorismista, ihmiskaupasta ja muuttajien salakuljetuksesta unionin ulkopuolelta lähtevillä reiteillä, kolmansiin maihin sijoittautuneiden organisaatioiden harjoittamasta huumekaupasta, jolla toimitetaan huumeita unionin kuluttajamarkkinoille, sekä unionin ulkopuolelta tulevista kriittiseen infrastruktuuriin tai jäsenvaltioiden viranomaisiin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä. Myös luonteeltaan rikollinen toiminta, kuten rahanpesu tai järjestäytynyt rikollisuus, voi liittyä ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään sekä disinformaatiokampanjoihin, mikä aiheuttaa lisäriskin unionin turvallisuudelle. Jos tällaisella rikollisella toiminnalla on yhteys unionin turvallisuuteen, kansalaisiin tai keskeisiin etuihin, Eurojust voi avustaa sitä koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa edellyttäen, että kyseiset rikokset kuuluvat tämän asetuksen liitteen I soveltamisalaan ja että tällaista apua annetaan sovellettavien kansainvälisten sopimusten ja unionin tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(6)Vakavan ja rajatylittävän rikollisuuden muuttuvan toimintaympäristön vuoksi Eurojustin toimivalta on tarpeen saattaa ajan tasalle sen varmistamiseksi, että oikeudellinen kehys pysyy tarkoituksenmukaisena ja sillä pystytään torjumaan rikollisuuden uusia realiteetteja. Unioniin kohdistuu muuttuvia ja yhä kehittyneempiä rikosuhkia, kuten kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtäviä tai siitä riippuvaisia rikoksia sekä digitaalisia infrastruktuureja hyödyntävää terrorismia, jotka heikentävät demokraattisia instituutioita, yleistä turvallisuutta, kriittistä infrastruktuuria ja yhteiskuntien selviytymiskykyä. Myös muilla vakavan rikollisuuden muodoilla, kuten sukupuolistuneella väkivallalla, on syvällinen ja pysyvä vaikutus uhreihin, tasa-arvoon ja perusoikeuksiin erityisesti silloin, kun digitaaliteknologia helpottaa niitä tai niihin liittyy rajatylittäviä elementtejä. Tällaisten rikosten tehokas tutkinta ja syytteeseenpano edellyttävät koordinoitua unionin lähestymistapaa, tehostettua rajatylittävää oikeudellista yhteistyötä sekä yhteisten turvallisuutta ja tietojen eheyttä koskevien valmiuksien vahvistamista perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kaikilta osin kunnioittaen. Sen vuoksi luettelo vakavan rikollisuuden muodoista, joita Eurojust on toimivaltainen käsittelemään, olisi saatettava ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon muuttuvat rikosuhat, kuten unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkominen ja sukupuolistunut väkivalta. Luetteloa olisi tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että Eurojustin toimeksianto säilyy merkityksellisenä ja vaikuttavana.

(7)Eurojustin tehtäviä olisi laajennettava ja täsmennettävä, jotta ne vastaisivat sen roolia rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön strategisena, analyyttisenä ja ennakoivana keskuksena, joka tukee toimivaltaisia kansallisia viranomaisia antamalla operatiivista ja analyyttistä apua. Myös Eurojustin osallistumista unionin päätöksentekoon ja asiaankuuluviin strategisiin sykleihin olisi lisättävä, jotta Eurojust voi tarjota tapaustyöskentelyyn perustuvaa asiantuntemustaan määriteltäessä vakavan rikollisuuden torjuntaa koskevia unionin painopisteitä. Erityisesti olisi painotettava Eurojustin roolia oikeudellisen yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen välineitä koskevien päätösten tekemisen ja täytäntöönpanon helpottamisessa ja tukemisessa, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisten toimivaltaristiriitojen ratkaisemisessa, rajatylittävän varojen takaisinperinnän tukemisessa, keskeisiä kansainvälisiä rikoksia koskevien todisteiden keräämisessä, tallentamisessa ja säilyttämisessä sekä vakavan rikollisuuden uhrien auttamisessa rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä.

(8)Eurojustin olisi myös kehitettävä ja ylläpidettävä rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevaa erityisosaamistaan ja asiantuntemustaan muun muassa perustamalla Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksia (ECE). Keskusten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä unionin tasolla perustettujen samankaltaisten erityisrakenteiden, kuten erikoistuneiden unionin keskusten ja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskuksen, kanssa kunkin rakenteen toimeksiannon puitteissa. Keskusten keskinäinen täydentävyys olisi varmistettava yhteistyössä, jotta maksimoidaan osapuolten yhdistetyn asiantuntemuksen operatiivinen arvo jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksi.

(9)On erittäin tärkeää, että Eurojust ottaa näkyvämmän roolin vakavan rikollisuuden uhrien tukemisessa rajatylittävissä tapauksissa asiaa koskevan unionin strategian ja rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU 19 mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää tapauksissa, joihin liittyy suuri määrä uhreja tai erityisesti verkossa tehtyjen laajamittaisten petosten uhreja ja joilla on yhteyksiä eri jäsenvaltioihin, mahdollisesti useiden lainkäyttöalueiden toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa sekä luonteeltaan rajatylittävissä tapauksissa, joissa on kyse sukupuolistuneesta väkivallasta. Eurojustin olisi avustettava aktiivisesti jäsenvaltioita näiden puolustaessa uhrien oikeuksia rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä muun muassa helpottamalla uhrien tunnistamista, antamalla toimivaltaisille kansallisille viranomaisille neuvontaa kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisista uhrien prosessuaalisista oikeuksista sekä avustamalla vahingonkorvauksen ja hyvityksen saamisessa, myös jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien toimenpiteiden kohteena olevan omaisuuden osalta.

(10)Eurojustin toimivalta käsitellä liitteessä I lueteltuja vakavan rikollisuuden muotoja olisi määriteltävä selvästi siten, että se kattaa nimenomaisesti lueteltujen rikosten lisäksi ne rikokset, jotka tehdään lueteltujen vakavien rikosten tekemiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi, tällaisten rikosten tekemiseksi tai helpottamiseksi tai niiden tekijöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi. Nimenomaisesti mainittujen rikollisuuden muotojen lisäksi Eurojustilla olisi oltava mahdollisuus antaa apua muissa tapauksissa sen tässä asetuksessa vahvistetun toimeksiannon rajoissa toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä, jos siihen on erityinen operatiivinen tarve.

(11)Koska Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) on perustettu tiiviimmän yhteistyön keinoin, neuvoston asetus (EU) 2017/1939 20 on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön. Eurojust on edelleen täysin toimivaltainen käsittelemään tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja vakavan rikollisuuden muotoja tapauksissa, jotka eivät kuulu EPPOn toimivaltaan. Eurojustin ja EPPOn toimeksiannot huomioon ottaen Eurojustin olisi osallistumattomien jäsenvaltioiden tai EPPOn pyynnöstä voitava toimia tapauksissa, jotka koskevat EPPOn toimivaltaan kuuluvia rikoksia, jos kyseisiin tapauksiin liittyy sekä osallistuvia että osallistumattomia jäsenvaltioita tai jos EPPO päättää olla toimimatta. Eurojustin olisi joka tapauksessa oltava edelleen toimivaltainen antamaan tukea unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia rikoksia koskevissa tapauksissa silloin, kun EPPO ei ole toimivaltainen tai ei käytä toimivaltaansa. EPPOn ja Eurojustin olisi kehitettävä toimeksiantojensa puitteissa tiivistä operatiivista yhteistyötä, jota säännellään lähemmin niiden välisellä yhteistyöjärjestelyllä.

(12)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artiklan mukaisesti Eurojustin tehtäviin voi kuulua rikostutkinnan aloittaminen. Eurojustin roolin ei tulisi rajoittua jäsenvaltioiden esittämiin apua ja operatiivista tukea koskeviin pyyntöihin vastaamiseen, vaan sen olisi katettava koordinoitujen ja strategisten oikeudellisten toimien ennakoiva edistäminen vakavan rikollisuuden torjumiseksi unionin tasolla. Koska Eurojust toimii kansallisten tutkintatoimien ja unionin tason yhteistyön risteyskohdassa, sen olisi pystyttävä hyödyntämään analyyttisiä valmiuksiaan ja asiantuntemustaan sellaisten toimien helpottamiseksi, joita se toteuttaa omasta aloitteestaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden, Europolin, komission päätöksellä 1999/352/EY, EHTY, Euratom 21 perustetun Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), EPPOn ja muiden unionin elinten ja virastojen toimittamien tietojen perusteella. Tähän olisi sisällytettävä sellaisten jäsenvaltioiden osallistaminen, joita ei ehkä alun perin ollut otettu mukaan tapauksen käsittelyyn, sekä jäsenvaltioiden pyytäminen aloittamaan tutkinta tai toteuttamaan tiettyjä tutkintatoimia erityisesti silloin, kun Eurojust havaitsee analyysinsä perusteella, että tapausten tai muiden oikeudellista koordinointia edellyttävien tilanteiden välillä on yhteyksiä. Tätä varten kansallisille jäsenille olisi annettava valtuudet aloittaa tapausten käsittely omasta aloitteestaan Eurojustin asianhallintajärjestelmässä, mikä vahvistaisi Eurojustin valmiuksia edistää koordinointia ennakoivasti mutta säilyttäisi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ensisijaisuuden tutkinta- ja syytetoimien toteuttamisessa.

(13)Kansallisten jäsenten asemaa, profiilia ja valtuuksia koskeva johdonmukaisuus eri jäsenvaltioissa on olennaisen tärkeä seikka tämän asetuksen tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen kannalta. Sen vuoksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltioiden nimittämät kansalliset jäsenet ovat syyttäjälaitoksen tai oikeuslaitoksen palveluksessa ja heillä on korkeaan syyttäjän tai tuomarin virkaan nimittämiseksi vaadittava pätevyys sekä asiaankuuluvaa käytännön kokemusta kansallisista oikeusjärjestelmistä ja kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa. Kansallisille jäsenille olisi heidän jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti annettava vähintään heidän toimivaltuuksiensa täyden käyttämisen ja tämän asetuksen mukaisten tehtävien tehokkaan suorittamisen edellyttämä toimivalta, jotta kansallisten järjestelyjen erot eivät estäisi Eurojustin toimintaa etenkään kiireellisissä tapauksissa. Tähän toimivaltaan olisi sisällytettävä vähintään suora yhteydenpito toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin, kolmansien maiden viranomaisiin ja asiaankuuluviin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin sekä tietojenvaihto niiden kanssa, tapausten käsittelyn aloittaminen, kirjaaminen ja hallinnointi asianhallintajärjestelmässä, koordinointikokousten ja koordinointikeskusten järjestäminen, osallistuminen yhteisten tutkintaryhmien toimintaan ja tarvittaessa niiden perustamisen käynnistäminen ja helpottaminen muun muassa allekirjoittamalla yhteisiä tutkintaryhmiä koskevia sopimuksia, osallistuminen yhteisiin operatiivisiin foorumeihin, Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksiin ja oikeudellisiin koordinointifoorumeihin sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten pyytäminen toteuttamaan tutkinta- tai syytetoimia tai muita tutkinnan tai syytetoimien kannalta perusteltuja toimia.

(14)Jotta varmistetaan oikea-aikainen toiminta rajatylittävissä tapauksissa, kansallisilla jäsenillä olisi myös oltava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtuudet tehdä tai panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä tai vastavuoroista tunnustamista koskevia pyyntöjä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU 22 mukaiset tutkintatoimenpiteet, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1805 23 mukaiset jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevat päätökset sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1543 24 mukaiset eurooppalaiset esittämismääräykset tai eurooppalaiset säilyttämismääräykset. Näiden valtuuksien olisi katettava myös sellaisia kansallisia toimenpiteitä koskevien päätösten tekeminen, jotka ovat tarpeen oikeusvaikutuksen antamiseksi kyseisille välineille sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos kansallisessa oikeudessa sitä edellytetään ja se on sopusoinnussa kansallisen jäsenen aseman kanssa syyttäjälaitoksen tai oikeuslaitoksen palveluksessa. Kansallisten jäsenten olisi myös voitava pyytää varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavilta toimistoiltaan tietoja rikoksentekovälineistä, rikoshyödystä tai omaisuudesta, joista on tehty tai saatetaan tehdä jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös, ja ryhtyä välittömästi toimiin, kunnes jäädyttämispäätös on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1260 25 mukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa, joissa toimivaltaista kansallista viranomaista ei ole mahdollista määrittää tai siihen ei voida ottaa ajoissa yhteyttä, kansallisilla jäsenillä olisi oltava toimivalta toteuttaa kyseiset toimenpiteet omissa nimissään kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jolloin he ilmoittaisivat asiasta toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaiset toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet tarkistavat edelleen kansallisten jäsenten tällaisissa olosuhteissa toteuttamat toimenpiteet sovellettavan kansallisen prosessioikeuden mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisille jäsenille tässä asetuksessa säädettyjen valtuuksien lisäksi muita valtuuksia, jolloin niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja kollegiolle. Sen varmistamiseksi, että kansalliset jäsenet, heidän varajäsenensä ja tarvittaessa heidän avustajansa voivat tosiasiallisesti käyttää heille tämän asetuksen nojalla annettuja valtuuksia ja toimia täysivaltaisina oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavina viranomaisina unionin oikeudellisen yhteistyön rakenteessa, jäsenvaltioiden olisi nimettävä heidät toimivaltaisiksi viranomaisiksi sovellettaessa rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevia unionin säädöksiä, erityisesti tässä asetuksessa tarkoitettuja säädöksiä. Toimiessaan omasta aloitteestaan Eurojustin olisi voitava toimia kansallisten jäsentensä välityksellä, jotka voivat pyytää jäsenvaltioidensa toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan tiettyjä tekoja koskevia tutkinta- tai syytetoimia tai mitä tahansa muita tutkinta- tai syytetoimien kannalta perusteltuja toimia. Tällaiset pyynnöt on perusteltava. Pyynnöt voivat koskea esimerkiksi asiaankuuluvan oikeudellisen yhteistyön välineen myöntämistä, talousrikostutkinnan suorittamista, oikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa toteutettavien valvontatoimien toteuttamista, todistajien tai asiantuntijoiden kuulemista tai uhrien ja todistajien suojeluun tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista.

(15)Eurojustille on tarpeen luoda hallintorakenne, jonka avulla virasto voi suorittaa tehtävänsä vaikuttavammin ja tehokkaammin ja jolla se yhdenmukaistetaan unionin virastoihin sovellettavien periaatteiden, erityisesti vuonna 2012 erillisvirastoista annetun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman, kanssa. Samalla tällaisessa lähestymistavassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Eurojustin erityisluonne oikeudellisen yhteistyön virastona. Sen vuoksi olisi turvattava kansallisten jäsenten ja kollegion riippumattomuus näiden hoitaessa operatiivisia tehtäviään. Eurojustin olisi koostuttava hallintorakenteesta, johon kuuluvat hallintoneuvosto, johtokunta ja hallintojohtaja, sekä operatiivisesta rakenteesta, johon kuuluvat kansalliset jäsenet ja kollegio, ja näiden elinten tehtävät määritelläänkin selvästi tässä asetuksessa.

(16)Jotta Eurojust voisi täyttää tehtävänsä ja hyödyntää koko potentiaalinsa vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa, sen operatiivista ulottuvuutta olisi vahvistettava vähentämällä kansallisten jäsenten hallinnollista taakkaa, jotta he voisivat keskittyä tapaustyöskentelyyn. Kollegion olisi oltava toimivaltainen operatiivisissa asioissa viraston ainutlaatuisen luonteen mukaisesti, joka perustuu oikeustapausten käsittelyyn ja keskinäiseen luottamukseen pohjautuvaan vuorovaikutukseen kansallisten viranomaisten kanssa, ja hallintoneuvoston ja johtokunnan olisi vastattava hallinnollisista ja talousarvioon liittyvistä tehtävistä. Jotta voidaan yksinkertaistaa viraston toimintaa ja vähentää kollegion osallistumista muihin kuin ydintehtäviin, strategisten raporttien, ohjeasiakirjojen ja muiden alan toimijoiden kannalta merkityksellisten analyyttisten tuotosten laatiminen ja koordinointi olisi annettava enenevässä määrin Eurojustin henkilöstön tehtäväksi, myös Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten yhteydessä.

(17)Päätöksentekomenettelyjen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi olisi perustettava hallintoneuvosto riippumattomaksi valvontaelimeksi, jonka tehtävänä on tehdä talousarviota, strategisia painopisteitä ja hallinnointia koskevia korkeimman tason päätöksiä muun muassa yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta, vuotuisesta talousarviosta, henkilöstösäännöistä ja turvallisuussäännöistä. Jäsenvaltiot osallistuvat täysipainoisesti viraston hallintoon hallintoneuvostossa olevien edustajiensa välityksellä. Jotta säilytetään hallinnollisten ja operatiivisten asioiden eriyttäminen, jäsenvaltioita olisi estettävä nimittämästä kansallisia jäseniä edustajikseen hallintoneuvostoon, jotta operatiivinen tapaustyöskentely ja hallinnollinen valvonta annetaan sellaisten henkilöiden tehtäväksi, joilla on tarvittava asiantuntemus. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten olisi pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta työskentelyn jatkuvuuden varmistamiseksi ja tähdättävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen.

(18)Lisäksi olisi perustettava johtokunta, joka valmistelee ja avustaa hallintoneuvoston työskentelyä ja tarjoaa tietoa sen pohjaksi sekä valmistelee sen kokouksia. Johtokunnan olisi tässä asetuksessa säädetyissä tapauksissa myös tehtävä omissa nimissään päätöksiä Eurojustin päivittäisen toiminnan hallinnointiin liittyvistä asioista.

(19)Kollegion näkemykset olisi hallinnollisten ja operatiivisten tehtävien eriyttämistä täysin kunnioittaen otettava huomioon silloin, kun hallinnollisilla päätöksillä voi olla merkittävä vaikutus Eurojustin operatiiviseen työhön, erityisesti painopisteenä olevien rikostyyppien määrittelyn suhteen. Tästä syystä hallintoneuvoston ja johtokunnan olisi toimivaltuuksiensa rajoissa kuultava kollegiota etukäteen tässä asetuksessa luetelluissa asioissa ennen päätöksen tekemistä. Sen varmistamiseksi, että kollegion näkemykset ovat asianmukaisesti edustettuina, Eurojustin puheenjohtajan olisi osallistuttava hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin kollegion edustajana. Jos johtokunnan mahdollisesti hyväksymillä kertomuksilla, lausunnoilla, toimintapoliittisilla asiakirjoilla ja suuntaviivoilla on todennäköisesti välitöntä operatiivista merkitystä ja etenkin jos ne saattavat liittyä käynnissä oleviin tutkinta- tai syytetoimiin tai muihin ei-julkisiin strategisiin tietoihin, kollegiota olisi kuultava etukäteen.

(20)Hallintojohtajan olisi oltava Eurojustin johtaja, ja hänen olisi vastattava toiminnastaan hallintoneuvostolle. Hallintojohtajan olisi vastattava Eurojustille tällä asetuksella osoitettujen tehtävien täytäntöönpanosta, mukaan lukien viraston päivittäisen hallinnon varmistaminen, hallintoneuvoston ja johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano sekä talousarvion ja yhtenäisen ohjelma-asiakirjan laatiminen ja täytäntöönpano. Hallintojohtaja olisi nimitettävä ansioidensa, dokumentoitujen hallinto- ja johtamistaitojensa sekä asiaankuuluvan pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella. Hallintojohtaja on Eurojustin laillinen edustaja.

(21)Kollegion olisi valittava kansallisten jäsenten keskuudesta Eurojustin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Kun puheenjohtajaksi valitaan kansallinen jäsen, asianomaisen jäsenvaltion olisi voitava lähettää Eurojustiin puheenjohtajan toimikauden ajaksi virkamies, jolla on tarvittava pätevyys ja kokemus, vahvistamaan kansallista osastoa ja varmistamaan, että sen toiminta jatkuu tehokkaana. Asianomaisen jäsenvaltion olisi myös voitava hakea korvausta Eurojustin talousarviosta. Virkamiehellä voi olla puheenjohtajaksi valitun kansallisen jäsenen varajäsenen tai avustajan asema taikka hallinnollisempi tai teknisempi tehtävä, ja kunkin jäsenvaltion olisi voitava määrittää omat vaatimuksensa tältä osin. Koska korvausjärjestelyllä on talousarviovaikutuksia, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta kyseisen järjestelyn määrittämiseksi. Vaikka hallintojohtaja on Eurojustin laillinen edustaja, kollegion puheenjohtaja edustaa Eurojustia poliittisilla foorumeilla, erityisesti esiteltäessä Eurojustin toimintaa, operatiivisia painopisteitä ja strategisia näkökohtia unionin toimielimille, elimille ja laitoksille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille.

(22)Sen varmistamiseksi, että Eurojust pystyy hoitamaan tehtävänsä viipymättä kiireellisissä tapauksissa, kunkin kansallisen osaston olisi voitava vastaanottaa ja käsitellä kiireellisiä pyyntöjä kaikkina aikoina. Tätä varten olisi toteutettava järjestelyjä sen varmistamiseksi, että vähintään yksi kunkin kansallisen osaston jäsen on tavoitettavissa kaikkina aikoina, jotta jäsenvaltioita koskevat kiireelliset pyynnöt käsitellään viipymättä.

(23)Kunkin jäsenvaltion olisi perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä, jolla tuetaan kyseisen jäsenvaltion kansallisen jäsenen työtä ja varmistetaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja kansallisen osaston toiminnan yhteensovittaminen. Kyseisiin järjestelmiin olisi sisällytettävä sellaisten verkostojen yhteyspisteet, joihin Eurojust ylläpitää suhteita, kuten yhteisten tutkintaryhmien kansallisten asiantuntijoiden verkosto (yhteisten tutkintaryhmien verkosto), neuvoston päätöksellä 2002/494/YOS 26 perustettu joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskeva eurooppalainen yhteyspisteiden verkosto, neuvoston päätöksellä 2008/852/YOS 27 perustettu korruption vastainen yhteyspisteiden verkosto, Euroopan oikeudellinen kyberrikollisuusverkosto ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunut Euroopan oikeudellinen verkosto, neuvoston päätöksen 2007/845/YOS 28 nojalla nimetyt yhteyspisteet sekä Eurojustin kansalliset terrorismiasioiden, EPPOn toimivaltaa koskevien kysymysten ja neuvoston päätöksellä 2008/976/YOS 29 perustetun Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilöt. Jäsenvaltiot voivat päättää, että sama kansallinen yhteyshenkilö hoitaa yhtä tai useampia näistä tehtävistä.

(24)Kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamisen ja yhteistyön edistämiseksi ja tehostamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Eurojust saa kansallisilta viranomaisilta tietoja, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi ilmoitettava kansallisille jäsenilleen ilman aiheetonta viivytystä yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta ja tuloksista. Niiden olisi ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä kansallisille jäsenilleen myös Eurojustin toimivaltaan kuuluvista tapauksista, joihin liittyy suoraan ainakin kolme jäsenvaltiota ja joihin liittyviä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai päätöksiä on toimitettu ainakin kahdelle jäsenvaltiolle. Tietyissä olosuhteissa niiden olisi ilmoitettava kansallisille jäsenilleen myös toimivaltaristiriidoista, valvotuista läpilaskuista ja toistuvista vaikeuksista oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen toteuttamisessa. Terrorismirikosten osalta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi ilmoitettava kansallisille jäsenilleen kaikista asiaankuuluvista rikostutkinnoista heti, kun ne on saatettu oikeusviranomaisten käsiteltäviksi, riippumatta siitä, onko olemassa tiedossa oleva yhteys toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

(25)Yksi vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjunnan suurimmista haasteista on rikollisverkostoja, erityisesti huumekauppaan osallistuvia kansainvälisiä järjestäytyneitä rikollisverkostoja, koskevien käynnissä olevien tutkinta- ja syytetoimien sekä talouspetoksia tai muita vakavia petoksia koskevien tutkinta- ja syytetoimien välisten yhteyksien ja päällekkäisyyksien oikea-aikainen havaitseminen. Tässä yhteydessä asiaankuuluvien tietojen ristiintarkastuksella edistetään myös oikeushallinnon tehokkuutta ehkäisemällä rinnakkaisten menettelyjen päällekkäisyyttä eri kansallisissa tuomioistuimissa ja vähennetään siten ne bis in idem ‑periaatteen rikkomisen riskiä. Eurojustin olisi järjestelmällisesti ristiintarkastettava asiaankuuluviin tietokantoihin sisältyviä tietoja, jotta voidaan havaita rajatylittävien tutkintatoimien väliset yhteydet sekä varmistaa tehokas koordinointi ja tuki toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Analysoitujen tietoaineistojen ja ristiintarkastettujen tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää syytetoimiin tarvittavan näytön tehokkaan kokoamisen kannalta, ja se tukee toimivaltaisia kansallisia viranomaisia syytteeseenpanoa koskevien strategisten lähestymistapojen kehittämisessä.

(26)Yhteisten tutkintaryhmien perustaminen ja tuki ovat Eurojustin operatiivisen toiminnan kulmakivi. Eurojustin olisi annettava operatiivista, teknistä, analyyttistä, oikeudellista ja taloudellista tukea yhteisille tutkintaryhmille muun muassa tarjoamalla neuvontaa yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevista mahdollisuuksista ja oikeudellisista vaatimuksista, avustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä koskevien sopimusten laatimisessa ja neuvottelemisessa sekä antamalla neuvontaa syytteeseenpanostrategioista, operatiivisten toimien täytäntöönpanosta ja mahdollisuudesta osallistaa Europol. Lisäksi olisi annettava sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti taloudellista tukea, johon voi sisältyä yksinkertaistettuja rahoitusmuotoja, kuten kertamaksuja, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta. Eurojustin olisi myös tuettava yhteisten tutkintaryhmien verkostoa henkilöstönsä kautta erityisesti järjestämällä verkoston kokouksia ja koulutustoimia, keräämällä ja analysoimalla yksittäisten yhteisten tutkintaryhmien arviointeja sekä hallinnoimalla Eurojustin kyseisille ryhmille antamaa taloudellista tukea. Eurojustin olisi tarvittaessa myös helpotettava ja tuettava kolmansien maiden, mukaan lukien EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, osallistumista yhteisiin tutkintaryhmiin, jos se on tarkoituksenmukaista tehokkaiden rajatylittävien tutkintatoimien kannalta.

(27)Jotta voidaan tukea erityisen monimutkaisia rajatylittäviä tutkinta- tai syytetoimia tai tehostaa oikeudellista yhteistyötä tiettyihin vakavan rikollisuuden muotoihin puuttumisessa, Eurojustin olisi voitava perustaa oikeudellisia koordinointifoorumeita kahden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella. Näissä puolivakituisissa, jäsennellyissä yhteistyömekanismeissa olisi koottava yhteen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten edustajat, myös kansallisten osastojen jäsenet, ja Eurojustin valtuutetun henkilöstön olisi tuettava niitä. Niiden olisi helpotettava useilla lainkäyttöalueilla toteutettavien tutkinta- ja syytetoimien synkronointia, autettava ehkäisemään mahdollisia toimivaltaristiriitoja, mahdollistettava oikeusviranomaisten kannalta merkityksellisten tietojen ja todisteiden oikea-aikainen jakaminen, tuettava yhteisten syytteeseenpanostrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä annettava erityisapua toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Oikeudellisen koordinointifoorumin puitteissa käsiteltyjä tietoja olisi käsiteltävä tämän asetuksen mukaisesti, ja ne olisi tallennettava asianhallintajärjestelmään. Oikeudellisten koordinointifoorumien perustaminen perustuu Eurojustissa toimivan Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen (ICPA) menestyksekkääseen operatiiviseen kokemukseen, joka on osoittanut jäsennellyn, jatkuvan ja usean lainkäyttöalueen kattavan oikeudellisen yhteistyön mekanismin arvon vakavimpiin rikoksiin puuttumisessa.

