EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.6.2026

COM(2026) 580 final

2026/0165(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol), asetusten (EU) 2018/1726 ja (EU) 2024/982 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisesta

{SEC(2026) 580 final} - {SWD(2026) 580 final} - {SWD(2026) 581 final} - {SWD(2026) 582 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

·EU:n tietokeskuksena, joka pystyy varmistamaan, että jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset saavat aiempaa kattavamman ja yhdennetymmän rikostiedustelun tilannekuvan EU:n tasolla;

·operatiivisena keskuksena, joka tukee jäsenvaltioita rajatylittävissä tutkintatoimissa ja operatiivisessa toiminnassa entistä vaikuttavammin ja varhaisemmassa vaiheessa; sekä

·teknologia- ja innovointikeskuksena, joka tukee jäsenvaltioita kehittyneiden voimavarojen, asiantuntemuksen ja operatiivisten välineiden avulla.

·vastata nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin;

·tukea jäsenvaltioita paremmin rajatylittävissä tutkintatoimissa; sekä

·vahvistaa EU:n kykyä reagoida koordinoidusti, tehokkaasti ja joustavasti vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 87 artiklan 2 kohdan a alakohtaan sekä 88 artiklaan. SEUT-sopimuksen 88 artikla muodostaa oikeusperustan Europolin perustamiselle ja toiminnalle sekä sen tehtävien, rakenteen ja toiminnan määrittämiselle. SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätään poliisiyhteistyötä varten tarvittavien tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa koskevien toimenpiteiden hyväksymisestä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Oikeasuhteisuus

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

III luku – Tiedonhallinta

Asetuksen 28 ja 29 artiklalla vahvistetaan puitteita, jotka koskevat jäsenvaltioiden Europolille antamia tietoja. Asetuksella päivitetään puitteita asetuksen (EU) 2016/794 ja direktiivin (EU) 2023/977 mukaisten nykyisten velvoitteiden pohjalta, jotta voidaan tukea oikea-aikaisempaa, jäsennellympää ja yhteentoimivampaa tietojenvaihtoa, ja otetaan käyttöön vuotuinen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen arviointi.

Asetuksen 30 artiklassa vahvistetaan Europolin rooli Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) erityisesti lisätietojen operatiivisen käytön, tiedottavien kuulutusten tukemisen ja SIS-osumien operatiivisten jatkotoimenpiteiden osalta. Asetuksen 31 artiklassa vahvistetaan Europolin rooli viisumitietojärjestelmässä (VIS) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmässä (ETIAS).

Asetuksen 32 artiklassa vahvistetaan Europolin tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset. Säännöksen mukaan Europol voi käsitellä tietoja siltä osin kuin se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, ja siinä määritetään tyhjentävästi tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä henkilötietojen ristiintarkistuksia, joiden tarkoituksena on havaita Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen liittyvien tietojen keskinäisiä yhteyksiä tai muita merkityksellisiä yhteyksiä. Muita soveltuvia käyttökohteita ovat strateginen tai temaattinen analysointi, operatiivinen analysointi, joilla helpotetaan operatiivista tietojen vaihtoa, tutkimus- ja innovointitoiminnan edistäminen sekä jäsenvaltioiden tukeminen, kun ne välittävät yleisölle tietoa etsintäkuulutetuista epäillyistä tai tuomituista henkilöistä.

Lisäksi säännöksellä yhdenmukaistetaan Europolin rekisteröityjen luokittelujärjestelmä asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistetun menettelytavan kanssa. Tämä merkitsee perustavanlaatuista muutosta, jolla saadaan aikaan merkittäviä operatiivisia hyötyjä ja säilytetään samalla tarvittavat suojatoimet, joita sovelletaan kaikissa EU:n yksiköissä ja myös kansallisella tasolla. Aiemman järjestelmän asettamat rajoitukset rekisteröityjen luokittelulle ovat nousseet keskeiseksi toiminnalliseksi pullonkaulaksi, joka rajoittaa merkittävällä tavalla Europolin kykyä tukea jäsenvaltioita tuloksellisesti. Ilman tätä muutosta Europolin operatiivisten ja teknologisten voimavarojen laajempi nykyaikaistaminen olisi edelleen rakenteellisesti mahdotonta.

Muutos merkitsee erityisesti siirtymistä pois aiemman järjestelmän logiikasta, jonka mukaan Europolin olisi periaatteessa käsiteltävä vain johonkin liitteessä II mainittuun rekisteröityjen ryhmään kuuluvia henkilötietoja, ja muiden kuin näihin rekisteröityjen ryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely tapahtuu vain poikkeustilanteissa. Sen sijaan 32 artikla yhdessä liitteen II kanssa kuvastaa nykyaikaisen lainvalvonnan toiminnallista todellisuutta, jossa tietojen kerääminen suurista ja jäsentämättömistä tietoaineistoista on lainvalvontaviranomaisten, ja siten myös kansallisten viranomaisten tukena toimivan Europolin, keskeinen operatiivinen tehtävä. Europol toimii dataympäristössä, jolle ovat ominaisia suuret määrät eri tyyppistä dataa, joka on usein peräisin useista lähteistä ja erilaisista operatiivisista yhteyksistä. Huomattava osa näistä tiedoista saadaan jäsentämättömässä muodossa, minkä vuoksi niiden luokittelu ennalta määriteltyihin rekisteröityjen ryhmiin on vaikeaa tai toisinaan jopa mahdotonta. Näin ollen 32 artiklassa säädetään, että Europolin on erotettava toisistaan rekisteröityjen ryhmät ”tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan” asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

Asetuksen 32 artiklassa annetaan Europolille nimenomaisesti mahdollisuus käsitellä henkilötietoja, jotka liittyvät muihin kuin liitteessä II lueteltuihin ennalta määriteltyihin rekisteröityjen ryhmiin kuuluviin henkilöihin, jos käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista Europolin tehtävien suorittamiseksi. Tämä heijastaa poliisitutkinnan ja rikostiedustelutoiminnan dynaamista luonnetta, jossa tiettyjen tietojen operatiivinen merkitys tai niiden yhteys rikolliseen toimintaan voi ilmetä vain vaiheittain operatiivisen analysoinnin aikana tai eri tutkintatoimien välisten yhteyksien määrittämisen kautta.

Tapauksiin, joissa Europol käsittelee muita kuin liitteessä II lueteltuihin ryhmiin liittyviä tietoja, sovelletaan erityisiä suojatoimia, kuten Europolin velvoitteita poistaa tällaiset tiedot välittömästi käsittelyn tarkoituksen täyttyessä, ilmoittaa niistä tietosuojavastaavalle ja pitää tällaiset tiedot toiminnallisesti erillään ”luokitelluista” tiedoista.

Asetuksen 33 artiklassa säilytetään tietojen omistajuuden periaate lainvalvontayhteistyön keskeisenä mahdollistajana, jota helpotetaan Europolin tietojenkäsittelytoimien avulla. Sillä varmistetaan, että Europolille tietoja antavilla jäsenvaltioilla, EU:n toimielimillä, elimillä, operaatioilla, toimistoilla ja virastoilla sekä kolmansilla mailla ja kansainvälisillä järjestöillä on edelleen valta päättää tarkoituksista, joita varten kyseisiä tietoja voidaan käsitellä, sekä näihin tietoihin pääsyä koskevista rajoituksista, mukaan lukien tietojen käytön, siirtämisen, toimittamisen, poistamisen tai hävittämisen osalta. Asetuksen 34 artiklassa säädetään velvollisuudesta kuulla tarvittaessa tietojen omistajaa tai ilmoittaa tälle.

Asetuksen 2 jaksossa laaditaan Europolin dataympäristöä koskeva oikeudellinen ja tekninen kehys, joka muodostaa keskeisen suojatoimen rekisteröityjen luokittelua koskevan 35 artiklan nojalla tehtyjen muutosten tueksi. Säännöksissä määritellään Europolin dataympäristö sen varmistamiseksi, että erilaisia käsittelytoimia toteutetaan selkeästi säännellyssä teknisessä ja toiminnallisessa kehyksessä, johon liittyy asianmukaisia suojatoimia ja käyttöehtoja.

Asetuksessa vahvistetaan selkeät ja täsmälliset säännöt useiden Europolin ydinpalvelujen ja -välineiden toiminnalle. Näihin sisältyvät Europolin ristiintarkistuspalvelu (36–39 artikla), jonka avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat ladata, hakea ja käyttää dataa Europolin analysointiympäristössä (40–41 artikla) suorittaakseen analysointitehtäviään tallentamalla, analysoimalla ja käsittelemällä dataa, sekä poliisin jaettu data-avaruus (42–45 artikla), jolla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käynnistää ja suorittaa yhteistä operatiivista analysointia yhteistyössä Europolin kanssa. Siinä vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat suojatun tiedonvaihdon verkkosovellusta (SIENA – 46 artikla) ja tietojenvaihtomekanismia, jonka tarkoituksena on helpottaa viestintää yksityisten osapuolten kanssa (47 artikla). Lisäksi asetuksessa vahvistetaan Europolin rooli eurooppalaisessa poliisirekisterihakemistojärjestelmässä (48 artikla) sekä komission mahdollisuus hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä Europolin kehittämien lisätoimintojen tai -palvelujen ja -välineiden sääntelemiseksi.

Asetuksen 3 jaksossa vahvistetaan Europolin yksiköiden ja välineiden toiminnan edellyttämät säännöt. Tähän sisältyvät pilvi-infrastruktuuria koskevat säännöt (50 artikla), joilla tuetaan datan tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa tehokkaalla ja skaalattavalla tavalla tässä asetuksessa säädettyjä tarkoituksia varten, sekä vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat poliisien pääsyä tällaiseen dataan poliisin eurooppalaisen digitaalisen identiteetin turvin (51 artikla). Jakso sisältää myös vaatimuksia, jotka koskevat tilastotietojen raportointia valvonta- ja vastuullisuustarkoituksissa (52 artikla), ja siinä esitetään Europolin rooli suhteessa yleiseen viestimuotoon (UMF, 53 artikla) ja EU:n DNA-vastaavuussovellukseen (54 artikla).

IV luku – Teknologiset voimavarat ja innovointi

Asetuksen IV luku on jäsennelty innovoinnin ja voimavarojen kehittämisen elinkaarikehyksen mukaisesti.

Tavoitteena on välttää innovaatiotoiminnan hajanaisuus tai eristyneisyys luomalla jatkuvuutta teknologisen ennakoinnin, voimavarojen suunnittelun, tutkimuksen ja innovoinnin, kehittyneiden voimavarojen kehittämisen, operatiivisen testauksen, käyttöönoton, operatiivisen hyödyntämisen ja operatiivisen erityistuen välille.

Asetuksen IV luvun perustana on tieto siitä, että sisäisen turvallisuuden teknologinen muutos edellyttää yhä enemmän voimavaroja, infrastruktuuria, asiantuntemusta, laskentaympäristöjä, tietojenkäsittelyvoimavaroja ja innovaatioekosysteemejä, joita ei laajuuden, monitahoisuuden ja kustannusten osalta voida enää kehittää tehokkaasti pelkästään kansallisella tasolla. Europolilla on ainutlaatuisessa asemassa tukemaan tätä tehtävää, koska se pystyy tunnistamaan yhteisiä teknologisia ja operatiivisia tarpeita ja kehittämään yhteentoimivia, skaalautuvia ja yhteisiä teknologisia ratkaisuja, joilla voidaan tukea lainvalvontaviranomaisia kaikkialla EU:ssa. Näin ollen tavoitteena on välttää teknologinen hajanaisuus, investointien päällekkäisyys ja eriävät voimavaratasot jäsenvaltioiden välillä niillä osa-alueilla, joilla yhteiset EU:n tason teknologiset voimavarat tuottavat selkeitä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä.

Asetuksen 57 artiklassa vahvistetaan strategista ennakointia ja voimavarojen suunnittelua koskeva rakenne perustamalla puitemekanismi, jolla voidaan yksiöidä operatiivisten voimavarojen puutteita, uusia teknologioita ja tulevia EU:n tason voimavarojen painopisteitä. Säännöksen tarkoituksena on edistää aiempaa strategisemman ja koordinoidumman toimintamallin soveltamista teknologisten voimavarojen kehittämiseen, myös yhteentoimivuuden, standardoinnin, voimavarojen jakamisen ja yhteishankintojen kaltaisilla osa-alueilla.

Asetuksen 77 artiklassa vahvistetaan pääjohtajan keskeinen rooli viraston yleisen toiminnan varmistamisessa ja lisätään selkeää vastuuvelvollisuutta Europolin toimeksiannon ja strategisten painopisteiden vaikuttavasta täytäntöönpanosta.

VI luku – Suhteet unionin elimiin

Asetuksen 79 artiklalla laaditaan yhteiset säännökset, jotka koskevat Europolin yhteistyötä EU:n elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien operatiivinen yhteistyö ja tietojenvaihto. Säännöksellä otetaan käyttöön käytännön yhteistyöjärjestelyjä koskeva kehys, jossa yhteistyöjärjestelyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puitteissa perustettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa edellyttävät komission ennakkohyväksyntää.

Asetuksen 80 artiklassa säädetään asianmukaisten EU:n elinten, toimistojen ja virastojen välillisestä pääsystä Europolin hallussa oleviin tietoihin vastavuoroisuuden ehdoin automatisoidun osuma / ei osumaa -järjestelmän avulla. Säännöksellä luodaan aiempaa johdonmukaisempi ja tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisempi kehys tietojen ristiintarkistuksille EU:n elimissä, toimistoissa ja virastoissa, erityisesti petostentorjuntatoimijoissa, säilyttäen samalla sovellettavat pääsyrajoitukset, tietojen omistajuuden periaatteet ja tietosuojatakeet. Siinä säädetään myös teknisen menettelyn vahvistavien täytäntöönpanosäädösten antamisesta, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset tekniset standardit ja yhteentoimivuus laajemmassa EU:n petostentorjuntajärjestelmässä. Datanvaihtoa koskevan osuma / ei osumaa ‑järjestelmän automatisointi vähentää huomattavasti manuaalisia jatkotoimenpiteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja operatiivista reagointikykyä.

Asetuksen 81–90 artiklassa jäsennellään ja vahvistetaan Europolin yhteistyötä EU:n keskeisten elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien EPPO, Eurojust, OLAF, AMLA, Frontex, eu-LISA, Euroopan unionin huumevirasto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, EU:n tulliviranomainen ja ENISA.

Asetuksen 81 artiklalla vahvistetaan merkittävästi Europolin suhdetta EPPOon, mikä heijastaa yhteistyön kasvavaa toiminnallista merkitystä EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan monitahoisen rajatylittävän talousrikollisuuden torjunnassa. Säännöksellä vahvistetaan Europolin velvoitteita tukea EPPOn tutkintatoimia muun muassa kohdennetun analyyttisen tuen kautta. Lisäksi sillä perustetaan erityinen osuma / ei osumaa -mekanismi, jonka avulla EPPO voi käyttää Europolin hallussa olevaa dataa, joka liittyy EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin, riippumatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen Europolille toimittamien tietojen saatavuutta tai käyttöä koskevista mahdollisista rajoituksista. Tämä erityinen mekanismi heijastaa EPPOn roolia, asemaa ja toimivaltaa unionin järjestelmissä, kun on kyse unionin taloudellisten etujen suojaamisesta sekä velvoitteista, jotka jäsenvaltioilla ja unionin toimielimillä, elimillä, toimistoilla ja virastoilla on asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla. Näin ollen kohdennettu poikkeus sellaisten rajoitusten soveltamisesta, joista tietojen toimittajat ovat Europolille ilmoittaneet, on mahdollinen ainoastaan EPPOn kohdalla.

VII luku – Suhteet yhteistyökumppaneihin

Asetuksen 92 artiklassa vahvistetaan Europolin ulkoista toimintaa sääteleviä puitteita varmistamalla, että Europolin yhteistyö EU:n ulkopuolisten valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa pysyy EU:n ulkopolitiikan ja strategisten painopisteiden mukaisena.

Asetuksen 93 artiklassa vahvistetaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien valtioiden kanssa tehtävälle yhteistyölle erityinen kehys, jossa otetaan huomioon niiden erityinen rooli Schengen-alueen toiminnassa ja turvallisuudessa. Toisin kuin muut kolmannet maat, nämä maat osallistuvat toimiin alueella, jonka sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, ja jakavat vastuun korkean turvallisuustason ylläpitämisestä koko Schengen-alueella. Tämän tiiviin yhdentymisen vuoksi artiklassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa Europolin kanssa laajaa operatiivista integrointia, jollainen ei ole mahdollista kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan yleisen kehyksen puitteissa. Näin ollen näiden maiden kanssa tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan määrätä, että tietyt Europolin tietojenvaihtomekanismit ovat suoraan käytettävissä, että kyseiset maat osallistuvat tiettyihin hallintorakenteisiin ja että osapuolet lähettävät työhön yhteyshenkilöitä, sekä asettaa tietojen jakamiseen ja rahoitusosuuksiin liittyviä vastaavia velvoitteita.

Asetuksen 96 artiklassa päivitetään ja konsolidoidaan puitteet Europolin yhteistyölle yksityisten osapuolten kanssa. Siinä selvennetään edellytyksiä, joiden täyttyessä Europol voi vastaanottaa henkilötietoja suoraan yksityisiltä osapuolilta ja käsitellä niitä, ja vahvistetaan Europolin roolia yksityisten osapuolten ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön edistäjänä. Sen varmistamiseksi, että rikostutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan käyttää tuloksellisesti, Europolin on toimitettava yksityisiltä osapuolilta saadut olennaiset tiedot asianomaisille jäsenvaltioille.

Artiklassa asetetaan rajoituksia henkilötietojen toimittamiselle ja siirtämiselle Europolilta yksityisille osapuolille. Tällaiseen tietojen vaihtoon sovelletaan edelleen tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Siirrettäessä tietoja yksityisille osapuolille, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle tai tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen piiriin kuuluvien maiden ulkopuolelle, sovelletaan erityisehtoja.

Artiklassa selvennetään edelleen Europolin yksityisten osapuolten kanssa tekemän yhteistyön ja rahanpesun selvittelykeskusten tehtävien välistä suhdetta sen varmistamiseksi, että Europolin toiminta ei ole päällekkäistä unionin lainsäädännön nojalla perustetun rahanpesun vastaisen kehyksen kanssa tai häiritse sen toimintaa.

Lisäksi tämä artikla yhdessä 47 artiklan kanssa vahvistaa Europolin roolia luotettavana teknisenä välittäjänä antamalla jäsenvaltioille ja yksityisille osapuolille mahdollisuuden käyttää Europolin infrastruktuuria suojattuun tietojenvaihtoon unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tietojenvaihto koskee Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia, Europolille toimitetaan jäljennös vaihdetuista tiedoista sen operatiivisten ja analyyttisten tehtävien tukemiseksi. Artiklassa myös otetaan käyttöön vahvistettuja läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien velvoitteet raportoida hallintoneuvostolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

VIII luku – Tietosuoja

Asetuksen VIII luvussa vahvistetaan Europolin käsittelytoimia koskevat tärkeimmät tietosuojatakeet ja yhdenmukaistetaan kehys asetuksen (EU) 2018/1725 kanssa. Siinä laaditaan kehys, joka säätelee arkaluonteisten tietojen käsittelyä (100 artikla), säilytysaikoja ja tietojen poistamista (101 artikla), rekisteröityjen oikeuksia, kuten pääsyä tietoihin tai niiden oikaisemista tai poistamista (105 ja 106 artikla), sekä tietosuojan noudattamista koskevaa vastuuta (107 artikla). Sillä vahvistetaan edelleen institutionaalisten suojatoimien rakennetta tietosuojavastaavan ja perusoikeusvastaavan roolien (109 ja 110 artikla), pakollisen perusoikeuskoulutuksen (111 artikla) sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten välisten vahvistettujen valvonta- ja yhteistyömekanismien (112 ja 113 artikla) avulla.

Asetuksen 102 artiklassa luodaan erityiset puitteet henkilötietojen käsittelylle Europolin tutkimus- ja innovointihankkeiden yhteydessä. Tämä kattaa tekoälyjärjestelmiin ja -malleihin liittyvän toiminnan. Säännöksessä asetetaan erityisiä suojatoimia, jotka liittyvät tiettyjen hankkeiden osalta ennakkolupaan, erillisiin käsittely-ympäristöihin, rajoitettuun pääsyyn, käyttötarkoitussidonnaisuuteen tai tietosuojaa koskeviin vaikutustenarviointeihin, ja samalla siinä selvennetään, että kyseisiä vaatimuksia ei sovelleta olemassa olevien välineiden tai voimavarojen kehittämiseen tai käyttöönottoon, jos käsittelyn luonne, laajuus ja tarkoitus säilyvät muuttumattomina.

Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemisen osalta 108 artiklassa säädetään, että Europol voi asianmukaisesti perustelluissa operatiivisesti kiireellisissä tapauksissa aloittaa poikkeuksellisesti tietyt käsittelytoimet kuulematta ennakkoon Euroopan tietosuojavaltuutettua. Tällaisista tapauksista on edelleen tehtävä ennakkoilmoitus Euroopan tietosuojavaltuutetulle, niihin vaaditaan tietosuojavastaavan osallistumista ja vaadittu kuuleminen on toimitettava jälkikäteen Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

Luku IX – Oikeussuojakeinot ja vastuu

Asetuksen IX luvussa vahvistetaan oikeussuojakeinoja ja vastuita koskevia puitteita, jotka täydentävät asetusta (EU) 2018/1725 ja ovat sen mukaisia. Siinä vahvistetaan menettely, jolla Euroopan tietosuojavaltuutettu käsittelee kanteluita (114 artikla), ja annetaan yleisiä säännöksiä vastuusta ja oikeudesta korvauksiin (115 artikla).

X luku – Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä

Asetuksen X luvussa laaditaan järjestelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit valvovat Europolia yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kautta. Siinä määritellään Europolin toimintaa koskevan poliittisen valvonnan mekanismit, mukaan lukien raportointivelvoitteet, tiedonsaanti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun osallistuminen.

Luku XI – Henkilöstö

Asetuksen XI luvussa vahvistetaan Europolin henkilöstöä koskevat säännöt. Siinä säädetään henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta Europolin henkilöstöön ja vahvistetaan Europolin palveluksessa olevat henkilöstöryhmät. Luvussa annetaan myös erityissäännöksiä Europolin operatiivisen asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja uudistamiseksi muun muassa ottamalla tiettyihin tehtäviin henkilöstöä, joilla on kokemusta työskentelystä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa viranomaisissa, ja hyödyntämällä kansallisia asiantuntijoita.

XII luku – Rahoitussäännökset

Asetuksen XII luvussa vahvistetaan Europolin talousarvion suunnittelua, rahoitusta, toteuttamista ja vastuuvelvollisuutta koskeva rahoituskehys. Asetuksen 120 artiklassa vahvistetaan Europolin talousarvioon sovellettavat periaatteet ja määritellään sen tulolähteet, mukaan lukien unionin talousarviosta maksettava rahoitusosuus, Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusosuudet, jos niistä määrätään asiaa koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa, sekä jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet. Siinä määritellään myös keskeisimmät menoluokat ja sallitaan monivuotisten talousarviositoumusten käyttö.

Asetuksen 121 artiklassa säädetään Europolin talousarvion ja henkilöstötaulukon valmistelusta, laatimisesta ja hyväksymisestä. Siinä edellytetään erityisesti, että ennakkoarvioluonnos laaditaan siten, että siinä varmistetaan määrärahojen selkeä eriyttäminen alatoiminnoittain yhtenäisen ohjelma-asiakirjan rakenteen mukaisesti, ja vahvistetaan siten talousarviovarojen, operatiivisten painopisteiden ja odotettujen tuotosten välistä yhteyttä. Lisäksi artiklassa määritellään pääjohtajan, hallintoneuvoston, komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin vastuualueet vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Asetuksen 122 artiklassa annetaan talousarvion toteuttaminen pääjohtajan tehtäväksi.

Asetuksen 123 artiklassa vahvistetaan kirjanpitoon, tilintarkastukseen ja vastuuvapauden myöntämiseen liittyvät järjestelyt, mukaan lukien tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen, tilintarkastustuomioistuimen rooli, lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen hallintoneuvostossa ja vastuuvapausmenettely Euroopan parlamentissa, ja varmistetaan siten unionin taloudellisen vastuuvelvollisuuskehyksen noudattaminen.

Asetuksen 124 artiklassa vahvistetaan puitteet Europolin varainhoitoa koskeville säännöille, jotka on yhdenmukaistettava hajautettuja virastoja koskevan unionin varainhoidon puiteasetuksen kanssa, elleivät operatiiviset vaatimukset edellytä komission hyväksymiä erityisiä poikkeuksia. Sen lisäksi, että artiklassa säädetään avustusten myöntämisestä myös ilman ehdotuspyyntöä, jos tämä on tuensaajien luonteen ja tavoiteltujen operatiivisten tavoitteiden vuoksi perusteltua, artiklassa annetaan Europolille mahdollisuus tukea operatiivista yhteistyötä, mukaan lukien yhteiset tutkintaryhmät, ja tarvittaessa osallistua lainvalvontayhteistyössä tarvittavien välineiden ja infrastruktuurien rahoittamiseen.