(28)Eurojustin valmiudet kerätä, säilyttää, analysoida ja tallentaa tietoja, joita voidaan käyttää todisteina rikosoikeudellisissa menettelyissä, ovat ensiarvoisen tärkeitä joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten, hyökkäysrikosten ja niiden liitännäisrikosten alalla. Eurojustin perustama ja ylläpitämä kansainvälinen rikosaineistotietokanta (CICED) on osoittanut keskitetyn ja turvallisen mekanismin ainutlaatuisen arvon keskeisiin kansainvälisiin rikoksiin liittyvien, useilta lainkäyttöalueilta peräisin olevien todisteiden säilyttämisessä ja ristiintarkastamisessa, kansallisten syyttäjäviranomaisten tukemisessa sekä kansainvälisten rikostuomioistuinten työn helpottamisessa. Tämän asetuksen tulkintaa varten ja vaikuttamatta kansainvälisen oikeuden myöhempään kehitykseen keskeisten kansainvälisten rikosten käsite olisi ymmärrettävä siten, että se kattaa joukkotuhontarikokset, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset, sotarikokset ja hyökkäysrikokset sellaisina kuin ne on määritelty Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä.

(29)Tällä asetuksella vahvistetaan Eurojustin toimeksiantoa säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita sekä luodaan oikeudellinen kehys CICED-tietokannan jatkokehittämistä varten. Näitä valmiuksia olisi tarvittaessa laajennettava muihin Eurojustin toimivaltuuksiin kuuluviin vakavan rikollisuuden muotoihin, erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta voidaan tukea eri tutkinta- ja syytetoimia, joita varten on perustettu yhteinen tutkintaryhmä tai oikeudellinen koordinointifoorumi. Erityisesti tältä osin Eurojustin ja Europolin olisi tehtävä toimivaltuuksiensa puitteissa tiivistä yhteistyötä – ja vältettävä toimiensa päällekkäisyyttä – tietojen käsittelyn ja analysoinnin osalta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

(30)Jäsenvaltioiden välisten toimivaltaristiriitojen ehkäiseminen ja ratkaiseminen on yksi Eurojustin keskeisistä tehtävistä, joka täydentää neuvoston puitepäätöksellä 2009/948/YOS 30 perustettua kehystä. Kyseisessä puitepäätöksessä vahvistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuus aloittaa suorat neuvottelut, jos on perusteltua syytä uskoa, että eri jäsenvaltioissa on käynnissä rinnakkaisia menettelyjä, sekä säädetään Eurojustin osallistamisesta, jos kyseisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen. Eurojustilla olisi kyseisen kehyksen pohjalta oltava keskeinen rooli toimivaltaisten kansallisten viranomaisten auttamisessa toimivaltaristiriitojen havaitsemisessa, ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa muun muassa havaitsemalla rinnakkaisia tai toisiinsa liittyviä menettelyjä, antamalla oikeudellista neuvontaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklassa vahvistetun ne bis in idem ‑periaatteen soveltamisesta, antamalla ei-sitovia perusteltuja lausuntoja tai suosituksia tällaisten ristiriitojen ratkaisemisesta sekä helpottamalla menettelyjen siirtämistä lainkäyttöalueelle, jolla on parhaat edellytykset toteuttaa syytetoimet. Kyseinen tehtävä on olennaisen tärkeä rankaisemattomuuden estämiseksi, päällekkäisten menettelyjen välttämiseksi ja oikeudellisten resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

(31)Rikoksella saatujen varojen jäljittäminen, jäädyttäminen, menetetyksi tuomitseminen ja takaisinperintä ovat yksi Eurojustin operatiivisen tuen painopistealoista. Eurojustin olisi avustettava jäsenvaltioita rajatylittävissä varojen takaisinperintätapauksissa, myös tuomion jälkeisen ja tuomioon perustumattoman menetetyksi tuomitsemisen osalta, sekä tehtävä tiivistä yhteistyötä neuvoston päätöksen 2007/845/YOS mukaisesti nimettyjen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan maksimoida talousrikostutkintojen ja varojen takaisinperintämenettelyjen tehokkuus, myös käyttämällä direktiivissä (EU) 2024/1260 säädettyjä välineitä.

(32)Eurojustin olisi, Europolin toimia täydentäen ja kummankin toimivaltuuksien puitteissa, tuettava jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia digitaalisten tutkintatoimien ja sähköisen todistusaineiston saatavuuden osalta. Koska sähköisen todistusaineiston merkitys kasvaa jatkuvasti rajatylittävissä rikostutkinnoissa, Eurojustin on toimittava erityisenä operatiivisena ja tietokeskuksena sellaisia oikeusviranomaisia varten, jotka toimivat rajatylittävää tiedonsaantia sääntelevässä monimutkaisessa oikeudellisessa toimintaympäristössä, myös asetuksen (EU) 2023/1543 31 mukaisten, palveluntarjoajille esitettyjen suorien pyyntöjen osalta. Eurojustin ja Europolin olisi tässä yhteydessä hyödynnettävä ja kehitettävä edelleen vakiintunutta yhteistyötään sähköisen todistusaineiston osalta muun muassa SIRIUS-hankkeen avulla. Kyseisessä hankkeessa oikeus- ja lainvalvonta-alan toimijoille tarjotaan tietoa, välineitä ja koulutusta sähköisen todistusaineiston rajatylittävästä saatavuudesta.

(33)Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välisessä viestinnässä olisi käytettävä e-CODEX-yhteyspisteisiin perustuvaa turvallista ja hajautettua tietojärjestelmää, joka mahdollistaa luotettavan ja turvallisen rajatylittävän tietojenvaihdon. Komission olisi vastattava sellaisen viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, jota jäsenvaltiot ja Eurojust voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään maksutta. Eurojustin olisi perustettava operatiivisten henkilötietojen käsittelyä varten asianhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa tutkinta- ja syytetoimien hallinnoinnin ja koordinoinnin, turvallisen tietojenvaihdon, tietojen ristiintarkistamisen tapausten välisten yhteyksien havaitsemiseksi sekä todisteiden säilyttämisen ja analysoinnin. Pääsy asianhallintajärjestelmään olisi tässä asetuksessa säädetyissä rajoissa rajattava tiukasti vain valtuutettuihin henkilöihin. Tämän asetuksen nojalla perustettu hajautettu tietojärjestelmä on sama tekninen infrastruktuuri kuin se, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2844 32 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1543 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/3011 33 , ja se perustuu samaan e-CODEX-yhteyspisteiden verkostoon ja viitesovellukseen. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa kyseisen yhteisen hajautetun tietojärjestelmän käyttöön kyseisten asetusten mukaisiin oikeudellisen yhteistyön välineisiin liittyvissä viestintä-, helpottamis- ja tietojenvaihtotoimissa. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ja yhteentoimivuus unionin digitaalisen oikeudellisen yhteistyön rakenteissa ja vältetään teknisen infrastruktuurin päällekkäisyys eri oikeudellisten välineiden kesken.

(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/680 34 vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt sellaisten henkilötietojen suojelulle ja vapaalle liikkuvuudelle, joita käsitellään rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten, myös yleiseen turvallisuuteen kohdistuvilta uhkilta suojelua ja tällaisten uhkien ehkäisyä varten. Jotta varmistetaan, että luonnollisilla henkilöillä on samantasoinen suoja ja täytäntöönpanokelpoiset oikeudet kaikkialla unionissa, ja estetään Eurojustin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa haittaavat eroavuudet, Eurojustin käsittelemien operatiivisten henkilötietojen suojelua ja vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset direktiivin (EU) 2016/680 kanssa. Tätä asetusta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 35 olisi sovellettava Eurojustin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn siten, että tämän asetuksen erityiset tietosuojasäännöt ohittavat erityissäännöksenä asetuksen (EU) 2018/1725 yleiset säännöt. Kyseiset erityissäännöt ovat sopusoinnussa asetuksen (EU) 2018/1725 taustalla olevien periaatteiden sekä sen riippumatonta valvontaa, oikeussuojakeinoja, vastuuta ja seuraamuksia koskevien säännösten kanssa.

(35)Kaikkea henkilötietojen käsittelyä, jota Eurojust toteuttaa toimivaltansa puitteissa ja tehtäviensä suorittamiseksi, olisi pidettävä operatiivisten henkilötietojen käsittelynä. Eurojustin toteuttama operatiivisten henkilötietojen käsittely olisi rajoitettava tiukasti liitteessä II lueteltuihin tietoryhmiin, ja siihen olisi sovellettava menettelyjen päättämiseen, vapauttaviin tuomioihin ja tuomioistuinten lopullisiin päätöksiin liittyviä tiukkoja säilyttämisen aikarajoja ja automaattisia uudelleentarkastelumekanismeja sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi. Tässä asetuksessa säädetään Eurojustin laajennettujen analyyttisten ja strategisten tehtävien tukemiseksi mahdollisuudesta säilyttää operatiivisia henkilötietoja pidempään, jos se on analyyttisten ja strategisten tarkoitusten kannalta ehdottoman välttämätöntä. Tällaiseen säilyttämiseen sovelletaan selkeitä ehtoja ja vahvoja tietosuojaa koskevia suojatoimia, ja se toteutetaan sovellettavien unionin tietosuojasääntöjen kanssa yhdenmukaisen, selkeän ja oikeudellisesti varman kehyksen puitteissa. Koska Eurojust käsittelee myös hallinnollisia henkilötietoja, jotka eivät liity rikostutkintaan, tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetuksen (EU) 2018/1725 yleisiä sääntöjä. Tämän asetuksen tietosuojasäännökset eivät vaikuta sovellettaviin sääntöihin, jotka koskevat henkilötietojen hyväksyttävyyttä todisteina rikosoikeudellisessa esitutkinnassa ja rikosoikeudenkäynneissä. Eurojustin käsittelemät tiedot olisi tallennettava eurooppalaiseen pilvipalveluinfrastruktuuriin, jotta voidaan asteittain varmistaa suvereenit digitaaliset infrastruktuurit ja pilvipalveluvalmiudet.

(36)Rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen tietosuojaa koskevien velvollisuuksien selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi vastattava Eurojustille toimittamiensa ja Eurojustin muuttamattomina käsittelemien tietojen paikkansapitävyydestä, niiden pitämisestä ajan tasalla ja niiden Eurojustille siirtämisen lainmukaisuudesta. Eurojustin olisi vastattava muilta tahoilta saamiensa tietojen tai sen omista analyyseistä tai tiedonkeruutoimista peräisin olevien tietojen paikkansapitävyydestä. Eurojustin olisi varmistettava, että henkilötietoja käsitellään oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti, että niitä kerätään ja käsitellään erityisiä tarkoituksia varten, että ne ovat asianmukaisia, merkityksellisiä eivätkä liiallisia kyseisiin tarkoituksiin nähden, että niitä säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen ja että niitä käsitellään tavalla, jolla varmistetaan asianmukainen turvallisuus ja luottamuksellisuus.

(37)Asianmukaiset suojatoimet operatiivisten henkilötietojen säilyttämiseksi yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten olisi sisällytettävä Eurojustin työjärjestykseen. Kun jäsenvaltio siirtää tai toimittaa Eurojustille operatiivisia henkilötietoja, toimivaltaisella viranomaisella, kansallisella jäsenellä tai Eurojustin kansallisella yhteyshenkilöllä olisi oltava oikeus pyytää kyseisten tietojen oikaisemista tai poistamista tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 sovellettavien säännösten mukaisesti.

(38)Rekisteröidyn olisi voitava käyttää oikeuttaan tutustua itseään koskeviin Eurojustin käsittelemiin operatiivisiin henkilötietoihin asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Tällaisen pyynnön voi esittää kohtuullisin väliajoin maksutta Eurojustille tai kansalliselle valvontaviranomaiselle rekisteröidyn valitsemassa jäsenvaltiossa. Tutustumisoikeuteen voidaan soveltaa rajoituksia, jos tietojen luovuttaminen vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan tai henkilön turvallisuuden, tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Oikeus tutustua operatiivisiin henkilötietoihin Eurojustissa olisi rajoitettava tiukasti kansallisiin jäseniin, heidän varajäseniinsä, valtuutettuihin lähetettyihin kansallisiin asiantuntijoihin, nimettyihin kansallisiin järjestelmän käyttäjiin ja Eurojustin valtuutettuun henkilöstöön tässä asetuksessa säädetyissä rajoissa.

(39)Eurojustin tietosuojavastaavaksi nimetyllä henkilöllä olisi oltava tarvittava tietosuojalainsäädäntöä ja ‑käytäntöjä koskeva asiantuntemus, joka on oikeassa suhteessa Eurojustin toteuttamiin tietojenkäsittelytoimiin ja käsiteltyjen henkilötietojen edellyttämään suojan tasoon.

(40)Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi yhteistyötään helpottaakseen kokoonnuttava säännöllisesti Euroopan tietosuojaneuvostossa asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjen, koordinoitua valvontaa koskevien sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta Euroopan tietosuojavaltuutetun riippumattomuuteen tai sen vastuuseen Eurojustin valvonnasta tietosuojan osalta.

(41)Ollessaan ensimmäinen kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen toimittamien tai niiltä hankittujen henkilötietojen vastaanottaja unionin alueella Eurojustin olisi vastattava tällaisten tietojen paikkansapitävyydestä ja toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet niiden paikkansapitävyyden tarkistamiseksi saatuaan ne tai asettaessaan ne muiden viranomaisten saataville. Eurojustin olisi poikkeustapauksissa voitava pidentää operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen määräaikoja tavoitteidensa saavuttamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa käyttötarkoituksen rajaamisen periaatetta noudattaen ja ottaen huolellisesti huomioon kaikki asiaan liittyvät edut, myös rekisteröityjen edut. Sovellettavan tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti Eurojustiin sovelletaan unionin toimielimiin, elimiin, toimistoihin ja virastoihin sovellettavia yleisiä sääntöjä, jotka koskevat sopimusperusteista ja sopimukseen perustumatonta vastuuta.

(42)Eurojustin olisi ylläpidettävä kuulemiseen ja täydentävyyteen perustuvia erityissuhteita rikosoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon, erityisesti kunkin kansallisen osaston Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisiksi nimettyjen jäsenten välityksellä. Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin olisi täydennettävä toisiaan toimeksiantojensa mukaisesti, ja Eurojustilla olisi oltava toimivalta monimutkaisissa tapauksissa, joihin liittyy vakavaa rajatylittävää rikollisuutta ja jotka edellyttävät aktiivista koordinointia ja mahdollisesti yhteistä syytteeseenpanostrategiaa useiden lainkäyttöalueiden kesken. Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välisellä asioiden jakojärjestelmällä olisi varmistettava, että Eurojust keskittää resurssinsa monimutkaisimpiin rajatylittäviin vakavia rikoksia koskeviin tutkintatoimiin, joille ovat ominaisia erityisesti rinnakkaiset tutkinta- tai syytetoimet eri jäsenvaltioissa, toimivaltaristiriidat, useamman kuin kahden oikeudellisen kehyksen tai oikeusviranomaisen osallistuminen, yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen taikka unionin tason strateginen merkitys tai poikkeuksellinen operatiivinen kiireellisyys.

(43)Eurojustin sisäisten rakenteiden perustamista koskevien päätösten osalta hallintoneuvoston olisi määritettävä Eurojustin sekä niiden verkostojen väliset institutionaaliset ja hallinnolliset suhteet, jotka toimivat Eurojustin yhteydessä. Tämä koskee erityisesti neuvoston päätöksillä 2002/494/YOS, 2007/845/YOS ja 2008/852/YOS sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistuneen Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2024 annetuilla neuvoston päätelmillä perustettuja verkostoja.

(44)Eurojustin olisi aloitettava Europolin kanssa tiivis yhteistyö ja ylläpidettävä sitä, jotta voidaan varmistaa kummankin tehtävien johdonmukainen ja koordinoitu hoitaminen, välttää toimien päällekkäisyys sekä luoda lainvalvontatiedustelun ja oikeudellisen koordinoinnin välille jatkumo, joka mahdollistaa rikostiedustelun nopean muuntamisen oikea-aikaisiksi, hyvin koordinoiduiksi oikeudellisiksi tutkinta- ja syytetoimiksi. Europolin rikostiedustelu- ja analyysivalmiuksien sekä Eurojustin oikeudellisen koordinoinnin tehtävien yhdistelmän ansiosta toimivaltaiset viranomaiset voivat havaita rajatylittäviä rikosmalleja nopeammin ja reagoida uusiin rikosuhkiin vaikuttavasti. Yhteistyöjärjestelyissä, jotka tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään komission pyynnöstä ja sitä kuullen, olisi määritettävä käytännön toimintatavat kyseiselle yhteistyölle ja vakiinnutettava jo olemassa olevat yhteistyökäytännöt, mukaan lukien käytännön järjestelyt Eurojustin ja Europolin hallussa olevien tietojen keskinäiselle välilliselle saannille optimoidun automaattisen osuma / ei osumaa ‑järjestelmän kautta. Kyseinen järjestelmä olisi optimoitava teknisillä toimenpiteillä ristiintarkastusvalmiuksien parantamiseksi. Olisi myös säädettävä mahdollisuudesta perustaa yhteisiä operatiivisia foorumeita toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suostumuksella sekä Europolin edustajien osallistumisesta kollegion kokouksiin, joissa keskustellaan yhteistä etua koskevista asioista, jotta voidaan vahvistaa operatiivisia keskusteluja tuomalla tapauskohtaisiin keskusteluihin lisää asiantuntemusta ja tietoa. Europolin pääsy Eurojustin hallussa oleviin tietoihin olisi rajoitettava teknisin keinoin tietoihin, jotka kuuluvat näiden unionin virastojen toimivaltuuksien piiriin. Eurojustin ja Europolin olisi ilmoitettava toisilleen kaikesta toiminnasta, johon sisältyy yhteisten tutkintaryhmien rahoitusta.

(45)Eurojustin olisi luotava tiivis suhde EPPOon ja ylläpidettävä sitä kummankin toimeksiannon ja toimivaltuuksien puitteissa tapahtuvan keskinäisen yhteistyön kautta. Eurojustille olisi annettava nimenomainen tehtävä tarjota tehostettua tukea EPPOn toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa EPPOn pyynnöstä, erityisesti tapauksissa, jotka edellyttävät tutkintatoimia tai muuta yhteistyötä jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EPPOn perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, tai tapauksissa, joihin liittyy kolmansia maita tai jotka edellyttävät EPPOn suorittamien tutkintatoimien ja EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamien tutkintatoimien koordinointia. Näiden kahden elimen toiminnan tehokkaammalla yhteensovittamisella olisi autettava välttämään toimien päällekkäisyyttä, helpotettava yhteistyötä EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa sekä tuettava tapausten kattavaa käsittelyä tutkinnoissa, joilla on rajatylittävä ulottuvuus. Lisäksi olisi säädettävä EPPOn edustajien osallistumisesta kollegion kokouksiin, joissa keskustellaan yhteistä etua koskevista asioista, jotta voidaan parantaa operatiivista koordinointia ja keskinäistä tietoisuutta. Myös Eurojustin ja EPPOn välinen automaattinen osuma / ei osumaa ‑järjestelmä olisi optimoitava teknisillä toimenpiteillä tietojenvaihdon parantamiseksi. Eurojustin olisi ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle kaikista rikollisista teoista, joiden osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa, ja ilmoitettava asiasta myös jäsenvaltioille, paitsi jos EPPO katsoo, että tällainen ilmoitus vaikuttaisi sen tutkintatoimien vaikuttavuuteen tai luottamuksellisuuteen. Eurojustin ja EPPOn välistä yhteistyötä koskevat käytännön järjestelyt olisi vahvistettava yhteistyöjärjestelyssä, jota olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen.

(46)Eurojustin olisi unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen edistämiseksi tehtävä yhteistyötä muiden unionin taloudellisten etujen suojaamiseen osallistuvien petostentorjuntatoimijoiden, kuten EPPOn, Europolin, OLAFin, AMLAn ja EU:n tulliviranomaisen, kanssa petostentorjuntatoimien koordinoinnin kannalta merkityksellisten seikkojen käsittelemiseksi. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi tietojenvaihdon helpottaminen, koordinoitujen tai yhteisten toimien toteuttaminen, unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan toiminnan uusia rikollisuuden suuntauksia koskevien tietojen vaihtaminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen, myös tietotekniikan turvallisuuteen ja kehittämiseen liittyvien seikkojen osalta, yhteistä raportointia koskevien kriteerien vahvistaminen, koulutustoimien koordinointi sekä unionin petostentorjuntajärjestelmää koskeva yleinen kehitys. Koska Eurojust on keskeinen toimija unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, sen olisi osallistuttava aktiivisesti tällaisiin yhteisiin yhteistyötoimiin.

(47)Sen varmistamiseksi, että komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti vuosittain toimittama kertomus sisältää kattavan katsauksen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien petosten torjumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin, Eurojustin olisi annettava panoksensa kyseisen kertomuksen laatimiseen. Näiden tietojen olisi katettava saavutetut tulokset ja Eurojustin niitä varten toteuttamat toimet.

(48)Eurojustin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi yksityisyydensuojaa sekä muita perusoikeuksia ja ‑vapauksia täysin kunnioittaen. Eurojustin olisi tehostettava yhteistyötään kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen elinten kanssa joka neljäs vuosi komissiota kuullen laaditun yhteistyöstrategian mukaisesti. Eurojustin ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten väliset yhteistyöjärjestelyt voivat olla strategisia yhteistyöjärjestelyjä, jotka ovat riippumattomia unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla tekemistä kansainvälisistä sopimuksista mutta jotka usein edeltävät niitä, tai järjestelyjä tällaisen kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Yhteistyösitoumukset, joilla on taloudellisia vaikutuksia, olisi tarvittaessa sisällytettävä unionin kolmansien maiden kanssa tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin operatiivisen yhteistyön riittävän resursoinnin varmistamiseksi. Jotta voidaan helpottaa yhteistyötä ja luoda keskinäistä luottamusta kansainvälisten kumppaneiden kanssa, yhteystuomareiden lähettämistä kolmansiin maihin sääntelevää oikeudellista kehystä olisi selvennettävä, myös siltä osin kuin on kyse heidän tehtävistään, tietosuojavelvoitteistaan ja edellytyksistä, joiden mukaisesti he voivat vaihtaa operatiivisia henkilötietoja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jos Eurojust toteaa, että yhteistyöhön kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa on operatiivinen tarve, sen olisi voitava kiinnittää komission huomio tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla tehtävästä kansainvälisestä sopimuksesta käytävien neuvottelujen aloittamista koskevan suosituksen tarpeeseen.

(49)Eurojustin olisi kansainvälisen sopimuksen puuttuessakin luotava ja ylläpidettävä operatiivisia suhteita sellaisiin oikeudellisen yhteistyön kannalta strategisesti tärkeinä pidettyihin kolmansiin maihin, erityisesti EU:n ehdokasmaihin ja mahdollisiin ehdokasmaihin, joissa EU:n rahoittamilla hankkeilla pyritään antamaan operatiivista tukea ja apua sekä tuomaan näiden kumppaneiden käyttöön EU:n oikeudellista yhteistyötä ja työskentelyä koskevia menetelmiä. Tätä varten Eurojustin olisi toimittava ensisijaisten kolmansien maiden yhteyspisteiden toimipaikkana yhteistyöjärjestelyn perusteella ja hallintoneuvoston suorittaman nimittämisen jälkeen. Kyseisten yhteyspisteiden olisi tarjottava luotettavat, vakaat kanavat oikeudelliselle tietojenvaihdolle ja vähennettävä yhteistyöpyyntöjen käsittelyn viivästyksiä. Kyseisten yhteyspisteiden tehtävänä on nopeuttaa, koordinoida tai helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen toteuttamista, tukea Eurojustin, jäsenvaltioiden ja asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintää ja koordinointia sekä helpottaa näiden viranomaisten osallistumista Eurojustin tukemiin yhteisiin tutkintaryhmiin ja koordinointikokouksiin. Kyseisten yhteyspisteiden pääsy Eurojustin asianhallintajärjestelmään olisi rajoitettava tiukasti tietoihin, jotka ovat merkityksellisiä niiden tehtävien suorittamisen kannalta, ja operatiivisten henkilötietojen vaihdon olisi tapahduttava ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjä erityistilanteita koskevien poikkeusten perusteella. Näin ollen olisikin toteutettava erityisiä organisatorisia järjestelyjä sen varmistamiseksi, että tällaisten toimijoiden integrointiin Eurojustiin liitetään asianmukaiset tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat suojatoimet.

(50)Jotta voidaan vahvistaa operatiivisia suhteita ja helpottaa alan toimijoiden välistä suoraa tietojenvaihtoa, olisi säädettävä kolmansista maista tai kansainvälisistä järjestöistä Eurojustiin lähetettyjen yhteyssyyttäjien osallistumisesta kollegion kokouksiin, joissa keskustellaan yhteistä etua koskevista asioista.

(51)Eurojustin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi unionin yleisestä talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta, lukuun ottamatta kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien palkkoja ja palkkioita, joista vastaa heidän jäsenvaltionsa. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan hyväksyttävä tilintarkastus. Eurojustiin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2024/2509 36 .

(52)Jotta voidaan torjua petoksia, korruptiota ja muita unionin taloudellisia etuja vahingoittavia laittomia toimia tai virkatehtävien hoitamiseen liittyviä vakavia tapauksia, joissa unionin virkamiehet tai sen muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tavalla, joka voi johtaa kurinpidolliseen tai tapauksen mukaan rikosoikeudelliseen menettelyyn, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 37 , sellaisena kuin se on muutettuna, olisi sovellettava Eurojustiin rajoituksetta ja OLAFin olisi voitava suorittaa tutkintoja, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset. EPPOlla on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti toimivalta tutkia petoksia ja muita unionin taloudellisia etuja vahingoittavia laittomia toimia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 38 mukaisesti.

(53)Kollegiolle olisi annettava yksityiskohtaista ja kattavaa asiantuntijaneuvontaa perusoikeuksista, joihin viraston toiminta voi vaikuttaa. Tätä varten Eurojustin henkilöstöön olisi kuuluttava vähintään yksi asiantuntija, joka vastaa Eurojustin tukemisesta perusoikeuksien kunnioittamisen turvaamisessa kaikissa sen toimissa ja tehtävissä, erityisesti sen operatiivisissa toimissa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto kolmansien maiden kanssa. Eurojustin henkilöstön jäseneksi olisi voitava nimittää henkilö, joka on saanut perusoikeuslainsäädäntöä ja ‑käytäntöjä koskevaa asiantuntijakoulutusta. Kyseisen nimetyn asiantuntijan olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tietosuojavastaavan kanssa kummankin toimivaltuuksien puitteissa. Siltä osin kuin kyse on tietosuoja-asioista, tietosuojavastaavalla olisi oltava täysi vastuu.

(54)Eurojustin avoimuuden ja demokraattisen valvonnan lisäämiseksi on tarpeen säätää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 85 artiklan 1 kohdan mukaisesta mekanismista, joka koskee Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien suorittamaa Eurojustin toiminnan yhteistä arviointia. Kyseinen arviointi olisi toteutettava parlamenttien välisessä valiokuntakokouksessa, johon osallistuu Euroopan parlamentin toimivaltaisten valiokuntien ja kansallisten parlamenttien jäseniä. Arvioinnissa olisi kunnioitettava kaikilta osin Eurojustin riippumattomuutta tietyissä operatiivisissa tapauksissa toteutettavien toimien sekä pidättymis- ja salassapitovelvollisuuden osalta. Tämän asetuksen soveltamista on tarkoituksenmukaista arvioida säännöllisesti. Komission olisi viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioitava Eurojustin toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin, hallintoon ja sijaintiin. Lisäksi olisi joka kymmenes vuosi arvioitava, onko viraston toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua.

(55)Eurojustin toiminnan olisi oltava avointa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä erityiset säännökset siitä, kuinka yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin varmistetaan. Avoimuusvelvoitetta olisi sovellettava Eurojustiin tavalla, joka ei vaaranna salassapitovelvollisuutta sen operatiivisessa työssä. Samoin Euroopan oikeusasiamiehen olisi hallinnollisissa tutkimuksissaan kunnioitettava tätä velvollisuutta. Lisätäkseen avoimuuttaan unionin kansalaisia kohtaan ja vahvistaakseen vastuullisuuttaan Eurojustin olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hallintoneuvostonsa ja johtokuntansa jäsenistä sekä tarvittaessa yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista noudattaen kuitenkin sovellettavia tietosuojavaatimuksia.

(56)Eurojustin tiloja Alankomaissa, jossa sen kotipaikka on, koskevat tarpeelliset säännökset sekä Eurojustin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityissäännöt olisi vahvistettava Eurojustin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Ottaen huomioon, että tällä asetuksella perustetaan hallintoneuvosto, josta ei säädetty asetuksessa (EU) 2018/1727, toimipaikkaa koskevaa sopimusta olisi muutettava tai se olisi korvattava sen varmistamiseksi, että sen henkilöllinen soveltamisala kattaa hallintoneuvoston jäsenet ja heidän perheensä. Samaa olisi tarvittaessa sovellettava kolmansista maista Eurojustiin sijoitettuihin yhteyshenkilöihin ja heidän perheisiinsä. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava parhaat mahdolliset edellytykset Eurojustin tehokkaan toiminnan varmistamiselle, mukaan lukien monikieliset ja Eurooppa-suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

(57)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten toiminnan yhteensovittamisen ja yhteistyön tukemisesta ja tehostamisesta vastaavan yksikön perustaminen sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(58)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut [päivämäärä] päivätyllä kirjeellä haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

(59)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(60)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [päivämäärä].

(61)Tässä asetuksessa kunnioitetaan täysin perusoikeuksia ja ‑vapauksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta yksityisyyteen, perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, perusoikeuskirjan 48 artiklan mukaista syyttömyysolettamaa sekä rikoksen uhrien oikeuksia,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto, jäljempänä ’Eurojust’.

2.Tällä asetuksella perustettava Eurojust korvaa asetuksella (EU) 2018/1727 perustetun viraston ja on sen seuraaja.

3.Tässä asetuksessa vahvistetaan Eurojustin rakennetta, toimintaa, toiminta-alaa ja tehtäviä koskevat säännöt.

4.Eurojust tukee ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, jota Eurojust on toimivaltainen käsittelemään 5 artiklan mukaisesti, jos rikollisuus koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia, myös silloin, kun niillä on vaikutuksia unionin tasolla.

2 artikla

Oikeudellinen asema

1.Eurojust on unionin virasto, ja se on oikeushenkilö.

2.Eurojustilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla kantajana ja vastaajana oikeudenkäynnissä.

3.Eurojustia edustaa hallintojohtaja.

3 artikla

Kotipaikka

Eurojustin kotipaikka on Haagissa Alankomaissa.

4 artikla

Tehtävät

Eurojustin tehtävänä on

a)avustaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia ja kansainvälisten järjestöjen toimivaltaisia elimiä tutkinta- ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin varmistamisessa muun muassa helpottamalla ja tukemalla rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevien, erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvien pyyntöjen ja päätösten esittämistä ja täytäntöönpanoa;

b)ottaa vastaan, kerätä, tallentaa, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja, myös operatiivisia henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, unionin toimielinten, elinten ja laitosten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja asianomaisten yksityisten osapuolten kanssa tämän asetuksen ja sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti;

c)ristiintarkastaa asiaankuuluviin tietokantoihin tallennettuja tietoja rajatylittävien tutkintatoimien välisten yhteyksien havaitsemiseksi ja ilmoittaa niistä asianomaisille jäsenvaltioille tai tarvittaessa Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO);

d)kerätä, säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita keskeisistä kansainvälisistä rikoksista ja niiden liitännäisrikoksista sekä helpottaa tällaisten todisteiden vaihtoa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten rikostuomioistuinten toimivaltaisten elinten kanssa tai tällaisten todisteiden suoraa saatavuutta näille tahoille;

e)tukea toimivaltaisia kansallisia viranomaisia toimissa, joiden tarkoituksena on jäljittää, jäädyttää, tuomita menetetyksi ja periä takaisin rikoksella saatuja varoja rajatylittävissä tapauksissa, mukaan lukien tuomion jälkeinen ja tuomioon perustumaton menetetyksi tuomitseminen rikosoikeudellisissa menettelyissä;

f)tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisia kansallisia viranomaisia yhteistyösuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi;

g)tehdä tiivistä yhteistyötä unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, erityisesti

i)Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) kanssa muun muassa vastavuoroisen osallistumisen ja operatiivisten toimien koordinoinnin avulla;

ii)EPPOn kanssa tukemalla sen tutkintoja, jotka edellyttävät tutkintatoimia tai muuta yhteistyötä jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa 39 , tai kolmansissa maissa, sekä tapauksia, jotka edellyttävät EPPOn suorittamien tutkintatoimien ja EPPOon osallistumattomien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamien tutkintatoimien yhteensovittamista, myös tukemalla yhteisten tutkintaryhmien perustamista;

iii)muiden sellaisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, jotka keräävät toimeksiantonsa puitteissa Eurojustin tehtävien hoitamisen kannalta merkityksellisiä tietoja;

h)tehdä yhteistyötä rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien verkostojen ja elinten kanssa sekä koordinoida ja tukea niitä, tarvittaessa myös toimimalla niiden toimipaikkana;

i)avustaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia uhrien oikeuksien suojelemisessa rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä;

j)kerätä ja analysoida erityistietoa erityisesti tutkimalla Eurojustin asianhallintajärjestelmään tallennettuja tietoja ja asiaankuuluvaa kansallista, kansainvälistä ja unionin oikeuskäytäntöä sekä kehittämällä parhaita käytäntöjä ja antamalla neuvontaa toimivaltuuksiensa puitteissa, tarvittaessa Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten yhteydessä;

k)antaa unionin toimielimille, elimille ja laitoksille pyynnöstä analyyttisiä havaintoja ja teknistä neuvontaa tapaustyöskentelyyn perustuvan asiantuntemuksensa perusteella;

l)antaa tarvittaessa teknistä, operatiivista, analyyttistä, oikeudellista, taloudellista ja strategista apua toimeksiantonsa piiriin kuuluvissa asioissa;

m)tehdä yhteistyötä jäsennellysti ja säännöllisesti muun muassa tekemällä tällaisen yhteistyön toimintatapoja koskevia kahden- tai monenvälisiä yhteistyöjärjestelyjä unionin taloudellisten etujen suojaamiseen osallistuvien petostentorjuntatoimijoiden, kuten EPPOn, Europolin, OLAFin, AMLAn ja EU:n tulliviranomaisen, kanssa.

5 artikla

Eurojustin toimivalta

1.Eurojust on toimivaltainen seuraavien rikosten osalta, myös silloin, kun tällaiset rikokset tehdään sellaisten toimien yhteydessä, joilla on hybridiulottuvuus, tai kun ne ovat osa tällaisia toimia:

a)liitteessä I luetellut vakavan rikollisuuden muodot;

b)rikokset, joiden osalta EPPO on toimivaltainen;

c)rikokset, jotka tehdään liitteessä I lueteltujen vakavien rikosten tekemiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi, tällaisten rikosten helpottamiseksi tai tekemiseksi tai tällaisten rikosten tekijöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

2.Eurojust toimii toimivaltaisen kansallisen viranomaisen, kansainvälisen järjestön toimivaltaisen elimen tai EPPOn pyynnöstä toimivaltansa rajoissa tai omasta aloitteestaan.

3.Muiden kuin liitteessä I lueteltujen rikollisuuden muotojen osalta Eurojust voi avustaa tutkinta- ja syytetoimissa jäsenvaltioiden toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä.

4.EPPOn toimivaltaan kuuluvien rikosten osalta Eurojust käyttää toimivaltaansa

a)tapauksissa, joihin liittyy jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa, kyseisten jäsenvaltioiden tai EPPOn pyynnöstä;

b)tapauksissa, joihin liittyy jäsenvaltioita, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa, jos EPPO on päättänyt olla käyttämättä toimivaltaansa.

5.Eurojustilla on toimivalta avustaa EPPOa myös tapauksissa, joihin liittyy kolmansia maita tai jotka edellyttävät EPPOn suorittamien tutkintatoimien ja sellaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamien tutkintatoimien koordinointia, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa.

6.Eurojust voi avustaa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka vaikuttavat

a)vähintään kahteen jäsenvaltioon;

b)yhteen jäsenvaltioon, jos tapauksella on vaikutuksia unionin tasolla;

c)vähintään yhteen jäsenvaltioon ja yhteen kolmanteen maahan tai yhteen kansainväliseen järjestöön edellyttäen, että jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)on tehty tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisesti tai on tehty kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa kansainvälinen sopimus, yhteistyösopimus tai yhteistyöjärjestely;

ii)kyseisessä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä on nimetty yhteyspiste; tai

iii)tällaisen avun antamiseen liittyy keskeinen etu;

d)kahteen tai useampaan kolmanteen maahan tai kansainväliseen järjestöön, jos tapauksella voi olla vaikutuksia unionin tasolla, edellyttäen, että on tehty tietosuojan riittävyyttä koskeva päätös direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisesti, kunkin niistä kanssa on tehty kansainvälinen sopimus, yhteistyösopimus tai yhteistyöjärjestely ja kollegio on hyväksynyt asian etukäteen.

II LUKU

EUROJUSTIN ORGANISAATIO

I JAKSO

Rakenne

6 artikla

Eurojustin rakenne

1.Eurojust koostuu hallintorakenteesta ja operatiivisesta rakenteesta.

2.Hallintorakenne muodostuu seuraavista:

a)hallintoneuvosto, jonka tehtävät vahvistetaan 10 artiklassa;

b)johtokunta, jonka tehtävät vahvistetaan 13 artiklassa;

c)hallintojohtaja, jolle kuuluvat vastuut vahvistetaan 15 artiklassa.

3.Operatiivinen rakenne muodostuu seuraavista:

a)kansalliset jäsenet, joiden valtuudet vahvistetaan 18 artiklassa;

b)kollegio, jonka valtuudet vahvistetaan 20 artiklassa.

II JAKSO

Hallintoneuvosto

7 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja yhdestä komission edustajasta.

2.Hallintoneuvostoon kuuluu lisäksi

a)Eurojustin puheenjohtaja, jolla ei ole äänioikeutta;

b)hallintojohtaja, jolla ei ole äänioikeutta.

3.Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen toimii asianomaisen jäsenen sijaisena tämän poissa ollessa. Jäsenvaltiota edustava hallintoneuvoston jäsen tai tämän varajäsen ei saa olla kansallinen jäsen eikä muu Eurojustiin lähetetty kyseisen jäsenvaltion kansallisen osaston jäsen.

4.Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän rikosoikeuden alan asiantuntemuksensa perusteella ottaen huomioon heidän asiaankuuluva virka-asemansa ja kokemuksensa, myös johtamis-, hallinto- ja talousarvioasioiden osalta.

5.Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä minimoimaan edustajien vaihtuvuus, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä saavuttamaan sukupuolten tasapuolinen edustus hallintoneuvostossa.

6.Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

8 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan näiden jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii automaattisesti puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän toimikautensa aikana, heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä automaattisesti.

9 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle sen puheenjohtaja.

2.Eurojustin puheenjohtaja ja hallintojohtaja osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi kokousta vuodessa. Lisäksi hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

5.Hallintoneuvosto voi tarvittaessa pitää yhteiskokouksia Europolin hallintoneuvoston kanssa.

6.Hallintoneuvoston jäsenillä ja heidän varajäsenillään voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei hallintoneuvoston työjärjestyksestä muuta johdu.

7.Jos esityslistalla on luottamuksellisuutta tai eturistiriitaa koskeva asia, hallintoneuvosto keskustelee ja päättää siitä ilman, että asianomainen jäsen on paikalla. Tämän säännöksen soveltamisesta voidaan antaa yksityiskohtaiset säännöt työjärjestyksessä.

10 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvoston tehtävänä on ohjata Eurojustin toimintaa strategisesti, erityisesti

a)hyväksyä 12 artiklassa tarkoitetun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnos ennen sen toimittamista komissiolle lausuntoa varten;

b)hyväksyä yhtenäinen ohjelma-asiakirja äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ottaen huomioon komission lausunto;

c)hyväksyä konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus sekä vuotuinen ja monivuotinen työohjelma;

d)hyväksyä oma työjärjestyksensä sekä johtokunnan työjärjestys;

e)hyväksyä omien jäsentensä, kansallisten jäsenten sekä kansallisten osastojen jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt;

f)hyväksyä turvallisuutta koskevat säännöt;

g)käyttää henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa 40 työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle Eurojustin henkilöstön suhteen 2 kohdan mukaisesti annettuja nimittävän viranomaisen valtuuksia;

h)hyväksyä henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

i)nimittää hallintojohtaja ja jatkaa tarvittaessa tämän toimikautta tai erottaa tämä 14 artiklan mukaisesti;

j)nimittää 61 artiklassa tarkoitetut kolmansiin maihin lähetettävät yhteyshenkilöt;

k)nimittää ja erottaa tilinpitäjä ja tietosuojavastaava, jotka hoitavat tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

l)hyväksyä turvallisuussuunnitelma, liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva suunnitelma sekä palautumissuunnitelma;

m)tehdä päätös, jossa vahvistetaan 72 artiklassa tarkoitettua kansallisten asiantuntijoiden Eurojustiin lähettämistä koskevat säännöt;

n)hyväksyä äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä Eurojustin vuotuinen talousarvio ja hoitaa muita Eurojustin talousarvioon liittyviä talousarviotehtäviä VI luvun mukaisesti;

o)hyväksyä Eurojustiin sovellettavat varainhoitosäännöt 69 artiklan mukaisesti;

p)hyväksyä 60 artiklassa tarkoitettu yhteistyöstrategia kuultuaan kollegiota;

q)hyväksyä yhteistyöjärjestelyjen tekeminen 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

r)hyväksyä päätökset Eurojustin sisäisten rakenteiden perustamisesta ja tarvittaessa muuttamisesta ottaen huomioon Eurojustin toimintatarpeet ja moitteeton varainhoito;

s)tehdä kaikki muut ei-operatiiviset päätökset, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu johtokunnalle tai hallintojohtajalle tämän asetuksen mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään asiaankuuluva nimittävän viranomaisen toimivalta hallintojohtajalle ja vahvistetaan ehdot, joiden täyttyessä toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Hallintojohtajalla on valtuudet siirtää kyseinen toimivalta edelleen.

3.Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistön hyväksymällä päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron hallintojohtajalle ja tämän edelleen siirtämän toimivallan siirron sekä käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin hallintojohtaja.

11 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä enemmistöllä.

2.Jos komissio ilmaisee vakavan huolensa hallintoneuvostolle esitetystä ehdotuksesta päätökseksi, joka koskee asioita, jotka liittyvät komission delegoituun asetukseen (EU) 2019/715 41 ja Euroopan unionin virkamiehiin sovellettaviin henkilöstösääntöihin ja unionin muuta henkilöstöä koskeviin palvelussuhteen ehtoihin, hallintoneuvosto lykkää päätöksen hyväksymistä. Hallintoneuvosto tarkastelee päätöstä uudelleen 15 päivän kuluessa ja hyväksyy sen mahdollisesti muutettuna toisessa käsittelyssä joko äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustaja mukaan luettuna, tai jäsenvaltioita edustavien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä.

3.Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää kyseistä äänioikeutta.

4.Hallintoneuvoston puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

5.Eurojustin puheenjohtaja ja hallintojohtaja eivät osallistu äänestykseen.

6.Jos Eurojustin puheenjohtaja ilmaisee vakavan huolensa 10 artiklan 1 kohdan a, c, p ja r alakohdan mukaisesta päätöksestä kollegion yksimielisesti tekemän päätöksen perusteella, hallintoneuvosto tarkastelee näitä huolenaiheita perusteellisesti ja tarvittaessa tarkastelee päätösluonnosta uudelleen ennen sen hyväksymistä.

7.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

12 artikla

Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.Hallintoneuvosto hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, joka sisältää vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun, hallintojohtajan laatiman ja johtokunnan tarkasteleman luonnoksen perusteella ottaen huomioon komission lausunnon. Hallintoneuvosto toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

3.Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, myös suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on ilmoitettava selvästi, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa, jos Eurojustille annetaan uusi tehtävä. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää hallintojohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

5.Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, 60 artiklassa tarkoitettu strategia yhteistyöstä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen elinten kanssa, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssisuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Resurssisuunnittelu on saatettava ajan tasalle vuosittain. Strateginen ohjelma on saatettava ajan tasalle tarvittaessa, erityisesti 74 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

III JAKSO

Johtokunta

13 artikla

Johtokunta

1.Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.Johtokunnan puheenjohtajana toimii Eurojustin puheenjohtaja.

3.Johtokunta

a)valmistelee hallintoneuvoston tekemät päätökset ja seuraa niiden täytäntöönpanoa;

b)tarkastelee hallintojohtajan laatimia luonnoksia konsolidoiduksi vuotuiseksi toimintakertomukseksi, vuotuiseksi talousarvioksi ja vuotuiseksi työohjelmaksi;

c)huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten 42 tulosten ja EPPOn suorittamien tutkimusten tulosten, myös oikeudellisten päätösten, perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet unionin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

d)avustaa ja neuvoo hallintojohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta hallintojohtajan velvollisuuksiin;

e)antaa raportteja, toimintapoliittisia asiakirjoja, suuntaviivoja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten avuksi ja lausuntoja, jotka koskevat Eurojustin toimintaa, ja poikkeustapauksissa, joissa asialla on olennainen operatiivinen merkitys, kuulee kollegiota ennen niiden antamista;

f)hoitaa kaikki muut hallintoneuvoston sille siirtämät tehtävät.

4.Johtokunta hyväksyy hallinnolliset päätökset, mukaan lukien seuraavat:

a)petostentorjuntastrategia, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, ja joka perustuu hallintojohtajan laatimaan luonnokseen;

b)tarkastuskertomuksiin, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun (EDPS) tarkastuskertomuksiin, perustuvat jatkotoimet 43 ;

c)strategiat, jotka liittyvät suhteisiin unionin toimielimiin sekä talousarviosuunnitteluun ja ‑neuvotteluihin, myös monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä;

d)yhteyssyyttäjien ja Eurojustiin sijoitettujen yhteyspisteiden vahvistaminen;

e)neuvottelujen käynnistäminen yhteistyöjärjestelyjen tekemiseksi.

5.Johtokunta voi tehdä hallintoneuvoston puolesta väliaikaisia päätöksiä erityisesti hallintoon ja varainhoitoon liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttäminen, jos tämä on tarpeen asian kiireellisyyden vuoksi. Tällaiset päätökset toimitetaan hallintoneuvoston vahvistettaviksi sen seuraavassa kokouksessa.

6.Johtokunta koostuu seuraavista äänioikeutetuista jäsenistä:

a)Eurojustin puheenjohtaja;

b)varapuheenjohtaja;

c)kaksi hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistään nimittämää jäsentä;

d)yksi edustaja komissiosta.

7.Hallintojohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta ja voi tarvittaessa siirtää osallistumisensa eteenpäin.

8.Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tiettyjä esityslistan kohtia varten myös muita osallistujia tarkkailijoiksi, joilla ei ole äänioikeutta.

9.Johtokunnassa toimivien hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi keskeytyy, jos asianomainen jäsen lakkaa olemasta hallintoneuvoston jäsen.

10.Johtokunta kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos sen jäsenet sitä pyytävät.

11.Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä.

IV JAKSO

Hallintojohtaja

14 artikla

Nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.Hallintojohtaja otetaan palvelukseen Eurojustin väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto nimittää hallintojohtajan ansioiden ja dokumentoidun pätevyyden perusteella johtokunnan esittämästä ehdokasluettelosta noudattaen avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jonka tarkoituksena on varmistaa ehdokkaiden mahdollisimman laaja osallistuminen ja asianmukainen sukupuolten tasapuolinen edustus.

3.Hallintoneuvoston puheenjohtaja tekee hallintojohtajan työsopimuksen Eurojustin puolesta.

4.Hallintojohtajan toimikausi on viisi vuotta. Johtokunta laatii ennen toimikauden päättymistä arvion, jossa otetaan huomioon selvitys hallintojohtajan suoriutumisesta tehtävässään sekä Eurojustin tulevat tehtävät ja haasteet.

5.Hallintoneuvosto voi johtokunnan ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa hallintojohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

6.Hallintojohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa päättyessä osallistua kyseisen toimen uuteen valintamenettelyyn.

7.Hallintojohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee johtokunnan ehdotuksen perusteella.

8.Hallintoneuvosto tekee päätökset hallintojohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

15 artikla

Hallintojohtajan tehtävät ja vastuualueet

1.Hallintojohtaja johtaa Eurojustia ja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle. Eurojustin henkilöstö avustaa hallintojohtajaa tämän tehtävien hoitamisessa 71 artiklan mukaisesti.

2.Hallintojohtaja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa ohjeita miltään valtiolliselta hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä.

3.Hallintojohtaja on Eurojustin laillinen edustaja.

4.Hallintojohtaja vastaa Eurojustille tällä asetuksella annettujen tehtävien suorittamisesta. Hallintojohtajan vastuulla ovat erityisesti

a)Eurojustin päivittäisen hallinnoinnin varmistaminen;

b)hallintoneuvoston ja johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)Eurojustin varainhoitosääntöjen noudattamisen varmistaminen;

d)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen laatiminen ja toimittaminen johtokunnan tarkasteltavaksi ja hallintoneuvoston hyväksyttäväksi komission kuulemisen jälkeen;

e)yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

f)Eurojustin konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen laatiminen ja esittäminen hallintoneuvoston arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

g)hallintoneuvoston puheenjohtajan tukeminen hallintoneuvoston kokousten valmistelussa ja Eurojustin puheenjohtajan tukeminen johtokunnan kokousten ja kollegion kokousten valmistelussa;

h)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten, OLAFin suorittamien tutkimusten tulosten ja EPPOn suorittamien tutkimusten tulosten, myös tuomioistuinten päätösten, käsittelemiseksi unionin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti sekä edistymisestä raportoiminen kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

i)unionin taloudellisten etujen suojaaminen toteuttamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta OLAFin ja EPPOn toimivaltaan, ja perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät, jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia;

j)petostentorjuntaa, tehokkuushyötyjä ja synergioita koskevien strategioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan strategian sekä organisaation hallinnoinnin ja sisäisen valvonnan järjestelmiä koskevan strategian laatiminen Eurojustille sekä niiden esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäviksi;

k)Eurojustiin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen laatiminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

l)Eurojustin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ja Eurojustin talousarvion toteuttaminen;

m)monimuotoisuuden ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistäminen Eurojustin henkilöstön rekrytoinnissa.

V JAKSO

Kansalliset jäsenet

16 artikla

Kansallisten jäsenten asema

1.Eurojustissa on kustakin jäsenvaltiosta yksi jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen. Kansallisen jäsenen tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustin kotipaikassa.

2.Kansallisten jäsenten on

a)oltava jäsenvaltionsa syyttäjälaitoksen tai oikeuslaitoksen palveluksessa;

b)oltava henkilöitä, joilla on korkeaan syyttäjän tai tuomarin virkaan nimittämiseksi omassa jäsenvaltiossaan vaadittava pätevyys ja asiaankuuluvaa käytännön kokemusta kansallisista oikeusjärjestelmistä tai asiaankuuluvista kansainvälisistä tai unionin elimistä sekä rikosasioissa tehtävästä kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä; ja

c)oltava henkilöitä, joilla on vähintään 18 artiklassa tarkoitetut valtuudet voidakseen hoitaa tehtävänsä.

3.Kansallisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Tapauksissa, joissa kansallisen jäsenen varajäsen ei voi toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta, kansallinen jäsen jatkaa toimikautensa päättyessä tehtävässään asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella, kunnes toimikausi uusitaan tai kunnes hänen tilalleen nimetään uusi henkilö.

4.Kutakin kansallista jäsentä tukee 17 artiklassa tarkoitettu kansallinen osasto.

17 artikla

Kansalliset osastot

1.Kunkin kansallisen osaston on koostuttava kansallisesta jäsenestä, vähintään yhdestä kansallisen jäsenen varajäsenestä sekä yhdestä avustajasta. Varajäsenen tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustin kotipaikassa. Avustajan tavanomainen työskentelypaikka voi olla asianomaisessa jäsenvaltiossa, jos jäsenvaltio niin päättää.

2.Varajäsenellä on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava sama asema, samat valtuudet ja samat pääsyoikeudet kuin kansallisella jäsenellä. Varajäsenen on voitava toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta. Varajäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

3.Myös avustaja voi toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta, jos hänellä on 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asema.

4.Kansallista jäsentä voi tukea usea varajäsen tai avustaja. Heidän tavanomainen työskentelypaikkansa voi tarvittaessa ja kollegion suostumuksella olla Eurojustin kotipaikassa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustin puheenjohtajalle ja komissiolle kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien nimittämisestä.

5.Kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien palkoista ja palkkioista vastaa heidän jäsenvaltionsa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 24 artiklan soveltamiseen.

6.Jokaisen kansallisen osaston tukena on oltava vähintään yksi kansallinen asiantuntija. Kansallisilla asiantuntijoilla on oltava syyttäjän, tuomarin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti syyttäjän tai tuomarin toimivaltaa vastaavaa toimivaltaa käyttävän oikeusviranomaisen edustajan asema.

7.Jäsenvaltiot voivat osoittaa kansalliselle osastolle lisähenkilöstöä lyhytaikaisiin operatiivisiin tehtäviin, muun muassa Euroopan juridisen koulutusverkoston harjoittelijoita.