XII luku – Erinäiset säännökset

Asetuksen XIII luku sisältää erinäisiä säännöksiä, jotka koskevat Europoliin sovellettavaa oikeudellista, hallinnollista ja vastuuvelvollisuuteen liittyvää kehystä. Siinä annetaan sääntöjä erioikeuksista ja vapauksista, kielijärjestelyistä, läpinäkyvyydestä ja yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin, arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta sekä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ehkäisemisestä ja tutkimisesta. Luvussa säädetään myös Europolin säännöllisestä arvioinnista, Euroopan oikeusasiamiehen selvityksistä sekä Europolin kotipaikkaa ja päätoimipaikkaa koskevista järjestelyistä.

XIV luku – Siirtymäsäännökset

Asetuksen XIV luku sisältää siirtymäsäännökset, jotka ovat tarpeen Europolin oikeusvarmuuden ja keskeytymättömän toiminnan varmistamiseksi asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisen jälkeen. Asetuksen 133 artiklassa vahvistetaan Europolin asema asetuksen (EU) 2016/79 nojalla perustetun viraston oikeudellisena seuraajana kaikkien kansallisesta, unionin ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Siinä säädetään myös, että voimassa olevan oikeudellisen kehyksen korvaaminen ei vaikuta Europolin Europol-yleissopimuksen, päätöksen 2009/371/YOS tai asetuksen (EU) 2016/794 nojalla tekemien yhteistyösopimusten ja käytännön yhteistyöjärjestelyjen pätevyyteen. Nämä välineet pysyvät voimassa ja niitä sovelletaan edelleen, kunnes niiden voimassaolo päättyy tai ne korvataan.

Asetuksen 134 artiklassa säädetään järjestelyistä, joilla säännellään siirtymistä uuteen asetukseen. Artiklalla varmistetaan käynnissä olevan operatiivisen toiminnan jatkuvuus, laillisesti Europolin hallussa olevien tietojen käsittelyn jatkuminen ja henkilötietojen siirtoihin liittyvien lupien voimassaolo. Artiklalla säilytetään myös asetuksen (EU) 2016/794 nojalla hyväksyttyjen päätösten, täytäntöönpanotoimenpiteiden, sääntöjen ja järjestelyjen oikeusvaikutukset siihen asti, kunnes niitä tarkastellaan uudelleen tai muutetaan tai ne korvataan tai kumotaan uuden kehyksen nojalla. Tässä yhteydessä hallintoneuvoston on arvioitava nykyisten säädösten yhteensopivuutta tämän asetuksen kanssa ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet Europolin sisäisen kehyksen mukauttamiseksi tarvittaessa.

XV luku – Muiden voimassa olevien säädösten muuttaminen

Asetuksen XV luku sisältää muutoksia asianmukaisiin unionin välineisiin, joita tarvitaan tämän asetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi. Asetuksen 135 artiklassa säädetään muutoksesta, jolla vahvistetaan Europolin ja eu-LISAn välisen yhteistyön oikeudellista kehystä yhteistä teknistä ja operatiivista etua koskevilla osa-alueilla. Asetuksen 136 artiklalla muutetaan asetusta (EU) 2024/982, jotta Europol voi hyödyntää Prüm II -puitteita.

XVI luku – Loppusäännökset

Asetuksen XVI luvussa vahvistetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt. Siinä vahvistetaan vaiheittainen menettelytapa keskeisten järjestelmien ja voimavarojen operatiivista käyttöönottoa varten, määritellään täytäntöönpanosäädöksiin ja delegoituihin säädöksiin sovellettavat menettelyt ja säädetään asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisesta sekä siihen tehtyjen viittausten jatkuvuudesta.

2026/0165 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol), asetusten (EU) 2018/1726 ja (EU) 2024/982 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla varmistetaan korkea turvallisuustaso rikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä sekä poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteillä.

(2)Sellaisen alueen olemassaolo, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, edellyttää unionin ja jäsenvaltioiden yhteistä vastuuta sisäisen turvallisuuden korkean tason varmistamisesta. Vakavan rikollisuuden, terrorismin ja muiden johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavien rikollisuuden muotojen vaikuttava ehkäiseminen ja torjunta edellyttää vaikuttavaa yhteistyötä, koordinointia ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(3)Vakavaan rikollisuuteen, terrorismiin ja muihin johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittaviin rikollisuuden muotoihin liittyy yhä useammin rajatylittävä ulottuvuus, ja niille on ominaista huomattava monitahoisuus ja sopeutumiskyky. Tällainen rikollinen toiminta synnyttää usein yhteyksiä, jotka eivät välttämättä ole ilmeisiä pelkästä kansallisesta näkökulmasta. Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tällaisten uhkien vaikuttavassa torjunnassa ja edistää johdonmukaista ja vaikuttavaa reagointia koko unionissa, tarvitaan lisää tukea ja koordinointia unionin tasolla.

(4)SEUT-sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin tehtävänä on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja.

(5)Europol perustettiin alun perin 26 päivänä heinäkuuta 1995 solmitulla Europol-yleissopimuksella, ja se sisällytettiin myöhemmin unionin kehykseen neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS 36 . Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 2016/794 37 vahvistettiin Europolin roolia.

(6)Europolin olisi tehtäväänsä toteuttaessaan tuettava jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tietojenvaihdon, operatiivisen analysoinnin ja operatiivisen tuen sekä muiden sen toimivaltaan kuuluvien tukimuotojen kautta. Kun otetaan huomioon sen toimivaltaan kuuluvien rikosten rajatylittävä luonne ja niiden ehkäisemiseen ja torjuntaan osallistuvien toimijoiden moninaisuus, Europolin olisi myös helpotettava vaikuttavaa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja tarvittaessa näiden viranomaisten ja asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten välillä tämän asetuksen mukaisesti.

(7)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vaikuttava tukeminen edellyttää mahdollisuuksia hyödyntää erityisasiantuntemusta, voimavaroja ja palveluja, joita voidaan kehittää, ylläpitää ja asettaa saataville vaikuttavammin ja tehokkaammin unionin tasolla. Europolin olisi sen vuoksi ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti tällaista asiantuntemusta sekä voimavaroja ja palveluja, ja asetettava ne jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville. Näin voitaisiin vahvistaa niiden kykyä vastata yhä monitahoisempiin, teknisesti kehittyneempiin ja luonteeltaan rajatylittävämpiin rikosuhkiin.

(8)Unioniin vaikuttava rikollinen uhkaympäristö muuttuu jatkuvasti. Tietyt rikollisuuden muodot ilmenevät yhä useammin verkkoympäristöjen kautta, mikä luo uusia toiminnallisia haasteita lainvalvontaviranomaisille. Sukupuolistuneeseen väkivaltaan sisältyy enenevässä määrin teknologiaan perustuvia rikollisen toiminnan muotoja, ja se leviää yli rajojen. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö mahdollistaa tällaisen toiminnan toteuttamisen, edistämisen, vahvistamisen tai levittämisen eri lainkäyttöalueilla, ja siihen liittyy usein uhreja, rikoksentekijöitä, palveluntarjoajia, todisteita ja asiaankuuluvia tietoja, jotka sijaitsevat eri jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2024/1385 38 tunnustetaan naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta erilliseksi osa-alueeksi, joka edellyttää koordinoituja toimia kaikkialla unionissa. Tällaiset rikokset voivat näin ollen vahingoittaa unionin politiikan piiriin kuuluvia yhteisiä etuja, kuten naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, rikoksen uhrien suojelua ja perusoikeuksien turvaamista. Sukupuoleen perustuvan väkivallan tunnustaminen unionin oikeuden mukaiseksi erilliseksi rikolliseksi ilmiöksi kuvastaa tarvetta puuttua näihin rikoksiin johdonmukaisesti kaikkialla unionissa. Sukupuolistuneen väkivallan torjumiseksi tarvittavat vaikuttavat toimet voivat edellyttää rikollisen toiminnan eri muotoihin liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen yhdistämistä, useisiin lainkäyttöalueisiin vaikuttavien tapausten välisten yhteyksien tunnistamista ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön tiivistämistä. Näin ollen sukupuolistunut väkivalta olisi sisällytettävä Europolin toimivaltaan kuuluvien vakavan rikollisuuden muotojen luetteloon.

(9)Europolin olisi hyödynnettävä täysimääräisesti tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviä, voimavaroja ja välineitä voidakseen puuttua rikoksiin, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan kuuluviin rikollisuuden muotoihin ja ovat osa uhkaa, johon liittyy hybridiulottuvuus, tai edistävät kyseistä uhkaa tai ovat kytköksissä sellaiseen. Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen hybridiulottuvuus ei saisi vaikuttaa Europolin kykyyn tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tietojenvaihdon, operatiivisen analysoinnin, operatiivisen yhteistyön ja muiden sen toimivaltaan kuuluvien tukimuotojen avulla.

(10)Europolin olisi toimittava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tukena, eikä sen tulisi itse käyttää pakkokeinoja tai toteuttaa tutkintatoimenpiteitä. Näin ollen tässä asetuksessa olisi vahvistettava selkeät säännöt Europolin toimivallasta, tehtävistä ja toiminnasta ja varmistettava samalla perusoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien oikeus henkilötietojen suojaan.

(11)Koska Europolin operatiivinen tukitoiminta on laajentunut ja monipuolistunut, on tarpeen varmistaa Europolin tarjoaman operatiivisen tuen eri muotojen keskinäinen yhdenmukaisuus, täydentävyys ja operatiivinen jatkuvuus. Siksi Europolin toimintakehyksen olisi mahdollistettava, että sen operatiiviset välineet, erityisasiantuntemus ja tukirakenteet toimivat yhdennetysti ja toisiaan vahvistaen ja että ne ovat edelleen riittävässä määrin mukautettavissa muuttuviin operatiivisiin tarpeisiin, teknologiseen kehitykseen ja uusiin turvallisuusuhkiin.

(12)Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin rajatylittävä ja yhteen kietoutunut luonne edellyttää yhteyksien, toimintamallien ja kehityksen tunnistamista eri lainkäyttöalueilla ja rikollisen toiminnan osa-alueilla. Rikostietojen pirstaleisuus tai epätäydellisyys voi luoda toiminnallisia katvealueita, joita ylikansalliset rikollisverkostot ja terroristit voivat hyödyntää. Europol tuo yhteen useilta unionin jäsenvaltioiden tai sen ulkopuolisten valtioiden viranomaisilta ja muista lähteistä peräisin olevia tietoja ja rikostiedustelutietoja, joten sillä on ainutlaatuinen asema rikosuhkia, operatiivista kehitystä ja uusia turvallisuusriskejä koskevan yhteisen strategisen analysoinnin kehittämisessä.

(13)Jotta strategisen analysoinnin muuntaminen vaikuttaviksi toimiksi voidaan varmistaa, Europolin analyysituotteilla olisi tuettava painopisteiden määrittämistä, resurssien kohdentamista ja operatiivisen toiminnan suunnittelua unionin ja kansallisella tasolla, myös Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa. Niillä olisi myös tuettava komissiota ja jäsenvaltioita riskinarviointien tekemisessä ja Schengen-kehyksen täytäntöönpanon todentamisessa.

(14)Unionin yhteisen analyyttisen strategiakuvan tuottamisen olisi oltava Europolin, jäsenvaltioiden ja asianomaisten unionin toimielinten, elinten, operaatioiden, toimistojen ja virastojen jaettu vastuu, ja niiden olisi annettava tarvittavat tiedot kyseisten analyysituotteiden valmistelua varten omien toimeksiantojensa ja sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi Europolin olisi tuettava yhteisten analyysimenetelmien ja -standardien kehittämistä ja käyttöä, erityisesti unionin tason uhka-arviointeja varten, jotta voidaan vahvistaa rikostiedusteluanalyysien vertailukelpoisuutta, yhteentoimivuutta ja johdonmukaisuutta unionin tasolla.

(15)Europolin strategisissa analyyseissä ja uhka-arvioinneissa olisi tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota unionin lähinaapurustoon ja erityisesti ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden tilanteeseen. Tällaisiin analyyseihin voi sisältyä arviointeja kyseisten kumppanien kyvystä ehkäistä ja torjua vakavaa rikollisuutta ja terrorismia. Strategisiin analyyseihin ja uhka-arviointeihin olisi saatava lisätietoa EU:n ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta, joiden omia kansallisia vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä uhka-arviointeja kehitetään unionin rahoittamien hankkeiden tuella.

(16)Tuomalla yhteen ja analysoimalla useista lähteistä peräisin olevia tietoja ja rikostiedustelutietoja Europol voi tunnistaa yhteyksiä, jotka eivät ole ilmeisiä yhden jäsenvaltion näkökulmasta ja jotka saattavat edellyttää kansallisen tason tutkintatoimia. Koska vastuu rikostutkinnan suorittamisesta on jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, Europolin olisi voitava toimivaltansa rajoissa pyytää kyseisiä viranomaisia arvioimaan ilman aiheetonta viivytystä tarvetta käynnistää, suorittaa tai koordinoida Europolin toimivaltaan kuuluviin rikollisuuden muotoihin liittyviä tutkintatoimia. Lisäksi Europolin olisi voitava esittää tällainen pyyntö myös silloin, kun rikollisen toiminnan kohteena on ensisijaisesti yksi jäsenvaltio, mutta sillä voi olla vaikutuksia unionin sisäiseen turvallisuuteen. Yhteen jäsenvaltioon keskittynyt rikollinen toiminta voi silti olla osa laajempia rikosilmiöitä tai aiheuttaa riskejä ja haavoittuvuuksia, jotka ulottuvat kansallisten rajojen ulkopuolelle, minkä vuoksi sitä on tarkasteltava laajemmin unionin näkökulmasta.

(17)Europolin esittämien rikostutkinnan käynnistämistä, toteuttamista tai koordinointia koskevista pyynnöistä seuraavat vaikuttavat oikeudelliset toimenpiteet voivat edellyttää oikeudellista koordinointia ja yhteistyötä unionin tasolla. Näin ollen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1727 39 perustetulle Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle, jäljempänä ’Eurojust’, olisi ilmoitettava viipymättä tällaisista pyynnöistä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemistä jatkopäätöksistä. Tarkoituksena on antaa Eurojustille mahdollisuus helpottaa oikeudellisia jatkotoimenpiteitä, varmistaa lainvalvonnan ja syytetoimien yhdenmukaisuus unionin tasolla ja hoitaa tehtävänsä mainitun asetuksen mukaisesti.

(18)Europolin toiminnan operatiivinen johdonmukaisuus on olennaisen tärkeää, jotta Europolin toimivaltaan kuuluvaan vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja muihin rikollisuuden muotoihin voidaan reagoida yhtenäisesti. Koska rikolliset uhat ovat enenevissä määrin sidoksissa toisiinsa ja rikollisen toiminnan monitahoisuus lisääntyy, Europolin olisi varmistettava tietojen, rikostiedustelun ja operatiivisen tuen koordinoitu käsittely kaikissa viraston rakenteissa ja erityisasiantuntemuksen osa-alueilla. Näin ollen Europolin olisi ylläpidettävä pysyvää operaatio- ja analyysipalvelua varmistaakseen toimintansa koordinoinnin ja johdonmukaisuuden ja tukeakseen jäsenvaltioita monialaisessa operatiivisessa reagoinnissa unionin tasolla.

(19)Useat Europolin toimivaltaan kuuluvat rikollisuuden muodot edellyttävät tiettyä asiantuntemusta, operatiivisia voimavaroja ja tukea, joiden organisointi ja ylläpito toteutuu vaikuttavimmin unionin tasolla. Näin ollen Europolin olisi ylläpidettävä erikoistuneita unionin asiantuntijakeskuksia osana organisaatiorakennettaan osa-alueilla, joilla on erityistä merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta. Keskusten olisi oltava kiinteä osa Europolin organisaatiorakennetta, ja niiden olisi edistettävä Europolin tehtävien hoitamista omilla asiantuntemusaloillaan. Ne eivät saisi olla erillisiä oikeushenkilöitä. Näiden keskeisten voimavarojen jatkuvuuden ja vakauden varmistamiseksi tällaisten keskusten perustamisesta olisi päätettävä tällä asetuksella. Hallintoneuvoston olisi määriteltävä keskusten organisaatiomuoto, erityistehtävät, kokoonpano ja toiminta operatiivisten tarpeiden ja muuttuvien turvallisuusuhkien perusteella.

(20)Rikollista toimintaa, johon liittyy hybridiulottuvuus, voi esiintyä kaikissa Europolin toimivaltaan kuuluvissa rikollisuuden muodoissa. Näin ollen kaikkien keskusten olisi osallistuttava tällaisten rikosten ehkäisemiseen ja torjuntaan niiden omalla erikoisalalla myös silloin, kun rikollinen toiminta on osa uhkaa, johon liittyy hybridiulottuvuus, tai se edistää kyseistä uhkaa tai on kytköksissä sellaiseen.

(21)Koska Europol toimii operatiivisessa ympäristössä, jolle ovat yhä ominaisempia muuttuvat rikolliset rakenteet ja useiden rikollisuuden alojen lähentyminen, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vaikuttava tukeminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja koordinointia keskusten ja Europolin muiden organisaatiorakenteiden välillä. Näin ollen keskusten olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä ja yhdistettävä asiantuntemustaan, jotta voidaan tukea monialaista operatiivista reagointia laajoihin uhkiin. Tehtävien osoittaminen tietylle keskukselle tämän asetuksen nojalla ei saisi estää muiden keskusten tai organisaatiorakenteiden osallistumista näiden tehtävien suorittamiseen, jos operatiiviset tarpeet sitä edellyttävät.

(22)Ylikansallisten vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden verkostojen aiheuttamiin, entistä vakavampiin uhkiin puuttumiseksi Europolin olisi annettava jäsenvaltioille erityisesti Euroopan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen kautta operatiivista, analyyttistä, teknistä ja rikosteknistä tukea vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden muotojen kuten laittoman huumausainekaupan, ampuma-ase- ja räjähdekaupan sekä ympäristörikollisuuden ja omaisuusrikollisuuden torjumiseksi, mukaan lukien monitahoisissa rajatylittävissä tutkintatoimissa.

(23)Unioniin vaikuttava terroriuhka muuttuu edelleen toimijoiden, menetelmien ja keinojen osalta muun muassa verkkoympäristöjen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen myötä. Vaikuttava terrorismin torjunta edellyttää, että Europol tarjoaa Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen kautta jäsenvaltioille operatiivista, analyyttistä, teknistä ja rikosteknistä tukea, jotta ne voivat torjua terroritoimintaa, mukaan lukien terrorismin rahoittaminen, verkossa tapahtuva radikalisoituminen, terroristisen sisällön levittäminen verkossa tai fyysisten hyökkäysten ehkäiseminen. Europolin olisi tuettava myös kriisinhallintamekanismien koordinointia unionin tasolla.

(24)Talousrikollisuus heikentää unionin talouden, rahoitusjärjestelmän ja oikeusjärjestyksen eheyttä ja on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin keskeinen mahdollistaja. monitahoisten rahoitusjärjestelyjen, kryptovarojen ja digitaalisten rahoitusteknologioiden käyttö vaikeuttaa entisestään rikoksella saatujen varojen havaitsemista, tutkintaa ja jäljittämistä. Tämä edellyttää pysyvää erityisasiantuntemusta ja erityisvoimavaroja unionin tasolla. Europolin olisi sen vuoksi annettava erityisesti Euroopan talousrikoskeskuksen kautta jäsenvaltioille ja asiaankuuluville unionin elimille, toimistoille ja virastoille, kuten neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 40 perustetulle Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO), erityistukea talousrikostutkintoihin, varojen jäljittämiseen ja takaisinhankintaan, kryptovarojen ja digitaalisten rahoitusteknologioiden osalta sekä rikollisten rahoitusjärjestelyjen ja liiketoimien tunnistamiseen ja analysointiin.

(25)Jotta Europol voisi tukea vaikuttavasti kansallisia varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja varojen jäljittämisessä ja takaisinhankinnassa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Europolilla on tosiasiallinen pääsy omaisuuden jäljittämisen ja tunnistamisen kannalta tarpeellisiin tietoihin. Jos Europol havaitsee analysointitoimintansa perusteella välittömän vaaran siitä, että jäljitetty ja tunnistettu omaisuus katoaa, sen olisi voitava pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia ryhtymään välittömiin toimiin.

(26)Kyberrikollisuus ja kyberavusteinen rikollinen toiminta ovat keskeinen osa unionin sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavaa uhkaympäristöä. Kyberrikollisuus palveluna ‑toimintamallin yleistyminen helpottaa kehittyneiden välineiden ja palvelujen käyttöä monenlaisten rikollis‑ ja terroristitoimijoiden keskuudessa ja lisää siten kyberavusteisen rikollisen toiminnan laajuutta ja vaikutuksia. Europolin olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita erityisesti Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksensa kautta kyberrikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa, kyberhyökkäyksiin reagoimisessa sekä rikollisen toiminnan kasvavan digitaalisen ulottuvuuden käsittelemisessä kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla rikollisuuden aloilla. Europolin olisi myös osallistuttava teknisten erityisvoimavarojen kehittämiseen ja käyttöönottoon erityisesti digitaalisen forensiikan sekä salatun datan laillisen saatavuuden, käsittelyn ja analysoinnin osa-alueilla. Tällaiset voimavarat edellyttävät asiantuntemusta ja resursseja, joita voidaan tarjota vaikuttavammin unionin tasolla.

(27)Kyberpoikkeamat, joiden epäillään olevan rikollista alkuperää, erityisesti kiristyshaittaohjelmiin liittyvät poikkeamat, edellyttävät usein sekä kyberturvallisuus‑ että lainvalvontatoimia. Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen olisi sen vuoksi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/881 41 perustetun Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa kyberturvallisuuteen, kyberuhkiin ja kyberpoikkeamiin, joiden epäillään olevan rikollista alkuperää, liittyvissä kysymyksissä ja keskityttävä erityisesti kiristyshaittaohjelmiin liittyviin poikkeamiin, muun muassa ENISAn kiristyshaittaohjelmia käsittelevän neuvontapalvelun kautta. Tällaisella yhteistyöllä olisi tuettava vaikuttavaa koordinointia, tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä synergioiden kehittämistä kyberturvallisuus‑ ja lainvalvontayhteisöjen välillä.

(28)Maahantulijoiden salakuljetus ja ihmiskauppa ovat merkittäviä rajatylittävän rikollisen toiminnan muotoja, jotka vaarantavat ihmishenkiä, heikentävät unionin muuttoliike‑ ja rajaturvallisuuspolitiikkaa ja tuottavat järjestäytyneille rikollisverkostoille huomattavia voittoja. Europolin yhteydessä toimivan muuttajien salakuljetuksen eurooppalaisen torjuntakeskuksen olisi varmistettava unionin tasolla pysyvä erityisasiantuntemus ja erityisvoimavarat maahantulijoiden salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunnan tukemiseksi. Europolin olisi tuettava jäsenvaltioita erityisesti kyseisen keskuksen kautta maahantulijoiden salakuljetusreittien ja rikollisten avustusverkostojen purkamisessa. Europolin olisi myös tuettava ihmiskaupan uhrien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamista ja varmistettava yhteistyö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/36/EU 42 tarkoitetun ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin kanssa.

(29)Rikollisuusuhkien muuttuminen ja operatiiviset tarpeet voivat poikkeuksellisissa olosuhteissa edellyttää sellaisten uusien keskusten perustamista, jotka keskittyvät erityisasiantuntemusta tai unionin tason koordinoituja toimia edellyttäviin osa-alueisiin. Pääjohtajan olisi arvioitava jatkuvasti operatiivista kehitystä, voimavaratarpeita ja uusia rikollisuuden aloja sekä tarvittaessa todettava, että uusia keskuksia on tarpeen perustaa. Uusia keskuksia olisi perustettava ainoastaan silloin, kun on olemassa jatkuva operatiivinen tarve, johon ei voida vastata asianmukaisesti Europolin nykyisillä organisaatiorakenteilla. Tällaisia uusia keskuksia olisi myös voitava mukauttaa, yhdistää tai lakkauttaa, jos se on tarpeen muuttuvien operatiivisten vaatimusten huomioon ottamiseksi. Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kehys keskusten perustamiselle, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat uusien keskusten perustamista, mukauttamista, yhdistämistä tai lakkauttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 43 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)Keskusten olisi toiminnassaan tehtävä tiivistä yhteistyötä unionin tasolla perustettujen samankaltaisten erityisrakenteiden, kuten Eurojustin rikosoikeudellisten asioiden asiantuntijakeskusten ja tulevan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU:n torjuntakeskuksen, kanssa kunkin rakenteen toimivallan puitteissa. Yhteistyöllä olisi edistettävä keskinäistä täydentävyyttä, päällekkäisten toimien välttämistä sekä erityisasiantuntemuksesta ja erityisvoimavaroista saatavan operatiivisen hyödyn maksimointia.

(31)Korkean riskin rikollisverkostojen ja monitahoisten rajatylittävien rikollisuusilmiöiden tutkinta edellyttää jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta jäsenneltyjä mutta joustavia operatiivisen yhteistyön muotoja. Operatiiviset toimintaryhmät tarjoavat Europolin tuella kehyksen, jossa tutkintatoimet, operatiivinen asiantuntemus ja rikostiedustelutieto voidaan keskittää ensisijaisiin kohteisiin. Europolin olisi sen vuoksi osallistuttava operatiivisiin toimintaryhmiin, mahdollistettava operatiivinen koordinointi, helpotettava tietojenvaihtoa ja analysointia sekä tarjottava operatiivista, teknistä, analyyttistä ja rikosteknistä erityistukeaan. Operatiiviset toimintaryhmät olisi tarvittaessa sisällytettävä EMPACTin toimintaan. Jos operatiiviset havainnot osoittavat, että tarvitaan oikeudellista koordinointia, Europolin olisi varmistettava asiaankuuluvien tietojen toimittaminen Eurojustille oikeaan aikaan, jotta se voi hoitaa toimeksiantonsa vaikuttavasti asetuksen (EU) 2018/1727 mukaisesti.

(32)Yhteiset tutkintaryhmät tarjoavat jäsennellyn kehyksen koordinoiduille tutkintatoimille, yhteiselle operatiiviselle suunnittelulle ja todisteiden käyttämiselle yhteisessä tutkintaympäristössä. Europolin olisi näin ollen voitava tukea sen toimivaltaan kuuluvia rikoksia käsitteleviä yhteisiä tutkintaryhmiä antamalla niiden käyttöön rikostiedustelutietoa, analyyttistä asiantuntemusta ja operatiivisia erityisvoimavaroja sekä helpottamalla operatiivista koordinointia, jos sillä vahvistetaan yhteisiä tutkintatoimia. Jos operatiiviset havainnot osoittavat, että tarvitaan oikeudellista koordinointia, Europolin olisi varmistettava asiaankuuluvien tietojen toimittaminen Eurojustille oikeaan aikaan, jotta se voi hoitaa toimeksiantonsa vaikuttavasti asetuksen (EU) 2018/1727 mukaisesti.

(33)Jotta Europol voisi antaa vaikuttavaa operatiivista tukea jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, sen on voitava asettaa asiantuntemuksensa, voimavaransa ja tukensa saataville siellä, missä operatiivista toimintaa toteutetaan. Europolin olisi näin ollen voitava lähettää henkilöstöään antamaan analyyttistä, operatiivista, teknistä ja rikosteknistä tukea suoraan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Tällaisella henkilöstön lähettämisellä olisi tuettava erityisesti laajoja ja monitahoisia tutkintatoimia, operatiivista koordinointitoimintaa ja merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia. Henkilöstön lähettämisellä olisi myös edistettävä lainvalvontatoiminnan ja unionin ulkorajoilla toteutettavan toiminnan johdonmukaisuutta siten, että kukin viranomainen toimii toimivaltansa rajoissa. Europolin henkilöstön lähettämisellä olisi erityisesti avustettava seulontaviranomaisia tarkastusten suorittamisessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1356 44 mukaisesti, tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 45 perustettua Frontexia ja kyseisen asetuksen mukaista muuttoliikkeen hallintatoimintaa sekä tuettava rajaturvallisuudesta vastaavia viranomaisia niiden suorittaessa unionin ulkorajoilla turvallisuustarkastuksia Europolin tietojen avulla. Europolin henkilöstön lähettämisen vaikuttavuus riippuu jäsenvaltioiden oikea-aikaisesta ja aktiivisesta tuesta. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että Europolin lähettämällä henkilöstöllä on tarvittaessa ja asianmukaisissa tapauksissa suojattu pääsy operatiivisiin kohteisiin, tietoihin ja teknisiin laitteisiin, sekä helpotettava koordinointia ja integroitumista kansallisiin operatiivisiin ryhmiin.

(34)Europol voi tietyissä tilanteissa tarvita pitkälle erikoistuneiden asiantuntijoiden tilapäistä siirtämistä palvelukseensa vastatakseen erityisiin operatiivisiin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuvien erikoistuneiden operatiivisten ja teknisten reservien ylläpitäminen auttaa varmistamaan, että tällaista asiantuntemusta on tarvittaessa saatavilla. Samalla näiden asiantuntijoiden erityisosaaminen ja kokemus ovat edelleen olennaisen tärkeitä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi. Sen vuoksi tarvitaan tasapainoinen lähestymistapa, jonka avulla Europol voi hyödyntää tätä asiantuntemusta erityisiin operatiivisiin tarpeisiin ja samalla säilyttää jäsenvaltioiden operatiiviset voimavarat. Näistä reserveistä tehtävät tilapäiset siirrot tarjoavat vaikuttavan keinon tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(35)Europolin operatiivisen tuen hyödyllisyys riippuu siitä, kuinka tiiviisti se on integroitu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaan. Tällainen integrointi edellyttää vahvoja kansallisia koordinointirakenteita, jotka voivat toimia aitona yhteyspintana Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Europolin kansallisilla yksiköillä on keskeinen rooli Europolin ja kyseisten viranomaisten välisen yhteistyön varmistamisessa ja tietojenvaihdon helpottamisessa. Niiden olisi myös osallistuttava Europolin tukea vaativien kansallisten operatiivisten painopisteiden ja voimavaroihin liittyvien tarpeiden määrittämiseen, helpotettava jäsenvaltioiden osallistumista Europolin analyyttisten ja strategisten arvioiden laatimiseen sekä autettava varmistamaan Europolin tuen vaikuttava koordinointi kansallisella tasolla. Europolin yhteyshenkilöiden olisi helpotettava merkittävällä tavalla suoraa yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa muun muassa nopean tietojenvaihdon ja rajatylittävien operatiivisten yhteyksien tunnistamisen avulla.

(36)Europolin kansallisten yksiköiden olisi myös otettava vahvempi rooli sen varmistamisessa, että EMPACTin operatiivinen potentiaali hyödynnetään kaikilta osin, sekä puututtava nykyisiin koordinointivajeisiin, jotka estävät unionin tason painopisteiden ja kansallisten tarpeiden vaikuttavan yhteensovittamisen. Tätä varten Europolin kansallisten yksiköiden olisi muututtava keskeisiksi operatiivisiksi rakenteiksi, joiden yhteydessä toimii niiden kansallinen EMPACT-tukiryhmä, joka vastaa operatiiviseen toimintaan osallistumisen helpottamisesta ja kansallisten panosten sovittamisesta EMPACTin painopisteisiin.

(37)Jotta Europolin operatiivista, analyyttistä, teknistä ja rikosteknistä tukea voidaan hyödyntää vaikuttavasti kansallisissa tutkintatoimissa, tuki on mukautettava kansallisiin tarpeisiin ja menettelyihin. Jotta Europolin tuki voidaan ottaa nopeasti käyttöön ja sovittaa kansallisen tason operatiivisiin tarpeisiin ja menettelyvaatimuksiin, kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava Europolin kansallisen yksikön yhteyteen Europolin tukitoimisto. Näiden toimistojen olisi helpotettava rikostiedustelutiedon, analysointivälineiden, digitaalisten ja rikosteknisten teknologioiden sekä operatiivisen asiantuntemuksen suoraa hyödyntämistä käynnissä olevissa kansallisissa tutkintatoimissa. Tukitoimistojen olisi myös autettava varmistamaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää vaikuttavasti Europolin tuottamia operatiivisia tuotoksia vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa.

(38)Europolin tukitoimistoissa olisi työskenneltävä Europolin henkilöstöä, joka on käynyt läpi jäsennellyn urapolun ja hankkinut kokemusta jäsenvaltion toimivaltaisissa viranomaisissa ennen Europolin palvelukseen tuloa. Europolissa työskentelyn jälkeen henkilöstö siirrettäisiin takaisin kansalliseen organisaatioon. Tällainen rotaatiomalli on olennaisen tärkeä sen varmistamiseksi, että Europolissa hankittu asiantuntemus saadaan vaikuttavasti jälleen kansallisen järjestelmän käyttöön ja että Europolin tuen integroinnista vastaa Europolin henkilöstö, joka tuntee operatiiviselta kannalta sen oikeudellisen, toiminnallisen ja organisatorisen kehyksen, jossa asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toimivat. Tällaisen Europolin henkilöstön olisi raportoitava sekä Europolille että jäsenvaltiolle, johon Europolin tukitoimisto on perustettu. Europolin tukitoimistojen perustaminen ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisiin tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Jotta rotaatioon perustuva Europolin tukitoimistojen henkilöstömalli olisi vaikuttava, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan henkilöstön paluuta kansallisten viranomaisten palvelukseen sen jälkeen, kun heidän tehtävänsä kyseisessä toimistossa on päättynyt. Tämä edellyttää sellaisten hallinnollisten, organisatoristen ja urakehitykseen liittyvien esteiden poistamista, jotka voisivat haitata liikkuvuutta kansallisten viranomaisten ja Europolin välillä, jotta tällainen liikkuvuus tunnustetaan olennaiseksi osaksi henkilöstön ammatillista urakehitystä.

(39)Jotta Europol voisi toimia unionin rikostietokeskuksena, sen olisi voitava käsitellä tietoja, jotka se on saanut eri lähteistä tai hakenut itse suoraan julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kunhan tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä ja suojatoimia noudatetaan. Europolin vaikuttavaan tiedonhankintaan julkisesti saatavilla olevista lähteistä kuuluu erityisesti verkkohakukoneiden käyttö, mukaan lukien henkilötietojen syöttäminen niihin. Tällaista henkilötietojen syöttämistä ei tulisi pitää tässä asetuksessa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 46 tarkoitettuna henkilötietojen toimittamisena tai siirtämisenä yksityisille osapuolille.

(40)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Europol saa tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot oikeaan aikaan, myös jäsenneltyjen, suojattujen ja automatisoitujen tietojenvaihtomekanismien avulla. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi perustettava asianmukaiset kansalliset datansyöttöratkaisut ja pidettävä niitä yllä, jotta asiaankuuluvia tietoja voidaan syöttää jäsennellysti Europolin palveluihin ja välineisiin ja samalla varmistaa datan laatu, täydellisyys ja oikea-aikaisuus.

(41)Europolin toimintamalli perustuu edelleen vahvasti tietojen omistajuuden periaatteeseen, jonka mukaan jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet, operaatiot, toimistot ja virastot, kolmannet maat sekä kansainväliset järjestöt, jotka toimittavat tietoja Europolille, säilyttävät määräysvallan tietojen käsittelyn tarkoituksen ja edellytysten suhteen. Kyseinen periaate on keskinäisen luottamuksen kulmakivi, kun Europolin kanssa vaihdetaan tietoja, ja sillä varmistetaan, että tietoja käytetään tiukasti niiden toimittajan määrittämän tarkoituksen mukaisesti.

(42)Europolin olisi voitava käsitellä henkilötietoja siinä määrin kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen, että henkilötietoja käsitellään ainoastaan tässä asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin. Asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistetaan säännöt luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä. Europolin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EU) 2018/1725, jota täydentävät tämän asetuksen erityissäännöt.

(43)Europol toimii dataympäristössä, jolle ovat ominaisia suuret määrät eri tyyppistä dataa, joka on usein peräisin useista lähteistä ja erilaisista operatiivisista yhteyksistä. Huomattava osa näistä tiedoista saadaan jäsentämättömässä muodossa, minkä vuoksi niiden luokittelu ennalta määriteltyihin rekisteröityjen ryhmiin on vaikeaa tai toisinaan jopa mahdotonta. Tämä vastaa nykyaikaisen lainvalvonnan todellisuutta, jossa tietojen poimiminen laajoista ja jäsentämättömistä tietoaineistoista on yksi lainvalvontaviranomaisten keskeisistä operatiivisista tehtävistä. Tässä yhteydessä Europoliin sovellettavat rekisteröityjen ryhmittelyä koskevat säännöt olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU) 2018/1725 kanssa. Europolin olisi sen vuoksi vain soveltuvissa tapauksissa ja mahdollisuuksien mukaan erotettava selkeästi toisistaan liitteessä II lueteltuihin eri rekisteröityjen ryhmiin liittyvät henkilötiedot. Samalla olisi varmistettava operatiivinen vaikuttavuus ja noudatettava kaikilta osin tietosuojatakeita ja ‑periaatteita, kuten tietojen minimoinnin ja käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteita.

(44)Henkilötietojen luokittelu on dynaaminen prosessi, joka voi muuttua uusien tutkintavihjeiden ja tietojen tullessa saataville. Henkilötietojen, joita ei aluksi pidetä merkityksellisinä liitteessä II tarkoitettuun rekisteröityjen ryhmään sisällyttämisen kannalta, voidaan myöhemmässä käsittelyssä todeta olevan operatiivisesti merkityksellisiä tai liittyvän käynnissä oleviin tutkintoihin. Jos liitteessä II lueteltuihin eri rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja ei ole mahdollista erottaa selkeästi toisistaan tai jos Europolin on käsiteltävä muita kuin liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja, Europolin olisi ilmoitettava asiasta tietosuojavastaavalleen. Tällaiset henkilötiedot olisi poistettava välittömästi sen jälkeen, kun käsittelyn tarkoitus on saavutettu.

(45)Europolin tehtävien vaikuttava suorittaminen ja tietojen käsittely edellyttävät palvelujen ja välineiden kehittämistä ja käyttöä. Palvelut ja välineet olisi perustettava ja niitä olisi hallinnoitava siten, että ne ovat vaikuttavia ja tehokkaita ja täyttävät sovellettavat tietosuoja‑ ja turvallisuusvaatimukset.

(46)Jotta tietoja voidaan ristiintarkistaa jo olemassa olevaan Europolin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tallentamaan ja luokittelemaan dataan nähden, on tarpeen perustaa Europolin ristiintarkistuspalvelu tukemaan Europolin tavoitteiden saavuttamista ja tehtävien suorittamista sekä helpottamaan jäsenvaltioiden ja muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen välistä tietojenvaihtoa. Jotta kyseinen palvelu toimisi vaikuttavasti ja tehokkaasti, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asianhallintajärjestelmien olisi oltava yhteentoimivia kyseisen palvelun kanssa ja teknisesti yhdistettyjä siihen. Teknisen tehokkuuden maksimoimiseksi ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi unionin nykyisten tietojärjestelmien kanssa Europolin ristiintarkistuspalvelussa olisi, jos se on teknisesti toteutettavissa, käytettävä uudelleen ja mukautettava eu-LISAn kehittämiä nykyisiä teknologioita ja komponentteja, mukaan lukien yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun (yhteinen BMS) perustana oleva teknologia, palvelun biometrisiä vertailutoimintoja varten. Tällaisen teknologian uudelleenkäytöllä ja mukauttamisella olisi pyrittävä ainoastaan teknisiin, operatiivisiin ja kustannustehokkuutta koskeviin tavoitteisiin, kuten mittakaavaetujen saavuttamiseen ja päällekkäisten investointien välttämiseen. Se ei saisi vaikuttaa olemassa oleviin hallintojärjestelyihin, käyttöoikeuksiin, tietojen omistajuuteen, yhteentoimivuusarkkitehtuureihin, unionin elinten, toimistojen ja virastojen väliseen tehtävänjakoon eikä unionin oikeuden mukaisiin lainsäädännöllisiin edellytyksiin, jotka koskevat tietoihin pääsyä.

(47)Henkilötietojen käsittely Europolin ristiintarkistuspalvelussa edellyttää, että määritellään täsmällinen ja tyhjentävä luettelo tietoryhmistä sen varmistamiseksi, että käsittely on edelleen tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin tehtävien suorittamiseksi ja että yksilöiden oikeuksia suojataan sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Näiden tietoryhmien tiedostomuodoista, mukaan lukien palveluun tehtävissä hauissa käytettävistä tunnistettavissa olevista esineistä tai multimediatiedoista, olisi säädettävä täytäntöönpanosäädöksellä.

(48)Palvelun vaikuttavuuden varmistaminen ja rajatylittävän yhteistyön tukeminen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa edellyttävät, että jäsenvaltiot ja Europol lataavat asiaankuuluvan datan Europolin ristiintarkistuspalveluun järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti. Samalla on huolehdittava tarvittavista suojatoimista jäsenvaltioiden turvallisuuteen liittyvien keskeisten etujen ja yksilöiden oikeuksien suojaamiseksi. Kun kaikki uusi palveluun ladattu data ristiintarkistetaan järjestelmällisesti jo tallennettuun dataan nähden tapausten välisten yhteyksien tunnistamiseksi, Europol voi tukea jäsenvaltioita rajatylittävissä tutkintatoimissa.

(49)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten järjestelmälliset haut Europolin ristiintarkistuspalvelusta ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat lainvalvontatoimijat kaikkialla unionissa käyttävät palvelua vaikuttavasti, ja näin parantavat vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa. Samalla olisi varmistettava, että tietoihin pääsyyn sovelletaan tiukkoja edellytyksiä ja suojatoimia yksilöiden oikeuksien suojaamiseksi ja tietojen omistajuuden periaatteen noudattamiseksi.

(50)Jotta Europol voisi tukea vaikuttavasti rajatylittäviä tutkintatoimia ja operatiivista toimintaa, on tarpeen perustaa Europolin analysointiympäristö suojatuksi tekniseksi ja operatiiviseksi alustaksi datan tallentamista, käsittelyä, analysointia ja visualisointia varten. Europolin analysointiympäristön olisi tuettava Europolin tehtävien suorittamista helpottamalla jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, yksityisiltä osapuolilta tai muista lähteistä tämän asetuksen mukaisesti saadun datan operatiivista analysointia.

(51)Yksilöiden oikeuksien suojaamiseksi Europolin analysointiympäristön dataan, mukaan lukien analyysihankkeisiin kuuluvina tallennettu data, kohdistuviin hakuihin ja pääsyyn olisi sovellettava tiukkoja käyttöoikeusedellytyksiä ja tietosuojatakeita. Samalla valtuutetuilla yksiköillä olisi tosiasiallisesti oltava mahdollisuus tehdä dataan hakuja ja saada välillinen pääsy dataan vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan edistämiseksi.

(52)Jäsenvaltioiden yhteisen operatiivisen analysoinnin tukemiseksi poliisin jaetun data-avaruuden olisi hyödynnettävä Europolin analysointiympäristön voimavaroja. Näihin kuuluvat tarvittaessa kehittyneet analysointivälineet ja ‑moduulit, kuten biometristen tietojen käsittelyn ja vertailun mahdollistavat välineet ja moduulit, sekä julkisesti saatavilla olevista lähteistä peräisin olevan datan keräämistä ja analysointia tukevat toiminnot. Tällaisten voimavarojen saatavuuden poliisin jaetussa data-avaruudessa olisi vahvistettava tapausten välisten yhteyksien havaitsemista ja helpotettava koordinoituja operatiivisia toimia.

(53)Jotta eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Europolin välistä reaaliaikaista operatiivista yhteistyötä voidaan helpottaa, poliisin jaetussa data-avaruudessa olisi voitava luoda yhteisiä operatiivisia analysointitapauksia. Yhteisen operatiivisen analysointitapaukselle olisi muodostettava suojattu yhteistyöympäristö, jossa osallistuvat viranomaiset ja Europol voivat yhdessä käsitellä, analysoida, täydentää ja vaihtaa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn rikostutkintaan, uhkaan, rikollisverkostoon tai operatiiviseen tavoitteeseen. Yhteisten operatiivisten analysointitapausten perustamiseen olisi sovellettava selkeitä kriteerejä ja menettelyjä, jotka koskevat muun muassa osallistuvien viranomaisten nimeämistä sekä kyseisissä tapauksissa käsiteltäviin tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevia edellytyksiä.

(54)Yhteisen operatiivisen analysoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi Europolin olisi voitava käytettävissä olevista tiedoista ja datasta tekemänsä analyysin perusteella ehdottaa jäsenvaltioille yhteisen operatiivisen analysointitapauksen perustamista, samalla kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden harkintavaltaa päättää tällaisen tapauksen käynnistämisestä.

(55)Jotta yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen osallistuvat voivat tehdä tosiasiallisesti yhteistyötä, analysoida dataa, vaihtaa tietoja, toteuttaa yhteistä toimintaa sekä hyödyntää Europolin asiaankuuluvia voimavaroja, poliisin jaetussa data-avaruudessa olisi tarjottava kehittyneitä toimintoja. Niihin olisi kuuluttava muun muassa suojattuja viestintävälineitä, kuten keskustelu‑ ja videoneuvottelutoimintoja, sekä asiakirjojen yhteismuokkausta ja visualisointia tukevia toimintoja. Näillä toiminnoilla olisi helpotettava osallistujien vaikuttavaa ja tehokasta yhteistyötä ja analysointitoimintaa sekä tuettava tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa suojatussa ja valvotussa ympäristössä.

(56)Koska rikollisuus on luonteeltaan yhä useammin ylikansallista, yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistävän jäsenvaltion olisi voitava asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdottaa kolmannen maan osallistumista. Tällainen osallistuminen olisi rajattava kolmansiin maihin, joilla on Europolin kanssa henkilötietojen vaihdon mahdollistava sopimus, ja tilanteisiin, joissa Europol katsoo asianomaisen kolmannen maan osallistumisen olevan merkityksellistä yhteisen operatiivisen analysointitapauksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmannen maan osallistuminen ei saisi johtaa yleiseen pääsyyn Europolin palveluihin ja välineisiin, vaan pääsy olisi rajattava ainoastaan kyseiseen yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ja siinä tämän asetuksen mukaisesti saataville asetettuihin tietoihin.

(57)Jäsenvaltioiden keskitettyjen yhteyspisteiden ja toimivaltaisten viranomaisten, Europolin sekä muiden valtuutettujen yksiköiden välisen sujuvan tietojenvaihdon helpottamiseksi Europolin olisi tarjottava suojattu ja luotettava väline, kuten suojatun tiedonvaihdon verkkosovellus (SIENA), johon kuuluu verkkokäyttöliittymiä, mobiilisovelluksia ja erityisiä ohjelmointirajapintoja.

(58)Yksityisten osapuolten, jäsenvaltioiden ja Europolin välisen yhteistyön sujuvoittamiseksi verkkoon liittyvien kriisitilanteiden, kyberturvallisuusuhkien ja muun digitaalisia palveluja hyödyntävän rikollisen toiminnan ehkäisemisessä ja niihin reagoimisessa Europolin olisi perustettava Europolin analysointiympäristöön erityinen mekanismi. Kyseisellä mekanismilla olisi erityisesti tuettava sitä, että sekä yksityiset osapuolet, kuten säilytyspalvelujen tarjoajat, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset lainvalvonta‑ tai oikeusviranomaiset noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2021/784 47 ja (EU) 2022/2065 48 säädettyjä unionin raportointi‑ ja ilmoitusvelvoitteita, sekä mahdollistettava nopea koordinointi verkkoon liittyvissä kriisitilanteissa. Mekanismi olisi suunniteltava siten, että sillä helpotetaan sen jäsenvaltion määrittämistä, jolle ilmoitus on tehtävä, ja varmistetaan yhteentoimivuus kansallisten järjestelmien kanssa samalla, kun ylläpidetään vahvoja turvallisuus‑ ja tietosuojatakeita. Europolin olisi varmistettava, että mekanismin kehittämiseen ja ylläpitoon osoitetaan tarvittavat resurssit.

(59)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/982 49 tavoitteiden tukemiseksi Europolin olisi suoritettava sille eurooppalaisen poliisirekisterihakemistojärjestelmän (EPRIS) osalta annetut tehtävät tarjoamalla keskitetty alusta poliisirekisteritietojen indeksointia ja jakamista varten sekä mahdollistamalla lainvalvontaviranomaisten tehokas ja tuloksellinen pääsy tietoihin ja tietojenvaihto.

(60)Tavoitteidensa tosiasiallisen saavuttamisen tukemiseksi sekä Europolin, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden valtuutettujen yksiköiden välisen yhteistyön parantamiseksi Europolin olisi perustettava suojattu, skaalautuva ja itsenäinen Europolin pilvi-infrastruktuuri, jossa ylläpidetään poliisin jaettua data-avaruutta. Sen olisi mahdollistettava datan tallentaminen, käsittely, analysointi ja vaihto siten, että samalla varmistetaan tiukka pääsynvalvonta, datan eriyttäminen ja unionin oikeuden noudattaminen kaikilta osin. Lisäksi infrastruktuurissa olisi voitava kehittää, käyttää ja ylläpitää erilaisia digitaalisia palveluja ja operatiivisia tietojenkäsittelyvoimavaroja.

(61)Jotta eri puolilla unionia toimiville tutkijoille voidaan tarjota suojattu, tehokas ja luotettava pääsy poliisin jaettuun data-avaruuteen, olisi perustettava poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti. Sen avulla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Europolin ja muiden valtuutettujen yksiköiden edustajat voisivat käyttää Europolin infrastruktuuria ja siihen liitettyjä kansallisia järjestelmiä yhdenmukaisella ja suojatulla tavalla, samalla kun varmistetaan vastuuvelvollisuus ja valvonta kirjaamis‑ ja tarkastusmekanismien avulla sekä mahdollistetaan erityisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin perustuvat eriytetyt käyttöoikeudet.