8.Kansalliset asiantuntijat ja muu lisähenkilöstö ovat kansallisen jäsenen alaisuudessa hoitaessaan Eurojustin operatiivisiin toimintoihin liittyviä tehtäviä.

9.Eurojustin valtuutettu henkilöstö tukee kansallisia osastoja. Hallintojohtaja määrittää kansallista jäsentä kuultuaan kullekin kansalliselle osastolle osoitettavan Eurojustin valtuutetun henkilöstön määrän ja heidän työtehtävänsä.

10.Kustakin kansallisesta osastosta on nimettävä vähintään yksi jäsen Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiseksi 44 , joka avustaa sen määrittämisessä, käsitelläänkö pyynnöt Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.

11.Kansallisen jäsenen, varajäsenen, kansallisen jäsenen sijaisena toimimaan oikeutetun avustajan tai lähetetyn kansallisen asiantuntijan on voitava vastaanottaa ja käsitellä kiireellisiä pyyntöjä kaikkina aikoina, ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, sen varmistamiseksi, että Eurojust pystyy hoitamaan tehtävänsä kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

12.Kun kansallisten osastojen jäsenet hoitavat Eurojustille kuuluvia operatiivisia tehtäviä, näistä tehtävistä aiheutuvia menoja pidetään toimintamenoina.

18 artikla

Kansallisten jäsenten valtuudet

1.Kansallisilla jäsenillä on valtuudet

a)aloittaa tapausten käsittely, kirjata tapauksia ja hallinnoida tapauksia Eurojustin asianhallintajärjestelmässä;

b)olla suoraan yhteydessä omien jäsenvaltioidensa toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin sekä asiaankuuluviin unionin elimiin, toimistoihin tai virastoihin, mukaan lukien EPPO ja Europol, kuulla niitä ja vaihtaa niiden kanssa operatiivisia tietoja ja todisteita;

c)olla suoraan yhteydessä kolmansien maiden toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin ja kansallisten järjestöjen toimivaltaisiin elimiin, kuulla niitä ja vaihtaa niiden kanssa operatiivisia tietoja ja todisteita omien jäsenvaltioidensa kansainvälisten sitoumusten ja tietosuojasääntöjen mukaisesti;

d)helpottaa tai muulla tavoin tukea oikeudellista yhteistyötä tai vastavuoroista tunnustamista koskevien pyyntöjen esittämistä tai täytäntöönpanoa;

e)antaa lupa kaikkien saatavilla olevien asiaankuuluvien tietojen perusteella, mukaan lukien tarvittaessa tietosuojavastaavalta saadut tiedot, tietyn sellaisen tutkinnan kannalta tarpeelliseen operatiivisten henkilötietojen siirtämiseen, johon heidän jäsenvaltionsa liittyy, asetuksen (EU) 2018/1725 94 b, 94 c ja 94 d artiklan mukaisesti; jos siirrettävät operatiiviset henkilötiedot on toimittanut useampi kuin yksi jäsenvaltio kyseisen tutkinnan yhteydessä, kaikkien kyseisiä tietoja toimittaneiden jäsenvaltioiden kansallisten jäsenten on myönnettävä lupa;

f)järjestää koordinointikokouksia ja koordinointikeskuksia;

g)osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin ja tarvittaessa aloittaa niiden perustaminen ja toiminta tai helpottaa niiden perustamista ja toimintaa, myös allekirjoittamalla yhteisiä tutkintaryhmiä koskevia sopimuksia;

h)osallistua yhteisiin operatiivisiin foorumeihin, Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksiin ja oikeudellisiin koordinointifoorumeihin;

i)osallistua tarvittaessa operatiivisiin toimintaryhmiin ja Europolin operatiivisiin kokouksiin;

j)pyytää jäsenvaltioidensa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia sopimaan 57 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen koordinointimekanismien, myös yhteisten operatiivisten foorumien, perustamisesta Europolin kanssa;

k)pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia toteuttamaan tiettyjä tekoja koskevat tutkinta- tai syytetoimet taikka tietyn rikosoikeudelliseen menettelyyn kuuluvan toimen tai muiden tutkinta- tai syytetoimien kannalta perusteltu toimenpide;

l)avustaa toimivaltaristiriitojen havaitsemisessa, ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa, myös antamalla perusteltuja lausuntoja, pyytämällä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia hyväksymään, että yhdellä niistä on parhaat edellytykset toteuttaa syytetoimet, ja helpottamalla menettelyjen siirtoa.

2.Kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti

a)esittää tai panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä tai vastavuoroista tunnustamista koskevia pyyntöjä, kuten

i)määrätä, pyytää toteuttamaan tai toteuttaa tutkintatoimia direktiivin 2014/41/EU mukaisesti;

ii)tehdä, pyytää tekemään tai panna täytäntöön jäädyttämistä koskevia päätöksiä asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisesti;

iii)antaa eurooppalaisen esittämismääräyksen tai eurooppalaisen säilyttämismääräyksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1543 45 mukaisesti;

b)pyytää kansallisia varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistojaan toimittamaan tietoja rikoksentekovälineistä, rikoshyödystä tai omaisuudesta, josta on annettu tai saatetaan antaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös, ja ryhtymään välittömästi toimiin, kunnes jäädyttämistä koskeva päätös on tehty, direktiivin (EU) 2024/1260 46 mukaisesti.

3.Kiireellisissä tapauksissa, joissa ei ole mahdollista saada yhteyttä toimivaltaiseen kansalliseen viranomaiseen ajoissa, kansallisilla jäsenillä on toimivalta toteuttaa 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Heidän on ilmoitettava kaikista tämän kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

4.Jos 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut valtuudet siirretään kansallisen lainsäädännön mukaisesti toiselle toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, kansallinen jäsen voi pyytää kyseistä viranomaista määräämään tai toteuttamaan kyseisen toimenpiteen.

5.Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisille jäsenille lisävaltuuksia niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 1 ja 2 kohdan soveltamiseen. Tällaisten jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja kollegiolle ilmoitus kyseisistä valtuuksista.

6.Kansallisilla jäsenillä on oltava pääsy seuraavien jäsenvaltionsa rekisterien sisältämiin tietoihin, tai heidän on voitava saada tällaiset tiedot ilman aiheetonta viivytystä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti:

a)rikosrekisterit;

b)pidätettyjen henkilöiden rekisterit;

c)tutkintarekisterit;

d)DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisterit, jos tämä on tarpeen rikostutkinnan kannalta;

e)ECRIS-TCN-järjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/816 47 14 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti;

f)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1153 48 nojalla perustetut keskitetyt pankkitilirekisterit ja tiedonhakujärjestelmät;

g)muut viranomaisten rekisterit, jos tällaiset tiedot ovat tarpeen heidän tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi.

VI JAKSO

Kollegio

19 artikla

Kollegion kokoonpano

1.Kollegio koostuu kaikista kansallisista jäsenistä.

2.Kollegion jäseniä voivat avustaa neuvonantajat tai asiantuntijat.

20 artikla

Kollegion valtuudet ja tehtävät

1.Kollegio vastaa Eurojustin operatiivisista tehtävistä ja toimii täysin riippumattomasti.

2.Kollegion tehtävänä on erityisesti

a)helpottaa toisiinsa liittyvien menettelyjen havaitsemista muun muassa pyytämällä kansallisia jäseniä tarkistamaan, onko heidän jäsenvaltioissaan vireillä vastaavanlaisia tosiseikkoja tai rikoksia koskevia rinnakkaisia tutkinta- tai syytetoimia;

b)määrittää operatiivisiin asioihin liittyvät monialaiset kysymykset ja parhaat käytännöt pyytämällä tarvittaessa kansallisia jäseniä olemaan yhteydessä oikeudellisten verkostojen asiaankuuluviin kansallisiin yhteyspisteisiin tai muihin toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin;

c)pyytää hallintojohtajaa laatimaan analyysejä kansainvälisen, unionin ja kansallisen oikeuskäytännön vaikutuksista operatiivisiin asioihin;

d)antaa johtokunnalle operatiivista tukea prioriteettien määrittelemiseksi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa sekä sellaisia operatiivisia asiakirjoja varten, joihin Europol on pyytänyt Eurojustilta tukea;

e)pyytää johtokuntaa perustamaan Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksia 31 artiklan mukaisesti ja oikeudellisia koordinointifoorumeita 27 artiklan mukaisesti;

f)antaa johtokunnan tai hallintoneuvoston pyynnöstä neuvontaa kysymyksistä, jotka liittyvät suoraan operatiivisiin asioihin;

g)hyväksyä tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat täytäntöönpanosäännöt.

3.Kollegio tekee operatiiviset päätökset, jotka koskevat muun muassa seuraavia:

a)oma-aloitteisten tapausten käsittelyn aloittaminen, rekisteröinti ja hallinnointi Eurojustin asianhallintajärjestelmässä yhden tai useamman jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella tai kolmannelta maalta, kansainväliseltä järjestöltä tai unionin elimeltä, toimistolta tai virastolta, erityisesti Europolilta ja EPPOlta, saatujen taikka Eurojustin henkilöstön tuottamien tietojen perusteella;

b)sellaisten oma-aloitteisten tapausten yhteydessä, joiden käsittely on aloitettu a alakohdan mukaisesti, sellaisten tietojen toimittaminen asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, jotka ovat merkityksellisiä niiden toimivaltaan mahdollisesti kuuluvien tutkinta- ja syytetoimien aloittamisen, laajentamisen tai toteuttamisen kannalta;

c)sellaisten oma-aloitteisten tapausten yhteydessä, joiden käsittely on aloitettu a alakohdan mukaisesti, koordinointikokouksen järjestäminen, jos kollegio katsoo, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välinen suora yhteistyö on tarpeen niiden tutkinta- ja syytetoimien tehokkaan koordinoinnin varmistamiseksi;

d)sen arvioiminen, onko tapauksella, johon liittyy yksi jäsenvaltio, 5 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja unionin tason vaikutuksia;

e)sen määrittäminen, liittyykö avun antamiseen tapauksissa, joihin liittyy vähintään yksi jäsenvaltio ja yksi kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, keskeinen etu 5 artiklan 5 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti;

f)5 artiklan 6 kohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluvien, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen esittämien yhteistyöpyyntöjen hyväksyminen.

21 artikla

Kollegion kokoukset

1.Kollegion kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.Kollegio kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

3.Kollegion kokouksiin kutsutaan tarvittaessa hallintojohtaja ja Eurojustin valtuutettua henkilöstöä, joilla ei ole äänioikeutta.

4.Kollegio kutsuu kokouksiinsa EPPOn ja Europolin edustajia, joilla ei ole äänioikeutta, silloin, kun keskustellaan yhteistä etua koskevista asioista. Se voi kutsua kokouksiinsa tarvittaessa myös unionin elinten edustajia, Eurojustiin lähetettyjä yhteyssyyttäjiä, Eurojustiin sijoitettuja yhteyspisteitä sekä muita kansallisia tai kansainvälisiä toimivaltaisia viranomaisia, joilla ei ole äänioikeutta.

5.Kollegio voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi muita henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

22 artikla

Kollegion äänestyssäännöt

1.Kollegio pyrkii tekemään päätöksensä yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, kollegio tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä ilman aiheetonta viivytystä.

2.Kullakin kansallisella jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta 17 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Varajäsenen poissa ollessa myös avustajalla on oikeus käyttää äänioikeutta 17 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

23 artikla

Eurojustin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.Kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei saavuteta toisen valintakierroksen jälkeen, varapuheenjohtaja valitaan kollegion jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, mutta puheenjohtajan valintaan vaaditaan edelleen kahden kolmasosan enemmistö.

2.Puheenjohtaja hoitaa tehtäviään kollegion puolesta. Puheenjohtaja

a)edustaa Eurojustia institutionaalisissa ulkosuhteissa;

b)kutsuu koolle kollegion ja johtokunnan kokoukset, johtaa niissä puhetta ja tiedottaa kollegiolle kaikista sitä kiinnostavista asioista;

c)johtaa kollegion toimintaa;

d)osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta;

e)hoitaa muita työjärjestyksessään vahvistettuja tehtäviä.

3.Varapuheenjohtaja hoitaa 2 kohdassa vahvistettuja tehtäviä, jotka puheenjohtaja antaa hänen tehtäväkseen, ja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Eurojustin henkilöstö avustaa puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa heidän tehtäviensä hoitamisessa.

4.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

5.Kun kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, hänen toimikauttaan jatketaan sen varmistamiseksi, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

6.Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseksi vaadittuja edellytyksiä, kollegio voi erottaa hänet jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta. Päätös tehdään kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, pois lukien asianomainen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

7.Kun kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi, kyseinen jäsenvaltio voi lähettää Eurojustiin toisen henkilön, jolla on asianmukainen pätevyys, vahvistamaan kansallista osastoa puheenjohtajaksi valitun henkilön toimikauden keston ajaksi. Jäsenvaltiolla, joka päättää lähettää tällaisen henkilön, on oikeus hakea korvausta 24 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Puheenjohtajan tehtävään valintaan liittyvä korvausjärjestely

1.Jäsenvaltiolla, jonka kansallinen jäsen valitaan puheenjohtajaksi, on oikeus saada 23 artiklan 7 kohdan soveltamista varten korvausta neuvoston täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman järjestelyn mukaisesti.

2.Korvaus on jäsenvaltion käytettävissä, jos

a)sen kansallinen jäsen on valittu puheenjohtajaksi;

b)se pyytää korvausta kollegiolta ja esittää perustelut sille, että sen kansallista osastoa on tarpeen vahvistaa lisääntyneen työtaakan vuoksi.

3.Annettava korvaus on 50 prosenttia lähetetyn henkilön kansallisesta palkasta. Elinkustannukset ja muut asiaan liittyvät kulut korvataan vastaavasti kuin tilapäisesti muihin tehtäviin ulkomaille siirretyille unionin virkamiehille tai muulle henkilöstölle korvatut tällaiset kustannukset ja kulut.

4.Korvausjärjestelyn kustannukset katetaan Eurojustin talousarviosta.

III LUKU

OPERATIIVISET ASIAT

I JAKSO

Oikeudellisen yhteistyön ja koordinoinnin helpottaminen

25 artikla

Rajatylittävien tutkinta- ja syytetoimien tukeminen

1.Eurojust tukee ja vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen toimivaltaisten elinten välistä yhteistyötä ja varmistaa tutkinta- ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin erityisesti tarjoamalla operatiivista, analyyttistä ja strategista tukea.

2.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi Eurojust voi erityisesti

a)järjestää ja helpottaa koordinointikokouksia ja koordinointikeskuksia sekä antaa tarvittavaa logistista tukea, mukaan lukien käännökset ja tulkkaukset;

b)helpottaa ja tukea oikeudellisen yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen välineitä koskevien pyyntöjen esittämistä, toimittamista ja täytäntöönpanoa erityisesti

i)antamalla neuvontaa asianmukaisista välineistä ja sovellettavista oikeudellisista vaatimuksista;

ii)tukemalla pyyntöjen laatimista ja toimittamista ja niitä koskevia jatkotoimia;

iii)helpottamalla yhteydenpitoa jäsenvaltioiden toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin, kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin, kansainvälisten järjestöjen toimivaltaisiin elimiin ja tarvittaessa yksityisiin osapuoliin;

iv)määrittämällä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jos pyynnön täyttämisestä kieltäydytään;

v)antamalla apua keskenään kilpailevien tai ristiriidassa olevien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen tapauksessa, mukaan lukien neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS 49 mukaisesti annetut eurooppalaiset pidätysmääräykset, esimerkiksi antamalla perusteltuja lausuntoja;

c)avustaa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisten toimivaltaristiriitojen ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja ratkaisemisessa muun muassa

i)kartoittamalla rinnakkaisia tai toisiinsa liittyviä menettelyjä;

ii)antamalla oikeudellista neuvontaa, myös ne bis in idem ‑periaatteen soveltamisen osalta;

iii)antamalla ei-sitovia perusteltuja lausuntoja tai suosituksia tällaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi;

iv)kehottamalla toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään, että jokin niistä on syytetoimien kannalta parhaiten soveltuva lainkäyttöalue;

v)helpottamalla menettelyjen siirtoa;

d)helpottaa ja tukea tietojenvaihtoa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimivaltaisten elinten välillä;

e)ristiintarkastaa tämän asetuksen mukaisesti asiaankuuluvien tietokantojen sisältämiä tietoja rajatylittävien tutkintatoimien välisten yhteyksien havaitsemiseksi ja tällaisten tutkintatoimien tukemiseksi;

f)helpottaa ja tukea rikoksella saatujen varojen rajatylittävää jäljittämistä, jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja takaisinperintää rajatylittävissä tapauksissa, myös tuomion jälkeisen ja tuomioon perustumattoman menetetyksi tuomitsemisen osalta rikosoikeudellisissa menettelyissä;

g)pyytää Europolia antamaan tukea muun muassa operatiivisilla analyyseillä tietyissä meneillään olevissa rikostutkinnoissa Eurojustin tai jäsenvaltioiden toimittamien tutkintatietojen perusteella.

3.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on ilmoitettava Eurojustille pyynnöstä sellaisten menettelyjen tuloksista, joiden suhteen ne ovat saaneet apua tämän artiklan nojalla, mukaan lukien asiaankuuluvat tuomioistuinten päätökset ja kaikki toteutetut jatkotoimenpiteet, jos niitä on saatavilla.

4.Eurojust tukee tämän artiklan täytäntöönpanoa valtuutetun henkilöstönsä avulla, joka toimii kansallisten jäsenten johdolla tämän asetuksen mukaisesti.

26 artikla

Yhteisten tutkintaryhmien tukeminen

1.Eurojust antaa operatiivista, teknistä, analyyttistä, oikeudellista ja taloudellista tukea yhteisille tutkintaryhmille muun muassa

a)tarjoamalla neuvontaa mahdollisuudesta perustaa yhteinen tutkintaryhmä ja perustamista koskevista oikeudellisista vaatimuksista, myös Europolin mahdollisesta osallistumisesta;

b)avustamalla yhteisten tutkintaryhmien perustamista koskevien sopimusten laatimisessa ja neuvottelemisessa;

c)antamalla neuvontaa syytteeseenpanostrategioista ja operatiivisten toimien toteuttamisesta.

2.Kansallisten jäsenten ja kansallisten osastojen muiden jäsenten roolit ja asema yhteisessä tutkintaryhmässä määritellään yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta tehdyssä sopimuksessa.

3.Eurojustin henkilöstö voi, jos yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa niin määrätään, osallistua kyseisen yhteisen tutkintaryhmän toimintaan siinä määrätyin edellytyksin, myös sovellettavan vastuujärjestelmän osalta.

4.Eurojustin henkilöstö voi avustaa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja sen jäsenten välisessä tietojenvaihdossa niiden jäsenvaltioiden lainsäädännön rajoissa, joissa yhteinen tutkintaryhmä toimii.

5.Eurojust käsittelee tietoja, joita sen valtuutettu henkilöstö on saanut yhteiseen tutkintaryhmään osallistumisensa aikana, tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella ja vastuulla tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

6.Eurojust tukee yhteisten tutkintaryhmien kansallisten asiantuntijoiden verkostoa (yhteisten tutkintaryhmien verkosto) henkilöstönsä avulla erityisesti

a)järjestämällä sen kokoukset ja koulutustoimet;

b)keräämällä ja analysoimalla yksittäisten yhteisten tutkintaryhmien arviointeja;

c)hallinnoimalla Eurojustin taloudellista tukea yhteisille tutkintaryhmille;

d)hoitamalla yhteisten tutkintaryhmien verkoston sihteeristölle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/969 50 nojalla osoitetut tehtävät.

7.Eurojustin taloudellista tukea annetaan asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti, ja siihen voi sisältyä yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen käyttöä, mukaan lukien kertakorvaukset, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Eurojust voi kattaa suoraan tai korvata yhteisten tutkintaryhmien perustamisen ja toiminnan kannalta välttämättömät menot, mukaan lukien matkoihin, majoitukseen, tulkkaukseen, käännöksiin, koordinointitoimiin, laitteisiin ja operatiiviseen tukeen liittyvät kustannukset.

27 artikla

Oikeudelliset koordinointifoorumit

1.Eurojust voi kahden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella perustaa oikeudellisia koordinointifoorumeita erityisen monimutkaisten rajatylittävien tutkinta- tai syytetoimien tukemiseksi tai yhteistyön tehostamiseksi tiettyjen vakavan rikollisuuden muotojen käsittelemisen osalta.

2.Oikeudelliset koordinointifoorumit muodostuvat asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten edustajista, myös kansallisten osastojen jäsenistä, ja Eurojustin valtuutettu henkilöstö tukee niitä.

3.Oikeudellisiin koordinointifoorumeihin voidaan kutsua asianomaisten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suostumuksella unionin virastojen, elinten ja laitosten, muiden asiaankuuluvien kansainvälisten oikeusalan toimijoiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.

4.Eurojust antaa oikeudellisille koordinointifoorumeille operatiivista, teknistä, analyyttistä, oikeudellista ja taloudellista tukea. Se antaa myös tarvittavaa logistista tukea, mukaan lukien tilat ja turvalliset viestintävälineet.

5.Oikeudelliset koordinointifoorumit

a)helpottavat oikeusviranomaisten kannalta merkityksellisten tietojen ja todisteiden vaihtoa, myös yhteisen syytteeseenpanostrategian laatimisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi;

b)antavat Eurojustille tietoja operatiivisia analyysejä varten tämän asetuksen mukaisesti;

c)antavat erityisapua toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, tarvittaessa myös 31 artiklassa tarkoitettujen Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten tuella.

6.Oikeudellisen koordinointifoorumin puitteissa käsiteltyjä tietoja käsitellään tämän asetuksen mukaisesti, ne tallennetaan 41 artiklassa tarkoitettuun asianhallintajärjestelmään ja niitä käsitellään kyseisessä asianhallintajärjestelmässä.

II JAKSO

Oma-aloitteiset operatiiviset toimet

28 artikla

Oma-aloitteisuus

1.Jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tai EPPO eivät ole esittäneet pyyntöä, Eurojust voi toteuttaa operatiivisia toimia omasta aloitteestaan tämän asetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen, unionin toimielinten, elinten ja laitosten tai yksityisten osapuolten toimittamien tai julkisesti saatavilla olevista lähteistä saatujen tietojen perusteella sellaisten käynnissä olevien tai mahdollisten tutkinta- tai syytetoimien yhteydessä, joihin liittyy Eurojustin toimivaltaan tämän asetuksen mukaisesti kuuluvaa vakavaa rikollisuutta.

2.Kun Eurojust toimii omasta aloitteestaan, kansalliset jäsenet voivat pyytää, esittäen perustelunsa, jäsenvaltioidensa toimivaltaisia viranomaisia

a)toteuttamaan tiettyjä tekoja koskevat tutkinta- tai syytetoimet;

b)sopimaan, että yhdellä niistä voi olla muita paremmat edellytykset toteuttaa tiettyjä tekoja koskevat tutkinta- tai syytetoimet;

c)laajentamaan tutkintatoimia koskemaan myös muita jäsenvaltioita tai kolmansia maita, joita tutkintatoimet eivät alun perin koskeneet;

d)asettamaan etusijalle oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön keskenään ristiriitaisten tai kilpailevien pyyntöjen tapauksessa;

e)sallimaan tarvittaessa asiaankuuluvien tietokantojen ristiintarkastuksen tapausten välisten yhteyksien havaitsemiseksi;

f)huolehtimaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä koordinoinnista;

g)pyytämään Europolilta operatiivista tai analyyttistä tukea 57 artiklan mukaisesti;

h)perustamaan yhteisen tutkintaryhmän;

i)toteuttamaan erityisiä tutkintatoimia;

j)toimittamaan Eurojustille sen tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja;

k)toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotka ovat tutkinta- tai syytetoimien kannalta perusteltuja.

3.Lisäksi kansalliset jäsenet voivat

a)ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tutkinta- tai syytetoimista, joilla voi olla vaikutuksia unionin tasolla tai jotka voivat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin kuin niihin, joita asia suoraan koskee;

b)toimittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille Eurojustin toimivaltaan kuuluvien tutkinta- ja syytetoimien aloittamisen, laajentamisen tai suorittamisen kannalta merkityksellisiä tietoja;

c)antaa perusteltuja lausuntoja eri tapauksista ja toimittaa kyseiset lausunnot asianomaisille jäsenvaltioille;

d)esittää tai panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä kiireellisissä tapauksissa tämän asetuksen mukaisesti.

4.Jos kahden tai useamman jäsenvaltion oikeudellista yhteistyötä koskeviin pyyntöihin tai päätöksiin, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuviin pyyntöihin tai päätöksiin, liittyy esteitä ja jos tällaisia esteitä ei voida ratkaista asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla, kansalliset jäsenet voivat omasta aloitteestaan tai asianomaisten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten pyynnöstä antaa asiasta perustellun lausunnon.

5.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on vastattava ilman aiheetonta viivytystä kansallisten jäsenten 2 kohdan nojalla tekemiin pyyntöihin ja 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin perusteltuihin lausuntoihin. Ne voivat kieltäytyä noudattamasta tällaisia pyyntöjä tai olla noudattamatta tällaisia lausuntoja, jos noudattaminen vaikuttaisi haitallisesti keskeisiin kansallisiin turvallisuusetuihin tai vaarantaisi käynnissä olevien tutkinta- tai syytetoimien onnistumisen tai henkilön turvallisuuden.

6.Eurojustin valtuutettu henkilöstö voi 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella ja 2 kohdan soveltamiseksi koota, analysoida ja toimittaa asiaankuuluvia operatiivisia tietoja kansallisille jäsenille tai kollegiolle asianmukaisia jatkotoimia varten. Tätä varten Eurojustin valtuutettu henkilöstö voi tilapäisesti tallentaa henkilötietoja asianhallintajärjestelmään ja analysoida niitä siellä ainoastaan sitä varten, että kansallinen jäsen tai kollegio voi määrittää, ovatko tällaiset tiedot merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta ja olisiko tapauksen käsittely aloitettava asianhallintajärjestelmässä. Näitä tietoja voidaan säilyttää enintään kuuden kuukauden ajan Eurojustin tätä tarkoitusta varten toimittamassa turvallisessa ja valvotussa ympäristössä noudattaen asianmukaisia suojatoimia, jotka vastaavat merkittäviltä osin asianhallintajärjestelmää varten määritettyjä suojatoimia. Jos kansallinen jäsen tai kollegio ei poikkeuksellisesti ole pystynyt tekemään tätä määritystä kyseisessä määräajassa, määräaikaa voidaan jatkaa kerran enintään kuudella kuukaudella.

7.Eurojustin henkilöstö voi myös laatia perusteltuja lausuntoja 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi ja toimittaa ne kansallisille jäsenille tai kollegiolle asianmukaisia jatkotoimia varten.

8.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on vastuu päättää tämän artiklan nojalla toteutettujen Eurojustin toimien johdosta toteutettavista toimista sovellettavan kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisesti.