(62)Europolin palvelujen ja välineiden vaikuttavan seurannan, arvioinnin ja valvonnan varmistamiseksi Europolin olisi kehitettävä ja ylläpidettävä tilastointi‑ ja raportointivälineitä, joilla voidaan tuottaa tilastotietoja, indikaattoreita ja analyyttisiä raportteja palvelujen ja välineiden käytöstä, suorituskyvystä, operatiivisesta vaikuttavuudesta ja yhteentoimivuudesta. Näillä välineillä olisi tuettava strategisten ja operatiivisten analyysien, uhka-arvioiden, suuntauksia koskevien raporttien ja tilannekatsausten laatimista sekä edistettävä Europolin vuotuisten raportointivelvoitteiden täyttämistä ja komission arviointikertomusten laatimista erityisesti tämän asetuksen operatiivisten vaikutusten osalta. Niillä olisi myös helpotettava luotettavien tietojen saatavuutta arviointia, seurantaa ja raportointia varten sekä tarvittaessa tuettava komissiota sille unionin oikeuden nojalla kuuluvien tehtävien suorittamisessa, mukaan lukien Europolin toimeksiannon kannalta merkityksellisen lainsäädännön seuranta, täytäntöönpano ja arviointi. Välineillä olisi myös helpotettava tietojen toimittamista yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle. Tilastointi‑ ja raportointivälineiden avulla olisi voitava analysoida suuntauksia, operatiivisia tarpeita ja tietojenvaihtotoimintaa ja samalla varmistaa, että tilastotietoja käsitellään tietosuojaa, kyberturvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Tällaisiin tietoihin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia ja pääsynvalvontatoimenpiteitä. Sen varmistamiseksi, että komission vuosittain Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittama kertomus sisältää kattavan katsauksen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien petosten torjumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin, Europolin olisi annettava panoksensa kyseisen kertomuksen laatimiseen. Europolin panoksen olisi katettava tätä varten toteutettu toiminta ja sen tulokset.

(63)Jäsenvaltioiden, unionin elinten, toimistojen tai virastojen ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden välisen tehokkaan ja yhteentoimivan tietojenvaihdon helpottamiseksi Europolin olisi tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/818 50 vahvistetun UMF-standardiviestimuodon kehittämistä, käyttöönottoa ja operatiivista käyttöä tarjoamalla sihteeristöpalvelut sekä ohjaamalla teknisiä ja operatiivisia keskusteluja. Tätä varten Europolin olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä komission kanssa UMF-standardiviestimuodon yhdenmukaisen soveltamisen tukemiseksi asiaankuuluvissa tietojärjestelmissä ja viestintäkanavissa, mikä parantaa yhteentoimivuutta ja tietojenvaihdon vaikuttavuutta.

(64)DNA-tunnisteiden vertailu edellyttää vastaavuuksien hakemiseen tarkoitettuja erityisiä välineitä, jotka ovat erillisiä niistä tietojärjestelmistä, joiden kautta DNA-tietoja vaihdetaan. Europolin olisi sen vuoksi voitava tarjota yhteinen DNA-vastaavuussovellus, joka toimii DNA-tunnisteiden automaattisen vertailun teknisenä ja rikosteknisenä osana. Sovelluksen olisi toimittava yhteisenä teknisenä voimavarana, joka voidaan ottaa käyttöön Europolin palveluissa ja välineissä tai jonka jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön. Sen olisi tuettava tietojenvaihtokehysten, mukaan lukien asetuksen (EU) 2024/982, täytäntöönpanoa, samalla kun kunnioitetaan tiedot toimittaneiden viranomaisten omistajuutta tietoihin sekä tietojen käsittelyä ja vaihtoa koskevia suojatoimia. EU:n yhteinen DNA-vastaavuusväline on tärkeä myös, jotta voidaan vahvistaa Euroopan teknologista omavaraisuutta kriittisellä lainvalvonnan ja rikosteknisen yhteistyön osa-alueella, vähentää riippuvuutta ulkoisista teknologioista ja palveluntarjoajista sekä varmistaa, että DNA-vastaavuustoimintojen kehittämiseen, käyttöön ja jatkokehittämiseen sovelletaan unionin normeja, hallintotapaa ja turvallisuusvaatimuksia.

(65)Jotta Europolilla olisi jatkossakin voimavaroja tosiasiallisesti vastata muuttuviin operatiivisiin, teknisiin ja analyyttisiin tarpeisiin ja tukea tavoitteidensa tosiasiallista saavuttamista, sen olisi voitava suunnitella, kehittää ja hallinnoida uusia palveluja ja välineitä. Samalla olisi varmistettava, että tällaiset järjestelmät ja välineet ovat sovellettavien tietosuojasääntöjen ja ‑takeiden mukaisia ja että niihin sovelletaan asianmukaisia menettelyllisiä ja teknisiä vaatimuksia. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tällaiset menettelylliset ja tekniset vaatimukset.

(66)Europolin tietojärjestelmien ja tieto‑ ja viestintäteknisen infrastruktuurin tosiasiallisen kehittämisen ja käyttöönoton varmistamiseksi hallintoneuvoston alaisuuteen olisi perustettava tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä. Sen tehtävänä olisi antaa strategista ohjausta, jakaa asiantuntemusta ja suorittaa valvontaa tieto‑ ja viestintätekniikkaan ja tiedonhallintaan liittyvässä toiminnassa sekä tukea hallintoneuvostoa näitä kysymyksiä koskevien tietoon perustuvien päätösten tekemisessä. Samalla olisi varmistettava johdonmukaisuus jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden ja unionin laajuisten yhteentoimivuustavoitteiden kanssa.

(67)Europolin tietojärjestelmien ja tieto‑ ja viestintäteknisen infrastruktuurin kehittämisen ja käyttöönoton tueksi tarvittavan teknisen erityisasiantuntemuksen ja neuvonnan tarjoamiseksi olisi perustettava tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä. Sen tehtävänä olisi avustaa ohjausryhmää ja Europolia tietojärjestelmien, viestintäinfrastruktuurin ja tietojenvaihtomekanismien suunnittelussa, kehittämisessä ja käytössä sekä edistää yhteisten teknisten komponenttien, standardien ja parhaiden käytäntöjen käyttöä. Samalla olisi varmistettava Europolin, eu-LISAn, jäsenvaltioiden ja komission tiivis koordinointi ja yhteistyö teknisissä ja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä.

(68)Jotta unionin lainvalvontaviranomaisten operatiivisten ja teknologisten tarpeiden ennakointiin ja niihin vastaamiseen voidaan soveltaa koordinoidumpaa lähestymistapaa, Europolin olisi perustettava ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehys, jäljempänä ’kehys’, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin voimavaroja koskevista painopisteistä. Kehyksen olisi edistettävä resurssien tehokkaampaa yhdistämistä, yhteiskäyttöä ja hyödyntämistä, yhteentoimivuutta ja standardointia sekä autettava välttämään päällekkäisiä investointeja.

(69)Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus kehyksen mukaisten voimavarojen painopisteiden määrittämisen, kehittyneitä voimavaroja tukevien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja niiden käyttöönoton välillä lainvalvonnan operatiivisissa toimintaympäristöissä, Europolin olisi voitava avustaa komissiota unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman suunnittelussa sekä osallistua unionin rahoitusohjelmista, erityisesti Euroopan kilpailukykyrahastosta, tuettavaan voimavarojen kehittämistoimintaan, jos se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi. Koska Europolilla voi olla erilaisia tehtäviä unionin rahoitusohjelmien yhteydessä, komission ja Europolin olisi varmistettava, ettei Europolin osallistuminen unionin rahoitusohjelmista tuettavaan toimintaan anna sille perusteetonta etua sen vuoksi, että se osallistuu kyseisten ohjelmien suunnitteluun.

(70)Tietyt teknologiset, analyyttiset ja rikostekniset voimavarat ovat yhä monitahoisempia ja resurssi-intensiivisempiä, minkä vuoksi jäsenvaltioiden ei ole tehokasta kehittää ja ylläpitää kyseisiä voimavaroja erikseen kansallisella tasolla. Europolin olisi sen vuoksi voitava kehittää, käyttää, ylläpitää ja tarjota yhteisiä kehittyneitä voimavaroja tehtäviensä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi. Koska lainvalvontaviranomaiset tukeutuvat yhä enemmän sähköiseen todistusaineistoon ja niillä on kasvavia vaikeuksia saada käyttöönsä dataa, johon niillä on laillinen pääsy, Europolin olisi tuettava tällaisen datan salauksen purkamiseen tarvittavien voimavarojen kehittämistä ja tarjoamista. Päällekkäisyyksien ja resurssien tehottoman käytön välttämiseksi unionin tasolla Europolin olisi ennen uusien voimavarojen kehittämistä arvioitava, onko markkinoilla tai jäsenvaltioissa taikka unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa tai virastoissa saatavilla vastaavia ratkaisuja, ja asetettava niiden uudelleenkäyttö, mukauttaminen tai hankkiminen etusijalle silloin, kun niitä on saatavilla. Europolin olisi otettava huomioon myös strategisista riippuvuuksista ja turvautumisesta unionin ulkopuolisiin toimittajiin aiheutuvat riskit. Europolin tukemien tutkintatoimien ja operatiivisen toiminnan yhteydessä nämä voimavarat olisi tarvittaessa voitava antaa osallistuvien kolmansien maiden käyttöön erityisesti silloin, kun se edistää operatiivisen toiminnan tuloksellista toteuttamista ja tukee osallistuvien jäsenvaltioiden operatiivisten tavoitteiden saavuttamista.

(71)Tehtäviensä suorittamisen kannalta merkityksellisiä kehittyneitä voimavaroja koskevien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen tukemiseksi Europolin olisi voitava toteuttaa tutkimus‑ ja innovointitoimintaa ja osallistua siihen, mukaan lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet. Europolin olisi varmistettava synergia muun unionin toimielinten, elinten, virastojen ja toimistojen tukeman sekä asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista tuettavan toiminnan kanssa ja vältettävä päällekkäisyyksiä niiden kanssa.

(72)Jotta algoritmisia välineitä sekä tekoälyjärjestelmiä ja ‑malleja voidaan kehittää, testata ja validoida valvotussa ja suojatussa ympäristössä, jossa on käytössä riittävät suojatoimet, Europolin olisi käytettävä tähän tarkoitukseen varattuja testausympäristöjä. Sen olisi osallistuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 51 nojalla perustettuihin sääntelyn testiympäristöihin ja tarvittaessa annettava tällaiset ympäristöt yhteistoiminnalliseen tutkimus‑ ja innovointitoimintaan osallistuvien yksityisten osapuolten käyttöön.

(73)Jotta innovatiivisten ratkaisujen vaikuttavuutta, soveltuvuutta ja lisäarvoa lainvalvontakäytössä voidaan arvioida, Europolin olisi voitava tukea niiden varhaista käyttöönottoa, operatiivista testausta ja validointia. Kaupallisten ratkaisujen osalta tällaisen toiminnan olisi perustuttava läpinäkyviin menettelyihin sekä objektiivisiin teknisiin ja operatiivisiin kriteereihin.

(74)Jotta testatut ja validoidut innovatiiviset ratkaisut voidaan muuntaa operatiiviseen käyttöön soveltuviksi kehittyneiksi voimavaroiksi ja niiden operatiivinen vaikutus voidaan maksimoida kaikkialla unionissa, Europolin olisi tuettava niiden käyttöönottoa, laajempaa hyödyntämistä, skaalaamista ja integrointia jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten operatiiviseen toimintaan ja tutkintatoimiin. Innovatiivisista ratkaisuista ja kehittyneistä voimavaroista voidaan saada täysi operatiivinen hyöty vain, jos niiden tukena on tarvittava osaaminen, asiantuntemus ja taitotieto. Europolin olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita erityisasiantuntemuksen ja operatiivisten voimavarojen vahvistamisessa toteuttamalla erityiskoulutusta tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/2219 52 perustetun Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa, joka koordinoi osaamiskeskuksia.

(75)Tämän asetuksen nojalla toteutettavan ennakointi‑, voimavarasuunnittelu‑, tutkimus‑, innovointi‑ ja voimavarojen kehittämistoiminnan johdonmukaisuuden, koordinoinnin ja jatkuvuuden edistämiseksi Europolin olisi ylläpidettävä erityistä voimavara‑ ja innovointipalvelua. Sen olisi toimittava Europolin keskitettynä koordinointikeskuksena, joka tukee kehyksen täytäntöönpanoa ja varmistaa Europolin keskusten ja muiden organisaatiorakenteiden välisen johdonmukaisuuden.

(76)Voimavarojen tuloksellinen kehittäminen edellyttää yhä enemmän yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, tutkimusorganisaatioiden, tiedeyhteisön, teknologiatoimittajien, teollisuuden sekä muiden innovointitoimijoiden välillä. Europolin olisi sen vuoksi tuettava voimavarojen kehittämiseen ja innovointiin liittyvää yhteistyötä ja koordinointia unionin tasolla, kuten EU:n sisäisen turvallisuuden innovointikeskuksen ja komission turvallisuustutkimuksen ja ‑innovoinnin kampuksen toimia. Europolin olisi myös voitava helpottaa yhteisten hankkeiden, testaustoiminnan ja muiden yhteistyömuotojen toteuttamista, myös yksityisten osapuolten kanssa, tarvittaessa yhteisellä kehittämis‑ ja hankintatoiminnalla, jota toteutetaan sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti.

(77)Europolin tukena olisi oltava voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä, joka tarjoaa asiantuntemusta voimavarojen kehittämiseen sekä tutkimus‑ ja innovointitoimintaan liittyvissä kysymyksissä, tukee kehyksen valmistelua ja päivittämistä sekä helpottaa yhteydenpitoa muiden asiaankuuluvien kumppaneiden, erityisesti tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten osapuolten, kanssa.

(78)Jotta Europol voi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti, sillä olisi oltava hallintorakenne, jolla varmistetaan tosiasiallinen strateginen ohjaus, vastuuvelvollisuus, läpinäkyvyys sekä moitteeton varainhoito ja hallinto. Viraston hallintorakenne on tarpeen yhdenmukaistaa Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista vuonna 2012 antaman julkilausuman, jäljempänä ’yhteinen julkilausuma ja yhteinen lähestymistapa’, ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 53 kanssa.

(79)Europolin päätöksentekomenettelyn virtaviivaistamiseksi olisi otettava käyttöön tehokas ja vaikuttava hallintorakenne. Tätä varten jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolla on tarvittava toimivalta, mukaan lukien valtuudet hyväksyä yhtenäinen ohjelma-asiakirja. Vaikuttavan poliittisen valvonnan varmistamiseksi hallintoneuvostoon olisi kuuluttava myös Euroopan parlamentin nimeämä jäsen. Hallintoneuvoston olisi oltava Europolin strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta pääasiallisesti vastaava elin. Sen olisi vahvistettava Europolin painopisteet ja tavoitteet, valvottava niiden toteuttamista sekä käytettävä sille tämän asetuksen nojalla annettuja valtuuksia ohjelmasuunnitteluun, talousarvioasioihin, organisaatiorakenteeseen, hallintotapaan ja vastuuvelvollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

(80)Tehokkaan ja tuloksellisen hallintorakenteeseen varmistamiseksi hallintoneuvoston tukena olisi oltava johtokunta, jonka tehtävänä olisi avustaa strategisten, hallinnollisten ja talousarviota koskevien päätösten valmistelussa ja niitä koskevissa jatkotoimenpiteissä. Tällaisilla järjestelyillä olisi helpotettava tuloksellista päätöksentekoa samalla, kun hallintoneuvoston ja pääjohtajan vastuut säilyvät ennallaan.

(81)Tehtäviensä suorittamiseksi Europol tarvitsee vahvan johdon, joka kykenee varmistamaan strategisten painopisteiden täytäntöönpanon, resurssien tehokkaan kohdentamisen sekä operatiivisten, hallinnollisten ja organisatoristen tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Pääjohtajan tehtäväksi olisi sen vuoksi annettava Europolin päivittäinen johtaminen, ja hänen olisi suoritettava tämä tehtävä riippumattomasti. Yhden tai useamman apulaispääjohtajan olisi tarvittaessa avustettava pääjohtajaa.

(82)Jotta Europolin toiminta pysyy sen strategisten tavoitteiden ja operatiivisten painopisteiden mukaisena, Europolin olisi toimittava johdonmukaisen ohjelmasuunnittelu‑ ja tulosjohtamiskehyksen pohjalta. Tässä kehyksessä olisi yhdistyttävä monivuotinen suunnittelu, vuotuinen toiminta, resurssien kohdentaminen ja tuloksellisuuden arviointi. Kehyksen olisi perustuttava moitteettoman varainhoidon, unionin resurssien vaikuttavan käytön ja tulosvastuun periaatteisiin.

(83)Eturistiriitojen ehkäisemisen ja ratkaisemisen kannalta on olennaista, että virasto toimii puolueettomasti, osoittaa lahjomattomuutta ja vahvistaa korkeaa ammatillista tasoa koskevat vaatimukset. Tätä varten Europolin hallinto‑ ja johtorakenteeseen kuuluvien jäsenten olisi toimittava yleisen edun mukaisesti, ja heihin olisi sovellettava asianmukaisia läpinäkyvyyttä, sidonnaisuuksien ilmoittamista sekä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia sääntöjä.

(84)Unionin turvallisuusrakenteen vahvistamiseksi Europolin olisi voitava kehittää tiiviitä suhteita asiaankuuluviin unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin. Europolin olisi myös voitava kehittää tiiviitä suhteita unionin toimielimiin ja operaatioihin. Näiden suhteiden jäsentämiseksi ja helpottamiseksi Europolin olisi tehtävä niiden kanssa käytännön yhteistyöjärjestelyjä. Unionin politiikkojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puitteissa perustettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa tehtäville yhteistyöjärjestelyille olisi saatava komission ennakkohyväksyntä. Tällaiset yhteistyöjärjestelyt olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle, jotta ne säilyvät vaikuttavina, operatiivisesti merkityksellisinä ja unionin muuttuvien rikollisuusuhkien torjuntaa koskevien painopisteiden mukaisina.

(85)Europolin olisi voitava vastaanottaa unionin toimielimiltä, elimiltä, operaatioilta, toimistoilta ja virastoilta henkilötietoja sekä toimittaa tai siirtää niille henkilö- ja muita tietoja tämän asetuksen ja sovellettavan unionin oikeuden mukaisesti.

(86)Jotta tietojenvaihto olisi tehokasta ja siinä varmistettaisiin asianmukaiset suojatoimet, Europolin olisi varmistettava, että unionin elimillä, toimistoilla ja virastoilla on tämän asetuksen mukaisesti välillinen pääsy Europolin hallussa oleviin tietoihin automatisoidun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän avulla. Pääsyn olisi perustuttava vastavuoroisuuteen, eikä se saisi vaikuttaa rajoituksiin, jotka tietojen toimittaja on ilmoittanut tämän asetuksen nojalla. Tällainen pääsy olisi rajattava tiukasti tietoihin, jotka kuuluvat kyseisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen, kuten EPPOn, Eurojustin, OLAFin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/1620 54 perustetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen, jäljempänä ’AMLA’, toimivaltaan.

(87)Jotta EPPO voi nostaa tuloksellisesti syytteitä unionin taloudellisia etuja vahingoittavista rikoksista ja jotta Europolin EPPOlta saamat tiedot vahvistavat Europolin rikostiedustelua sen toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen osalta, Europolin olisi kehitettävä jäsenneltyä yhteistyötä EPPOn kanssa. Europolin olisi EPPOn pyynnöstä annettava sille asiaankuuluvia tietoja sekä operatiivista ja analyyttistä tukea EPPOn tutkintojen tukemiseksi. Tätä varten Europolin olisi varmistettava asianmukaiset organisatoriset järjestelyt, mukaan lukien erityisten henkilöstöresurssien osoittaminen esimerkiksi perustamalla erillinen tukiyksikkö. Näin EPPO voisi hyödyntää Europolin analyyttistä tukea, mikä varmistaisi unionin resurssien tehokkaan käytön unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa. Kun otetaan huomioon EPPOlle unionin oikeuden nojalla annettu toimivalta, tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, toimiston tai viraston ilmoittamat rajoitukset eivät saisi vaikuttaa EPPOn ja Europolin väliseen automatisoidun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän avulla tapahtuvaan tietojenvaihtoon. Jos EPPOlle toimitettaisiin tällaiset tiedot rajoituksista riippumatta, voitaisiin vähentää viiveitä ja välttää ylimääräisiä menettelyvaiheita , kun osuma kohdistuu tietoihin, jotka EPPO voisi muutoin saada unionin oikeuden mukaisesti. Koska tietojen saaminen oikeaan aikaan on olennaisen tärkeää, jotta EPPO voi suorittaa tutkintansa vaikuttavasti, kyseisellä mekanismilla voitaisiin maksimoida tehokkuushyödyt ja lisäarvo, joita Europol keskitettynä tietokeskuksena tuottaa. Lisäksi Europolin olisi ilmoitettava EPPOlle rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa, riippumatta jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, toimiston tai viraston ilmoittamista rajoituksista. Europolin olisi molemmissa tapauksissa ilmoitettava asiasta tietojen toimittajalle.

(88)Jotta unionin tasolla voidaan varmistaa synergiat Europolin kautta tehtävän lainvalvontayhteistyön ja Eurojustin kautta tehtävän oikeudellisen yhteistyön välillä, Europolin olisi kehitettävä jäsenneltyä yhteistyötä Eurojustin kanssa. Jos vaikuttavien oikeudellisten jatkotoimenpiteiden tarve todetaan, Europolin olisi käynnistettävä menettelyasiaankuuluvien tietojen jakamiseksi Eurojustin kanssa tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(89)Unionin tason talousrikollisuuden torjunnan vahvistamiseksi Europolin olisi luotava tiiviit suhteet AMLAan muun muassa vaihtamalla operatiivisia, strategisia ja muita kuin operatiivisia tietoja sekä lähettämällä yhteyshenkilöitä toistensa toimitiloihin. Jos Europolia pyydetään direktiivin (EU) 2019/1153 nojalla tukemaan rahanpesun selvittelykeskuksia yhteisten analyysien yhteydessä ja analyysit toteutetaan AMLAn avustuksella, Europolin olisi tehtävä AMLAn kanssa yhteistyötä voidakseen tukea kyseisiä rahanpesun selvittelykeskuksia tässä yhteydessä vaikuttavammin.

(90)Vakavassa ja järjestäytyneessä rikollisuudessa hyödynnetään yhä enemmän kansainvälisiä kauppavirtoja, toimitusketjuja ja tavaroiden rajatylittäviä siirtoja. Europolin ja asetuksella […] perustetun Euroopan unionin tulliviranomaisen yhteistyö voi sen vuoksi tuottaa arvokasta tietoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa varten. Europolin olisi kehitettävä tiiviitä suhteita Euroopan unionin tulliviranomaiseen erityisesti asiaankuuluvien datan ja tietojen vastavuoroisen vaihdon mahdollistamiseksi asetuksen […] mukaisesti ja siinä säädettyjä suojatoimia ja edellytyksiä noudattaen.

(91)Unionin taloudellisten etujen tuloksellisen suojaamisen edistämiseksi Europolin olisi tehtävä yhteistyötä muiden unionin taloudellisten etujen suojaamiseen osallistuvien petostentorjuntatoimijoiden, kuten EPPOn, Eurojustin, OLAFin, AMLAn ja Euroopan unionin tulliviranomaisen, kanssa. Yhteistyössä olisi käsiteltävä petostentorjuntatoiminnan koordinoinnin kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, kuten tietojenvaihdon helpottamista, koordinoitujen tai yhteisten toimien toteuttamista, tietojenvaihtoa unionin taloudellisia etuja vahingoittavassa toiminnassa ilmenevistä rikollisuuden uusista suuntauksista, parhaiden käytäntöjen jakamista myös tietotekniikan turvallisuuteen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, yhteistä raportointia koskevien kriteerien vahvistamista, koulutustoiminnan koordinointia sekä unionin petostentorjuntarakenteen yleistä kehitystä. Koska Europol on merkittävä toimija unionin taloudellisten etujen suojaamisessa, sen olisi osallistuttava aktiivisesti tällaiseen yhteiseen toimintaan.

(92)Unionin yleisten operatiivisten vastatoimien vahvistamiseksi rajatylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen ja ihmiskaupan, torjunnassa, Europolin ja Frontexin olisi voitava hyödyntää toisiaan täydentäviä voimavarojaan. Niiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä erityisesti asetuksessa (EU) 2019/1896 määritellyn Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden sekä monivuotisen strategisen politiikkasyklin puitteissa ja samalla varmistettava toimien johdonmukaisuus ja vältettävä operatiivisia puutteita.

(93)Tehokkuuden lisäämiseksi, päällekkäisten investointien välttämiseksi, mittakaavaetujen hyödyntämiseksi ja yhteentoimivuuden edistämiseksi Europolin ja eu-LISAn olisi tehtävä yhteistyötä teknisten tiedonhallintakomponenttien kehittämisessä, hankinnassa ja käytössä. Yhteistyö voisi tarvittaessa koskea myös biometristen tietojen käsittelyyn liittyviä ratkaisuja ja muita yhteisiä palveluja, ja siinä olisi noudatettava kaikilta osin niiden kummankin toimeksiantoa ja sovellettavia tietosuojasääntöjä.

(94)Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäiseminen ja torjuminen edellyttävät yhä enemmän unionin ulkopuolelle ulottuvaa yhteistyötä. Europolin olisi tehtäviensä suorittamisen niin edellyttäessä luotava ja ylläpidettävä yhteistyösuhteita kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten kanssa unionin oikeuden mukaisesti ja asianmukaisia suojatoimia noudattaen. Tällaista yhteistyötä olisi tehtävä unionin ulkopolitiikan ja sen painopisteiden mukaisesti. Yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi Europolin ulkoista yhteistyötä olisi tarvittaessa koordinoitava asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa.

(95)Europolin ja kolmansien maiden välisessä yhteistyössä olisi keskityttävä operatiiviseen yhteistyöhön, johon kuuluu muun muassa tietojenvaihtoa, operatiivista koordinointia ja tutkintojen tukemista. Europolin ulkoisen toiminnan keskittämisellä operatiivisiin tavoitteisiin varmistetaan, että sen asiantuntemus ja resurssit kohdennetaan toimintaan, joka tuottaa suurimman operatiivisen lisäarvon jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, samalla kun se täydentää CEPOLin roolia valmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa.

(96)Schengen-alueen toiminta ilman sisärajatarkastuksia aiheuttaa sen, että osallistujavaltiot ovat hyvin riippuvaisia toisistaan rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat ovat integroituneet tiiviisti tähän yhteiseen turvallisuuskehykseen ja edistävät suoraan Schengen-alueen turvallisuutta. Unionin sisäisen turvallisuuden tuloksellinen suojelu edellyttää siksi erityisen tiivistä yhteistyötä Europolin ja kyseisten maiden välillä. Tässä keskeisessä asemassa ovat erityisjärjestelyt, jotka heijastavat kyseisten maiden ja unionin välisiä erityissuhteita. Kun otetaan huomioon tällaisesta yhteistyöstä saatavat vastavuoroiset hyödyt, on myös tärkeää, että nämä järjestelyt voisivat perustua keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joihin kuuluvat myös velvollisuudet jakaa asiaankuuluvia tietoja sekä rahoitusosuuksia koskevat säännökset.

(97)Unionin ehdokasvaltiot ja mahdolliset jäsenehdokkaat ovat keskeisiä kumppaneita Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa. Kyseiset maat sijaitsevat maantieteellisesti lähellä unionia ja rikollisten käyttämien tärkeimpien reittien varrella. Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen liittyvät rikolliset teot, joilla on hybridiulottuvuus, ovat luonteeltaan aluerajat ylittäviä. Tiivis operatiivinen yhteistyö kyseisten maiden kanssa on näistä syistä tärkeä osa tämäntyyppisten rikosten ja uhkien vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja torjuntaa.

(98)Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön tukemiseksi on tarpeen säätää selkeistä edellytyksistä, joiden mukaisesti henkilötietoja voidaan siirtää, samalla kun varmistetaan perusvapauksien ja -oikeuksien suojan korkea taso, erityisesti oikeus henkilötietojen suojaan. Tällaisia siirtoja olisi toteutettava vain asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti, ja siirtoihin olisi sovellettava niissä säädettyjä edellytyksiä ja suojatoimia. Henkilötietojen siirrot kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille saattavat vaatia nopeita päätöksiä. Jotta varmistettaisiin sekä operatiivinen reagointikyky että selkeä vastuunjako, pääjohtajan olisi tehtävä päätökset tällaisten siirtojen hyväksymisestä asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjä edellytyksiä ja suojatoimia noudattaen.

(99)Rikosten ehkäisemiseen ja torjumiseen tarvittavat tiedot ovat enenevässä määrin peräisin yksityisiltä osapuolilta, kuten sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajilta, verkkoalustoilta, rahoituslaitoksilta, liikenteenharjoittajilta ja muilta yksityisiltä toimijoilta. Europolin olisi toimivaltansa rajoissa vastaanotettava, käsiteltävä ja vaihdettava tietoja ja henkilötietoja, joihin liittyy yksityisiä osapuolia, jos se on tarpeen ja oikeasuhteista sen tehtävien suorittamiseksi, ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltioiden tehtävät.

(100)Yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien ehkäiseminen perustuu yhä enemmän viranomaisten ja yksityisten osapuolten väliseen vaikuttavaan yhteistyöhön. Tämä koskee myös terroristisen sisällön levittämisestä ja verkkoon liittyvistä kriisitilanteista aiheutuvia uhkia. Tiettyjen unionin lainsäädännössä, kuten asetuksessa (EU) 2021/784 ja asetuksessa (EU) 2022/2065, säädettyjen toimenpiteiden ja velvoitteiden tuloksellinen täytäntöönpano voi edellyttää oikea-aikaista tietojenvaihtoa Europolin ja asianomaisten yksityisten osapuolten välillä. Jotta voidaan sovittaa yhteen operatiivinen vaikuttavuus ja perusoikeuksien suojan korkea taso, erityisesti oikeus henkilötietojen suojaan, on tarpeen vahvistaa tällaisen tietojenvaihdon edellytykset.

(101)Luonnollisten henkilöiden vapaaehtoisesti toimittamat tiedot voivat edistää Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Asianmukaiset edellytykset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tällaisia tietoja voidaan käyttää sen ollessa toiminnallisesti tarkoituksenmukaista ja samalla säilytetään Europolin rooli lainvalvontaviranomaisten tukivirastona ja varmistetaan asianomaisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelu.

(102)Europolin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi katsottava sisältävän ainoastaan ne tietosuojasäännöt, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) 2018/1725 täydentämiseksi, selventämiseksi tai täsmentämiseksi Europolin erityisten tehtävien ja operatiivisen toiminnan vuoksi. Näin ollen tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat Europolin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, ovat erityissäännöksiä suhteessa asetukseen (EU) 2018/1725, ja niiden olisi oltava ensisijaisia vain siinä määrin kuin niissä annetaan tarkempia sääntöjä.

(103)Rikostiedustelun ja lainvalvontayhteistyön vaikuttavuus riippuu Europolin käsittelemien tietojen laadusta. Tietojen lähteen luotettavuutta ja Europolin vastaanottamien, hakemien tai analysoimien tietojen paikkansapitävyyttä olisi sen vuoksi arvioitava mahdollisuuksien mukaan yhteisten arviointimenetelmien perusteella. Arviointia koskevan vastuun olisi pysyttävä tietojen toimittajalla Europolin vastaanottamien tietojen osalta. Europolin katsoessa, että arviointia olisi tarkistettava, sen olisi pyrittävä sopimukseen kyseisen palveluntarjoajan kanssa.

(104)Rikosten uhreja, todistajia ja muita henkilöitä, jotka voivat antaa rikoksiin liittyviä tietoja, koskeviin henkilötietoihin on sovellettava erityistä suojaa rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU säännösten mukaisesti. Europolin olisi sen vuoksi käsiteltävä tällaisia tietoja vain, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista viraston tehtävien suorittamiseksi ja jos käsittelyyn sovelletaan asianmukaisia suojatoimia. Jotta voitaisiin edistää paremmin rikoksiin syyllistyneiden nuorten rikollisen hyväksikäytön torjuntaa ja lapsen etua, Europolin olisi voitava käsitellä alle 18-vuotiaiden henkilöiden tietoja silloin, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista Europolin toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ehkäisemiseksi tai torjumiseksi.

(105)Europolin olisi käsiteltävä arkaluonteisia henkilötietoja asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 13, 14 ja 15 kohdan sekä 9 artiklan ja johdanto-osan 51–56 kappaleen mukaisesti vain, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista sen tehtävien suorittamiseksi ja jos käsittelyyn sovelletaan asianmukaisia suojatoimia ja valvontamekanismeja.

(106)Biometrisiä tietoja voidaan käsitellä eri tarkoituksiin, jotka eivät aiheuta kaikissa olosuhteissa samoja riskejä rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille. Tässä asetuksessa säädettyjä erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia erityisiä suojatoimia olisi sen vuoksi sovellettava biometrisiin tietoihin vain, jos niitä käsitellään luonnollisen henkilön yksiselitteiseksi tunnistamiseksi asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Biometristen tietojen käsittelyä, jonka tarkoituksena on, että Europol yksiselitteisesti tunnistaa luonnollisen henkilön Europolin analysointiympäristössä, ja jota muutoin unionin lainsäädännössä edellytetään, olisi pidettävä ehdottoman tarpeellisena Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi.

(107)Europolin olisi voitava käsitellä henkilötietoja tutkimus- ja innovointitarkoituksiin soveltaen asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluvat muun muassa pääjohtajan etukäteen myöntämä lupa ja hallintoneuvoston suorittama valvonta. Jos Europol katsoo, että uudentyyppinen hanke aiheuttaa merkittävän riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille, Europolin olisi lisäksi tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle ennen hankkeen käynnistämistä.

(108)Rekisteröityjen olisi voitava käyttää asetuksessa (EU) 2018/1725 tarkoitettua oikeutta saada pääsy tietoihin esittämällä pyyntö joko Europolille tai minkä tahansa jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimetyn kansallisen viranomaisen välityksellä. Koska Europolin käsittelemät henkilötiedot ovat usein peräisin tietojen tarjoajilta, rekisteröityjen pääsyä koskeviin pyyntöihin liittyvät päätökset olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten tietojen tarjoajien kanssa, jotta voidaan varmistaa sekä rekisteröityjen oikeuksien tosiasiallinen suoja että käynnissä olevien tutkintatoimien turvaaminen. Jäsenvaltioiden ja niiden palveluntarjoajien, joilta tietoja pyydetään, olisi vastattava Europolille viipymättä sen varmistamiseksi, että voidaan aina noudattaa määräaikaa, joka on asetettu rekisteröityjen tietoihin pääsyä koskeviin pyyntöihin vastaamiselle.

(109)Europolin käsittelemät henkilötiedot olisi tietojen korkean laadun ja oikeellisuuden varmistamiseksi oikaistava tai poistettava tai niiden käyttöä olisi rajoitettava, jos ne ovat virheellisiä, niiden käsittely on lainvastaista tai niitä ei enää tarvita tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla. Koska Europolin käsittelemät henkilötiedot voivat olla peräisin monista eri lähteistä, Europolin ja kyseisten tietojen tarjoajan olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä, kun toteutetaan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tällaisten tietojen oikeellisuuteen, säilyttämiseen tai käyttöön.

(110)Asetuksen (EU) 2018/1725 mukainen Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemista koskeva mekanismi on tässä keskeinen suojakeino. Sitä sovelletaan vain suuririskisiin käsittelytoimiin, joissa rekisteröityihin kohdistuvat mahdolliset riskit ovat erityisen merkittäviä. Ennakkokuulemista ei kuitenkaan tulisi edellyttää, kun olemassa olevia voimavaroja mukautetaan, muutetaan tai otetaan käyttöön, ei myöskään määritellyssä operatiivisessa yhteydessä, edellyttäen että tällainen toiminta ei muuta käsittelyn luonnetta, laajuutta tai tarkoitusta tavalla, joka lisäisi rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä. Europolin operatiivisen tuloksellisuuden säilyttämiseksi Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi toimitettava asetuksessa (EU) 2018/1725 tarkoitettu kirjallinen lausuntonsa kahdeksan viikon määräajan kuluessa, eikä määräaikaa saisi keskeyttää eikä pidentää. Erityisen kiireellisissä tapauksissa, joilla on huomattavaa merkitystä Europolin tehtävien suorittamiselle, Europolin olisi voitava poikkeuksellisesti aloittaa käsittely, jos se on tarpeen välittömän rikosuhan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tai rekisteröidyn tai muun henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Tällaisissa tapauksissa Europolin olisi ilmoitettava asiasta Euroopan tietosuojavaltuutetulle ennen käsittelytoimien aloittamista ja toimitettava kaikki ennakkokuulemista varten tarvittavat tiedot neljän viikon kuluessa käsittelytoimien aloittamisesta.

(111)Neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 55 olisi sovellettava kaikkiin tämän asetuksen nojalla säädettyihin Euroopan tietosuojavaltuutettua koskeviin määräaikoihin.

(112)Europolin hallintoneuvoston olisi nimitettävä tietosuojavastaava, jotta voidaan varmistaa, että henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä noudatetaan tiukasti. Tietosuojavastaavan olisi voitava hoitaa tehtävänsä asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Jos tietosuojavastaava toteaa, että henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä ei ole noudatettu, hänen olisi voitava vaatia pääjohtajaa ryhtymään korjaaviin toimiin asetettavassa määräajassa. Jos pääjohtaja ei toimi, tietosuojavastaavalle olisi annettava valtuudet siirtää asia hallintoneuvostolle ja tarvittaessa viime kädessä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

(113)Hallintoneuvoston olisi nimettävä perusoikeusvastaava Europolin tukemiseksi perusoikeuksien kunnioittamisessa, edistämisessä ja täyttämisessä sen kaikessa toiminnassa.

(114)Perusoikeuksien kunnioittamisen varmistaminen vaatii Europolin henkilöstöltä erityisosaamista. Europolin henkilöstön olisi sen vuoksi saatava asianmukaista koulutusta perusoikeuksista ja -vapauksista. Operatiiviseen toimintaan osallistuvan Europolin henkilöstön olisi saatava räätälöityä koulutusta tietosuojasta ja tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjen suojatoimien käytännön soveltamisesta. Europolin olisi tehtävä yhteistyötä neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 56 perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston ja CEPOLin kanssa tällaisen koulutuksen kehittämisessä, jotta voidaan varmistaa korkea ja yhdenmukainen koulutustaso.

(115)Henkilötietojen käsittelyn valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava, että jäsenvaltioiden toteuttama henkilötietojen luovuttaminen Europolille on lainmukaista. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin suorittaman tietojen käsittelyn lainmukaisuutta suorittamalla asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisia tehtäviään. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa tietyissä kysymyksissä, jotka edellyttävät kansallista osallistumista, jotta voidaan varmistaa Europolin tuloksellinen valvonta.

(116)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tuloksellinen parlamentaarinen valvonta edistää Europolin toiminnan demokraattista vastuuvelvollisuutta, läpinäkyvyyttä ja legitimiteettiä kunnioittaen samalla Europolin operatiivista riippumattomuutta ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä. Tuloksellinen valvonta edellyttää säännöllistä vuoropuhelua Europolin kanssa ja pääsyä kyseisen tehtävän suorittamiseksi tarvittaviin tietoihin. Samalla olisi noudatettava luottamuksellisuuden vaatimuksia sekä suojattava käynnissä olevia tutkintatoimia ja operatiivista toimintaa. Perusoikeuksien, erityisesti henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden, suojelu on erityisen tärkeää Europolin tehtävien hoitamisessa. Parlamentaarista valvontaa olisi sen vuoksi tuettava asianmukaisella tietojenvaihdolla Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja hankkimalla riippumatonta asiantuntemusta perusoikeuskysymyksistä.

(117)Europolin operatiivinen tuloksellisuus riippuu erityisasiantuntemuksen ja käytännön kokemuksen ylläpitämisestä lainvalvonta-asioissa. Jotta voidaan säilyttää läheinen yhteys jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnallisiin realiteetteihin ja tarpeisiin, tietyissä tehtävissä olisi oltava henkilöstöä, jolla on näissä viranomaisissa hankittua asiaankuuluvaa kokemusta. Tämä auttaa varmistamaan, että Europolin toiminta vastaa edelleen tiiviisti operatiivista kehitystä, tutkintakäytäntöjä ja uusia turvallisuusuhkia kaikkialla unionissa.

(118)Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen asiantuntemuksen ja operatiivisten kokemusten vaihto edistää vaikuttavaa lainvalvontayhteistyötä unionissa. Tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden käyttö vahvistaa keskinäistä ymmärrystä, helpottaa erityistiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista ja tukee Europolin tehtävien tuloksellista suorittamista.

(119)Europolin tehtävien hoitaminen edellyttää talousarviovaroja, jotka ovat oikeassa suhteessa sen operatiivisiin tehtäviin ja riittävät tukemaan pitkän aikavälin suunnittelua, operatiivista tukea ja yhteisten voimavarojen kehittämistä jäsenvaltioiden hyväksi. Europolilla olisi oltava riittävät resurssit ja sille olisi myönnettävä itsenäinen talousarvio, jotta se voi toteuttaa tehtäviään. Se olisi rahoitettava pääasiassa unionin yleisestä talousarviosta. Unionin rahoitusosuuteen ja muihin unionin yleisestä talousarviosta maksettaviin tukiin olisi sovellettava unionin talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(120)Avustusten kautta maksettavat rahoitusosuudet ovat tärkeä osa Europolin operatiivista tukea jäsenvaltioille Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Kun otetaan lisäksi huomioon vakavan rikollisuuden ja terrorismin ylikansallinen luonne, vaikuttava operatiivinen tuki voi edellyttää myös taloudellista tukea kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, jotka osallistuvat operatiiviseen toimintaan jäsenvaltioiden kanssa. Tässä suhteessa tietty Europolin tehtävien hoitamisen kannalta välttämätön toiminta liittyy olennaisesti tiettyyn operatiiviseen toimintaan osallistuviin toimijoihin. Lisäksi Europolin taloudellisen tuen vaikuttavuus voi riippua oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta, luottamuksellisuudesta ja asianomaisten toimijoiden välisen yhteistyön jatkuvuudesta. Tällaisissa tapauksissa kilpailuun perustuvalla ehdotuspyynnöllä ei pystyttäisi yksilöimään vaihtoehtoista edunsaajaa. Europolin olisi näin ollen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voitava myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä toimintaan, joka kuuluu sen tehtävien piiriin.

(121)Europolin tiloja Alankomaissa, jossa sen kotipaikka on, koskevat tarpeelliset säännökset sekä Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityissäännöt olisi vahvistettava Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Vastaanottavan jäsenvaltion olisi tarjottava parhaat mahdolliset edellytykset Europolin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi.

(122)Tällä asetuksella perustetun Europolin olisi oltava asetuksella (EU) 2016/794 perustetun Europolin seuraaja kaikkien sen oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Europolin Europol-yleissopimuksen, päätöksen 2009/371/YOS tai asetuksen (EU) 2016/794 nojalla tekemien yhteistyösopimusten ja käytännön yhteistyöjärjestelyjen olisi pysyttävä voimassa, ja niitä olisi sovellettava niiden voimassaolon päättymiseen tai korvaamiseen saakka, jotta voidaan taata oikeusvarmuus, operatiivinen jatkuvuus ja Europolin ulkosuhteiden vakaus.

(123)Asianmukaiset siirtymäjärjestelyt ovat tarpeen Europolin keskeytymättömän toimivuuden ja sen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Asetuksen (EU) 2016/794 nojalla hyväksytyt päätökset, täytäntöönpanotoimenpiteet, säännöt ja järjestelyt olisi sen vuoksi pidettävä voimassa, kunnes ne kumotaan tai korvataan. Hallintoneuvoston olisi tarkasteltava kyseisiä toimenpiteitä uudelleen ilman aiheetonta viivytystä ja määritettävä, ovatko ne edelleen asianmukaisia ja yhteensopivia tällä asetuksella luodun oikeudellisen kehyksen kanssa vai olisiko niitä muutettava tai kumottava. On myös aiheellista mukauttaa pääjohtajan ja apulaispääjohtajien meneillään olevien toimikausien kestoa, jotta voidaan vahvistaa jatkuvuutta ja strategista johtajuutta Europolissa ja vahvistaa sen operatiivisten painopisteiden pitkän aikavälin suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Europolin nykyisen johdon jatkuvuuden varmistaminen on tarpeen viraston institutionaalisen vakauden ja operatiivisen tuloksellisuuden turvaamiseksi. Tämän asetuksen voimaan tullessa ensimmäisellä toimikaudellaan olevien Europolin toimeenpanevan johdon jäsenten toimikauden keston olisi tämän vuoksi mahdollistettava enintään kymmenen vuoden kokonaistoimikausi. Tämän asetuksen voimaan tullessa toisella toimikaudellaan olevien Europolin toimeenpanevan johdon jäsenten toimikauden keston olisi mahdollistettava enintään yhdeksän vuoden kokonaistoimikausi.

(124)Lainvalvontayhteistyön lisääntyvä digitalisaatio ja kehittyneiden tietojärjestelmien, pilvi-infrastruktuurien ja suojattujen viestintäpalvelujen kehittäminen edellyttävät tiiviimpää yhteistyötä Europolin ja eu-LISAn välillä. Kun otetaan huomioon eu-LISAn asiantuntemus laajojen tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurien kehittämisessä ja ylläpitämisessä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella sekä Europolin rooli operatiivisen lainvalvontayhteistyön tukemisessa, on aiheellista säätää näiden kahden viraston välistä yhteistyötä koskevat säännöt. Tällaisen yhteistyön olisi mahdollistettava synergia ja siinä olisi vältettävä päällekkäisiä toimia, edistettävä yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta sekä helpotettava teknisten komponenttien, palvelujen ja asiantuntemuksen uudelleenkäyttöä ottaen kaikilta osin huomioon kummankin viraston toimeksiannon, hallintorakenteet ja tehtävät. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1726 57   olisi muutettava.

(125)eu-LISA ylläpitää jo julkista avaininfrastruktuuria ja tarjoaa varmennuspalveluja, joilla tuetaan unionin tietojärjestelmien suojattua toimintaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Europolin olisi voitava hyödyntää näitä olemassa olevia palveluja, jotta Europolin palveluissa ja välineissä voidaan varmistaa turvallisuuden, luottamuksen ja yhteentoimivuuden korkea taso. eu-LISAn olisi siksi voitava tarjota julkisen avaimen infrastruktuurin varmenteita Europolille ja tarvittaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat yhteydessä Europolin palveluihin ja välineisiin. Tämän ansiosta Europolin olisi voitava hyötyä unionin tasolla olemassa olevista voimavaroista ja asiantuntemuksesta kustannustehokkaasti. Näin edistetään suojattua tunnistautumista, salattua viestintää ja luotettavaa sähköistä vuorovaikutusta.

(126)Europolin olisi voitava selkeästi määritellyin edellytyksin tehdä jäsenvaltioiden puolesta hakuja Prüm II -puitteiden nojalla yhdistetyistä kansallisista tietokannoista. Näin voitaisiin vahvistaa Europolin kapasiteettia tukea jäsenvaltioita vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa ja hyödyntää vaikuttavammin unionin nykyisiä tiedonvaihtokehyksiä. On tärkeää, että Europol tarjoaa operatiivista, analyyttistä, teknistä ja rikosteknistä tukea tilanteissa, joissa sen asiantuntemus, resurssit tai rajatylittävät näkökulmat voivat tuoda lisäarvoa. Samalla on säilytettävä jäsenvaltioiden täysi omistusoikeus tietoihin, tutkintatoimien riippumattomuus ja unionin tiedonvaihtojärjestelmien perustana oleva hajautettu arkkitehtuuri. Asetuksen (EU) 2024/982 nojalla Europol voi tällä hetkellä tehdä hakuja jäsenvaltioiden Prüm-tietokannoista kolmansista maista saatujen tietojen perusteella. Europolin olisi voitava tehdä tällaisia hakuja myös jäsenvaltioista peräisin olevien tietojen avulla, jos tiedot omistava jäsenvaltio on antanut siihen luvan. Tämä on tarpeen, jotta voidaan poistaa kaikki toiminnalliset rajoitukset, jotka voisivat estää asiaankuuluvien rajatylittävien yhteyksien tunnistamisen. Tätä menettelyä olisi sovellettava erityisesti hakuihin, joihin liittyy DNA-tunnisteita, sormenjälkitietoja ja kasvokuvia, samalla kun varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat päättää edellytyksistä, joilla niiden tietoja voidaan käyttää. Sen vuoksi asetusta (EU) 2024/982 olisi muutettava.

(127)Jotta Europolin pääsyllä jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuun dataan olisi parempi vaikuttavuus ja voitaisiin samalla varmistaa henkilötietojen suoja ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen, Europolilla olisi oltava pääsy kansallisiin tietokantoihin ja poliisirekistereihin tallennettuun dataan erityisin edellytyksin ja rajoituksin, joita ovat nimettyjen reitittimien ja järjestelmien, kuten EPRISin, EUCARISin ja biometristen tietojen reitittimen, käyttö sekä vaatimus ihmisen suorittamasta valvonnasta ja päätöksenteosta perustietojen lähettämisessä. Lisäksi Europolin olisi käytettävä jäsenvaltioista peräisin olevaa dataa vain, jos tiedot omistava jäsenvaltio on antanut siihen luvan. Europolin olisi käsiteltävä tällaista dataa asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen mukaisesti sekä asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella.

(128)Tehdessään hakuja jäsenvaltioista peräisin olevilla biometrisillä tiedoilla Europolin olisi toimittava ainoastaan teknisenä ja rikosteknisenä palveluntarjoajana luvan myöntävän jäsenvaltion puolesta. Europolin olisi sen vuoksi tehtävä tällaisia hakuja ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion myöntämän luvan puitteissa joko tapauskohtaisesti tai pysyvillä valtuutuksilla kyseisen jäsenvaltion määrittelemin edellytyksin. Europolin olisi noudatettava tiukasti kaikkia luvan myöntävän jäsenvaltion asettamia rajoituksia, jotka koskevat kyseisten tietojen saantia, käyttöä, siirtämistä, säilyttämistä, poistamista tai tuhoamista.

(129)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan ja keskinäisen yhteistyön tukeminen ja vahvistaminen kahteen tai useampaan jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden, terrorismin ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavien rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa; vaan ne voidaan näiden uhkien laajuuden, ylikansallisen luonteen ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(130)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on [... päivätyllä kirjeellä] ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän [säädöksen] hyväksymiseen, säädös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, tämän kuitenkaan vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen.]

(131)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(132)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [päivämäärä].

(133)Tässä asetuksessa kunnioitetaan täysin perusoikeuksia ja -vapauksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta yksityisyyteen, perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, perusoikeuskirjan 48 artiklan mukaista syyttömyysolettamaa sekä rikosten uhrien oikeuksia.