29 artikla

Todisteiden säilyttäminen, analysoiminen ja tallentaminen

1.Tukeakseen jäsenvaltioiden toimia keskeisten kansainvälisten rikosten ja niiden liitännäisrikosten torjunnassa Eurojust kehittää ja ylläpitää tämän asetuksen mukaisesti valmiuksia kerätä, säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita ja tietoja, joita voidaan käyttää näihin rikoksiin liittyvinä todisteina.

2.Eurojust voi kollegion tai komission pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän asetuksen mukaisesti laajentaa 1 kohdassa tarkoitettuja valmiuksia koskemaan muita, toimivaltaansa kuuluvia vakavan rikollisuuden muotoja edellyttäen, että tämä on välttämätöntä sellaisten tiettyjen tutkinta- ja syytetoimien tukemiseksi, joiden osalta on perustettu yhteinen tutkintaryhmä tai oikeudellinen koordinointifoorumi.

3.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi Eurojust voi vastaanottaa tämän asetuksen mukaisesti todisteita jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta sekä kansainvälisten rikostuomioistuinten toimivaltaisilta elimiltä. Lisäksi Eurojust voi kerätä asiaankuuluvia tietoja, joita voidaan käyttää todisteina, unionin virastoilta, elimiltä ja laitoksilta, kansainvälisiltä järjestöiltä, yksityisiltä osapuolilta ja julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

4.Eurojust helpottaa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja todisteiden turvallista ja oikea-aikaista vaihtoa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten sekä kansainvälisten rikostuomioistuinten toimivaltaisten elinten välillä tai asettaa tällaiset tiedot ja todisteet tarvittaessa ja tämän asetuksen mukaisesti suoraan niiden saataville.

5.Tämän artiklan soveltamiseksi Eurojust hoitaa seuraavia tehtäviä valtuutetun henkilöstön avulla:

a)toimivaltaisten kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten tukeminen todistusaineiston toimittamisessa Eurojustille sekä tietojen kerääminen julkisesti saatavilla olevista lähteistä;

b)toimivaltaisten kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten tukeminen niiden tutkinta- ja syytetoimissa, myös kartoittamalla todistusaineiston puutteita ja rinnakkaisia tutkintoja sekä antamalla neuvontaa syytteeseenpanostrategioista; ja

c)tiiviin yhteistyön tekeminen Europolin kanssa kummankin viraston toimivallan puitteissa niiden käsittelemien tietojen välisten yhteyksien havaitsemiseksi, tarvittaessa myös laatimalla yhteisiä analyysiraportteja.

30 artikla

Tietojen säilyttäminen

1.Eurojustin valtuutettu henkilöstö säilyttää, analysoi ja tarvittaessa vaihtaa rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä operatiivisia tietoja, mukaan lukien Eurojustin tapaustyöskentelystä, Euroopan oikeudellisesta verkostosta sekä muiden rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien asiaankuuluvien verkostojen ja elinten yhteyspisteiden kokemuksista saadut tiedot.

2.Eurojust määrittää rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön monialaiset kysymykset ja parhaat käytännöt sekä kehittää välineitä, joita ovat muun muassa suuntaviivat, toimintapoliittiset asiakirjat ja tapaustyöskentelyyn liittyvät analyysit, alan toimijoiden avustamiseksi niiden rajatylittävissä tutkinta- ja syytetoimissa.

3.Eurojust voi koota ja analysoida rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kannalta merkityksellistä kansallista ja unionin oikeuskäytäntöä, myös todisteiden hyväksyttävyyden osalta, muun muassa käyttämällä automatisoituja välineitä.

31 artikla

Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskukset (ECE)

1.Eurojust voi perustaa Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksia erikoistuneiksi sisäisiksi rakenteiksi strategisen, analyyttisen ja operatiivisen tuen antamiseksi kansallisille osastoille, toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille painopisteinä olevien rikollisuuden muotojen torjuntaan unionin tasolla ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön monialaisten kysymysten käsittelemiseen.

2.Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksia koordinoi Eurojustin henkilöstö, joka päättää toimien ja tulosten priorisoinnista kuultuaan asianomaiseen Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskukseen liittyvien kansallisten osastojen jäseniä. Jäsenet voivat myös pyytää Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksen tukea analyyttisiin ja operatiivisiin toimiin. Lisäksi oikeudelliset verkostot ja muut alan kansallisten toimijoiden elimet voivat edistää keskusten toimintaa.

3.Muiden unionin virastojen, elinten ja laitosten edustajia sekä muita asiaankuuluvia sidosryhmiä voidaan kutsua osallistumaan Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksen toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista niiden tehtävien hoitamiseksi.

4.Kollegio, hallintojohtaja tai komissio voi pyytää Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskuksen perustamista. Johtokunta arvioi tällaisen pyynnön operatiivisen lisäarvon ja taloudelliset vaikutukset sekä toimittaa arvioinnin hallintoneuvostolle, joka tekee päätöksen 10 artiklan 1 kohdan r alakohdan mukaisesti.

III JAKSO

Muut operatiivisen tuen muodot

32 artikla

Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyspiste asetuksen (EU) 2019/816 soveltamiseksi

1.Hoitaessaan tehtäviään kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyspisteenä niiden jäsenvaltioiden tunnistamiseksi asetuksen (EU) 2019/816 17 artiklan mukaisesti, joilla on rikosrekisteritietoja kolmansien maiden kansalaisista, Eurojust varmistaa pyyntöjen tehokkaan ja turvallisen käsittelyn ja niissä tarkoitetut jatkotoimet sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Tätä varten se vahvistaa asianmukaiset organisatoriset ja tekniset toimenpiteet tällaisten pyyntöjen käsittelyä, priorisointia ja jatkotoimia varten.

2.Kun 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on vahvistettu, toteutetaan asetuksen (EU) 2019/816 17 artiklassa säädetty menettely sähköisesti.

33 artikla

Rikoksen uhreihin liittyvä apu rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä

Eurojust avustaa tutkinta- ja syyttäjäviranomaisia uhrien oikeuksien suojelemisessa rajatylittävissä rikostutkinnoissa. Eurojust voi jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten pyynnöstä erityisesti

a)avustaa uhrien tunnistamisen helpottamisessa tapauksissa, joissa uhreja on paljon;

b)antaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille neuvontaa uhrien oikeudesta osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla rajatylittävissä tapauksissa;

c)avustaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia sen varmistamisessa, että uhrit saavat korvauksia, sekä omaisuuden, myös jäädytetyn tai menetetyksi tuomitun omaisuuden, palauttamisessa;

d)antaa muuta uhrien oikeuksiin liittyvää apua rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä tässä asetuksessa säädetyn toimivaltansa rajoissa.

34 artikla

Osallistuminen Euroopan monialaiseen rikosuhkien torjuntafoorumiin (EMPACT)

1.Eurojust tukee Europolia sisäistä turvallisuutta koskevien analyysituotteiden laadinnassa, mukaan lukien strategiset analyysit, uhka-arviot, kehityssuuntauksia koskevat raportit sekä tilannekatsaukset, erityisesti neuvoston ja komission avustamiseksi vakavan rikollisuuden torjuntaa koskevien unionin strategisten, poliittisten ja operatiivisten painopisteiden määrittämisessä.

2.Eurojust avustaa Europolia vakavan rikollisuuden torjuntaa koskevien unionin painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa erityisesti tukemalla oikeusviranomaisten osallistumista EMPACTiin.

3.Eurojust voi yhteensovitetusti Europolin kanssa antaa operatiivista, analyyttistä, oikeudellista, hallinnollista ja logistista tukea jäsenvaltioiden EMPACTin puitteissa johtamille toimille. Tällaista tukea voi olla muun muassa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottaminen.

4.Tuki rajoitetaan toimiin, joita oikeusviranomaiset johtavat tai joihin ne osallistuvat. Tässä yhteydessä toteutettavaa Europolin ja Eurojustin välistä koordinointia koskevat käytännön yhteistyöjärjestelyt vahvistetaan näiden virastojen tekemässä, 57 artiklassa tarkoitetussa yhteistyöjärjestelyssä.

IV JAKSO

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa

35 artikla

Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä 

1.Kunkin jäsenvaltion on perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä, jolla tuetaan sen kansallisen jäsenen työtä ja varmistetaan koordinointi kansallisen osaston ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä.

2.Eurojustin kansalliseen koordinointijärjestelmään kuuluvat niiden verkostojen yhteyspisteet, joihin Eurojustilla on 56 artiklan mukaiset suhteet, terrorismiasioiden kansalliset yhteyshenkilöt ja muut asianmukaiset oikeusviranomaiset.

3.Kukin jäsenvaltio voi nimittää Eurojustille kansallisen yhteyshenkilön, joka toimii Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän jäsenten koordinaattorina kansallisella tasolla.

4.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen kansallinen viranomainen Eurojustin terrorismiasioiden kansalliseksi yhteyshenkilöksi. Tämän terrorismiasioiden kansallisen yhteyshenkilön on oltava oikeusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen. Jos kansallinen oikeusjärjestelmä sitä edellyttää, jäsenvaltio voi nimetä useamman kuin yhden toimivaltaisen kansallisen viranomaisen Eurojustin terrorismiasioiden kansalliseksi yhteyshenkilöksi. Terrorismiasioiden kansallisen yhteyshenkilön on saatava käyttöönsä kaikki merkitykselliset tiedot 37 artiklan mukaisesti. Hänellä on toimivalta kerätä tällaisia tietoja ja toimittaa ne Eurojustille noudattaen kansallista ja unionin oikeutta, erityisesti kansallista rikosprosessioikeutta ja sovellettavia tietosuojasääntöjä.

5.Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän jäsenten tulee erityisesti

e)varmistaa, että 37 artiklan mukaiset asianomaiseen jäsenvaltioon liittyvät tiedot toimitetaan 41 artiklan mukaiseen asianhallintajärjestelmään tehokkaasti ja luotettavasti;

a)avustaa kansallista jäsentä niiden viranomaisten määrittämisessä, jotka vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanosta, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset;

b)ilmoittaa kansalliselle jäsenelle kokouksista, joissa keskustellaan Eurojustin kannalta merkityksellisistä operatiivisista asioista, ja kutsua kansallinen jäsen näihin kokouksiin;

c)olla tiiviisti yhteydessä Europolin kansalliseen yksikköön;

d)lisätä jäsenvaltionsa tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten tietoja tuesta, jota Eurojust voi tarjota rajatylittävissä tapauksissa;

e)toimittaa Eurojustille rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön kannalta merkityksellistä kansallista oikeuskäytäntöä muun muassa todisteiden hyväksyttävyydestä;

f)saattaa Eurojustin tietoon rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä monialaisia kysymyksiä ja parhaita käytäntöjä, jotta Eurojust voi säilyttää tietoja 30 artiklan mukaisesti ja osallistua Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten työhön 31 artiklan mukaisesti.

6.Kansallinen jäsen tapaa säännöllisesti jäsenvaltionsa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän jäseniä. Kansallisen jäsenen on erityisesti järjestettävä säännöllisiä kokouksia kunkin 2 kohdassa tarkoitetun verkoston yhteyspisteiden kanssa, jotta voidaan käsitellä verkoston toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä ja varmistaa tehokas koordinointi kansallisen yhteyspisteen ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä.

7.Edellä olevan 5 kohdan tavoitteiden täyttämiseksi 2 kohdan mukaiset henkilöt, siltä osin kuin he toimivat toimivaltaisina kansallisina viranomaisina, tulee yhdistää 40 artiklan mukaiseen hajautettuun tietojärjestelmään.

8.Valtuutettu Eurojustin henkilöstö voi avustaa tämän artiklan täytäntöönpanossa.

36 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden kanssa ja kansallisten jäsenten välillä

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava Eurojustin kanssa kaikki sen 4 ja 25 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Tämän on käsitettävä vähintään tämän artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.Tietojen toimittaminen Eurojustille tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa ainoastaan, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa.

3.Kansallisten jäsenten on ilman ennakkolupaa vaihdettava kaikki Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot keskenään ja toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa kanssa. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen viipymättä niitä koskevista tapauksista.

4.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden työskentelyn tuloksista.

5.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen ilman aiheetonta viivytystä kaikista tapauksista, jotka koskevat vähintään kolmea jäsenvaltiota ja joihin liittyvät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt tai päätökset, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle, kun yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)kyseisestä rikoksesta voi seurata pyynnön esittävässä tai toimittavassa jäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi tai kuusi vuotta kyseisen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti, ja rikos sisältyy seuraavaan luetteloon:

i)ihmiskauppa;

ii)seksuaalinen hyväksikäyttö tai seksuaalinen riisto, mukaan lukien lapsipornografia ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin;

iii)laiton huumausainekauppa;

iv)ampuma-aseiden, niiden osien tai komponenttien taikka ampumatarvikkeiden tai räjähteiden laiton kauppa;

v)lahjonta;

vi)unionin taloudellisia etuja vahingoittavat rikokset;

vii)rahan tai maksuvälineiden väärentäminen;

viii)rahanpesu;

ix)tietotekniikkarikollisuus;

b)on tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä siitä, että jokin rikollisjärjestö on osallisena tapaukseen;

c)on näyttöä siitä, että tapauksella saattaa olla vakava rajatylittävä ulottuvuus tai vaikutuksia unionin tasolla tai että se saattaa koskea muita kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita.

6.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen

a)tapauksista, joissa on ilmennyt tai todennäköisesti ilmenee toimivaltaristiriitoja;

b)valvotuista läpilaskuista, jotka koskevat vähintään kolmea maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita;

c)toistuvista vaikeuksista tai kieltäytymisistä panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai päätöksiä, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset.

7.Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen siirto vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden.

8.Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä määrättyihin ehtoihin, mukaan lukien mahdolliset kolmansien maiden asettamat toimitettujen tietojen käyttöä koskevat ehdot.

9.Tämä artikla ei vaikuta muihin velvoitteisiin, jotka koskevat tietojen toimittamista Eurojustille.

10.Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät ole velvollisia toimittamaan tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja, jos ne on jo toimitettu Eurojustille tämän asetuksen muiden säännösten mukaisesti.

37 artikla

Terrorismitapauksia koskeva tietojenvaihto

1.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on terrorismirikosten osalta tiedotettava jäsenvaltionsa kansalliselle jäsenelle kaikista käynnissä olevista tai päätökseen saatetuista oikeusviranomaisten valvomista rikostutkinnoista heti, kun asia on saatettu oikeusviranomaisen käsiteltäväksi kansallisen lainsäädännön, erityisesti kansallisen rikosprosessioikeuden, mukaisesti, sekä kaikista käynnissä olevista tai päätökseen saatetuista syytetoimista, oikeudenkäynneistä ja tuomioistuinten päätöksistä terrorismirikosten osalta. Tätä velvollisuutta on sovellettava kaikkiin terrorismirikoksia koskeviin rikostutkintoihin riippumatta siitä, onko niillä tiedossa oleva yhteys toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, paitsi jos rikostutkinta vaikuttaa erityisolosuhteidensa vuoksi selvästi vain yhteen jäsenvaltioon.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos

a)tietojen jakaminen vaarantaisi käynnissä olevan tutkinnan tai henkilön turvallisuuden; tai

b)tietojen jakaminen olisi kyseisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista.

3.Terrorismirikoksilla tarkoitetaan tässä artiklassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 51 tarkoitettuja rikoksia.

4.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettaviin tietoihin on sisällytettävä liitteessä III esitetyt operatiiviset henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot. Näihin tietoihin voi sisältyä liitteessä III olevan 4 kohdan mukaisia henkilötietoja mutta vain silloin, jos toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on hallussaan tällaisia henkilötietoja tai ne voidaan toimittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jos tietojen toimittaminen on tarpeen, jotta rekisteröity voidaan tunnistaa luotettavasti 44 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

5.Jos kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu tilanne, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on ilmoitettava kansallisille jäsenilleen muutoksista 1 kohdan nojalla toimitettuihin tietoihin ilman aiheetonta viivytystä, mahdollisuuksien mukaan viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa muutoksista.

6.Toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole velvollinen toimittamaan tällaisia tietoja, jos ne on jo toimitettu Eurojustille.

7.Toimivaltainen kansallinen viranomainen voi milloin tahansa pyytää Eurojustin tukea jatkotoimissa, jotka koskevat tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen perusteella havaittuja yhteyksiä.

38 artikla

Eurojustin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille toimittamat tiedot

1.Eurojust toimittaa ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tiedot tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu asianhallintajärjestelmään. Näihin tietoihin voi sisältyä henkilötietoja.

2.Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen pyytää Eurojustia toimittamaan sille tietoja tietyssä määräajassa, Eurojust toimittaa kyseiset tiedot mainitussa määräajassa.

39 artikla

Valtuutetun Eurojustin henkilöstön ja jäsenvaltioiden välinen operatiivisten tietojen vaihto

1.Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, Eurojustin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen operatiivisten tietojen vaihto tapahtuu kansallisten jäsenten välityksellä niiden 42 artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat tiedonhallintaa asianhallintajärjestelmässä.

2.Jos Eurojustin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen operatiivisten tietojen vaihto tapahtuu kansallisten jäsenten kautta 1 kohdan mukaisesti, kansallinen jäsen voi tapauskohtaisesti valtuuttaa yhden tai useamman valtuutetun Eurojustin henkilöstön jäsenen, heidän valvonnassaan ja vastuullaan, vaihtamaan operatiivisia tietoja suoraan jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jos se on tarpeen Eurojustin tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

3.Jos valtuutettu Eurojustin henkilöstö toimii 2 kohdan mukaisesti, tietojenvaihto tapahtuu 40 artiklassa tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän kautta, jollei asiassa sovelleta 40 artiklan 2 kohtaa. Asianomainen kansallinen jäsen vastaa edelleen vaihdettujen tietojen sisällöstä ja niiden jatkokäsittelystä asianhallintajärjestelmässä 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

40 artikla

Turvallinen digitaalinen viestintä ja tietojenvaihto toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välillä

1.Tämän asetuksen mukainen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Eurojustin välinen viestintä toteutetaan turvallisen ja luotettavan rajatylittävän tietojenvaihdon mahdollistavan, sellaisten tietojärjestelmien ja yhteentoimivien e-CODEX-yhteyspisteiden verkoston kautta, joiden toiminnasta ja hallinnoinnista vastaavat kukin yksittäinen jäsenvaltio ja Eurojust erikseen, jäljempänä ’hajautettu tietojärjestelmä’. Jäljempänä 41 artiklassa tarkoitettu asianhallintajärjestelmä liitetään hajautettuun tietojärjestelmään.

2.Jos 1 kohdan mukainen tietojenvaihto ei ole mahdollista esimerkiksi hajautetun tietojärjestelmän ollessa poissa käytöstä tai toimitetun aineiston luonteen, teknisten rajoitusten, kuten datamäärän, pyydetyn tiedon hyväksyttävyyteen todisteina liittyvien oikeudellisten rajoitusten, pyydettyyn tietoon sovellettavien rikosteknisten vaatimusten tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, toimittaminen on toteutettava tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla ottaen huomioon tarve varmistaa tietojenvaihto, joka on nopeaa, suojattua ja luotettavaa ja jonka avulla vastaanottaja voi todeta tietojen aitouden.

3.Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on toimitettava tämän asetuksen 36 ja 37 artiklassa tarkoitetut tiedot Eurojustille kansallisista rekistereistä puoliautomatisoidusti ja jäsennellysti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/2447 52 mukaisesti.

4.Komissio vastaa sellaisen viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, jota jäsenvaltiot ja Eurojust voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään. Viitesovelluksen on perustuttava moduuleihin, mikä tarkoittaa, että ohjelmisto pakataan ja toimitetaan erillään e-CODEX-järjestelmän komponenteista, joilla se yhdistetään hajautettuun tietojärjestelmään. Moduulirakenteen on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot käyttävät uudelleen tai lujittavat olemassa olevia kansallisia oikeudellisen viestinnän infrastruktuureitaan rajatylittävää käyttöä varten, ja Eurojustin olisi voitava yhdistää asianhallintajärjestelmänsä hajautettuun tietojärjestelmään.

5.Komissio tarjoaa viitesovelluksen sekä ylläpitää ja tukee sitä maksutta. Viitesovelluksen luominen, ylläpito ja kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

6.Jäsenvaltiot ja Eurojust vastaavat omista kustannuksistaan, jotka aiheutuvat asetuksen (EU) 2022/850 3 artiklan 3 alakohdassa määritellyn valtuutetun e‑CODEX-yhteyspisteen perustamisesta ja toiminnasta sekä asiaankuuluvien tietojärjestelmiensä perustamisesta ja mukauttamisesta, jotta ne olisivat yhteentoimivia yhteyspisteen kanssa.

7.Jos Eurojust perustaa tai hankkii pilvipalveluja tämän asetuksen soveltamiseksi, sen on varmistettava, että ne ovat unionin sovellettavan lainsäädännön mukaisia, mukaan lukien EU:n pilvipalvelujen suvereniteettia, tietoturvaa, tietosuojaa, kyberturvallisuutta ja digitaalista suvereniteettia koskevat vaatimukset, millä varmistetaan tämän asetuksen nojalla vaihdettujen tietojen turvallinen säilytys ja käsittely sekä tiukka pääsyn valvonta ja tietojen eriyttäminen.

41 artikla

Asianhallintajärjestelmä

1.Eurojust perustaa asianhallintajärjestelmän liitteessä II lueteltujen operatiivisten henkilötietojen, liitteessä III lueteltujen tietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittelyä varten.

2.Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on

a)tukea sellaisten tutkinta- ja syytetoimien hallinnointia ja koordinointia, joissa Eurojust avustaa;

b)tukea Eurojustia sen oma-aloitteisten tehtävien hoitamisessa 28 artiklan mukaisesti;

c)varmistaa turvallinen pääsy tietoihin ja tietojenvaihto meneillään olevista tutkinta- ja syytetoimista;

d)helpottaa turvallista tietojen ja todisteiden vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, unionin elinten, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen toimivaltaisten elinten ja yksityisten osapuolten kanssa, myös 3 kohdassa tarkoitettujen viestintäkanavien kautta ja 42 artiklan 3 kohdassa säädettyjä käsittelyrajoituksia noudattaen;

e)mahdollistaa tietojen ja todisteiden analysointi ja järjestelmällinen ristiintarkastus rajatylittävien tutkinta- ja syytetoimien välisten yhteyksien huomaamiseksi ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tapausten rakentamisen tukemiseksi;

f)säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita 29 artiklan mukaisesti;

g)mahdollistaa tietojen kerääminen operatiivisia ja tilastollisia tarkoituksia varten;

h)helpottaa seurantaa, jolla varmistetaan, että operatiivisten henkilötietojen käsittely järjestelmän sisällä on lainmukaista ja noudattaa tätä asetusta ja sovellettavia tietosuojasääntöjä.

3.Asianhallintajärjestelmä yhdistetään 40 artiklassa tarkoitettuun hajautettuun tietojärjestelmään. Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää neuvoston päätöksen 2008/976/YOS 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun tietoliikenneyhteyteen ja muihin suojattuihin viestintäkanaviin sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

4.Kun Eurojustille on myönnetty pääsy muiden unionin säädösten nojalla perustetuissa muissa unionin tietojärjestelmissä oleviin tai niistä saatuihin tietoihin, se voi käyttää asianhallintajärjestelmää päästäkseen tällaisissa tietojärjestelmissä oleviin tietoihin tai muodostaakseen yhteyden näihin tietojärjestelmiin tietojen, mukaan lukien henkilötiedot, hakemista ja käsittelyä varten edellyttäen, että tämä on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi ja tällaisten tietojärjestelmien perustamisesta annettujen unionin säädösten mukaista.

5.Edellä 3 ja 4 kohdassa ei uloteta Eurojustille myönnettyjä pääsyoikeuksia koskemaan muita unionin tietojärjestelmiä näiden järjestelmien perustamisesta annettujen unionin säädösten nojalla.

6.Eurojust ei saa käsitellä operatiivisia henkilötietoja automaattisesti asianhallintajärjestelmän integroidun tietojenkäsittely-ympäristön ulkopuolella, lukuun ottamatta tässä asetuksessa nimenomaisesti säädettyjä käyttötarkoituksia. Kansalliset jäsenet voivat tilapäisesti tallentaa ja analysoida henkilötietoja määrittääkseen, ovatko nämä merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta ja olisiko asia avattava asianhallintajärjestelmässä. Näitä tietoja voidaan säilyttää enintään kuuden kuukauden ajan Eurojustin tätä tarkoitusta varten toimittamassa turvallisessa ja valvotussa ympäristössä noudattaen asianmukaisia suojatoimia, jotka vastaavat merkittäviltä osin asianhallintajärjestelmää varten määritettyjä suojatoimia. Jos kansallinen jäsen ei poikkeuksellisesti ole pystynyt tekemään tätä määritystä kyseisessä määräajassa, määräaikaa voidaan jatkaa kerran enintään kuudella kuukaudella.

7.Jos Eurojustilla on valtuudet käsitellä operatiivisia tai muita kuin operatiivisia henkilötietoja mutta se ei toimi rekisterinpitäjänä tällaisten tietojen osalta, sen on varmistettava niiden turvallinen käsittely. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, Eurojust voi tarvittaessa perustaa erillisen järjestelmän tällaisten tietojen käsittelyä varten. Tällaisia tietoja ei saa käyttää mihinkään muuhun Eurojustin tehtävään tai tarkoitukseen, ei myöskään ristiintarkastuksiin.

8.Tehtäviensä suorittamiseksi kansalliset jäsenet voivat käsitellä henkilötietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävinään olevia yksittäisiä tapauksia, tämän asetuksen tai muiden sovellettavien säädösten mukaisesti. Heidän on annettava tietosuojavastaavalle pääsy asianhallintajärjestelmässä käsiteltäviin henkilötietoihin.

42 artikla

Asianhallintajärjestelmän tietojen hallinta

1.Kansallisen jäsenen tai kansallisen osaston alaisuudessa toimivan muun jäsenen on tallennettava keräämänsä tai sille tämän asetuksen tai muiden sovellettavien välineiden mukaisesti toimitetut tiedot asianhallintajärjestelmään. Kansallinen jäsen vastaa käsittelemiensä tietojen hallinnasta.

2.Kansallisen jäsenen on tapauskohtaisesti päätettävä, onko pääsy tietoihin pidettävä rajoitettuna vai onko tietoihin tai sen osiin myönnettävä käyttöoikeus yhdelle tai useammille seuraavista:

a)muut kansalliset jäsenet;

b)Eurojustissa 63 artiklan nojalla toimivat yhteyssyyttäjät;

c)Eurojustiin 58 artiklan nojalla tilapäisesti siirretty EPPOn yhteyshenkilö;

d)Eurojustissa 63 artiklan nojalla toimivat yhteyspisteet;

e)tämän artiklan 5 kohdan nojalla valtuutettu Eurojustin henkilöstö; tai

f)muut Eurojustin lukuun työskentelevät henkilöt, jotka ovat saaneet tarvittavan valtuutuksen hallintojohtajalta 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.Jos on havaittu 41 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu yhteys, kansallisen jäsenen on ilmoitettava, kyseiset tiedot toimittaneita toimivaltaisia kansallisia viranomaisia kuullen, yleisesti tai yksilöidysti kyseisten tietojen jatkokäsittelyä, saatavuutta ja siirtämistä koskevista rajoituksista. Tällaiset rajoitukset sitovat kaikkia henkilöitä, joille on myönnetty pääsy tietoihin tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja ne kirjataan asianhallintajärjestelmään.