(134)Tämän asetuksen tarkoituksena on muuttaa ja laajentaa asetuksen (EU) 2016/794 säännöksiä. Koska tehtävät muutokset ovat merkittäviä sekä lukumääränsä että luonteensa osalta, kyseinen säädös olisi selkeyden vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, jäljempänä ’Europol’, tukemaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimia ja niiden keskinäistä yhteistyötä rajatylittävän vakavan rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

2.Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa asetuksella (EU) 2016/794 perustetun viraston ja on sen seuraaja.

2 artikla

Oikeudellinen asema

1.Europol on unionin virasto, jolla on oikeushenkilöys.

2.Europolilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.Europolia edustaa sen pääjohtaja.

3 artikla

Toimipaikka

Europolin kotipaikka on Haagissa Alankomaissa.

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 

1)’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontaviranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta, sekä muita jäsenvaltioiden viranomaisia, jotka ovat voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta;

2)’strategisella analysoinnilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan tietoja sellaisen kriminaalipolitiikan tukemiseksi ja kehittämiseksi, jolla rikollisuutta ehkäistään ja torjutaan tehokkaasti ja tuloksellisesti;

3)’operatiivisella analysoinnilla’ kaikkia menetelmiä ja tekniikkoja, joilla kerätään, säilytetään, käsitellään ja arvioidaan tietoja rikostutkinnan ja rikostiedustelutoiminnan tukemiseksi;

4)’yksityisillä osapuolilla’ jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, kuten yhtiöitä ja yrityksiä ja niiden etujärjestöjä, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu 5 alakohdan soveltamisalaan;

5)’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle tietoja luovutetaan, oli kyseessä kolmas osapuoli tai ei;

6)’hallinnollisilla henkilötiedoilla’ Europolin käsittelemiä henkilötietoja, operatiivisia henkilötietoja lukuun ottamatta;

7)’terroristisella sisällöllä’ asetuksen (EU) 2021/784 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyä terroristista sisältöä;

8)’verkkovälitteisellä lapsiin kohdistuvalla seksuaaliväkivallalla’ lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin levittämistä verkossa ja lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin;

9)’verkkoon liittyvällä kriisitilanteella’ meneillään olevasta tai äskettäisestä todellisesta tapahtumasta johtuvan sellaisen verkkosisällön levittämistä, jossa esitetään ihmishenkeen tai fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa vahingontekoa tai kehotetaan ihmishenkeen tai fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaan välittömään vahingontekoon;

10)’maahanmuuttoalan yhteyshenkilöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1240 58 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöä;

11)’keskitetyllä yhteyspisteellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/977 59 14 artiklassa tarkoitettua tietojenvaihdon koordinoinnista ja helpottamisesta vastaavaa keskusyksikköä;

12)’kehittyneillä voimavaroilla’ teknisiä, analyyttisia tai operatiivisia voimavaroja, jotka tarjoavat parannettuja tai uusia toimintoja, joilla tuetaan Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisemistä ja torjumista sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä.

5 artikla

Toimivalta

1.Europol tukee ja vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja, sellaisina kuin ne luetellaan liitteessä I.

2.Europolin toimivaltaan kuuluvat myös rikokset, jotka liittyvät liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin, kuten rikokset, jotka on tehty tällaisten rikollisuuden muotojen valmistelemiseksi, helpottamiseksi, tukemiseksi tai salaamiseksi, niidenyhteydessä tehdyt rikokset, tai rikokset, jotka on tehty tällaisiin rikollisuuden muotoihin osallistuvien henkilöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi, mukaan lukien rikokset, joilla on hybridiulottuvuus.

6 artikla

Tehtävät

1.Europolin tehtävänä on

a)kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja, rikoksia koskevat tiedustelutiedot mukaan lukien;

b)antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille operatiivista tukea, johon kuuluvat tutkintatoimien ja operatiivisten toimien koordinointi, organisointi ja toteuttaminen, analysointituki operatiivisen analysoinnin avulla sekä tekninen ja rikostekninen tuki;

c)antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja unionin toimielimille strategista ja temaattista tukea strategisen analysoinnin avulla sekä laatimalla analyysituotteita, mukaan lukien uhka-arvioinnit, strategiset analyysit, suuntauksia koskevat raportit ja tilannekatsaukset;

d)toimia yhteistyössä unionin toimielinten, elinten, operaatioiden, toimistojen ja virastojen kanssa tarvittaessa vaihtamalla tietoja ja tarjoamalla analysointitukea niiden toimeksiannon piiriin kuuluvilla osa-alueilla;

e)toimia yhteistyössä kolmansien maiden ja muiden asiaankuuluvien kumppanien kanssa erityisesti vaihtamalla tietoja;

f)toteuttaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman mukaista tutkimus- ja innovointitoimintaa ja edistää kehittyneitä voimavaroja;

g)kehittää ja ylläpitää tiedonhallinnan sekä tieto- ja viestintätekniikan palveluja, välineitä ja komponentteja, joiden avulla se voi suorittaa a–e alakohdassa tarkoitetut tehtävät;

h)antaa taloudellista tukea operatiiviselle toiminnalle, jota toteutetaan tutkintatoimien tai operatiivisten toimien yhteydessä.

2.Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien lisäksi Europolin tehtävänä on suorittaa seuraavia tukitehtäviä:

a)antaa tietoja ja operatiivista tukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

b)antaa tietoja ja operatiivista tukea Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille unionin kriisinhallintarakenteille ja -operaatioille Europolin toimivallan puitteissa;

c)antaa hallinnollista, taloudellista ja teknistä tukea unionin rahoittamille operatiivisille hankkeille ja Europolin toimivaltaan kuuluville Euroopan lainvalvontaverkostoille toiminnan koordinoinnin, jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi;

d)toimia neuvoston päätöksen 2005/511/YOS 60 mukaisena euron väärentämisen torjunnan keskustoimistona muun muassa kannustamalla koordinoimaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamia tai yhteisten tutkintaryhmien puitteissa toteutettavia toimenpiteitä, euron väärentämisen torjumiseksi, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten, toimistojen ja virastojen sekä kolmansien maiden viranomaisten kanssa;

e)tukea jäsenvaltioita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 61 mukaisessa yksittäisten unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurannassa odotettavissa olevien turvallisuuteen liittyvien vaikutusten osalta, kun sijoitukset koskevat yrityksiä, jotka toimittavat sellaista teknologiaa, mukaan lukien ohjelmistoja, jota Europol käyttää toimivaltaansa kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

f)edistää Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin toteuttamista Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamiseksi neuvoston asetuksen (EU) 2022/922 62   nojalla toimivaltansa puitteissa osallistumalla Schengenin arviointikäynteihin ja muihin käynteihin paikan päällä sekä tarjoamalla komission pyynnöstä asiantuntemusta ja analyyseja;

g)tehdä yhteistyötä jäsennellysti ja säännöllisesti muun muassa tekemällä tällaisen yhteistyön yksityiskohtaisia sääntöjä koskevia kahden- tai monenvälisiä yhteistyöjärjestelyjä unionin taloudellisten etujen suojaamiseen osallistuvien petostentorjuntatoimijoiden, kuten EPPOn, Eurojustin, OLAFin, AMLAn ja EU:n tulliviranomaisen, kanssa.

3.Europol ei sovella pakkokeinoja mitään tehtäviään suorittaessaan.

Kun jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tutkintatoimia Europol voi kyseisten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti tukea kyseisiä viranomaisia erityisesti helpottamalla rajatylittävää tietojenvaihtoa ja muita tietojenkäsittelyn muotoja ja antamalla operatiivista tukea etänä tai olemalla läsnä kyseisiä toimia toteutettaessa. Europolilla ei ole valtuuksia toteuttaa tutkintatoimia.

7 artikla

Europolin strateginen tuki

1.Europol osallistuu vakavaa rikollisuutta ja terrorismia koskevan unionin yhteisen strategisen analyysikehyksen laatimiseen.

Tätä varten Europol laatii säännöllisesti sisäistä turvallisuutta koskevia analyysituotteita, mukaan lukien strategiset analyysit, uhka-arviot, suuntauksia koskevat raportit ja tilannekatsaukset, ja asettaa ne saataville 129 artiklan mukaisesti.

2.Europol tukee erityisesti unionin tason uhka-arvioita koskevien yhteisten analyysimenetelmien ja -standardien laatimista ja käyttöä analyysituotteiden vertailukelpoisuuden, yhteentoimivuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava Europolille kaikki sen 1 kohdassa tarkoitettujen analyysituotteiden laatimiseen tarvitsemat tiedot.

Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä toimittamasta tietoja yhdellä tai useammalla seuraavista perusteista:

a)tietojen toimittaminen olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista;

b)tietojen toimittaminen vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden;

c)tietojen toimittaminen paljastaisi tietoja, jotka liittyvät kansallisen turvallisuuden organisaatioihin tai määrättyyn tiedustelutoimintaan.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot heti, kun a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja perusteita ei enää ole.

4.Unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen on toimivaltansa rajoissa ja sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti toimitettava Europolille 1 kohdassa tarkoitettujen analyysituotteiden laatimisen kannalta merkityksellistä tietoa.

5.Europol voi 1 kohdassa tarkoitettujen analyysituotteiden laatiessaan käyttää täydentävinä lähteinä avointen lähteiden tietoja ja kumppaneiden panosta.

6.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut analyysituotteet asetetaan neuvoston ja komission saataville rikollisuuden torjuntaa ja sen toteuttamista koskevien unionin strategisten, poliittisten ja operatiivisten painopisteiden tunnistamista, kehittämistä ja toteuttamista varten.

7.Europol käyttää 1 kohdassa tarkoitettuja analyysituotteita tämän luvun mukaisen operatiivisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tukemiseen ja ottaa kyseiset tuotteet huomioon 57 artiklassa tarkoitetun kehyksen laatimisessa ja säännöllisessä päivittämisessä.

8.Jäsenvaltioiden on otettava 1 kohdassa tarkoitetut analyysituotteet huomioon määrittäessään osallistumistaan Europolin tukemaan operatiiviseen toimintaan, jakaessaan operatiivisia resursseja ja toteuttaessaan unionin strategisia ja operatiivisia painopisteitä kansallisella tasolla.

9.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja analyysituotteita voidaan käyttää komission ja jäsenvaltioiden tekemiin analyyseihin sekä asetuksen (EU) 2022/922 mukaisesti toteutettuihin Schengenin arviointeihin ja valvontatoimintaan Europolin toimivaltaan kuuluvilla politiikan aloilla.

II luku
Operatiivinen yhteistyö

1 jakso
Operatiivinen tuki ja koordinointi

8 artikla

Europolin operatiivinen tuki

1.Europol antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille operatiivista tukea toimivaltaansa kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

2.Europol perustaa voimavarat, joita tarvitaan, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa jatkuvaa ja vaikuttavaa operatiivista tukea, ja pitää näitä voimavaroja yllä.

3.Europol tukee erityisesti

a)tutkintatoimia ja operatiivista toimintaa, jotka edellyttävät koordinoituja toimia unionin tasolla;

b)korkean riskin rikollisverkostojen ja niitä tukevan rikollisinfrastruktuurin tunnistamista, niihin kohdistettavia toimia ja niiden hajottamista;

c)operatiivista toimintaa, joka edellyttää erityisiä analyyttisia, teknisiä, digitaalisia, rikosteknisiä tai monialaisia voimavaroja;

d)laajamittaisten uusien ja nopeasti muuttuvien turvallisuusuhkien tunnistamista ja analysointia sekä niiden vastaisten toimien koordinointia ja niihin liittyvien lainvalvontatoimien koordinointia; tämä koskee myös rikoksia, jotka liittyvät liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin, jos tällaisiin rikoksiin liittyy hybridiulottuvuus;

e)sisäiseen turvallisuuteen liittyvien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden toteuttamista.

4.Europolin operatiivista tukea voidaan tarvittaessa ja operatiivisten tarpeiden mukaisesti antaa muun muassa seuraavien kautta:

a)13–19 artiklassa tarkoitetut erikoistuneet unionin asiantuntijakeskukset, jäljempänä ’keskukset’;

b)20 artiklassa tarkoitetut operatiiviset toimintaryhmät;

c)21 artiklan mukaiset yhteiset tutkintaryhmät, myös yhteistyössä Eurojustin kanssa;

d)22 artiklan mukaisesti lähetetty Europolin henkilöstö;

e)Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa 23 artiklan mukaisesti annettava tuki strategiseen ja operatiiviseen toimintaan.

5.Europol varmistaa tässä luvussa tarkoitetun operatiivisen tuen, rakenteiden ja yhteistyövälineiden koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden, myös silloin, kun samanaikaisesti käytetään useita operatiivisen tuen muotoja.

6.Jäsenvaltioiden on pyrittävä hyödyntämään tuloksellisesti 4 kohdassa tarkoitettuja operatiivisen tuen muotoja erityisesti silloin, kun tarvitaan koordinoituja unionin tason toimia, jotta voidaan varmistaa, että vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin reagoidaan tuloksellisesti.

7.Jos operaatio- ja analyysipalvelu tai keskukset tunnistavat rajatylittävään rikolliseen toimintaan liittyviä operatiivisia yhteyksiä tai koordinoinnin tarpeita, Europol pyytää asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan asiaa koskevia tietoja tai rikostiedustelutietoa tai osallistumaan koordinointitoimenpiteisiin.

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vastattava viipymättä, ja jos ne päättävät olla antamatta pyydettyä tietoa tai osallistumatta ehdotettuihin koordinointitoimenpiteisiin, niiden on toimitettava Europolille pätevät perustelut.

9 artikla

Operatiivinen tuki talousrikostutkinnalle ja varojen takaisinperinnälle

1.Europol tekee yhteistyötä direktiivin (EU) 2024/1260 5 artiklan nojalla perustettujen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen kanssa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Europolilla on suora ja välitön pääsy direktiivin (EU) 2024/1260 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin siinä säädetyin edellytyksin ja siinä määrin kuin on tarpeen tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava myös, että Europol saa nopeasti direktiivin (EU) 2024/1260 6 artiklan 3 kohdassa luetellut tiedot pyytämällä niitä asianomaiselta takaisinhankinnasta vastaavalta toimistolta ja mainitun direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa kuvatuissa tilanteissa siinä määrin kuin on tarpeen tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. 

Pääsyn tässä kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on oltava direktiivin (EU) 2024/1260 6 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaista.

3.Jos Europol katsoo, että tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitetun toiminnan tuloksena jäljitetty ja tunnistettu omaisuus on välittömässä katoamisvaarassa, se esittää asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille pyynnön toteuttaa välittömiä toimia direktiivin (EU) 2024/1260 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä pyyntöä koskeva päätös viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan 24 tunnin kuluessa.

Jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää olla toteuttamatta välittömiä toimia, sen on ilmoitettava siitä Europolille ja perusteltava päätöksensä. Perustelut voidaan jättää esittämättä seuraavissa tapauksissa:

a)perustelujen esittäminen olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista;

b)perustelujen esittäminen vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden.

4.Europol tekee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1153 63 12 artiklan mukaisesti yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 64 nojalla perustettujen rahanpesun selvittelykeskusten kanssa asiaankuuluvan Europolin kansallisen yksikön välityksellä tai, jos asianomainen jäsenvaltio sen sallii, olemalla suoraan yhteydessä, erityisesti vaihtamalla tietoja ja toimittamalla jäsenvaltioille analyyseja tukeakseen Europolin toimivaltaan kuuluvia rajatylittäviä tutkintatoimia.

5.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen rahanpesun selvittelykeskuksella on toimeksiantonsa ja toimivaltansa rajoissa sekä kansallisia menettelytakeita noudattaen direktiivin (EU) 2019/1153 12 artiklan mukaisesti oikeus vastata Europolin esittämiin asianmukaisesti perusteltuihin rahoitustietoja ja ‑analyysejä koskeviin pyyntöihin, joko Europolin kansallisen yksikkönsä välityksellä tai, jos asianomainen jäsenvaltio sen sallii, rahanpesun selvittelykeskusten ja Europolin välisen suoran yhteydenpidon kautta.

10 artikla

Operatiivisen toiminnan taloudellinen tuki

1.Saatuaan jäsenvaltiolta asianmukaisesti perustellun kirjallisen pyynnön Europol voi antaa kohdennettua taloudellista tukea operatiiviseen toimintaan, joka toteutetaan Europolin tukeman ja sen toimivaltaan kuuluvan ensisijaisen tutkinnan tai operatiivisen toimen yhteydessä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki rajoitetaan siihen, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista asianomaisen ensisijaisen tutkinnan tai operatiivisen toimen kannalta, ja sillä voidaan kattaa tutkinnan tai toimen tuloksellisen toteuttamisen edellyttämiä operatiivisia, teknisiä, logistisia ja muita tarvittavia menoja.

3.Europol voi tarvittaessa ja operatiivisten painopisteiden mukaisesti asettaa etusijalle taloudellisen tuen koordinoidulle rajatylittävälle operatiiviselle toiminnalle.

4.Europol tekee 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen tuen myöntämistä koskevat päätökset tapauskohtaisesti pääjohtajan ehdotuksesta ja komissiota kuultuaan hallintoneuvoston hyväksymien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

Mainituissa täytäntöönpanosäännöissä on säädettävä tällaisen tuen myöntämistä, hallinnointia ja seurantaa koskevista edellytyksistä ja menettelyistä, joihin sisältyvät vastuuvelvollisuuden, jäljitettävyyden, tarkastettavuuden ja sovellettavien unionin varainhoitosääntöjen noudattamisen varmistamista koskevat vaatimukset.

11 artikla

Rikostutkinnan aloittamista koskeva pyyntö

1.Kun Europol katsoo, että jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen toimivaltaan kuuluvan rikoksen osalta, se pyytää Europolin kansallisen yksikön välityksellä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan tai toteuttamaan rikostutkinnan tai koordinoimaan sitä.

2.Kun pääjohtaja katsoo, että olisi aloitettava rikostutkinta sellaisen rikoksen osalta, joka koskee vain yhtä jäsenvaltiota mutta vahingoittaa unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua, hän voi pyytää Europolin kansallisen yksikön välityksellä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan tai toteuttamaan tällaisen rikostutkinnan tai koordinoimaan sitä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 1 kohdan soveltamiseen.

3.Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin, jotka kuuluvat EPPOn toimivaltaan.

4.Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä 1 ja 2 kohdan nojalla esitetyt pyynnöt ensi tilassa ja tehtävä perusteltu päätös ilman aiheetonta viivytystä.

Europolin kansallisten yksiköiden on ilmoitettava Europolille 1 tai 2 kohdan nojalla esitettyjä pyyntöjä koskevista jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä ilman aiheetonta viivytystä.

5.Jos jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla täyttämättä 1 tai 2 kohdan nojalla esitettyä pyyntöä, niiden on ilmoitettava Europolille päätöksen perustelut viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Perustelut voidaan jättää esittämättä seuraavissa tapauksissa:

a)    perustelujen esittäminen olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista;

b)    perustelujen esittäminen vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden.

6.Europol ilmoittaa välittömästi Eurojustille 1 ja 2 kohdan nojalla esitetyistä pyynnöistä ja 4 ja 5 kohdan nojalla tehdyistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksistä, jotta Eurojust voi varmistaa oikea-aikaiset oikeudelliset jatkotoimenpiteet kansallisella tasolla ja käyttää toimivaltaansa, johon kuuluu soveltuvissa tapauksissa mahdollisuus toimia omasta aloitteestaan asetuksen (EU) 2018/1727 sovellettavien säännösten mukaisesti.

7.Europol ilmoittaa välittömästi EPPOlle 1 ja 2 kohdan nojalla esitetyistä pyynnöistä, jotka koskevat EPPOn toimivaltaan kuuluvia rikoksia, ja kaikista asiaan liittyvistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen 4 ja 5 kohdan nojalla tehdyistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksistä.

2 jakso
Operatiiviset erityisvoimavarat

12 artikla

Operaatio- ja analyysipalvelu

1.Europol pitää operaatio- ja analyysipalvelun kautta yllä jatkuvaa ympärivuorokautista operatiivista ja analyyttista valmiutta tukeakseen tämän asetuksen nojalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavien tutkintatoimien ja operatiivisten toimien koordinointia, organisointia ja toteuttamista.

2.Operaatio- ja analyysipalvelu varmistaa seuraavat: 

a)tietojen ja rikostiedustelun operatiivinen ja strateginen analysointi, myös keskusten toteuttaman toiminnan tukemiseksi;

b)analyysihankkeiden tukeminen ja koordinointi;

c)monialaisten palvelujen tarjoaminen yhteentoimivuuden, biometriikan, julkisiin lähteisiin perustuvan tiedustelun (OSINT), matkustustietojen ja satelliittikuvien osa-alueilla;

d)operatiivisten yhteyksien tunnistaminen ja rajatylittävien operatiivisten ja tutkintatoimien koordinointi, tarvittaessa myös ehdottamalla yhteisen operatiivisen analysointitapauksen perustamista;

e)tämän asetuksen nojalla annetun operatiivisen tuen koordinointi ja johdonmukaisuus, myös operatiivisten toimintaryhmien, yhteisten tutkintaryhmien, Europolin lähettämän henkilöstön ja EMPACTin toiminnan puitteissa;

f)edellä 7 artiklassa tarkoitettujen analyysituotteiden laatiminen.

3.Operaatio- ja analyysipalvelu varmistaa erikoistuneiden unionin asiantuntijakeskusten välisen koordinoinnin, yhteistyön ja toiminnallisen johdonmukaisuuden erityisesti silloin, kun operatiivinen toiminta, rikostiedustelu tai tutkintatoimet koskevat useita rikollisuuden muotoja tai ne koskevat rikoksia, jotka liittyvät liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin, jos tällaisiin rikoksiin liittyy hybridiulottuvuus tai ne muutoin edellyttävät monialaista reagointia.

13 artikla

Erikoistuneet unionin asiantuntijakeskukset

1.Vahvistetaan Euroopan kyberrikostorjuntakeskus, Euroopan terrorismintorjuntakeskus, Euroopan talousrikoskeskus, Euroopan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus sekä muuttajien salakuljetuksen eurooppalainen torjuntakeskus erikoistuneiksi unionin asiantuntijakeskuksiksi, jäljempänä ’keskukset’.

2.Keskukset ovat osa Europolin organisaatiorakennetta, eikä niillä ole erillistä oikeushenkilöyttä. Ne toimivat Europolin ensisijaisina omien osa-alueidensa erikoistuneina voimavara- ja asiantuntemusrakenteina ja tukevat Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa, mukaan luettuina liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin liittyvät rikokset, jos tällaisiin rikoksiin liittyy hybridiulottuvuus.

3.Keskusten tehtävänä on erityisesti

a)antaa operatiivista erityistukea jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille;

b)antaa operatiivista tukea operatiivisissa toimintaryhmissä, yhteisissä tutkintaryhmissä ja EMPACTissa;

c)helpottaa jäsenvaltioiden ja soveltuvissa tapauksissa muiden unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä asiaankuuluvien kumppaneiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, operatiivisten yhteyksien tunnistaminen mukaan lukien;

d)tukea operaatio- ja analyysipalvelun koordinoimaa yhdennettyä operatiivista toimintaa, johon liittyy useita Europolin toimivaltaan kuuluvia rikollisuuden muotoja tai rikoksia, jotka liittyvät liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin, jos tällaisiin rikoksiin liittyy hybridiulottuvuus, muun muassa ottamalla käyttöön ja koordinoimalla useiden operatiivisten osa-alueiden erityisasiantuntemusta ja -voimavaroja;

e)tunnistaa voimavaroihin liittyviä tarpeita ja edistää kehittyneiden voimavarojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä niiden integrointia Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaan, muun muassa erityiskoulutuksen avulla, koordinoidusti ennakointi- ja voimavarayksikön kanssa ja tiiviissä yhteistyössä Europolin tukitoimistojen kanssa;

f)osallistua 7 artiklassa tarkoitettujen analyysituotteiden laatimiseen.

4.Europol varmistaa, että keskusten toiminta on yhdenmukaista sisäiseen turvallisuuteen liittyvien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden kanssa, mukaan luettuna EMPACTin puitteissa vahvistetut painopisteet.

5.Keskuksiin voi kuulua yhteyshenkilöitä ja muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen edustajia 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

Europol voi myös kutsua kumppaneita, joilla on asiaa koskevaa asiantuntemusta, osallistumaan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettuun toimintaan 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

6.Hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta täytäntöönpanosäännöt keskusten organisaatiosta, erityistehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnasta sekä tarkastelee näitä sääntöjä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa mukauttaa niitä operatiivisten tarpeiden ja muuttuvien turvallisuusuhkien perusteella.

14 artikla

Euroopan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskus

Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki, jota Europol antaa Euroopan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen kautta, toteutetaan erityisesti

a)tukemalla erittäin merkittäviksi luokiteltujen toimijoiden ja korkean riskin rikollisverkostojen tunnistamista ja priorisointia, toimien kohdistamista niihin ja niiden toiminnan estämistä;

b)tukemalla ja koordinoimalla laittomaan huumausainekauppaan, ampuma-ase- ja räjähdekauppaan, ympäristörikollisuuteen, omaisuusrikollisuuteen ja muuhun vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä rajatylittäviä tutkintatoimia ja operatiivista toimintaa;

c)tarjoamalla erityisasiantuntemusta monitahoisten, usean lainkäyttöalueen tutkintatoimien ja operatiivisen toiminnan tueksi, myös operatiivisten toimintaryhmien, yhteisten tutkintaryhmien ja EMPACTin toiminnan yhteydessä;

d)tukemalla sellaisen, myös verkkopalvelujen ja -alustojen kautta toteutettavan, lasten ja nuorten värväämisen ja hyväksikäytön tunnistamista, seurantaa ja estämistä, jota rikollisverkostot harjoittavat rikollisen toiminnan harjoittamiseksi, helpottamiseksi tai salaamiseksi.

15 artikla

Euroopan kyberrikostorjuntakeskus

Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki, jota Europol antaa Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen kautta, toteutetaan erityisesti

a)tukemalla jäsenvaltioita ja tarvittaessa yksityisiä osapuolia alkuperältään rikollisiksi epäiltyjen kyberhyökkäysten ja laajamittaisen vihamielisen verkkotoiminnan ehkäisemisessä ja niihin vastaamisessa, myös yhteistyössä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa ja kiristyshaittaohjelmapoikkeamien yhteydessä, ja ottamalla haltuun hyökkäyksen toteuttamiseen käytetty infrastruktuuri;

b)tukemalla jäsenvaltioita ja tarvittaessa yksityisiä osapuolia verkkoon liittyvien kriisitilanteiden ratkaisemisessa, erityisesti antamalla yksityisille osapuolille tarvittavat tiedot asian kannalta merkityksellisten verkkosisältöjen, palvelujen, tilien, infrastruktuurien tai digitaalisen toiminnan tunnistamiseksi, myös ilmoittamalla verkkosisällöstä verkkopalvelujen tarjoajille;

c)tukemalla jäsenvaltioita lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan, lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan verkkovälitteisen materiaalin levittämisen sekä seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuvan lasten houkuttelun ehkäisemisessä ja torjumisessa;

d)edistämällä kyberrikollisuuden ja kyberavusteisen rikollisen toiminnan uhrien ja rikoksentekijöiden tunnistamista, myös verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan osalta;

e)pitämällä yllä ja ottamalla käyttöön digitaaliseen forensiikkaan, tekniikkaan, analytiikkaan ja tutkintatoimiin liittyvää asiantuntemusta ja niitä koskevia voimavaroja, myös digitaalisen datan ja laillisesti hankitun salatun datan käsittelyn ja analysoinnin tukemiseksi;

f)pitämällä yllä ja tukemalla operatiivisia koordinointialustoja ja erikoistuneita operatiivisia yhteistyökehyksiä kyberrikollisuuden ja sähköisen todistusaineiston rajatylittävän saatavuuden osa-alueella; näihin kuuluu myös yhteinen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmä.

16 artikla

Euroopan talousrikoskeskus

Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki, jota Europol antaa Euroopan talousrikoskeskuksen kautta, toteutetaan erityisesti

a)tukemalla varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja jäsenvaltioissa 9 artiklan mukaisesti sellaisen rikoksentekovälineistön, rikoshyödyn ja omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa, johon kohdistuu tai saatetaan kohdistaa jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös;

b)tukemalla järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin rahoitukseen liittyvien rikollisten rahavirtojen, laittomien rahoitusverkostojen ja rikollisten liiketoimintamallien havaitsemista, analysointia ja seurantaa;

c)antamalla EPPOlle 81 artiklan mukaisesti Europolin ja EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin liittyvää operatiivista ja analyyttista tukea;

d)tukemalla jäsenvaltioita laajamittaisten digitaalisten petosten torjunnassa muun muassa helpottamalla petoksista ilmoittamista ja tekemällä yhteistyötä rahoituslaitosten, verkkoalustojen ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

17 artikla

Muuttajien salakuljetuksen eurooppalainen torjuntakeskus

Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki, jota Europol antaa muuttajien salakuljetuksen eurooppalaisen torjuntakeskuksen kautta, toteutetaan erityisesti

a)tukemalla maahantulijoiden salakuljetukseen ja ihmiskauppaan liittyvien rikollisverkostojen sekä niiden liiketoimintamallien, toimintatapojen ja rikollisen infrastruktuurin tunnistamista, seurantaa ja analysointia;

b)tukemalla maahantulijoiden salakuljetuksen ja ihmiskaupan digitaalisen ulottuvuuden havaitsemista ja analysointia muun muassa avointen lähteiden analysoinnin, verkkopalvelujen tarjoajien kanssa tehtävän yhteistyön ja erikoistuneiden toimijoiden verkostojen avulla;

c)tukemalla maahantulijoiden salakuljetuksen ja ihmiskaupan verkostojen käyttämien laittomien rahavirtojen, rikoksella saatujen varojen ja rahoitusinfrastruktuurin havaitsemista, analysointia ja estämistä tiiviissä yhteistyössä Euroopan talousrikoskeskuksen kanssa;

d)tukemalla yhteistyötä ja operatiivista koordinointia jäsenvaltioiden, Frontexin, Eurojustin, muiden asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden ja kansainvälisten kumppanien kanssa maahantulijoiden salakuljetukseen ja ihmiskauppaan liittyvissä asioissa.

18 artikla

Euroopan terrorismintorjuntakeskus

Edellä 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu tuki, jota Europol antaa Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen kautta, toteutetaan erityisesti

a)torjumalla terroristisen ja väkivaltaisen ääriliikesisällön levittämistä verkossa muun muassa tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa poistamismääräysten osalta asetuksen (EU) 2021/784 14 artiklan mukaisesti ja ilmoittamalla verkkosisällöstä verkkopalvelujen tarjoajille;

b)tukemalla tutkintatoimia muun muassa havaitsemalla ja analysoimalla terrorismin rahoitusvirtoja ja verkostoja, kemiallisiin ja biologisiin sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviä uhkia, verkossa tapahtuvaa radikalisoitumista sekä verkkoalustojen ja uusien teknologioiden väärinkäyttöä terroristisiin tarkoituksiin;

c)tukemalla kriisinhallintaa ja operatiivista koordinointia, myös verkkoon liittyvissä kriisitilanteissa, käyttämällä tähän tarkoitukseen suunnattuja voimavaroja, välineitä, yhteisiä koordinointirakenteita ja tukimekanismeja, myös 47 artiklassa tarkoitettua tietojenvaihtomekanismia;

d)tukemalla terrorismiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemistä helpottamalla tietojen, rikostiedustelun ja analyysituotteiden vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja tarvittaessa unionin elinten, toimistojen ja virastojen sekä yksityisten osapuolten kanssa.

19 artikla

Uusien erikoistuneiden unionin asiantuntijakeskusten perustaminen ja hallintotapa

1.Europoliin voidaan perustaa lisää erikoistuneita unionin asiantuntijakeskuksia, erityisesti pääjohtajan todetessa, että Europolin tehtävien täyttämiseksi tarvitaan pysyviä erityisvoimavaroja tai unionin tasolla koordinoitavia toimia.

2.Uusien keskusten perustamisesta, mukauttamisesta ja mahdollisesta sulautumisesta ja lakkauttamisesta päätetään 139 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä ottaen huomioon erityisesti seuraavat:

a)rikos- tai turvallisuusuhkien ja hybridiulottuvuuden sisältäviin liitteessä I lueteltuihin rikollisuuden muotoihin liittyvien rikosten laajuus, monitahoisuus tai rajatylittävä ulottuvuus;

b)jäsenvaltioiden operatiiviset tarpeet ja unionin tason pysyvien erityisvoimavarojen tarve;

c)tarve varmistaa johdonmukaisuus ja täydentävyys nykyisten keskusten ja muiden unionin toimintakehysten kanssa;

d)Europolin käytettävissä olevat resurssit.

3.Tämän artiklan nojalla perustettaviin keskuksiin sovelletaan 13 artiklan 2–6 kohtaa.

3 jakso
Operatiivisen yhteistyön välineet

20 artikla

Operatiiviset toimintaryhmät

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat Europolin tuella perustaa operatiivisia toimintaryhmiä Europolin toimivaltaan kuuluviin yksittäisiin rajatylittäviin rikosuhkiin puuttumiseksi.

Operatiivinen toimintaryhmä voidaan perustaa, jos rikosuhka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota ja jos sen laajuus, monitahoisuus tai rajatylittävä ulottuvuus edellyttää koordinoituja operatiivisia ja tutkintatoimia unionin tasolla.

2.Operatiiviseen toimintaryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden ja Europolin on varmistettava johdonmukaisuus ja mahdollisuuksien mukaan integrointi EMPACT-kehyksen kanssa.

3.Operatiivisen toimintaryhmän perustavat jäsenvaltiot voivat päättää kutsua muita jäsenvaltioita ja VII luvussa tarkoitettuja kolmansia maita osallistumaan operatiiviseen toimintaryhmään tai tukemaan sitä.

4.Europol tukee yhteisymmärryksessä operatiiviseen toimintaryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa toimintaryhmän puitteissa toteutettavan operatiivisen ja rikostiedustelutoiminnan suunnittelua, koordinointia ja toteuttamista.

Europol asettaa käyttöön asiaankuuluvaa operatiivista ja taloudellista tukea.

5.Operatiiviseen toimintaryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden on kansallista lainsäädäntöä noudattaen

a)varmistettava kaikkien asiaankuuluvien tietojen jatkuva, jäsennelty ja riittävän ajoissa tapahtuva vaihto Europolin ja muiden osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) kautta ja tarvittaessa varmistettava, että tällaiset tiedot asetetaan suoraan saataville 39, 40 ja 41 artiklan mukaisesti;

b)hyödynnettävä Europolin antamaa operatiivista ja taloudellista tukea tuloksellisesti;

c)toteutettava, tarvittaessa ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, koordinoitua rikostiedustelutoimintaa ja tutkintatoimia kyseessä oleviin rikosuhkiin puuttumiseksi;

d)käynnistettävä rinnakkaisia talousrikostutkintatoimia rikoksella saatujen varojen tunnistamiseksi, jäädyttämiseksi ja takavarikoimiseksi;

e)    käytettävä mahdollisia kolmansiin maihin lähetettyjä yhteyshenkilöitään yhteistyön ja tietojenvaihdon vahvistamiseksi, kun rikollista toimintaa tutkitaan operatiivisen toimintaryhmän avulla, ja toimitettava saadut tiedot Europolille.

6.Pääjohtaja ehdottaa Europolin kansallisen yksikön välityksellä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille operatiivisen toimintaryhmän perustamista, jos tällainen toimintaryhmä tuottaisi objektiivisesti tarkasteltuna lisäarvoa Europolin toimivaltaan kuuluvan yksittäisen rajatylittävän rikosuhan torjunnassa ja vastaisi tunnistettuihin operatiivisiin tarpeisiin.

7.Hallintoneuvosto hyväksyy operatiivisten toimintaryhmien perustamista ja täytäntöönpanoa koskevat täytäntöönpanosäännöt, mukaan lukien tarvittavat kolmansien maiden osallistumista koskevat takeet.

8.Europol arvioi yhdessä operatiiviseen toimintaryhmään osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa operatiivisen toiminnan kaikissa vaiheissa, onko yhteisen tutkintaryhmän perustaminen 21 artiklan mukaisesti tarpeen koordinoidun ja jatkuvan toiminnan tukemiseksi unionin tasolla.

21 artikla

Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

1.Europol voi osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan, mukaan lukien ryhmät, jotka on perustettu neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS 65 ja neuvoston SEU-sopimuksen 34 artiklan nojalla tekemän keskinäistä oikeusapua rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä koskevan yleissopimuksen 66 mukaisesti, jos ne käsittelevät Europolin toimivaltaan kuuluvia rikollisuuden muotoja. Yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa on määritettävä edellytykset Europolin osallistumiselle ryhmään, ja sen on sisällettävä tiedot vastuuta koskevista säännöistä.

2.Europol voi avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja tietojenvaihdossa kaikkien sen jäsenten kanssa sen jäsenvaltion laissa asetetuissa rajoissa, jonka alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii.

3.Osallistuessaan yhteiseen tutkintaryhmään Europol voi tämän asetuksen mukaisesti toimittaa kaikille ryhmän jäsenille tarvittavat tiedot, joita Europol on käsitellyt 32 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Europol ilmoittaa asiasta samanaikaisesti Europolin kansallisille yksiköille niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat edustettuina ryhmässä, ja niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat toimittaneet tiedot.

4.Europol voi käsitellä yhteiseen tutkintaryhmään osallistumisen yhteydessä saatuja tietoja 32 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten tiedot toimittaneen jäsenvaltion suostumuksella tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

5.Jos Europolilla on aihetta olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa.

6.Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyydettyä Europolia osallistumaan yhteiseen tutkintaryhmään Eurojustin asetuksen (EU) .../... [ehdotus Eurojust-asetukseksi] 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaman neuvon perusteella, Europol osallistuu asianomaiseen yhteiseen tutkintaryhmään toimivaltansa rajoissa, jollei se esitä osallistumatta jättämiselle asianmukaisesti perusteltuja syitä.

22 artikla

Europolin henkilöstön lähettäminen

1.Jäsenvaltio voi pyytää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti Europolia lähettämään sen henkilöstöä jäsenvaltion alueelle, jotta jäsenvaltio voi hyödyntää Europolin antamaa operatiivista tukea.

2.Europol lähettää henkilöstöään operatiivista tukea varten erityisesti, kun on kyse unionin tason koordinoitua tukea edellyttävästä monitahoisesta tai laajamittaisestatutkinta- tai rikostiedustelutoiminnasta. Europolin henkilöstön lähettämiseen voi sisältyä osallistuminen 21 artiklan mukaisesti perustettuihin yhteisiin tutkintaryhmiin, 20 artiklan mukaisesti perustettuihin operatiivisiin toimintaryhmiin tai muuhun koordinoituun operatiiviseen toimintaan.

Europol voi lähettää henkilöstöään myös tukemaan asiaankuuluvista tietokannoista tehtäviä ristiintarkistuksia muun muassa unionin ulkorajoilla tehtävien tarkastusten vahvistamisen tai muuttoliikkeen hallintatoiminnan tukemisen yhteydessä asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti tai tukemaan jäsenvaltioita merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä.

Europol lähettää henkilöstöään myös varmistamaan, että Europolin palvelujen, välineiden ja kehittyneiden voimavarojen käyttö, integrointi ja hyödyntäminen jäsenvaltioiden toimintaympäristöissä on tuloksellista.

3.Europol arvioi jäsenvaltion 1 kohdan nojalla esittämät pyynnöt ja voi antaa luvan Europolin henkilöstön lähettämiseen ottaen huomioon Europolin käytettävissä olevat resurssit.

4.Kun Europolin henkilöstön lähettämiselle on annettu 3 kohdan nojalla lupa, Europolin ja asianomaisen jäsenvaltion on sovittava Europolin henkilöstön lähettämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

5.Europolin henkilöstön ja asianomaisen jäsenvaltion alueelle lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden on toimittava tämän asetuksen ja sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueelle heidät lähetetään.

6.Jäsenvaltion, jonka alueelle henkilöstöä lähetetään, on 4 kohdan nojalla sovittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti

a)annettava Europolille kaikki asiaankuuluvat tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista annettava Europolin lähettämälle henkilöstölle suora pääsy tällaisiin tietoihin kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)annettava Europolin lähettämän henkilöstön olla läsnä tutkintatoimien toteuttamisen aikana kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)helpotettava erityisasiantuntemuksen, kuten analyyttisen, digitaalista rikostekniikkaa koskevan, tietoteknisen ja järjestelmäintegrointia koskevan asiantuntemuksen, käyttöönottoa;

d)toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen lainsäädännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että Europolin lähettämän henkilöstön antaman operatiivisen tuen avulla tuotettuja tuotoksia voidaan käyttää todisteina kansallisissa tutkinta- ja oikeudenkäyntimenettelyissä, muun muassa varmistamalla, että tällaiset tuotokset tuotetaan, dokumentoidaan ja toimitetaan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

7.Pääjohtaja voi ehdottaa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille Europolin tukitoimiston välityksellä Europolin henkilöstön lähettämistä, jos hän katsoo, että henkilöstön lähettäminen tuottaisi lisäarvoa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä tai torjunnassa.

8.Jos kolmas maa, jonka kanssa Europol on luonut yhteistyösuhteet tämän asetuksen tai asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla, pyytää tämän artiklan nojalla Europolin henkilöstön lähettämistä alueelleen, sovelletaan tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja menettelyä tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

9.Hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta Europolin henkilöstön lähettämisen valmistelua ja toteutusta koskevat täytäntöönpanosäännöt.

23 artikla

Europolin tuki EMPACTille

1.Auttaakseen jäsenvaltioita entisestään vahvistamaan EMPACTia johdonmukaisena kehyksenä, jolla ehkäistään ja torjutaan rikollisverkostojen aiheuttamia uhkia unionin tasolla, Europol antaa hallinnollista, logistista, taloudellista ja operatiivista tukea jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamalle operatiiviselle ja strategiselle toiminnalle, siihen liittyvä tietojenvaihto mukaan lukien, sekä tällaiseen toimintaan osallistuville kolmansille maille.

Tältä osin Europol täydentää Europolin kansallisten yksiköiden kansallisella tasolla suorittamia koordinointitehtäviä.

2.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi Europol EMPACT-tukiryhmän välityksellä erityisesti

a)    tukee kaksivuotisten operatiivisten toimintasuunnitelmien laatimista ja toteuttamista muun muassa avustamalla operatiivisten painopisteiden, tavoitteiden ja tuotosten määrittelyssä;

b)    helpottaa kansallisten EMPACT-koordinaattoreiden kokouksien järjestämistä;

c)    tukee operatiivisten toimintasuunnitelmien laatimista ja hallinnointia;

d)    tukee kolmansien maiden, erityisesti EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, osallistumista EMPACTiin.

3.Antaessaan 2 kohdassa tarkoitettua tukea Europol tekee EMPACT-tukiryhmän välityksellä tiivistä yhteistyötä Europolin kansallisten yksiköiden, kansallisten EMPACT-koordinaattoreiden ja muiden EMPACTiin osallistuvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja muiden kumppaneiden kanssa tämän asetuksen mukaisesti.

24 artikla

Operatiivisten ja teknisten reservien käyttö

1.Europol perustaa jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista koostuvia erikoistuneita operatiivisia ja teknisiä reservejä ja ylläpitää niitä, jotta voidaan varmistaa Europolin tehtävien hoitamiseen tarvittavan pitkälle erikoistuneen asiantuntemuksen saatavuus ja tukea jäsenvaltioita.

2.Jäsenvaltioiden on nimettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin erikoistuneisiin operatiivisiin ja teknisiin asiantuntijareserveihin otettavat asiantuntijat hallintoneuvoston määrittämien profiilien ja osallistumisvaatimusten mukaisesti, jotta varmistetaan erityisasiantuntemuksen saatavuus. Asiantuntijan nimeäminen reserviin ei vaikuta kyseisen asiantuntijan ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen väliseen työsuhteeseen.

3.Reserveihin osallistuvat asiantuntijat voidaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella siirtää Europoliin.

4.Europol voi antaa jäsenvaltioille reserveihin osallistuvien asiantuntijoiden koulutukseen ja siirtämiseen liittyvää taloudellista tukea.

5.Hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta reservien toimintaa koskevat täytäntöönpanosäännöt, mukaan lukien asiantuntijoiden siirtämistä, koulutuksen järjestämistä ja 4 kohdassa tarkoitetun taloudellisen tuen antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

4 jakso
Operatiivisen yhteistyön kansalliset rakenteet

25 artikla

Europolin kansalliset yksiköt

1.Jäsenvaltioiden ja Europolin on tehtävä keskinäistä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi.

2.Kunkin jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä Europolin kansallinen yksikkö.

Europolin kansallinen yksikkö on Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteyselin ja keskitetty koordinointipiste. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen Europolin kansallinen yksikkö pystyy suorittamaan tässä asetuksessa sille säädetyt tehtävät ja erityisesti että sillä on pääsy kansalliseen lainvalvontadataan ja muuhun Europolin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta olennaiseen dataan.

3.Europolin kansallisten yksiköiden on varmistettava Europolin kanssa tehtävää yhteistyötä varten jäsenvaltioiden sellaisten toimivaltaisten viranomaisten kansallisen tason strateginen koordinointi , joiden toiminta kuuluu Europolin toimivaltaan.

Tätä varten Europolin kansallisten yksiköiden on erityisesti

a)määritettävä, koottava yhteen ja ilmoitettava Europolille jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten operatiiviset painopisteet ja voimavaroihin liittyvät tarpeet, myös 57 artiklassa tarkoitetun kehyksen yhteydessä;

b)koordinoitava jäsenvaltioiden osallistumista Europolin strategiseen ja analyyttiseen toimintaan;

c)tuettava kansallisten painopisteiden mukauttamista Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisyä ja torjuntaa koskeviin unionin painopisteisiin.

4.Europolin kansallisten yksiköiden päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti koordinoimaan Europolin kanssa tehtävän yhteistyön strategisia painopisteitä ja määrittämään yhteisiä operatiivisia painopisteitä ja voimavaroihin liittyviä tarpeita.

5.Europolin kansallisten yksiköiden on helpotettava Europolin ja jäsenvaltioidensa toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tätä varten Europolin kansallisten yksiköiden on

a)saatava Europolilta Europolin ja jäsenvaltioidensa toimivaltaisten viranomaisten välisissä suorassa yhteydenpidossa välitetyt tiedot, paitsi jos Europolin kansallinen yksikkö ilmoittaa, ettei sen tarvitse saada tällaisia tietoja;

b)saatava pääsy kansalliseen lainvalvontadataan ja muuhun Europolin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta tarpeelliseen dataan;

c)edistettävä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annettujen, niiden tietojenvaihtoa Europolin kanssa koskeviin velvoitteisiin liittyvien tehtävien täyttämistä III luvun mukaisesti.

6.Europolin kansallisen yksikön on varmistettava, että jäsenvaltiot hyödyntävät Europolin operatiivista tukea asianmukaisesti, muun muassa helpottamalla Europolin tuen ja välineiden sisällyttämistä kansallisiin tutkintatoimiin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten osallistumista Europolin koordinoimaan, järjestämään tai tukemaan operatiiviseen toimintaan, operatiiviset toimintaryhmät ja Europolin henkilöstön lähettäminen mukaan lukien.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten Europolin kansalliseen yksikköön on sisällyttävä 26 artiklan mukaisesti perustettu Europolin tukitoimisto.

7.Europolin kansallisten yksiköiden on varmistettava EMPACT-kehyksessä toteutettavan toiminnan koordinointi kansallisella tasolla muun muassa tukemalla kansallista EMPACT-koordinaattoria EMPACTin toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa ja helpottamalla jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten osallistumista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten Europolin kansalliseen yksikköön on sisällyttävä EMPACT-tukiryhmä.

Kunkin jäsenvaltion, joka perustaa EMPACTin operatiivisen toimen tai osallistuu sellaiseen Europolin tukemana, on aina kun mahdollista käytettävä SIENAa antaakseen kaikki asiaankuuluvat tiedot viipymättä Europolille ja muille jäsenvaltioille.

8.Jäsenvaltioiden on vastattava Europolin kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta, yhteysmaksuja lukuun ottamatta.

Europol tukee Europolin kansallisten yksiköiden toimintaa ja kapasiteettia, mukaan lukien niiden tukitehtävät.

Tähän tukeen sisältyvät Europolin kansallisille yksiköille maksettavat rahoitusosuudet, joita myönnetään 124 artiklan nojalla annettujen sääntöjen mukaisesti.

26 artikla

Europolin tukitoimistot

1.Jäsenvaltioiden on perustettava Europolin kansalliseen yksikköön Europolin tukitoimisto sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot hyödyntävät Europolin tukea asianmukaisesti.

2.Europolin tukitoimistojen on tarvittaessa

a)helpotettava Europolin operatiivisen tuen, analyysituotteiden ja asiantuntemuksen käyttöä ja integrointia jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa;

b)tuettava Europolin tukeman operatiivisen toiminnan, operatiiviset toimintaryhmät ja Europolin henkilöstön lähettäminen mukaan lukien, valmistelua, toteuttamista ja seurantaa;

c)helpotettava erityisvoimavarojen käyttöönottoa kansallisen tason tutkintatoimia varten.

3.Europolin tukitoimistot koostuvat Europoliin tilapäisesti siirretystä henkilöstöstä, joka on hankkinut aiempaa kokemusta sen jäsenvaltion toimivaltaisissa viranomaisissa, johon Europolin tukitoimisto perustetaan. Tämä henkilöstö toimii Europolin ja sen jäsenvaltion, johon Europolin tukitoimisto perustetaan, vastuulla 4 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

4.Hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat Europolin tukitoimistojen perustamista, organisointia ja toimintaa, mukaan lukien vähimmäisvaatimukset, jotka tukitoimistoihin siirrettävän Europolin henkilöstön on täytettävä, henkilöstön siirtämistä koskevat järjestelyt sekä tehtävänjako Europolin ja sen jäsenvaltion välillä, johon Europolin tukitoimisto perustetaan.

27 artikla

Yhteyshenkilöt

1.Kunkin Europolin kansallisen yksikön on lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö.