4.Valtuutettu Eurojustin henkilöstö voi tallentaa tietoja asianhallintajärjestelmään kansallisen jäsenen tai kollegion valvonnassa tämän asetuksen mukaisesti.

5.Valtuutetulle Eurojustin henkilöstölle myönnetään asianhallintajärjestelmän käyttöoikeus siinä määrin kuin se on välttämätöntä nimenomaan tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien suorittamiseksi ja erityisesti seuraavia tarkoituksia varten:

a)operatiivisen tiedon säilyttäminen ja hallinta 31 artiklan mukaisesti;

b)oma-aloitteisiin tapauksiin liittyvien tehtävien suorittaminen 28 artiklan mukaisesti;

c)pyyntöjen käsittely 55 artiklan mukaisessa automaattisessa osuma / ei osumaa ‑järjestelmässä, jollei tämän artiklan 3 kohdan mukaisista käsittelyrajoituksista muuta johdu.

6.Kollegio vahvistaa 5 kohdan käytännön toteutuksen yksityiskohdat.

IV LUKU

TIETOJEN KÄSITTELY

43 artikla

Eurojustin suorittama henkilötietojen käsittely

1.Tämän asetuksen viittauksia sovellettaviin tietosuojasääntöihin on pidettävä viittauksina tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 tietosuojasäännöksiin.

2.Eurojust määrittää hallinnollisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat työjärjestyksensä tietosuojamääräyksissä.

44 artikla

Operatiivisten henkilötietojen käsittely

1.Eurojust saa toimivaltansa puitteissa ja operatiivisten tehtäviensä suorittamiseksi, jos tämä on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, käsitellä automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla tämän asetuksen mukaisesti liitteessä II olevassa 1 kohdassa lueteltuja operatiivisia henkilötietoja ainoastaan henkilöistä, jotka kyseisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti ovat henkilöitä, joiden voidaan vakavin perustein uskoa syyllistyneen tai olevan syyllistymässä Eurojustin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta.

2.Eurojust saa käsitellä liitteessä II olevassa 2 kohdassa lueteltuja operatiivisia henkilötietoja ainoastaan henkilöistä, joita kyseisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään rikoksen uhreina tai rikokseen nähden kolmansina osapuolina, kuten henkilöinä, jotka voidaan kutsua todistamaan yhtä tai useampaa 6 artiklassa tarkoitettua rikollisuuden lajia ja rikosta koskevissa tutkinta- tai syytetoimissa, henkilöinä, jotka voivat antaa tietoa rikoksista, tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön kontakteina tai kumppaneina. Tällaisten operatiivisten henkilötietojen käsittely on sallittua ainoastaan, jos se on välttämätöntä Eurojustin tehtävien hoitamiseksi, sen toimivallan puitteissa ja sen operatiivisten tehtävien suorittamiseksi.

3.Eurojust saa poikkeuksellisissa tapauksissa ja rajoitetun ajan, joka ei saa olla pidempi kuin aika, joka tarvitaan sen asian saattamiseksi päätökseen, jonka yhteydessä henkilötietoja käsitellään, käsitellä myös muita operatiivisia henkilötietoja kuin liitteessä II tarkoitettuja henkilötietoja, jotka liittyvät rikoksen tekohetken olosuhteisiin, jos tällaisilla tiedoilla on välitöntä merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joita Eurojust koordinoi tai joiden koordinointiin se osallistuu, ja jos ne ovat osa tällaisia tutkintatoimia, edellyttäen, että niiden käsittely on välttämätöntä 1 kohdassa yksilöityjen tarkoitusten kannalta. Jäljempänä 50 artiklassa tarkoitetulle tietosuojavastaavalle on ilmoitettava välittömästi tällaisten operatiivisten henkilötietojen käsittelystä, ja hänelle on ilmoitettava myös erityisolosuhteista, joiden perusteella kyseisten operatiivisten henkilötietojen käsittely on välttämätöntä. Jos tällaiset muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, kyseisten kansallisten jäsenten on tehtävä yhdessä päätös tietojen käsittelystä.

4.Jos erityiset operatiivisten henkilötietojen ryhmät koskevat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, kyseisten kansallisten jäsenten on tehtävä päätös tietojen käsittelystä.

5.Jos operatiivisia henkilötietoja toimitetaan 37 artiklan mukaisesti, Eurojust voi käsitellä liitteessä III lueteltuja operatiivisia henkilötietoja seuraavista henkilöistä:

a)henkilöt, joiden voidaan kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakavin perustein olettaa syyllistyneen tai syyllistyvän Eurojustin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen;

b)henkilöt, jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta.

6.Jollei toimivaltainen kansallinen viranomainen tapauskohtaisesti toisin päätä, Eurojust voi jatkaa 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten henkilötietojen käsittelyä myös sen jälkeen, kun menettely on saatettu päätökseen kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin, kun on annettu vapauttava tuomio tai tehty lopullinen syyttämättäjättämispäätös. Jos menettely ei ole johtanut langettavaan tuomioon, operatiivisia henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan silloin, kun tarkoituksena on havaita 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yhteyksiä käynnissä olevien, tulevien tai päätökseen saatettujen tutkinta- ja syytetoimien välillä.

45 artikla

Operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat

1.Eurojust saa säilyttää käsittelemiään operatiivisia henkilötietoja ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Vaikuttamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamiseen erityisesti 44 artiklassa tarkoitettuja operatiivisia henkilötietoja ei saa säilyttää seuraavista ajankohdista ensimmäisen soveltuvan jälkeen:

a)päivä, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa jäsenvaltioissa, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat;

b)päivä, jona Eurojustille ilmoitetaan, että henkilöön kohdistuneet syytteet on hylätty lopullisesti ja tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi, jolloin asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta Eurojustille;

c)kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat;

d)päivä, jona Eurojust ja asianomaiset jäsenvaltiot ovat yhteisymmärryksessä todenneet tai sopineet, että Eurojustin ei enää tarvitse koordinoida kyseisiä tutkinta- ja syytetoimia, jollei tämän asetuksen 36 artiklan 5 tai 6 kohdan nojalla edellytetä kyseisten tietojen toimittamista Eurojustille;

e)kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona operatiiviset henkilötiedot toimitettiin 36 artiklan 5 tai 6 kohdan mukaisesti, paitsi jos nämä tiedot liittyvät tapaukseen, jonka osalta rikosoikeudellinen menettely, mukaan lukien mahdolliset muutoksenhakumenettelyt, on edelleen vireillä kyseisen määräajan päättyessä, jolloin tiedot voidaan säilyttää, kunnes lopullinen tuomio on annettu.

2.Eurojust ei säilytä 38 artiklan mukaisesti toimitettuja operatiivisia henkilötietoja seuraavista päivistä ensimmäiseksi ajoittuvan jälkeen:

a)päivä, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa jäsenvaltioissa, joita tutkinta- tai syytetoimi koskee;

b)viisi vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista, joita tutkinta- tai syytetoimi koskee, tai jos asiassa on annettu vapauttava tuomio tai tehty lopullinen syyttämättäjättämispäätös, kaksi vuotta tämän jälkeen;

c)päivä, jona Eurojustille on ilmoitettu toimivaltaisen kansallisen viranomaisen 46 artiklan 5 kohdan mukaisesta päätöksestä.

3.Eurojustin suorittamalla asianmukaisella automaattisella tietojen käsittelyllä on jatkuvasti tarkistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säilyttämisen määräaikoja noudatetaan, erityisesti sen jälkeen, kun Eurojust lopettaa tuen antamisen. Lisäksi tietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava kolmen vuoden välein tietojen tallentamisesta. Jos 44 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja operatiivisia henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, siitä on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.Ennen kuin jokin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säilyttämisen määräajoista umpeutuu, Eurojust tarkistaa operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuuden, jos ja niin pitkään kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Se voi päättää säilyttää näitä tietoja poikkeuksellisesti seuraavaan säilyttämisen tarpeellisuutta koskevaan tarkistukseen saakka. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos päätöstä operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen jatkamisesta ei tehdä tarkistuksen ajankohtana, tiedot on poistettava automaattisesti.

5.Jos operatiivisia henkilötietoja on 3 kohdan mukaisesti säilytetty 1 kohdassa tarkoitettujen säilyttämisen aikarajojen jälkeen, myös Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkistaa tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden kolmen vuoden välein.

6.Kun tietokannasta saadun viimeisen automaattisesti käsitellyn tiedon säilyttämisen määräaika on umpeutunut, kaikki tietokannan asiakirjat on hävitettävä, lukuun ottamatta mahdollisia alkuperäisiä asiakirjoja, jotka Eurojust on saanut kansallisilta viranomaisilta ja jotka on palautettava asiakirjat toimittaneelle viranomaiselle.

7.Jos Eurojust on koordinoinut tutkinta- tai syytetoimia, asianomaisten kansallisten jäsenten on ilmoitettava toisilleen aina, kun ne saavat tiedon siitä, että asian käsittely on lopetettu tai että kaikki asiaan liittyvät tuomioistuimen päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi.

8.Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta, jos

a)tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn etuja; tässä tapauksessa operatiivisia henkilötietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella;

b)rekisteröity kiistää operatiivisten henkilötietojen paikkansapitävyyden; tässä tapauksessa 5 kohtaa ei sovelleta ajanjaksolla, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Eurojust voi varmistaa tällaisten tietojen paikkansapitävyyden;

c)operatiiviset henkilötiedot on määrä säilyttää todistelua tai oikeusvaateen laatimista, esittämistä tai puolustamista varten;

d)rekisteröity vastustaa operatiivisten henkilötietojen poistamista ja pyytää sen sijaan niiden käytön rajoittamista; tai

e)operatiivisia henkilötietoja tarvitaan edelleen yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten. Eurojust ja jäsenvaltiot määrittävät mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2018/1725 91 artiklassa tarkoitetut turvatoimenpiteet otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

46 artikla

Operatiivisten henkilötietojen turvallisuus

Eurojust ja jäsenvaltiot määrittävät mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2018/1725 91 artiklassa tarkoitetut turvatoimenpiteet otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

47 artikla

Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin

1.Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 80 artiklassa tarkoitettua oikeuttaan saada pääsy itseään koskeviin operatiivisiin henkilötietoihin, joita Eurojust on käsitellyt, voi esittää asiaa koskevan pyynnön Eurojustille tai kansalliselle valvontaviranomaiselle valitsemassaan jäsenvaltiossa. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Eurojustin käsiteltäväksi viipymättä, joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.Eurojust vastaa pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä, joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön.

3.Eurojust kuulee asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyynnön johdosta tehtävästä päätöksestä. Eurojust tekee tietoihin pääsyä koskevan päätöksen vain tiiviissä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin kyseisten tietojen luovuttaminen suoraan liittyy. Jos jäsenvaltio vastustaa Eurojustin päätösehdotusta, sen on ilmoitettava vastustuksensa perusteet Eurojustille. Eurojust noudattaa tällaisia vastustuksen ilmaisuja. Asianomaisten kansallisten jäsenten on tämän jälkeen annettava Eurojustin päätöksen sisältö tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille.

4.Asianomaisten kansallisten jäsenten on käsiteltävä pyyntö ja tehtävä päätös Eurojustin puolesta. Jos asianomaiset kansalliset jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen, heidän on annettava asia käsiteltäväksi kollegiolle, joka tekee pyyntöä koskevan päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

48 artikla

Tietoihin pääsyä koskevan oikeuden rajoittaminen

Asetuksen (EU) 2018/1725 81 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa Eurojust ilmoittaa asiasta rekisteröidylle kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tämän asetuksen 47 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

49 artikla

Oikeus käsittelyn rajoittamiseen

Jos operatiivisten henkilötietojen käsittelyä on rajoitettu asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdan nojalla, näitä operatiivisia henkilötietoja saa käsitellä ainoastaan rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi, sellaisten menettelyjen, joihin Eurojust osallistuu, osapuolena olevan toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuksien suojaamiseksi tai asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän asetuksen 45 artiklan 8 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltamiseen.

50 artikla

Tietosuojavastaava

1.Hallintoneuvoston on nimettävä tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan on oltava erityisesti tähän tarkoitukseen nimitetty Eurojustin henkilöstön jäsen.

2.Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka kesto on neljä vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

3.Johtokunta hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita.

4.Jos tietosuojavastaava katsoo, että hallinnollisten henkilötietojen käsittelyä koskevia asetuksen (EU) 2018/1725 säännöksiä tai operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä ei ole noudatettu, hän ilmoittaa asiasta johtokunnalle ja pyytää tätä korjaamaan tilanteen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jollei johtokunta korjaa säännösten noudattamatta jättämistä sovitussa määräajassa, tietosuojavastaava saattaa asian Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

51 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille

1.Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Eurojust ilmoittaa siitä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä ja vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 34 tai 92 artiklaan.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on kuvattava vähintään

a)henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kyseessä olevien rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärät sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärät;

b)henkilötietojen tietoturvaloukkauksen todennäköiset seuraukset;

c)toimenpiteet, joita Eurojust on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on tarvittaessa suositeltava toimenpiteitä henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi.

52 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyö

1.Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Eurojustin viestintäkanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti.

3.Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset täysin ajan tasalla kaikista niihin suoraan vaikuttavista tai niille muutoin tärkeistä kysymyksistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä selonteon erityisistä kysymyksistä.

4.Tapauksissa, jotka liittyvät yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee asianomaisia kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta ennen kuin kyseiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet tietosuojavaltuutetulle kantansa tämän asettamassa määräajassa. Kyseinen määräaika on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa kyseisten kansallisten valvontaviranomaisten kannat mahdollisimman hyvin huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisen valvontaviranomaisen kantaa, hän ilmoittaa siitä kyseiselle viranomaiselle, esittää perustelut ja toimittaa asian Euroopan tietosuojaneuvoston käsiteltäväksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu voi äärimmäisen kiireellisiksi katsomissaan tapauksissa päättää toteuttaa toimia välittömästi. Tällaisissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmoittaa asiasta välittömästi kyseisille kansallisille valvontaviranomaisille perustellen tilanteen kiireellisyyden ja toteuttamansa toimet.

5.Kansallisten valvontaviranomaisten on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toteuttamistaan toimista, jotka koskevat jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaa operatiivisten henkilötietojen siirtoa, hakua tai muuta toimittamista.

53 artikla

Tietosuojavastuu

1.Eurojust käsittelee operatiivisia henkilötietoja siten, että on mahdollista todeta, mikä viranomainen on toimittanut tiedot tai mistä ne on hankittu.

2.Vastuu operatiivisten henkilötietojen paikkansapitävyydestä on

a)Eurojustilla jäsenvaltion tai unionin elimen, toimiston tai viraston toimittamien operatiivisten henkilötietojen osalta, jos toimitettuja tietoja on muutettu Eurojustin suorittaman käsittelyn aikana;

b)tiedot Eurojustille toimittaneella jäsenvaltiolla tai unionin toimielimellä, elimellä tai laitoksella, jos toimitettuja tietoja ei ole muutettu Eurojustin suorittaman käsittelyn aikana;

c)Eurojustilla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen toimittamien operatiivisten henkilötietojen, Eurojustin julkisesti saatavilla olevista lähteistä saamien operatiivisten henkilötietojen ja yksityisiltä osapuolilta saatujen operatiivisten henkilötietojen osalta.

3.Vastuu siitä, että hallinnollisten henkilötietojen osalta noudatetaan asetusta (EU) 2018/1725 ja operatiivisten henkilötietojen osalta puolestaan tätä asetusta ja asetusta (EU) 2018/1725, on Eurojustilla. Vastuu operatiivisten henkilötietojen siirron lainmukaisuudesta on

a)asianomaiset operatiiviset henkilötiedot Eurojustille toimittaneella jäsenvaltiolla;

b)Eurojustilla, jos se on toimittanut asianomaiset operatiiviset henkilötiedot jäsenvaltioille, unionin toimielimille, elimille tai laitoksille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille.

4.Jollei tämän asetuksen muista säännöksistä muuta johdu, Eurojust vastaa kaikista käsittelemistään tiedoista.

V LUKU

SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

I JAKSO

Yhteiset säännökset

54 artikla

Yhteiset säännökset

1.Eurojust voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin näiden asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin 65 artiklassa tarkoitetun yhteistyöstrategian mukaisesti, siltä osin kuin se on tarpeen tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.Eurojust voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, operatiivisia henkilötietoja lukuun ottamatta, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa, siltä osin kuin sillä on merkitystä sen tehtävien suorittamiseksi ja jollei 36 artiklan 8 kohdan ja 80 artiklan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.

3.Eurojust voi, neuvoteltuaan ennakkoon komission kanssa, tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa käytännön yhteistyöjärjestelyjä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten. Tällaiset käytännön yhteistyöjärjestelyt eivät muodosta perustaa henkilötietojen vaihtamisen sallimiseksi, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

4.Eurojust voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä, siltä osin kuin tämä on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, jollei sovellettavista tietosuojasäännöistä muuta johdu.

5.Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Eurojustin on saatava asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen suostumus, paitsi jos jäsenvaltio on antanut ennalta luvan tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisesti tai tietyt rajoitukset huomioiden. Tällainen suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

6.Jos jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet tai laitokset, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat saaneet Eurojustilta henkilötietoja, näiden henkilötietojen siirtäminen edelleen kolmansille osapuolille on kiellettyä, paitsi jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)Eurojust on saanut ennalta suostumuksen tiedot toimittaneilta toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta;

b)Eurojust on käsillä olevan tapauksen olosuhteita harkittuaan antanut siihen nimenomaisen suostumuksensa;

c)henkilötiedot siirretään edelleen ainoastaan sellaista tarkoitusta varten, joka ei ole ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot toimitettiin.

55 artikla

Yhteiset säännökset osuma / ei osumaa ‑järjestelmään perustuvasta välillisestä tietojenvaihdosta

1.Eurojust toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että muut unionin elimet, toimistot ja virastot pääsevät välillisesti, jos tällaisesta pääsystä säädetään unionin oikeudessa, Eurojustin hallussa oleviin tietoihin vastavuoroisuuden perusteella käyttämällä automaattista osuma / ei osumaa ‑järjestelmää, joka tekee hakuja ajan tasalla pidettävistä indekseistä.

2.Välillinen pääsy ensimmäisen kohdan mukaisiin tietoihin ei vaikuta jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten ja laitosten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen ilmoittamiin rajoituksiin.

3.Jos kyseessä on osuma, Eurojust aloittaa menettelyn, jolla osuman tuottaneet tiedot toimitetaan 1 kohdassa tarkoitetulle haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle tietojen toimittajan tämän asetuksen nojalla asettamien rajoitusten mukaisesti. Jos osuma koskee tietoja, joihin kohdistuu rajoituksia, 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen osuma / ei osumaa ‑järjestelmä ei ilmoita osumasta haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle. Tässä tapauksessa Eurojust ottaa viivytyksettä yhteyttä tietojen toimittajaan tiedustellakseen, voidaanko osuman tuottaneet tiedot jakaa haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle. Jos tietojen toimittaja poistaa nämä rajoitukset, Eurojustin on toimitettava osuman tuottaneet tiedot haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle. Jos tietojen toimittaja pitää nämä rajoitukset voimassa, Eurojust noudattaa näitä rajoituksia eikä välitä osuman tuottaneita tietoja haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle.

4.Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö toisen unionin elimen, toimiston tai viraston käytettävissä olevat tiedot Eurojustin käsittelemien tietojen kanssa.

5.Vaikka osuma / ei osumaa ‑järjestelmä on automatisoitu, Eurojust sallii 1 ja 2 kohdan mukaisesti vain sellaisten henkilöiden tekemät haut, jotka muut unionin elimet, toimistot tai virastot ovat valtuuttaneet tekemään tällaisia hakuja.

6.Eurojustilla on ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuin vastavuoroisuuden ehdoin toimivaltansa rajoissa välillinen pääsy unionin elimille, toimistoille ja virastoille toimitettuihin tietoihin automaattisen osuma / ei osumaa ‑järjestelmän perusteella unionin oikeudessa vahvistetuin edellytyksin.

Pääsy tällaisiin tietoihin ei vaikuta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten tai laitosten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen ilmoittamiin rajoituksiin.

7.Eurojustin ja muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen on ilmoitettava toisilleen, jos 1 ja 3 kohdan mukaisen osuman tulos viittaa siihen, että tiedot voivat olla virheellisiä tai ristiriidassa muiden tietojen kanssa.

8.Jos se on tarpeen 1–7 kohdassa tarkoitetun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, tekninen menettely, mukaan lukien tietokokonaisuudet, jotka olisi sisällytettävä indekseihin, sekä suorituskykyä ja käytettävyyttä koskevat vaatimukset, vahvistetaan 84 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä.

II JAKSO

Suhteet muihin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin

56 artikla

Suhteet Euroopan oikeudelliseen verkostoon ja rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuviin muihin unionin verkostoihin

1.Eurojust ja rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto pitävät keskenään yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisiksi 17 artiklan mukaisesti nimettyjen kansallisten osastojen jäsenten kesken. Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välistä täydentävyyttä käytetään niiden toimivaltuuksien mukaisesti. Eurojust käyttää toimivaltaansa tapauksissa, joissa on kyse vakavasta rajatylittävästä rikollisuudesta, jos tutkinnan tai syytteeseenpanon tehokas suorittaminen edellyttää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten koordinointia, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumista tai yhteisen syyttäjästrategian kehittämistä kahdella tai useammalla lainkäyttöalueella. Tätä varten sovelletaan seuraavia järjestelyjä:

a)Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö on osa Eurojustin henkilöstöä; se voi käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita se tarvitsee Euroopan oikeudellisen verkoston tehtävien hoitamiseksi, myös verkoston täysistuntojen kustannusten kattamiseksi;

b)Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin;

c)Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto voivat käyttää 35 artiklan nojalla perustettua Eurojustin kansallista koordinointijärjestelmää määrittäessään, olisiko pyyntö käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.

2.Eurojust tukee seuraavia verkostoja ja elimiä, jotka toimivat rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä:

a)päätöksellä 2008/976/YOS perustettu Euroopan oikeudellinen verkosto;

b)päätöksellä 2002/494/YOS perustettu joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskeva eurooppalainen yhteyspisteiden verkosto;

c)päätöksellä 2008/852/YOS perustettu korruption vastainen yhteyspisteiden verkosto;

d)yhteisten tutkintaryhmien verkosto;

e)Euroopan oikeudellinen kyberrikollisuusverkosto;

f)järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunut Euroopan oikeudellinen verkosto;

g)muut Eurojustin toimeksiantoon kuuluvilla aloilla toimivat erikoistuneet oikeusalan ammattilaisten verkostot tai elimet.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut verkostot ja elimet voivat tarvittaessa käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja tehtäviensä suorittamiseen.

4.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen verkostojen ja elinten sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välinen yhteys varmistetaan kansallisella tasolla 35 artiklan nojalla perustetun Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän avulla.

5.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut verkostot ja elimet edistävät Eurojustin tietojen säilyttämistä ja voivat osallistua Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten työhön 30 ja 31 artiklan mukaisesti.

57 artikla

Suhteet Europoliin

1.Eurojust luo tiiviit yhteistyösuhteet Europoliin ja pitää niitä yllä varmistaakseen, että kumpikin voi hoitaa toimivaltuuksiensa alaiset tehtävät johdonmukaisesti ja koordinoidusti sekä päällekkäisten toimien välttämiseksi.

2.Eurojust kuulee komissiota ja tekee Europolin 53 kanssa käytännön yhteistyöjärjestelyn, mukaan lukien mahdolliset muutokset, sekä laatii Eurojustin ja Europolin välisen yhteistyön yksityiskohtaiset säännöt. Tätä järjestelyä tarkastellaan säännöllisesti tarvittaessa ja aina komission pyynnöstä.

3.Jos Eurojust tai jäsenvaltio toteaa Eurojustin toimien yhteydessä, missä tahansa yhteisen tutkinnan vaiheessa, että asiassa tarvitaan Europolin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Eurojust ilmoittaa asiasta Europolille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa Eurojust neuvottelee Europolin kanssa. 

4.Jos Eurojust saa asetuksen (EU) [Europol-asetus] 74 artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan oikeudelliset jatkotoimet saattavat olla tarpeen, sen on ilman aiheetonta viivytystä tutkittava saamansa tiedot ja toteutettava kaikki toimivaltuuksiensa mukaiset aiheelliset toimenpiteet sekä tiedotettava asiasta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa toimittava omasta aloitteestaan 28 artiklan mukaisesti. Eurojust kuulee tarvittaessa Europolia ja tiedottaa tälle näiden tietojen käytöstä tiedot toimittaneen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti.

5.Eurojust ja Europol voivat, jos se on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suostumuksella, perustaa koordinointimekanismeja, kuten yhteisiä operatiivisia foorumeita, joilla tuetaan strategista ja operatiivista koordinointia rajatylittävissä rikostutkimuksissa, jotka edellyttävät kahden tai useamman jäsenvaltion välistä koordinointia. Tällaisia koordinointimekanismeja varten jäsenvaltiot voivat määrittää tiedot, jotka on asetettava suoraan jäsenvaltioiden, Eurojustin ja Europolin saataville yhteistä operatiivista analyysiä varten tietyissä rikostutkinnoissa tai tietyllä rikollisuuden osa-alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ilmoittamia rajoituksia ja noudattaen tässä asetuksessa säädettyjä henkilötietojen käsittelyä koskevia sääntöjä ja takeita.

6.Tukemansa rajatylittävän rikostutkinnan yhteydessä Eurojust voi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suostumuksella pyytää Europolilta tukea erityisesti seuraavilla tavoilla: 

a)asiaankuuluvien tietojen, analyysien, asiantuntemuksen ja operatiivisen tuen tarjoaminen; 

b)operatiivisten analyysien tekeminen Eurojustin, jäsenvaltioiden tai muiden toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tutkintatietojen perusteella; 

c)tietojen ristiintarkastaminen Europolin tietokantojen kanssa ja tietojenvaihto 55 artiklan mukaisesti.

7.Tämä artikla ei vaikuta tietoihin pääsyyn tai niiden käyttöä koskeviin yleisiin tai nimenomaisiin rajoituksiin, joista jäsenvaltio, unionin elin, toimisto tai virasto, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on ilmoittanut toimittamiensa tietojen osalta ja joita Europol noudattaa. 

8.Eurojust ja Europol tekevät yhteistyötä kummankin toimivaltuuksien puitteissa tukeakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia digitaalisten tutkimusten ja tietojen saatavuuden yhteydessä, ja lisäksi Eurojust toimii tietokeskuksena, joka neuvoo, avustaa ja tarjoaa valmiuksia kehittää sähköisen todistusaineiston rajatylittävää saatavuutta.

58 artikla

Suhteet EPPOon

1.Eurojust luo EPPOon tiiviin suhteen ja pitää sitä yllä kummankin toimivaltuuksien ja toimivallan puitteissa tapahtuvan keskinäisen yhteistyön kautta. Eurojustin puheenjohtaja ja Euroopan pääsyyttäjä tapaavat säännöllisesti keskustellakseen yhteisen edun mukaisista kysymyksistä. He tapaavat joko Eurojustin puheenjohtajan tai Euroopan pääsyyttäjän pyynnöstä.

2.Eurojust ja EPPO tekevät tiivistä yhteistyötä ja vaihtavat tietoja oikea-aikaisesti ja tehokkaasti 55 artiklan mukaisesti siltä osin kuin se on tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi ja kummankin toimivaltuuksien puitteissa.

3.Eurojust avustaa EPPOa erityisesti tapauksissa, joissa tarvitaan tutkintatoimenpiteitä tai muita yhteistyömuotoja jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa, tai kolmansissa maissa, sekä tapauksissa, jotka edellyttävät EPPOn ja niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jotka eivät osallistu EPPOon, tutkimusten yhteensovittamista. Tätä varten Eurojustin on EPPOn tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten pyynnöstä tuettava EPPOa sen tehtävien suorittamisessa muun muassa seuraavilla tavoilla:

a)yhteisten tutkintaryhmien perustamisen ja toiminnan helpottaminen;

b)koordinointikokousten ja ‑keskusten järjestäminen;

c)oikeudellisen yhteistyön helpottaminen sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön EPPOn perustamisessa, tai kolmansien maiden kanssa.

4.Eurojust käsittelee EPPOn esittämät tukipyynnöt ilman aiheetonta viivytystä ja kohtelee niitä tapauksen mukaan samoin kuin toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esittämiä pyyntöjä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosoikeuden alalla.

5.Edellä olevan 3 kohdan nojalla annettava tuki ei vaikuta EPPOn riippumattomuuteen tutkinta- ja syytetoimissa.

6.EPPOn toimivallan alaisissa operatiivisissa asioissa Eurojust tiedottaa EPPOlle rajatylittäviä tapauksia koskevista toimistaan ja tapauksen mukaan ottaa sen niihin mukaan muun muassa seuraavin tavoin:

a)jakamalla tapauksiinsa liittyviä tietoja, myös henkilötietoja, tämän asetuksen mukaisesti; tai

b)pyytämällä tukea EPPOlta.

7.Asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti Eurojust ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti.

8.Kun Eurojust saa EPPOlta tietoja rikollisuuden muodoista, jotka eivät kuulu EPPOn toimivaltaan mutta kuuluvat Eurojustin toimivaltaan, Eurojust tutkii saadut tiedot ja toteuttaa asianmukaiset toimet toimivaltansa puitteissa.

9.Tämän artiklan mukaista yhteistyötä varten EPPO lähettää Eurojustiin yhteyshenkilön. Yhteyshenkilölle myönnetään pääsy asianhallintajärjestelmään hänen tehtäviensä hoitamisen kannalta merkityksellisten tietojen turvallista vaihtoa varten, tarvittaessa myös Eurojustin ja EPPOn tämän artiklan mukaisen yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten käsittelyn aloittamista, rekisteröintiä ja hallinnointia varten. Eurojust on vastuussa yhteyshenkilön suorittamasta henkilötietojen käsittelystä asianhallintajärjestelmässä.

10.EPPOn edustajat, mukaan lukien sen yhteyshenkilö, kutsutaan Eurojustin kollegion kokouksiin, joissa käsitellään yhteistä etua koskevia asioita.

11.Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt vahvistetaan Eurojustin ja EPPOn välisessä käytännön yhteistyöjärjestelyssä, jota tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.

59 artikla

Suhteet muihin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin

1.Eurojust luo yhteistyösuhteet tässä artiklassa tarkoitettuihin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin ja pitää niitä yllä, siinä määrin kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sen tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi, niiden toimeksiantojen mukaisesti ja noudattaen kaikilta osin sovellettavia tietosuojasääntöjä.

2.Eurojust luo OLAFiin yhteistyösuhteen ja pitää sitä yllä, jotta OLAFin osallisuus edistäisi Eurojustin koordinointityötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi sen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisen toimeksiantonsa mukaisesti. Sen osalta

a)vastaanotettaessa ja siirrettäessä tietoja Eurojustin ja OLAFin välillä jäsenvaltioiden on varmistettava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisina viranomaisina ainoastaan sovellettaessa asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän asetuksen 8 artiklan soveltamiseen;

b)OLAFin ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 tai muun sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin velvoitteisiin toimittaa tällaisia tietoja muille toimivaltaisille viranomaisille.

3.Eurojust luo yhteistyösuhteet Euroopan raja- ja merivartiovirastoon (Frontex), jota säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 54 , ja pitää niitä yllä helpottaakseen Frontexin osallistumista Eurojustin työhön, muun muassa toimittamalla toimivaltuuksiensa mukaisesti käsiteltyjä asiaankuuluvia tietoja, erityisesti tämän asetuksen 6 artiklan nojalla Eurojustin toimivaltaan kuuluvan rikollisen toiminnan osalta. Eurojustin ja Frontexin välistä käytännön yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tämän asetuksen 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti sovitussa käytännön yhteistyöjärjestelyssä.

4.Eurojust luo yhteistyösuhteet AMLAn kanssa ja pitää niitä yllä sekä tekee AMLAn kanssa käytännön yhteistyöjärjestelyn, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot yhteistyöstä tämän asetuksen 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen osalta

a)jäsenvaltioiden on varmistettava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisina viranomaisina asetuksen (EU) 2024/1620 ja sen 27 artiklan 8 kohdan soveltamista varten AMLAn ja Eurojustin välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi Eurojustin toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa;

b)AMLAn ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta asetuksen (EU) 2024/1620 tai muun sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin velvoitteisiin toimittaa tällaisia tietoja muille toimivaltaisille viranomaisille.

5.Eurojust luo yhteistyösuhteet EU:n tulliviranomaiseen, kun se on perustettu, ja pitää niitä yllä sekä tekee käytännön yhteistyöjärjestelyn, jossa vahvistetaan yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jotta helpotetaan oikeudellista yhteistyötä tullirikoksissa ja muissa unionin rahallisiin ja taloudellisiin etuihin vaikuttavissa rikosasioissa.

III JAKSO

Kansainvälinen yhteistyö

60 artikla

Suhteet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin

1.Eurojust voi aloittaa ja ylläpitää yhteistyötä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa muun muassa tekemällä 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja käytännön yhteistyöjärjestelyjä.

2.Eurojust hyväksyy, kuultuaan komissiota ennalta, joka neljäs vuosi oikeudellisen yhteistyön vahvistamiseksi kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa laaditun yhteistyöstrategian, johon sisältyvät myös 1 kohdassa tarkoitetut käytännön yhteistyöjärjestelyt ja 63 artiklassa tarkoitettujen Eurojustin yhteyspisteiden sijoittaminen. Strategia pannaan täytäntöön yhteistyössä komission kanssa.

 

61 artikla

Kolmansiin maihin sijoitetut yhteyshenkilöt

1.Eurojust voi sijoittaa yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi, jos kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa on tehty 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu käytännön yhteistyöjärjestely.

2.Yhteyshenkilö on Eurojustin henkilöstön jäsen, ja hänellä on oltava riittävä asiantuntemus oikeudellisesta yhteistyöstä.

3.Yhteyshenkilöiden tehtäviin sisältyvät kaikki toimet, joiden tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa kaikkia rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön muotoja erityisesti luomalla suoria yhteyksiä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisiin viranomaisiin. Kansalliset jäsenet voivat valtuuttaa yhteyshenkilöt, heidän valvonnassaan ja vastuullaan, vaihtamaan jäsenvaltiotaan koskevia operatiivisia henkilötietoja suoraan kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

4.Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja 1 kohdassa tarkoitetut yhteyshenkilöt voivat olla toisiinsa suorassa yhteydessä. Tällöin yhteyshenkilö ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta asianomaiselle kansalliselle jäsenelle.

5.Yhteyshenkilöt raportoivat säännöllisesti kollegiolle. Yhteyshenkilöt tiedottavat kansallisille jäsenille ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa jäsenvaltiota koskevista tapauksista.

6.Yhteyshenkilöillä on oltava pääsy asianhallintajärjestelmään, ja heidän kolmansien maiden kanssa käymänsä operatiivinen tietojenvaihto on kirjattava siihen.

62 artikla

Eurojustiin sijoitetut yhteyssyyttäjät

1.Eurojustiin voidaan sijoittaa kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön yhteyssyyttäjä, jos

a)Eurojust ja kyseinen kolmas maa ovat tehneet yhteistyösopimuksen ennen 12 päivää joulukuuta 2019;

b)unioni ja kyseinen kolmas maa tai kansainvälinen järjestö ovat tehneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisen kansainvälisen sopimuksen; tai

c)komissio hyväksyy direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen.

2.Yhteyssyyttäjän oikeudet ja velvollisuudet määritellään 1 kohdassa tarkoitetussa yhteistyösopimuksessa tai kansainvälisessä sopimuksessa, ja niitä voidaan täydentää 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyssä yhteistyöjärjestelyssä.

3.Eurojustiin lähetetyille yhteyssyyttäjille annetaan pääsy asianhallintajärjestelmään heidän tehtäviensä hoitamisen kannalta merkityksellisten tietojen turvallista vaihtoa varten, mukaan lukien tarvittaessa tapausten käsittelyn aloittaminen, rekisteröinti ja hallinnointi. Eurojust vastaa edelleen yhteyssyyttäjien suorittamasta henkilötietojen käsittelystä asianhallintajärjestelmässä.

4.Operatiivisten henkilötietojen siirto yhteyssyyttäjille asianhallintajärjestelmän kautta tapahtuu ainoastaan tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

5.Yhteyssyyttäjien suorittaman tietojen hallinnoinnin ja tietoihin pääsyn osalta sovelletaan 42 artiklan 1 ja 2 kohtaa soveltuvin osin.

6.Kollegio vahvistaa yksityiskohtaiset edellytykset yhteyssyyttäjien pääsylle asianhallintajärjestelmään.

63 artikla

Eurojustiin sijoitetut yhteyspisteet

1.Eurojust voi 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti sovitun käytännön työjärjestelyn perusteella tehdä yhteistyötä kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten osoittamien ja Eurojustin yhteydessä tätä varten toimivien yhteyspisteiden kanssa.

2.Eurojustiin sijoitetut yhteyspisteet voivat

a)nopeuttaa, koordinoida tai helpottaa rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa;

b)tukea Eurojustin, jäsenvaltioiden ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintää ja koordinaatiota;

c)antaa tietoa oikeudellisen yhteistyön kannalta merkityksellisestä kolmannen maan kansallisesta lainsäädännöstä ja menettelyistä;

d)helpottaa kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten osallistumista Eurojustin järjestämiin koordinointikokouksiin, koordinointikeskuksiin ja oikeudellisen koordinoinnin foorumeihin sekä Eurojustin tukemiin yhteisiin tutkintaryhmiin; ja

e)toimittaa Eurojustille avunpyyntöjä a–d kohdassa tarkoitetuissa asioissa.

3.Kolmannen maan toimivaltainen viranomainen nimeää Eurojustiin sijoitetut yhteyspisteet sellaisten syyttäjäviranomaisten, keskusviranomaisten tai vastaavien oikeusministeriöiden virkamiesten keskuudesta, joilla on toimivalta rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä.

4.Eurojustiin sijoitettujen yhteyspisteiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat käytännön yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetussa käytännön yhteistyöjärjestelyssä.

5.Eurojustiin sijoitetuille yhteyspisteille annetaan pääsy asianhallintajärjestelmään turvallista tietojenvaihtoa varten. Pääsy on rajoitettava tietoihin, jotka ovat merkityksellisiä yhteyspisteiden 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisen kannalta, mukaan lukien tapausten avaaminen, rekisteröinti ja hallinnointi. Operatiivisten henkilötietojen vaihdon on tapahduttava yksinomaan asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.Eurojust on vastuussa yhteyspisteen suorittamasta henkilötietojen käsittelystä asianhallintajärjestelmässä.

7.Eurojustin yhteydessä toimiviin yhteyspisteisiin sovelletaan 42 artiklan 1 ja 2 kohtaa soveltuvin osin.

8.Kollegio vahvistaa yksityiskohtaiset edellytykset, jotka koskevat Eurojustin yhteydessä toimivien yhteyspisteiden pääsyä asianhallintajärjestelmään ja muihin Eurojustin palveluihin.

 

64 artikla

Kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä olevat yhteyspisteet

1.Eurojust voi tehdä yhteistyötä kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten tai kansainvälisen järjestön nimeämien ja kyseiseen kolmanteen maahan tai kansainväliseen järjestöön sijoitettujen yhteyspisteiden kanssa.

2.Eurojust pyrkii kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä sijaitsevien yhteyspisteidensä kautta tukemaan ja helpottamaan yhteistyötä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten tai kansainvälisen järjestön kanssa erityisesti tapauksissa, joissa on kyse vakavasta rikollisuudesta, jolla on rajatylittävä ulottuvuus. Toimiessaan tämän kohdan mukaisesti yhteyspisteet voivat suorittaa 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, joista määrätään 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti sovitussa käytännön yhteistyöjärjestelyssä.

3.Tämän artiklan soveltamista varten Eurojust pyrkii varmistamaan, että sen yhteyspisteet kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä nimetään syyttäjäviranomaisten virkamiesten, keskusviranomaisten tai rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä toimivaltaisten oikeusministeriöiden vastaavien yksiköiden keskuudesta.

4.Kolmansien maiden yhteyspisteillä ja kansainvälisillä järjestöillä ei ole pääsyä Eurojustin asianhallintajärjestelmään tai sen hallussa oleviin operatiivisiin henkilötietoihin.

5.Eurojust suorittaa operatiivisten henkilötietojen vaihdon asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 4 kohdan soveltamiseen. Vain valtuutettu Eurojustin henkilöstö voi tallentaa operatiivisia henkilötietoja asianhallintajärjestelmään.

 

VI LUKU

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

65 artikla

Talousarvion laatiminen

1.Hallintojohtaja laatii vuosittain Eurojustin seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen johtokunnalle. Euroopan oikeudelliselle verkostolle ja tarvittaessa muille 56 artiklassa tarkoitetuille rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuville unionin verkostoille on ilmoitettava niiden toimiin liittyvistä osista hyvissä ajoin ennen ennakkoarvion toimittamista komissiolle.

2.Johtokunta tarkastelee luonnoksen perusteella Eurojustin seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaa alustavaa ennakkoarviota, jonka se toimittaa hallintoneuvostolle.

3.Lopullinen, hallintoneuvoston hyväksymä ennakkoarvio Eurojustin tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta kunakin vuonna.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5.Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Eurojustille annettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.Budjettivallan käyttäjä vahvistaa Eurojustin henkilöstötaulukon.

8.Hallintoneuvosto vahvistaa Eurojustin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Hallintoneuvosto mukauttaa sitä tarvittaessa.

66 artikla

Talousarvion rakenne

1.Eurojustin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Eurojustin talousarvioon. Varainhoitovuosi vastaa kalenterivuotta.

2.Eurojustin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.Vaikuttamatta muihin resursseihin Eurojustin tulot koostuvat seuraavista:

a)unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

c)Eurojustin toimintaan osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuudet;

d)unionin rahoitus, joka annetaan rahoitusosuussopimusten tai kertaluonteisten avustusten muodossa 69 artiklassa tarkoitettujen Eurojustin varainhoitosääntöjen ja unionin politiikkoja tukeviin asianomaisiin välineisiin sovellettavien säännösten mukaisesti ottaen huomioon tällaisten sopimusten poikkeuksellinen luonne;

e)Eurojustin julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot.

4.Eurojustin menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

67 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.Hallintojohtaja toimii Eurojustin tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa Eurojustin talousarviota noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita.

2.Hallintojohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta olennaiset tiedot.

68 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.Eurojustin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (N + 1) maaliskuun 1 päivänä.

2.Eurojust toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

3.Komission tilinpitäjä toimittaa Eurojustin vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

4.Tilintarkastustuomioistuin esittää Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään vuoden N + 1 kesäkuun 1 päivänä.

5.Saatuaan Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 246 artiklan mukaisesti hallintojohtaja laatii Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

6.Johtokunta antaa lausunnon Eurojustin vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä ja toimittaa sen yhdessä lausunnon kanssa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

7.Hallintoneuvosto antaa lausunnon Eurojustin vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

8.Hallintojohtaja toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen sekä johtokunnan ja hallintoneuvoston lausunnot Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.

9.Linkki Eurojustin lopulliset tilinpäätöstiedot sisältäville verkkosivuston sivuille julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.

10.Hallintojohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Hallintojohtaja toimittaa kyseisen vastauksen myös johtokunnalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle.

11.Hallintojohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

12.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta hallintojohtajalle ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta.

13.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta vastuuvapauden Eurojustin talousarvion toteuttamisesta noudattaen menettelyä, joka vastaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklassa määrättyä sekä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 260, 261 ja 262 artiklassa säädettyä menettelyä, ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksen perusteella.

14.Jos Euroopan parlamentti ei myönnä vastuuvapautta viimeistään vuoden N + 2 toukokuun 15 päivänä, hallintojohtaja kutsutaan selvittämään kantansa hallintoneuvostolle, joka tekee lopullisen päätöksensä asiasta. Hallintoneuvosto voi tarvittaessa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien hallintojohtajan toimivaltuuksiin liittyvät toimenpiteet, tämän asetuksen mukaisesti.

69 artikla

Varainhoitosäännöt

1.Hallintoneuvosto hyväksyy Eurojustin varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 55 ainoastaan, jos Eurojustin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.Eurojust laatii ja toteuttaa talousarvionsa omien varainhoitosääntöjensä ja asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti.

3.Yhteisten tutkintaryhmien toimille annettavan taloudellisen tuen osalta Eurojust ja Europol laativat yhdessä säännöt ja edellytykset tällaista tukea koskevien hakemusten käsittelylle.

4.Eurojust voi myöntää avustuksia, jotka liittyvät sen 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen tehtävien täyttämiseen. Edellä 4 artiklan 1 kohdan d alakohtaan liittyviin tehtäviin annettavia avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille ilman ehdotuspyyntöä.

70 artikla

Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen ja torjuminen

1.Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöksiä.

2.Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Eurojustilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.OLAF voi asetuksissa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta tai virkatehtävien hoitamiseen liittyvistä vakavista tapauksista, joissa unionin virkamiehet tai sen muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tavalla, joka voi johtaa kurinpidolliseen tai tapauksen mukaan rikosoikeudelliseen menettelyyn.

4.Eurojustin käytännön yhteistyöjärjestelyihin kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

5.Eurojustin henkilöstön, hallintojohtajan sekä kollegion ja johtokunnan jäsenten on viipymättä ja ilman, että heidän vastuutaan voidaan asettaa kyseenalaiseksi tämän takia, ilmoitettava OLAFille ja EPPOlle kaikista heidän toimivaltuuksiensa puitteissa tapahtunutta sääntöjenvastaista tai laitonta toimintaa koskevista epäilyistä, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä hoitamisen yhteydessä.

VII LUKU

HENKILÖSTÖ

71 artikla

Yleiset säännökset

1.Eurojust ottaa palvelukseensa henkilöstöä, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi ja palveluidensa toiminnan varmistamiseksi.

2.Henkilöstö on sijoitettava hallintojohtajan alaisuuteen, ja sen on toimittava ohjeiden mukaisesti vaikuttamatta Eurojustin muille elimille tämän asetuksen nojalla annettuihin valtuuksiin.

3.Hallintojohtaja vastaa henkilöstön johtamisesta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti, joita – samoin kuin niiden täytäntöön panemiseksi unionin toimielinten sopimuksella hyväksyttyjä sääntöjä – sovelletaan Eurojustin henkilöstöön. Jos hallintoneuvosto niin päättää 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, hallintojohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa myös Eurojustin henkilöstön osalta, mukaan lukien henkilöstön palkkaaminen, valvonta, arviointi ja kurinpitovallan käyttö.

4.Henkilöstö avustaa Eurojustia sen operatiivisissa ja hallinnollisissa tehtävissä, joita ovat erityisesti

a)kansallisten yhteyspisteiden ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tukeminen rajatylittävissä tutkimuksissa ja syytetoimissa;

b)asianhallinta ja operatiivinen analyysi;

c)henkilöstöhallinto;

d)varainhoito ja taloushallinto;

e)tietotekniikka ja tiedonhallinta;

f)strateginen, oikeudellinen ja toimintapoliittinen tuki;

g)turvallisuus ja tilanhallinta;

h)viestintä ja tietämyksen hallinta;

i)ulkosuhteet ja institutionaaliset asiat.

5.Tässä asetuksessa ’valtuutetulla Eurojustin henkilöstöllä’ tarkoitetaan henkilöstön jäseniä, jotka hallintojohtaja on nimennyt suorittamaan tiettyjä operatiivisia, hallinnollisia tai teknisiä tehtäviä, mukaan lukien tehtävät, joihin liittyy pääsy operatiivisiin henkilötietoihin ja asianhallintajärjestelmään.

6.Operatiivisia tehtäviä hoitaessaan valtuutettu Eurojustin henkilöstö toimii hallintojohtajan alaisuudessa ja tarvittaessa kansallisten jäsenten tai kollegion valvonnassa tämän asetuksen ja sovellettavien sisäisten sääntöjen mukaisesti.

7.Henkilöstön on tarjottava asiantuntemusta perusoikeusasioissa ja annettava tarvittaessa tai pyydettäessä Eurojustin toimia koskevia neuvoja perusoikeuksien näkökulmasta, kyseisiä toimia estämättä tai viivyttämättä. Tässä yhteydessä henkilöstö voi antaa ei-sitovia lausuntoja asiaankuuluvista asiakirjoista tai toimenpiteistä. Henkilöstön on osaltaan varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen Eurojustin suorittamien tehtävien ja toiminnan osalta.

72 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

Eurojust voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole Eurojustin palveluksessa. Tässä artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin ei sovelleta 71 artiklan säännöksiä.

VIII LUKU

ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

73 artikla

Unionin toimielinten ja kansallisten parlamenttien rooli

1.Eurojust toimittaa konsolidoidun vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille, jotka voivat esittää siitä huomautuksia ja päätelmiä. Vuosikertomus toimitetaan viimeistään 1 päivänä toukokuuta kunakin vuonna. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan raportointi-indikaattoreita sen varmistamiseksi, että Eurojust kerää ja esittää unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia koskevat tiedot yhdenmukaisesti.

2.Tultuaan valituksi Eurojustin vastavalittu puheenjohtaja vastaa yhden tai useamman Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan jäsenen esittämiin kysymyksiin. Keskusteluissa ei saa viitata suoraan eikä epäsuorasti yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin.

3.Eurojustin puheenjohtaja osallistuu kerran vuodessa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien parlamenttienvälisessä valiokuntakokouksessa toteuttamaan Eurojustin toiminnan yhteiseen arviointiin keskustellakseen Eurojustin senhetkisestä toiminnasta ja esitelläkseen sen konsolidoidun vuosikertomuksen tai Eurojustin muita keskeisiä asiakirjoja. Keskusteluissa ei saa viitata suoraan eikä epäsuorasti yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin.

4.Tässä asetuksessa säädettyjen muiden tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Eurojust toimittaa Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille niiden virallisilla kielillä tiedoksi

a)laatimiensa tai tilaamiensa tutkimusten ja strategisten hankkeiden tulokset;

b)12 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan;

c)kolmansien osapuolten kanssa tehdyt käytännön yhteistyöjärjestelyt.

74 artikla

Arviointi

1.Komissio teettää arvioinnin Eurojustin toiminnasta suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin, hallintoon ja sijaintipaikkoihin komission suuntaviivojen mukaisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Hallintoneuvostoa kuullaan arvioinnissa.

2.Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa Eurojustin toimivaltuuksia sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

3.Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan Eurojustin saavuttamia tuloksia suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtävään, hallintoon ja toimiin, mukaan lukien arvio siitä, onko Eurojustin toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua nämä tavoitteet, toimeksianto, tehtävä, hallinto ja toimet huomioon ottaen.

4.Komissio raportoi arvioinnin tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

IX LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

75 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Eurojustiin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7 56 .

76 artikla

Kielijärjestelyt

1.Eurojustiin sovelletaan neuvoston asetuksessa N:o 1 57   vahvistettuja säännöksiä.

2.Hallintoneuvosto päättää jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Eurojustin sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.Eurojustin tarvitsemista käännöspalveluista ja kaikista muista kielipalveluista tulkkausta lukuun ottamatta huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 58 perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

77 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.Kansalliset jäsenet ja heidän varajäsenensä ja avustajansa, Eurojustin henkilöstö, kansalliset yhteyshenkilöt, kansalliset asiantuntijat, yhteyshenkilöt, tietosuojavastaava sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun jäsenet ja henkilöstö ovat velvollisia pitämään salassa kaikki tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.

2.Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa.

3.Salassapitovelvollisuutta sovelletaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin myös viranhoidon, työsuhteen tai toiminnan päätyttyä.

4.Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia Eurojustin saamia tai vaihtamia tietoja, ellei tietoja ole jo lainmukaisesti julkistettu tai elleivät ne ole yleisesti saatavilla.

78 artikla

Kansallisten menettelyjen luottamuksellisuutta koskevat ehdot

1.Jos tietoja saadaan tai vaihdetaan Eurojustin välityksellä, tiedot toimittaneen jäsenvaltion viranomainen voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asettaa näitä tietoja vastaanottavalle viranomaiselle niiden käyttöä kansallisissa menettelyissä koskevia ehtoja, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 36 artiklan 3 kohdan soveltamiseen.

2.Nämä ehdot sitovat 1 kohdassa tarkoitetut tiedot vastaanottavan jäsenvaltion viranomaista.

79 artikla

Avoimuus ja tiedottaminen

1.Eurojustin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 59 . Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

2.Päätöksistä, jotka Eurojust on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3.Eurojust julkaisee verkkosivustollaan luettelon johtokunnan jäsenistä sekä yhteenvedot johtokunnan kokousten tuloksista. Yhteenvetojen julkaiseminen jätetään tekemättä tai sitä rajoitetaan väliaikaisesti tai pysyvästi, jos julkaiseminen vaarantaisi Eurojustin tehtävien hoitamisen, kun otetaan huomioon Eurojustin pidättymis- ja salassapitovelvollisuudet sekä operatiivinen luonne.

4.Hallintoneuvosto vahvistaa kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan toimenpiteet, joiden mukaisesti Eurojust soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Nämä toimenpiteet vahvistetaan Euroopan tietosuojavaltuutetun kuulemisen jälkeen.

5.Eurojust voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata Eurojustin tehtävien tosiasiallista hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien tiedotus- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti.

80 artikla

Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevat turvallisuussäännöt

1.Eurojust hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka perustuvat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevissa komission turvallisuussäännöissä vahvistettuihin periaatteisiin ja sääntöihin, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista kolmansien maiden kanssa ja tällaisten tietojen käsittelyä ja tallentamista koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 60 ja (EU, Euratom) 2015/444 61 . EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa kolmannen maan asiaankuuluvien viranomaisten kanssa koskeville hallinnollisille järjestelyille tai, jos tällaisia järjestelyjä ei ole, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeukselliselle tapauskohtaiselle luovuttamiselle kyseisille viranomaisille on saatava komission ennakkohyväksyntä.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy Eurojustin turvallisuussäännöt komission hyväksynnän saatuaan. Ehdotettuja turvallisuussääntöjä arvioidessaan komissio varmistaa niiden yhteensopivuuden päätösten (EU, Euratom) 2015/443 ja (EU, Euratom) 2015/444 kanssa.

81 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Euroopan oikeusasiamies voi tutkia Eurojustin hallinnollista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

82 artikla

Vastuu

1.Eurojustin sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuimella on Eurojustin tekemässä sopimuksessa olevaan välityslausekkeeseen perustuva tuomiovalta.

2.Muun kuin sopimusperusteisen vastuun osalta Eurojust korvaa sen osastojen tai henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti ja 44 artiklan mukaisesta vastuusta riippumatta.

3.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettua vahinkojen korvaamista. Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa tarkoitettuja Eurojustin korvausvelvollisuutta koskevia riita-asioita, määräytyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EU) N:o 1215/2012 mukaan.

4.Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan aiheuttamiin vahinkoihin. Jos kansallinen jäsen, varajäsen tai avustaja kuitenkin aiheuttaa vahinkoa toimiessaan hänelle tämän asetuksen 18 artiklan nojalla myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänen jäsenvaltionsa korvaa Eurojustille määrät, jotka Eurojust on maksanut korvatakseen vahingon.

5.Kukin jäsenvaltio on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vastuussa henkilölle aiheutuneesta vahingosta, joka johtuu Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä kyseisessä jäsenvaltiossa.

6.Eurojustin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Eurojustia kohtaan määrätään Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa, joita sovelletaan kyseiseen henkilöstöön.

7.Unionin ja jäsenvaltioiden korvausvastuu Eurojustin veloista rajoittuu siihen osuuteen, jonka ne ovat jo maksaneet hallintokustannuksista.

83 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaolosuhteet

Tarvittavat järjestelyt, jotka koskevat Eurojustin sijoittamista Alankomaihin ja Alankomaiden Eurojustin käyttöön asettamia tiloja sekä Alankomaissa sovellettavia erityissääntöjä hallintoneuvoston jäseniin, johtokunnan jäseniin, kansallisiin jäseniin, edustajiin ja avustajiin, hallintojohtajaan, Eurojustin henkilöstöön, Eurojustiin sijoitettuihin yhteyssyyttäjiin, Eurojustiin yhteydessä toimiviin yhteyspisteisiin ja heidän perheenjäseniinsä sekä kaikkiin muihin henkilöihin, joiden läsnäolo tai yhteistyö Eurojustin kanssa on tarpeen Eurojustin tehtävien hoitamiseksi, vahvistetaan Eurojustin ja Alankomaiden välisessä toimipaikkasopimuksessa.

 

84 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Kyseessä on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 62 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

85 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) 2018/1727 tämän asetuksen soveltamispäivästä.

2.Viittauksia asetukseen (EU) 2018/1727 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

86 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tällä asetuksella perustettava Eurojust on asetuksella (EU) 2018/1727 perustetun Eurojustin oikeudellinen seuraaja.

2.Jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla lähettämät kansalliset jäsenet toimivat tämän asetuksen nojalla kansallisina jäseninä ja hoitavat tehtäviään edelleen asetuksessa (EU) 2018/1727 määriteltyjen toimikausiensa päättymiseen saakka. Niiden toimikautta voidaan jatkaa kerran tämän asetuksen nojalla edellyttäen, että niiden toimeksiannon kokonaiskesto, mukaan lukien kaikki asetuksen (EU) 2018/1727 mukaiset toimikaudet, on enintään kymmenen vuotta. Jos kansallisten jäsenten asema tai valtuudet eivät ole tämän asetuksen mukaisia, asianomaisten jäsenvaltioiden on [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen toteutettava ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia.

3.Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat tämän asetuksen nojalla puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ja hoitavat tehtäviään edelleen asetuksessa (EU) 2018/1727 määriteltyjen toimikausiensa päättymiseen saakka. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita uudelle kaudelle kerran tämän asetuksen nojalla edellyttäen, että heidän toimikautensa kokonaiskesto, mukaan lukien kaikki asetuksen (EU) 2018/1727 mukaiset toimikaudet, on enintään kahdeksan vuotta.

4.Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla viimeksi nimetty hallintojohtaja toimii tämän asetuksen nojalla hallintojohtajana ja hoitaa tehtäviään edelleen asetuksessa (EU) 2018/1727 määritellyn toimikautensa päättymiseen saakka. Hallintojohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran tämän asetuksen nojalla edellyttäen, että toimikauden kokonaiskesto, mukaan lukien kaikki asetuksen (EU) 2018/1727 mukaiset toimikaudet, on enintään kymmenen vuotta.

5.Asetuksella (EU) 2018/1727 perustetut kollegio ja johtokunta jatkavat tämän asetuksen nojalla tehtäviensä hoitamista, kunnes tämän asetuksen nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa. Hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa ilman aiheetonta viivästystä [tämän asetuksen voimaantulopäivä] jälkeen. Hallintojohtaja toteuttaa tarvittavat toimet hallintoneuvoston perustamisen varmistamiseksi tämän asetuksen mukaisesti. Ennen kuin hallintoneuvosto on toiminnassa, kollegio hoitaa siirtymäkauden aikana hallintoneuvostolle tämän asetuksen nojalla osoitettuja hallinnollisia ja strategisia tehtäviä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä Eurojustin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, erityisesti talousarvion ja yhtenäisen ohjelma-asiakirjan hyväksymisen osalta.

6.Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla palkattu henkilöstö jatkaa palveluksessaan tämän asetuksen nojalla. Kaikki henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet, myös asetuksen (EU) 2018/1727 mukaisesti tehdyistä työsopimuksista johtuvat, pysyvät voimassa.

7.Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla viimeksi nimetty tietosuojavastaava toimii tämän asetuksen nojalla tietosuojavastaavana ja hoitaa tehtäviään edelleen asetuksessa (EU) 2018/1727 määritellyn toimikautensa päättymiseen saakka. Tietosuojavastaavan toimikautta voidaan jatkaa kerran tämän asetuksen nojalla edellyttäen, että toimikauden kokonaiskesto, mukaan lukien kaikki asetuksen (EU) 2018/1727 mukaiset toimikaudet, on enintään kahdeksan vuotta.

8.Tämä asetus ei vaikuta Eurojustin päätöksen 2002/187/YOS tai asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla tekemien yhteistyösopimusten ja käytännön yhteistyöjärjestelyjen pätevyyteen. Tällaiset yhteistyösopimukset ja käytännön yhteistyöjärjestelyt pysyvät voimassa ja niitä sovelletaan, kunnes niiden voimassaolo päättyy, niitä muutetaan tai ne korvataan.

9.Kollegion, johtokunnan ja hallintojohtajan tekemät päätökset sekä asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla hyväksytyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja sisäiset säännöt pysyvät voimassa tämän asetuksen nojalla, jollei hallintoneuvosto muuta päätä soveltaessaan tätä asetusta.

10.Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla tehdyt talousarviositoumukset, rahoitustoimet ja sopimusvelvoitteet pysyvät voimassa, ja niitä pannaan edelleen täytäntöön tämän asetuksen mukaisesti. Yhteisille tutkintaryhmille asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla annettua taloudellista tukea hallinnoidaan edelleen tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

11.Ensimmäisen tämän asetuksen nojalla hyväksytyn yhtenäisen ohjelma-asiakirjan on katettava [päivämäärä] alkava ajanjakso. Kunnes kyseisestä asiakirjasta tulee lopullinen, sovelletaan edelleen asetuksen (EU) 2018/1727 nojalla kyseistä ajanjaksoa varten hyväksyttyä yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa.

12.Ennen tämän asetuksen soveltamispäivää suoritetut henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille ovat päteviä edellyttäen, että ne ovat ennen kyseistä päivää sovellettavan unionin oikeuden mukaisia. Jos meneillään olevat siirrot perustuvat asetuksen (EU) 2018/1727 säännöksiin, jotka poikkeavat asetuksen 2018/1725 säännöksistä, ne on saatettava asetuksen 2018/1725 mukaisiksi [X kuukauden] kuluessa sen soveltamispäivästä.

13.Neuvoston 28 päivänä helmikuuta 2002 tekemän päätöksen 2002/187/YOS 63 nojalla Eurojustin ja Alankomaiden kuningaskunnan tekemä toimipaikkasopimus pysyy voimassa. Eurojustin ja Alankomaiden kuningaskunnan on tarvittaessa mukautettava kyseistä sopimusta tämän asetuksen mukaiseksi [X kuukauden] kuluessa sen soveltamispäivästä.

87 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS – VIRASTOT

Sisällys

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.3.4.Tulosindikaattorit

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.8.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa

3.2.9. Yhteenveto talousarvioon sisällytetyistä rahoitusosuussopimuksista

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

¨ uuteen toimeen 

¨ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 66  

x käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

¨ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ kesto on rajattu

–¨    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–¨    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

x kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2028 ja päättyy vuonna 2033,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

¨ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–¨ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–¨    toimeenpanovirastoja

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

x Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–¨ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

–x varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

–¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–¨  jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
2	[E.07100700]	JM	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–¨    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–x    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

2

Pääosasto: /			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
			2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)	0	0	0	0	0	0	0	0
	Maksut	(2a)	0	0	0	0	0	0	0	0
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)	0	0	0	0	0	0	0	0
	Maksut	(2b)	0	0	0	0	0	0	0	0
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 67
Budjettikohta		(3)								0
Määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0	0	0	0	0	0	0	0
Pääosasto /	Maksut	= 2a + 2b + 3	0	0	0	0	0	0	0	0

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

[Virasto]: Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
Budjettikohta: E.07100700 / EU:n rahoitusosuus virastolle Entiset rahoitusosuussopimukset, jotka on sisällytetty tavanomaiseen talousarvioon 68	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	35,763
Budjettikohta: E.07100700 / EU:n rahoitusosuus virastolle Uuteen toimeksiantoon pyydetyt lisäresurssit 69	2,988	6,454	9,086	12,077	16,689	17,382	18,476	83,152
Uuteen toimeksiantoon liittyvän EU:n rahoitusosuuden kokonaislisäys	8,097	11,563	14,195	17,186	21,798	22,491	23,585	118,915
Budjettikohta: E.07100700 / EU:n rahoitusosuus virastolle PERUSTASO: Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034 70	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	506,520
Budjettikohta: E.07100700 / EU:n rahoitusosuus virastolle YHTEENSÄ	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435

* Virastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävien määrärahojen määrä on ohjeellinen ja riippuu monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdystä sopimuksesta. Määrärahat olisi sisällytettävä viraston tukeen ehdotuksessa osoitettujen tehtävien pysyvän luonteen vuoksi, ja ne kompensoidaan tarvittaessa vähentämällä vastaava määrä samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvia asiaankuuluvan ohjelman kokonaismäärärahoja. Jos korvaava vähennys on tarpeen, virastolle osoitettuja varoja voidaan joutua tarkistamaan myös vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
			2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ (ml. rahoitusosuus erillisvirastolle)	Sitoumukset	(4)	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
	Maksut	(5)	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0	0	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2	Sitoumukset	= 4 + 6	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	= 5 + 6	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435

				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
				2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)		80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
	Maksut	(5)		80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)		0	0	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1–3	Sitoumukset	= 4 + 6		80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Maksut	= 5 + 6		80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

4

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: /				Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
				2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Ÿ Henkilöresurssit				0	0	0	0	0	0	0	0
Ÿ Muut hallintomenot				0	0	0	0	0	0	0	0
PÄÄOSASTO YHTEENSÄ /	Määrärahat			0	0	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)		0	0	0	0	0	0	0	0

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4	Sitoumukset	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435

3.2.8.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa 

* Virastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävien määrärahojen määrä on ohjeellinen ja riippuu monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdystä sopimuksesta. Määrärahat olisi sisällytettävä viraston tukeen ehdotuksessa osoitettujen tehtävien pysyvän luonteen vuoksi, ja ne kompensoidaan tarvittaessa vähentämällä vastaava määrä samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvia asiaankuuluvan ohjelman kokonaismäärärahoja. Jos korvaava vähennys on tarpeen, virastolle osoitettuja varoja voidaan joutua tarkistamaan myös vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

Suluissa oleva luku (+n) tarkoittaa lisäystä edelliseen vuoteen eli kuluvan vuoden aikana palkattujen henkilöstön jäsenten määrää.

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana suunnitellaan yhteensä +87 kokoaikavastaavan lisäämistä sekä 16 kokoaikavastaavan vakinaistamista tai palkkaamista Eurojustin palvelukseen rahoitusosuuksiin perustuvien hankkeiden toteuttamiseksi.

Virasto: Eurojust	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)	4 (+4)	8 (+4)	13 (+5)	19 (+6)	28 (+9)	36 (+8)	36 (+0)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	0 (+0)	2 (+2)	3 (+1)	4 (+1)	4 (+0)	4 (+0)	4 (+0)
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	4 (+4)	10 (+6)	16 (+6)	23 (+7)	32 (+9)	40 (+8)	40 (+0)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0 (+0)	4 (+4)	8 (+4)	12 (+4)	16 (+4)	20 (+4)	20 (+0)
Määräaikaiset kansalliset asiantuntijat	0 (+0)	6 (+6)	15 (+9)	21 (+6)	25 (+4)	27 (+2)	27 (+0)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja määräaikaiset kansalliset asiantuntijat, välisumma	0 (+0)	10 (+10)	23 (+13)	33 (+10)	41 (+8)	47 (+6)	47 (+0)
Henkilöstö YHTEENSÄ (rahoitussuunnitelman lisäksi)	4 (+4)	20 (+16)	39 (+19)	56 (+17)	73 (+17)	87 (+14)	87 (+0)
Henkilöstö, joka palkataan/vakinaistetaan (aiemmista) rahoitusosuussopimuksista saaduilla varoilla – Väliaikaiset toimihenkilöt (AD)	11 (+11)	11 (+0)	11 (+0)	11 (+0)	11 (+0)	11 (+0)	11 (+0)
Henkilöstö, joka palkataan/vakinaistetaan (aiemmista) rahoitusosuussopimuksista saaduilla varoilla – Sopimussuhteiset toimihenkilöt	5 (+5)	5 (+0)	5 (+0)	5 (+0)	5 (+0)	5 (+0)	5 (+0)
Henkilöstö, joka palkataan/vakinaistetaan (aiemmista) rahoitusosuussopimuksista saaduilla varoilla, YHTEENSÄ	16 (+16)	16 (+0)	16 (+0)	16 (+0)	16 (+0)	16 (+0)	16 (+0)
Ehdotuksen koko henkilöstö	20 (+20)	36 (+16)	55 (+19)	72 (+17)	89 (+17)	103 (+14)	103 (+0)

PERUSTASO: Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034 71	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)	141	141	141	141	141	141	141
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	110	110	110	110	110	110	110
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	251	251	251	251	251	251	251
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	18	18	18	18	18	18	18
Määräaikaiset kansalliset asiantuntijat	24	24	24	24	24	24	24
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja määräaikaiset kansalliset asiantuntijat, välisumma	42	42	42	42	42	42	42
Henkilöstö YHTEENSÄ (perustaso)	293	293	293	293	293	293	293

Henkilöstö YHTEENSÄ (tarkistettu Eurojust)	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)	156	160	165	171	180	188	188
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	110	112	113	114	114	114	114
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	266	272	278	285	294	302	302
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	23	27	31	35	39	43	43
Määräaikaiset kansalliset asiantuntijat	24	30	39	45	49	51	51
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja määräaikaiset kansalliset asiantuntijat, välisumma	47	57	70	80	88	94	94
Koko henkilöstö YHTEENSÄ	313	329	348	365	382	396	396

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virasto: Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Osasto 1: Henkilöstömenot suunnitellun rahoitussuunnitelman lisäksi	0,388	1,892	4,286	6,777	9,289	11,682	12,776	47,090
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot suunnitellun rahoitussuunnitelman lisäksi	1,900	3,300	3,100	3,300	5,200	3,500	3,500	23,800
Osasto 3: Toimintamenot suunnitellun rahoitussuunnitelman lisäksi	0,700	1,262	1,700	2,000	2,200	2,200	2,200	12,262
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ suunnitellun rahoitussuunnitelman lisäksi	2,988	6,454	9,086	12,077	16,689	17,382	18,476	83,152
(Entiset) rahoitusosuussopimukset, jotka on sisällytetty tavanomaiseen talousarvioon (Kaikki nimikkeet)	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	35,763
Komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	72,360	506,520
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	80,457	83,923	86,555	89,546	94,158	94,851	95,945	625,435

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa

Virasto: Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST)	15 (+15)	21 (+6)	27 (+6)	34 (+7)	43 (+9)	51 (+8)	51 (+0)	51
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	5 (+5)	9 (+4)	13 (+4)	17 (+4)	21 (+4)	25 (+4)	25 (+0)	25
Määräaikaiset kansalliset asiantuntijat	0 (+0)	6 (+6)	15 (+9)	21 (+6)	25 (+4)	27 (+2)	27 (+0)	27
Henkilöstö yhteensä (ehdotuksen edellyttämä, mukaan lukien henkilöstö, joka on palkattu/vakinaistettu aiemmilla rahoitusosuussopimuksilla)	20 (+20)	36 (+16)	55 (+19)	72 (+17)	89 (+17)	103 (+14)	103 (+0)	103
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat	8,097	11,563	14,195	17,186	21,798	22,491	23,585	118,915
Maksuilla katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Määrärahat YHTEENSÄ (ehdotuksen edellyttämät)	8,097	11,563	14,195	17,186	21,798	22,491	23,585	118,915

3.2.9. Yhteenveto talousarvioon sisällytetyistä rahoitusosuussopimuksista

Eurojust saa rahoitusta seuraaviin rahoitusosuussopimuksiin:

Hanke	Kesto	Budjetti keston aikana (milj.)	Kokoaikavastaavaa / vuosi	Vastapuoli	Hankkeen tavoite
EuroMed Justice ‑hanke	4 vuotta	6 000 000 € (noin 1,5 miljoonaa vuodessa)	6,5	Euroopan komissio – Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Persianlahden asioiden pääosasto	Hankkeen tavoitteena on tehostaa oikeudellista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja eteläisten kumppanimaiden välillä (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiina ja Tunisia).
SIRIUS-hanke	3 vuotta	1 475 622 € (noin 0,492 miljoonaa vuodessa)	4	Euroopan komission ulkopolitiikan välineiden hallinto	Hankkeen tavoitteena on parantaa sähköisen todistusaineiston rajatylittävää saatavuutta tarjoamalla tietoa ja välineitä viranomaisille sekä helpottamalla niiden yhteistyötä ympäri maailman sijaitsevien palveluntarjoajien kanssa.
WB CRIM JUST ‑hanke	4 vuotta	6 000 000 € (noin 1,5 miljoonaa vuodessa)	5	Euroopan komissio – laajentumisasioiden ja itäisten naapurialueiden pääosasto	Hankkeella pyritään tukemaan operatiivista yhteistyötä muun muassa yhteisten tutkintaryhmien kautta Länsi-Balkanin maiden kesken sekä niiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Komissio hyväksyi 24 päivänä kesäkuuta 2025 tehdyllä täytäntöönpanopäätöksellään C(2025) 4066 final hankkeen 1 päivänä tammikuuta 2027 alkavan toisen, kolmivuotisen vaiheen, johon sisältyvät 6 miljoonan euron määrärahat Länsi-Balkanille ja 3 miljoonan euron määrärahat itäiselle kumppanuudelle.
Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus (ICPA)	13 kuukautta	5 000 000 € (noin 4,617 miljoonaa vuodessa)	12	Euroopan komissio – laajentumisasioiden ja itäisten naapurialueiden pääosasto	Keskuksen tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä, jotta varmistetaan vastuuvelvollisuus Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta.
IMPNA-hanke	4 vuotta	3 000 000 € (noin 0,750 miljoonaa vuodessa)	3	Euroopan komissio – kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto	Hankkeen tavoitteena on edistää keskeisten kansainvälisten rikosten oikeus- ja vastuuvelvollisuustoimia tehostamalla yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja keskeisten kansainvälisten rikosten tutkinta- ja syytetoimista vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä EU-maissa että EU:n ulkopuolisissa maissa.

Seuraaviin hankkeisiin liittyvien rahoitussopimusten nojalla suoritetut tehtävät on sisällytetty pysyvästi viraston toimeksiantoon. Näiden rahoitusosuussopimusten kautta tällä hetkellä saatava rahoitus sisällytetään Eurojustin talousarvioon tarkistetun asetuksen soveltamisvuodesta alkaen. Näistä toimista aiheutuvaa lisäystä EU:n rahoitusosuudessa Eurojustille kompensoidaan vähentämällä kyseisten ohjelmien määrärahoja vastaavasti. Tämän seurauksena yleinen rahoitussuunnitelma ei muutu.

Jäljempänä esitetyt resurssit ja henkilöstö on esitetty edellä olevissa taulukoissa, joista käy ilmi EU:n rahoitus hajautetulle virastolle.

Hanke / vuotuinen talousarvio	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
SIRIUS-hanke	0,492	0,492	0,492	0,492	0,492	0,492	0,492	3,444
ICPA	4,617	4,617	4,617	4,617	4,617	4,617	4,617	32,319
RAHOITUSOSUUDET YHTEENSÄ	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	5,109	35,763

Hanke / henkilöstö	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
SIRIUS-hanke	4	4	4	4	4	4	4	4
ICPA	12	12	12	12	12	12	12	12
Henkilöstö YHTEENSÄ (väliaikaiset toimihenkilöt + sopimussuhteiset toimihenkilöt)	16	16	16	16	16	16	16	16

EuroMed Justice ‑hanketta, WB CRIM JUST ‑hanketta ja IMPNA-hanketta, jotka on perustettu tapauskohtaisesti ja jotka edellyttävät Eurojustin toimeksiantoon kuulumattomien tehtävien suorittamista, operoidaan edelleen rahoitusosuussopimusten perusteella.

(1)    EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

(2)    EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138.

(3)    SWD(2025) 182 final.

(4)    Erillisvirastoista annettu Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma.

(5)    Komission vuoden 2026 työohjelma liitteineen, 21.10.2025.

(6)    EU:n rikosoikeuden tulevaisuutta käsittelevän korkean tason foorumin raportti, helmi–joulukuu 2025.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 118, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1543/oj ).

(8)    Tarkistetussa muodossa, jolla muutetaan asetusta (EU) 2018/1725.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2014/41/oj ).

(10)    COM(2025) 546 final, 16.7.2025.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2016/680/oj ).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj ).

(13)    Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44) ja neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138).

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/838, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse joukkotuhontaa, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, sotarikoksia ja niiden liitännäisrikoksia koskevien todisteiden säilyttämisestä, analysoinnista ja tallentamisesta Eurojustissa (EUVL L 148, 31.5.2022, s. 1).

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2131, annettu 4 päivänä lokakuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 ja neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta terroritapauksia koskevan digitaalisen tietojenvaihdon osalta (EUVL L, 2023/2131, 11.10.2023).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/2082, annettu 8 päivänä lokakuuta 2025, asetuksen (EU) 2018/1727 muuttamisesta Eurojustin asianhallintajärjestelmän käyttöönotolle asetetun määräajan pidentämiseksi (EUVL L 2025/2082, 15.10.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2082/oj ).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57).

(20)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(21)    Komission päätös 1999/352/EY, EHTY, Euratom, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta (tiedoksiannettu numerolla SEK(1999) 802) (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1999/352/oj ).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä (EUVL L 130, 1.5.2014, s. 1).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 1).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1260, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, varojen takaisinhankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta (EUVL L, 2024/1260, 2.5.2024).

(26)    Neuvoston päätös 2002/494/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston perustamisesta (EYVL L 167, 26.6.2002, s. 1).

(27)    Neuvoston päätös 2008/852/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, korruption vastaisesta yhteyspisteiden verkostosta (EUVL L 301, 12.11.2008, s. 38).

(28)    Neuvoston päätös 2007/845/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2007, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa (EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103).

(29)    Neuvoston päätös 2008/976/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan oikeudellisesta verkostosta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec/2008/976/oj ).

(30)    Neuvoston puitepäätös 2009/948/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 42).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 1).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2844, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L, 2023/2844, 27.12.2023).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3011, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä (EUVL L, 2024/3011, 18.12.2024).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/2030 (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223 (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 49).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2017/1371/oj ).

(39)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EPPO-asetus) (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(40)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(41)    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(44)    Neuvoston päätös 2008/976/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan oikeudellisesta verkostosta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1543, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella annettujen vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 118).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1260, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, varojen takaisinhankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta (EUVL L, 2024/1260, 2.5.2024).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/816, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 1).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1153, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten, ja neuvoston päätöksen 2000/642/YOS kumoamisesta (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 12).

(49)    Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä helmikuuta 2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS (EUVL L 81, 27.3.2009, s. 24).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/969, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, yhteisten tutkintaryhmien toimintaa tukevan yhteistyöalustan perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 1).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

(52)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2447, annettu 4 päivänä joulukuuta 2025, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1727 soveltamissäännöistä siltä osin kuin on kyse suojattua tietojenkäsittelyä ja viestintää varten perustettavaa hajautettua tietojärjestelmää ja sen käyttöä koskevista teknisistä eritelmistä, toimenpiteistä ja muista vaatimuksista (EUVL L, 2025/2447, 5.12.2025).

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(55)    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(56)    Pöytäkirja (N:o 7) Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 266).

(57)    Asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(58)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(60)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(61)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(63)    Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44) ja neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14).

(64)    Oma-aloitteiset tapaukset ovat Eurojustin proaktiivisesti avaamia tapauksia, jotka perustuvat saatuihin tietoihin, suoritettuihin analyyttisiin toimiin ja tutkimusten välisiin yhteyksiin. Näin mahdolliset oikeudellisesti kiinnostavat tapaukset saadaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tietoon sen sijaan, että Eurojust vain vastaisi jäsenvaltioiden tuki- tai koordinointipyyntöihin.

(65)    Osuma / ei osumaa ‑järjestelmässä positiivinen osuma osoittaa, että Eurojustin hallussa olevat tiedot vastaavat toisen toimivaltaisen viranomaisen tai EU:n kumppanin hallussa olevia tietoja, paljastamatta taustalla olevia tietoja automaattisesti, joten se voi viitata mahdolliseen yhteyteen oikeudellista seurantaa tai koordinointia edellyttävien tutkimusten välillä. Osuman jatkotoimena on, tarvittaessa ja sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti, niiden tietojen toimittaminen, joita tarvitaan kyseisen yhteyden arvioimiseksi ja sen perusteella toimimiseksi.

(66)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(67)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(68)    Rahoitusosuussopimusten sisällyttäminen Eurojustille myönnettävään EU:n talousarvio-osuuteen kompensoi vastaavaa leikkausta niiden ohjelmien määrärahoihin, joista sopimukset on aiemmin rahoitettu, joten korotus ei vaikuta kokonaisrahoitussuunnitelmaan.

(69)    Tämän rivin lukuja pyydetään suunnitellun rahoitussuunnitelman lisäksi.

(70)    Monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskeva ehdotus esitetään vuoden 2025 hintoina.

(71)    Henkilöstön määrä ennen tarkistetun asetuksen soveltamista, vuoden 2026 hyväksyttyjen toimien perusteella. Suunnitellun rahoitussuunnitelman mukaan Eurojustin henkilöstömäärä on vakaa.