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2.Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja he saavat Europolin kansallisilta yksiköiltä tehtäväksi edustaa heidät lähettäneen jäsenvaltion etuja Europolissa kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.Yhteyshenkilöiden on tuettava Europolin tuen tuloksellista sisällyttämistä kansalliseen operatiiviseen toimintaan.

Tätä varten yhteyshenkilöiden on koordinoidusti Europolin kanssa edistettävä jäsenvaltionsa operatiivisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin räätälöidyn tuen antamista.

4.Yhteyshenkilöiden on avustettava Europolin ja jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa.

5.Yhteyshenkilöiden on avustettava jäsenvaltioiden ja muiden jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen yhteyshenkilöiden välisessä tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tällaisessa kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikollisuuden muodoista, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Kaikessa tällaisessa tietojenvaihdossa on noudatettava sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä.

6.Yhteyshenkilöiden on 5 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon avulla tuettava operatiivisten yhteyksien tunnistamista sekä rajatylittävien operatiivisten ja tutkintatoimien koordinointia tiiviissä yhteistyössä operaatio- ja analyysipalvelun kanssa.

7.Hallintoneuvosto määrittää yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin. Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat 125 artiklan 2 kohdan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

8.Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan kaikkeen sen toimintaan, siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

9.Europol kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin toimipaikassa ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista kustannuksista, joita aiheutuu yhteyshenkilöiden nimeämisestä, varustekustannukset mukaan lukien, vastaa heidät lähettävä jäsenvaltio.

III luku
Tiedonhallinta

1 jakso
Tietojenkäsittelyä koskevat horisontaaliset säännöt

28 artikla

Tietolähteet

1.Europol käsittelee ainoastaan tietoja, joita sille ovat toimittaneet

a)jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä ja 29 artiklan mukaisesti;

b)unionin toimielimet, elimet, operaatiot, toimistot ja virastot, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt;

c)yksityiset osapuolet ja luonnolliset henkilöt.

2.Europol voi suoraan hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien.

3.Jos Europolilla on unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten säädösten nojalla oikeus tehdä hakuja kansallisista, unionin tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, se voi tällä tavoin hakea ja käsitellä tietoja, mukaan lukien henkilötietoja, jos ja siinä määrin kuin tämä on sen tehtävien hoitamiseksi tarpeen. Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin sisältyvät tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa vahvistetut säännöt. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain asianmukaisesti valtuutetuilla henkilöstön jäsenillä, ja vain siltä osin kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

29 artikla

Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava Europolille hyvissä ajoin tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tosiasiallinen osallistuminen tämän asetuksen nojalla perustettuihin tietojenvaihdon ja operatiivisten tietojen hallinnan kehyksiin ja mahdollistettava tarvittaessa jäsennelty, automatisoitu ja yhteentoimiva tietojen toimittaminen Europolille sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden on toimitettava Europolille asiaankuuluvat tiedot tämän asetuksen nojalla perustettujen tietojenvaihtokehysten kautta SIENAa käyttäen. Jos tämä ei oikeudellisten, organisatoristen tai teknisten syiden vuoksi ole mahdollista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toimittavat asiaankuuluvat tiedot Europolille muiden suojattujen kanavien kautta.

4.Toimittaessaan tietoja Europolille Europolin kansallinen yksikkö ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vastaavat 107 artiklan mukaisesti kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamisesta sekä mahdollisuuksien mukaan näiden tietojen täydellisyyden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamisesta.

5.Vaikuttamatta siihen, miten jäsenvaltiot huolehtivat tehtävistään, jotka koskevat yleisen järjestyksen ylläpitämistä ja sisäisen turvallisuuden turvaamista, jäsenvaltiot voivat kieltäytyä toimittamasta tietoja yhdellä tai useammalla seuraavista perusteista:

a)tietojen toimittaminen olisi asianomaisen jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen vastaista;

b)tietojen toimittaminen vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksilön turvallisuuden;

c)tietojen toimittaminen paljastaisi tietoja kansallisista turvallisuusyksiköistä tai määrätystä kansallista turvallisuutta koskevasta tiedustelutoiminnasta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot heti, kun ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja perusteita ei enää ole.

6.Europol laatii vuosittain arvion jäsenvaltioiden tämän artiklan nojalla toimittamista tiedoista hallintoneuvoston määrittelemien määrällisten ja laadullisten kriteerien perusteella. Arviointi toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

30 artikla

Europolin rooli suhteessa Schengenin tietojärjestelmään

1.Europol varmistaa SIRENE-toimiston kautta lisätietojen vaihdon ja saatavuuden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1860 67 , (EU) 2018/1861 68 ja (EU) 2018/1862 69 mukaisesti.

2.Europol tukee jäsenvaltioita kuulutuksen tehneen jäsenvaltion pyynnöstä helpottamalla kuulutustietojen ristiintarkistamista ja analysointia suhteessa Europolissa tallennettuihin tietoihin erityisesti kuulutuksen kohteena olevien henkilöiden löytämiseksi.

3.Europol toimittaa saamansa tiedot pyynnöstä jäsenvaltioille asetuksen (EU) 2018/1861 35 artiklan 8 kohdan ja asetuksen (EU) 2018/1862 48 artiklan 8 kohdan mukaisesti vaihtamalla lisätietoja, jollei kuulutuksen tehneen jäsenvaltion ilmoittamista tietojenkäsittelyä koskevista rajoituksista muuta johdu.

4.Europol tukee jäsenvaltioita sellaisten tietojen käsittelyssä, joita kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat toimittaneet Europolille terrorismiin tai vakavaan rikollisuuteen osallistuvista henkilöistä.

Tällaisten tietojen osalta Europol ehdottaa jäsenvaltioille, että Schengenin tietojärjestelmään (SIS) tallennetaan unionin edun mukaisia, kolmansien maiden kansalaisia koskevia tiedottavia kuulutuksia, jäljempänä ’tiedottavat kuulutukset’, asetuksen (EU) 2018/1862 37 a artiklan mukaisesti. 

5.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Europolille kaikista SIS-järjestelmään tallennetuista tiedotettavista kuulutuksista ja kaikista osumista, jotka tällaisista tiedotettavista kuulutuksista on saatu, ja ne voivat ilmoittaa Europolin välityksellä tällaisesta tiedotettavasta kuulutuksesta saaduista osumista kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle, joka on toimittanut tiedotettavan kuulutuksen tallentamiseen johtaneet tiedot, asetuksessa (EU) 2018/1862 säädetyn menettelyn mukaisesti.

Europol voi toimittaa asianomaisille jäsenvaltioille osumiin liittyviä tietoja operatiivista koordinointia, ristiintarkistamista ja tutkintatoimien tukea varten tämän asetuksen III luvun mukaisesti.

31 artikla

Europolin rooli suhteessa viisumitietojärjestelmään ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmään

1.Europol toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän nimetyillä viranomaisilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 767/2008 70 sovellettaessa osuma / ei osumaa ‑tyyppisten hakujen pohjalta välillinen pääsy tietoihin, jotka on toimitettu tämän asetuksen 32 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kyseiset tiedot toimittaneen tahon tämän asetuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamiseen.

2.Jos 1 kohdan mukainen haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti ja vain siltä osin kuin osumaan johtaneet tiedot ovat tarpeen, jotta viisumitietojärjestelmän nimetyt viranomaiset voivat hoitaa viisumitietojärjestelmään liittyvät tehtävänsä.

3.Europol hallinnoi ETIAS-seurantalistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240 71 34 ja 35 artiklan mukaisesti.

4.Europol voi tallentaa ETIAS-seurantalistaan Europolin saamia terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyviä tietoja, tämän kuitenkaan vaikuttamatta Europolin kansainvälistä yhteistyötä säänteleviin edellytyksiin.

5.Europol antaa perustellun lausunnon seuraavissa säännöksissä tarkoitetun kuulemispyynnön johdosta:

a)asetuksen (EU) 2018/1240 29 artikla;

b)asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 e artiklan 4 kohta;

c)asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 g artiklan 4 kohta;

d)asetuksen (EY) N:o 767/2008 22 b artiklan 14 ja 16 kohta.

Edellä olevan a alakohdan soveltamiseksi Europol voi antaa perustellun myönteisen tai kielteisen lausunnon. Europol toimittaa SIENAn välityksellä lausuntoa tukevan raportin ETIAS-hakemustiedostosta vastaavan jäsenvaltion Europolin kansalliselle yksikölle. Europolin kansallisen yksikön on asetettava raportti asianomaisen kansallisen ETIAS-yksikön saataville asetuksen (EU) 2018/1240 mukaista arviointia ja päätöksentekoa varten.

6.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi Europolin hallintoneuvosto hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan asetuksen (EU) 2018/1240 35 artiklassa tarkoitetut menettelyt.

7.Europol toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on toimivaltansa puitteissa ja asetusta (EU) 2018/1240 sovellettaessa osuma / ei osumaa ‑tyyppisten hakujen pohjalta välillinen pääsy tietoihin, jotka on toimitettu tämän asetuksen 32 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kyseiset tiedot toimittaneen tahon tämän asetuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamiseen.

8.Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen tahon päätöksen mukaisesti ja vain siltä osin kuin osumaan johtaneet tiedot ovat tarpeen Euroopan raja- ja merivartioviraston ETIAS-järjestelmään liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Tämän artiklan 2–6 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

32 artikla

Tietojenkäsittelytoiminnan tarkoitukset

1.Europol voi käsitellä tietoja, henkilötiedot mukaan lukien, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien täyttämiseksi.

2.Henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

a)ristiintarkistaminen Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen liittyvien tietojen keskinäisten yhteyksien tai muiden merkityksellisten yhteyksien havaitsemiseksi;

b)strategiset tai aihekohtaiset analyysit;

c)operatiiviset analyysit;

d)tietojenvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin toimielinten, elinten, operaatioiden, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten välillä;

e)unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman puitteissa toteutettavat asiaankuuluvat tutkimus- ja innovointihankkeet;

f)jäsenvaltioiden tukeminen niiden pyynnöstä tiedotettaessa yleisölle epäillyistä tai tuomituista henkilöistä, joita etsitään Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen liittyvän kansallisen oikeudellisen päätöksen perusteella, ja yleisön kyseisiä henkilöitä koskevien tietojen jäsenvaltioille ja Europolille toimittamisen helpottaminen;

g)tämän asetuksen liitteessä II lueteltuihin eri rekisteröityjen ryhmiin liittyvien operatiivisten tietojen erottaminen toisistaan asetuksen (EU) 2018/1725 73 artiklan mukaisesti.

3.Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojenkäsittely operatiivisia analyyseja varten suoritetaan operatiivisten analyysihankkeiden avulla, ja niihin sovelletaan seuraavia tietosuojatakeita:

a)jokaista operatiivista analyysihanketta varten pääjohtaja määrittelee tarkoituksen, henkilötietoryhmät ja rekisteröityjen ryhmät, osallistujat, tietojen säilytysajan sekä kyseessä oleviin tietoihin pääsyn ja niiden toimittamisen, siirron ja käytön ehdot sekä ilmoittaa näistä hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle;

b)henkilötietoja voidaan kerätä ja käsitellä ainoastaan tiettyä operatiivista analyysihanketta varten ja säilyttää 40 artiklassa tarkoitetussa Europolin analysointiympäristössä, ja jos käy ilmi, että henkilötiedot voivat olla olennaisia toisen operatiivisen analyysihankkeen kannalta, tietojen jatkokäsittely sallitaan ainoastaan, mikäli tällainen jatkokäsittely on tarpeellista ja oikeasuhteista ja henkilötiedot ovat sopusoinnussa a alakohdassa vahvistettujen, kyseiseen toiseen operatiiviseen analyysihankkeeseen sovellettavien edellytysten kanssa;

c)ainoastaan valtuutetuilla henkilöstön jäsenillä on pääsy kyseisen hankkeen tietoihin, ja he voivat käsitellä niitä.

4.Jos se on tarpeen Europolin tutkimus- ja innovointihankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi, henkilötietojen käsittely kyseistä tarkoitusta varten suoritetaan 102 artiklan mukaisesti.

5.Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa käsittelyssä on noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1725 ja tässä asetuksessa säädettyjä tietosuojatakeita. Europol dokumentoi asianmukaisesti kyseiset käsittelytoimet. Dokumentointi on asetettava pyynnöstä tietosuojavastaavan ja Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville käsittelytoimien lainmukaisuuden tarkastamista varten.

6.Asetuksen (EU) 2018/1725 73 artiklan mukaisesti Europol erottaa tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan selvästi toisistaan liitteessä II lueteltuihin eri rekisteröityjen ryhmiin liittyvät henkilötiedot.

7.Europol voi käsitellä muita kuin liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja ainoastaan, jos käsittely on merkityksellistä ja tarpeellista 2 kohdassa säädettyjen tarkoitusten kannalta. Tällaiset henkilötiedot on poistettava välittömästi, kun käsittelyn tarkoitus on saavutettu.

8.Jos liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja ei ole mahdollista erottaa selvästi toisistaan tai jos Europolin on käsiteltävä muita kuin liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja, Europolin on ilmoitettava asiasta tietosuojavastaavalleen.

9.Muihin kuin liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyvät henkilötiedot on tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan säilytettävä toiminnallisesti erillään muista tiedoista, ja niitä saa joka tapauksessa käsitellä ainoastaan, jos se on tarpeellista ja oikeasuhteista tämän artiklan 2 kohdan soveltamiseksi.

10.Europol voi tilapäisesti käsitellä tietoja sen selvittämiseksi, ovatko ne merkityksellisiä ja tarpeellisia sen tehtävien suorittamisen kannalta. Määräaika tällaisten tietojen käsittelemiseksi on enintään kuusi kuukautta kyseisten tietojen vastaanottamisesta.

11.Hallintoneuvosto hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan tarvittaessa ohjeet, joissa täsmennetään tietojenkäsittelyä koskevat menettelyt tämän artiklan 2 kohdassa lueteltuja tarkoituksia varten 72 artiklan 2 kohdan t alakohdan mukaisesti.

33 artikla

Europolin tietojenkäsittelyn tarkoituksen määrittely ja rajoitukset

1.Se jäsenvaltio, unionin toimielin, elin, operaatio, toimisto tai virasto, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja Europolille, määrittää tarkoituksen tai tarkoitukset, joita varten niitä käsitellään 32 artiklan mukaisesti.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tietojen toimittaja ei ole noudattanut kyseistä alakohtaa, Europol käsittelee tietoja yhteisymmärryksessä asianomaisen tietojen toimittajan kanssa määrittääkseen kyseisten tietojen merkityksellisyyden sekä tarkoituksen tai tarkoitukset, joita varten niitä jatkokäsitellään.

Europol saa käsitellä tietoja muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jota varten tiedot on toimitettu, vain tietojen toimittajan antaman asiaa koskevan luvan perusteella.

Europol voi käsitellä myös 32 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten toimitettuja tietoja 32 artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamiseksi 102 artiklan mukaisesti.

2.Toimittaessaan tietoja Europolille jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet, operaatiot, toimistot ja virastot, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tietoihin pääsyä koskevista mahdollisista yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen käyttö, siirto, toimittaminen, poistaminen tai tuhoaminen mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tietojen toimittamisen jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europol noudattaa tällaisia rajoituksia.

3.Europol voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rajoittaa jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten, operaatioiden, toimistojen ja virastojen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä julkisista lähteistä peräisin oleviin tietoihin.

34 artikla

Velvollisuus ilmoittaa jäsenvaltioille

1.Europolin on ilmoitettava viipymättä jäsenvaltiolle jäsenvaltiota koskevista tiedoista. Jos pääsyä näihin tietoihin on rajoitettu 33 artiklan 2 kohdan nojalla tavalla, joka estää niiden jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen.

Tällaisissa tapauksissa tietoja ei saa jakaa ilman tietojen toimittajan nimenomaista lupaa.

2.Mahdollisista pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle kaikista jäsenvaltiota koskevista tiedoista, jos se on tarpeellista välittömän hengenvaaran estämiseksi.

Tällaisessa tapauksessa Europolin on samanaikaisesti ilmoitettava tietojen toimittajalle tietojen jakamisesta sekä perusteltava tilannearvionsa.

2 jakso
Europolin palvelut ja välineet

35 artikla

Europolin dataympäristö

1.Europol kehittää ja ylläpitää tarvittavia palveluita ja välineitä, joiden avulla se suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä ja käsittelee tietoja tämän luvun 1 jakson mukaisesti.

2.Europolin palvelut ja välineet koostuvat yhteentoimivista teknisistä komponenteista, infrastruktuureista ja toiminnoista, joiden avulla Europol voi suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

3.Europol kehittää erityisesti:

a)ristiintarkistuspalvelun 32 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamista varten;

b)tietotekniikkaympäristön 32 artiklan 2 kohdan soveltamista varten;

c)SIENA‑sovellusta, joka on 32 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu suojattu tietojenvaihdon väline;

d)jäljempänä 42 artiklassa tarkoitetun jaetun data-avaruuden yhteistä operatiivista analysointia varten;

e)alustan, jolla helpotetaan 47 artiklassa tarkoitettua yhteistyötä ja tietojenvaihtoa yksityisten osapuolten kanssa.

36 artikla

Europolin ristiintarkistuspalvelu

1.Europolin ristiintarkistuspalvelu koostuu seuraavista:

a)tietojen säilytykseen tarkoitettu infrastruktuuri;

b)hakuliittymä, jonka kautta voidaan hakea olennaisia tietoja;

c)käyttöliittymä, joka mahdollistaa tietojen lataamisen, päivittämisen tai poistamisen;

d)suojattu viestintäinfrastruktuuri viestintään ristiintarkistuspalvelun ja jäsenvaltioiden sekä niiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen, joilla on oikeus käyttää palvelua, välillä;

e)suojattu viestintäinfrastruktuuri viestintään ristiintarkistuspalvelun ja asetuksen (EU) 2019/818 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa perustetun eurooppalaisen hakuportaalin välillä.

f)Europol huolehtii ristiintarkistuspalvelun operatiivisesta hallinnoinnista, turvallisuudesta, saatavuudesta ja eheydestä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden keskitettyjen asiointipisteiden, Europolin kansallisten yksiköiden ja toimivaltaisten viranomaisten asianhallintajärjestelmät ovat teknisesti yhteydessä Europolin ristiintarkistuspalveluun ja yhteentoimivia palvelun kanssa.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt, joilla määritellään kansallisten asianhallintajärjestelmien ja ristiintarkistuspalvelun välinen tekninen yhteys sekä ristiintarkistuspalvelun ja muiden Europolin palvelujen ja välineiden välinen tekninen yhteys. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Kehittäessään ja käyttäessään ristiintarkistuspalvelua Europol hyödyntää tarvittaessa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) kehittämiä ja hallinnoimia teknisiä komponentteja ja infrastruktuureja.

Europol pyrkii luomaan ristiintarkistuspalvelun muotoilussa ja teknisessä arkkitehtuurissa synergioita, muun muassa hyödyntämällä yhteisiä palveluja, viestintäinfrastruktuureja ja ohjelmistokomponentteja, jos se on teknisesti mahdollista eikä vaikuta ristiintarkistuspalvelun tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2018/1726 vahvistettuihin tarkoitusta, hallintotapaa tai tietosuojaa koskeviin vaatimuksiin.

Biometristä tunnistusta varten Europol käyttää uudelleen ja mukauttaa asetuksen (EU) 2019/818 12 artiklassa perustettua ja eu-LISAn kehittämää yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun (yhteinen BMS) perustana olevaa teknologiaa, jos se on teknisesti mahdollista.

37 artikla

Europolin ristiintarkistuspalvelun tietosisältö

1.Europolin ristiintarkistuspalvelu saa sisältää ainoastaan tietoja, jotka liittyvät seuraaviin:

a)henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

c)rikoksissa käytetyt tai niihin liittyvät tunnistettavissa olevat esineet, mukaan lukien asiakirjat, ajoneuvot, aseet ja muut olennaiset esineet.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä tai esineitä koskevia tietoja voivat olla seuraavat:

a)henkilöllisyystiedot, mukaan lukien henkilötiedot ja biometriset tiedot;

b)rikostiedustelutiedot;

c)operatiiviset tiedot, mukaan lukien rikollista toimintaa koskevat tiedot, tutkintatiedot ja tapausten välisiä yhteyksiä koskevat tiedot;

d)viitetiedot, mukaan lukien kansalliset oikeuskäytännön tunnisteet ja poliisirekisteritietojen viitteet;

e)rikoksissa käytettyjä tai rikoksiin liittyviä esineitä, mukaan lukien asiakirjat, ajoneuvot, aseet ja muut olennaiset esineet, koskevat tiedot.

3.Europolin ristiintarkistuspalveluun voivat tämän asetuksen nojalla ladata tietoja seuraavat:

a)Europolin kansalliset yksiköt, jotka on perustettu tai nimetty 25 artiklan 2 kohdan nojalla;

b)jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;

c)Europol, mukaan lukien kolmansien maiden, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, yksityisten osapuolten ja kansainvälisten järjestöjen toimittamat tiedot.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tietojen tallentamiseen liittyvät tekniset menettelyt, mukaan lukien tiedostomuodot, tietojen laatuvaatimukset ja ristiintarkistusta koskevat säännöt.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

38 artikla

Tietojen lataaminen Europolin ristiintarkistuspalveluun

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden Europolin kansalliset yksiköt ja toimivaltaiset viranomaiset lataavat järjestelmällisesti ja ilman aiheetonta viivytystä Europolin ristiintarkistuspalveluun kaikki tiedot, jotka

a)liittyvät Europolin toimivaltaan kuuluviin rikollisuuden muotoihin;

b)ovat olennaisia rajatylittävän yhteistyön kannalta tai jos on olemassa tosiasioihin perustuvaa näyttöä mahdollisesta yhteydestä muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin.

2.Poiketen siitä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista syistä olla lataamatta tietoja Europolin ristiintarkistuspalveluun.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Europolin kansallisilla yksiköillä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään automatisoidut tekniset keinot, jäljempänä ’datansyöttöratkaisut’, jotka mahdollistavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietojen järjestelmällisen lataamisen niiden kansallisista asianhallintajärjestelmistä Europolin ristiintarkistuspalveluun

4.Europol lataa järjestelmällisesti ja ilman aiheetonta viivytystä Europolin ristiintarkistuspalveluun tietoja, jotka täyttävät edellä 1 kohdassa asetetut edellytykset.

5.Jäsenvaltioiden ja Europolin on varmistettava, että Europolin ristiintarkistuspalveluun ladatut tiedot ovat paikkansapitäviä, ajantasaisia ja täydellisiä, ja niiden on päivitettävä tai poistettava tiedot tarvittaessa.

6.Europolin ristiintarkistuspalvelussa palveluun ladattavia tietoja vertaillaan automaattisesti jo aiemmin tallennettuihin tietoihin, jotta voidaan tunnistaa yhteydet seuraavien välillä:

a)henkilöt;

b)esineet;

c)rikollinen toiminta;

d)yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai kolmansien maiden kanssa toteutettavat rikostutkinnat.

7.Jos 6 kohdassa tarkoitettu ristiintarkistus tuottaa positiivisen tuloksen, Europolin ristiintarkistuspalvelu luo kuulutuksen ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle yhteisölle 34 artiklan mukaisesti.

8.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tietojen lataamiseen liittyvät tekniset menettelyt, mukaan lukien tiedostomuodot, ja automaattiseen tietojen lataamisen ja ristiintarkistukseen liittyvät menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

39 artikla

Haut ja pääsy Europolin ristiintarkistuspalvelun tietoihin

1.Jäsenvaltioiden on voitava tehdä hakuja ja saatava pääsy kaikkiin Europolin ristiintarkistuspalveluun tallennettuihin tietoihin tämän asetuksen mukaisesti.

2.Europolin ristiintarkistuspalvelu mahdollistaa Europolin kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten haut tallennettuihin tietoihin seuraavien avulla:

a)aakkosnumeeriset tiedot;

b)biometriset tiedot;

c)multimediatiedot.

3.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä järjestelmällisesti hakuja Europolin ristiintarkistuspalveluun tallennettuihin tietoihin

a)toteuttaessaan tutkintaa Europolin toimivaltaan kuuluvista rikollisuuden muodoista;

b)jos on perusteltu syy katsoa, että tapauksella on rajatylittävä tai kansainvälinen ulottuvuus.

4.Europolilla ei ole pääsyä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemän haun sisältöön tai tuloksiin.

5.Europol tekee hakuja Europolin ristiintarkistuspalveluun hoitaakseen tässä asetuksessa säädetyt tehtävänsä.

6.Europolin ristiintarkistuspalveluun voi tehdä hakuja, jos siitä on säädetty muissa unionin säädöksissä.

7.Haun tulokseen sisältyvät kaikki Europolin ristiintarkistuspalveluun tallennetut asiaankuuluvat tiedot, joihin haun tekijällä on tämän artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla pääsy 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia noudattaen.

8.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tietojen hakuun liittyvät tekniset menettelyt, mukaan lukien tiedostomuodot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

40 artikla

Europolin analysointiympäristö

1.Europol kehittää ja ylläpitää tietojen tallentamiseen, käsittelyyn, ristiintarkistukseen, visualisointiin ja analysointiin tarkoitettua teknistä ja operatiivista ympäristöä, jäljempänä ’Europolin analysointiympäristö’, jolla muun muassa tuetaan rikostutkintaa ja operatiivista koordinointia.

2.Europolin analysointiympäristö koostuu analysointiin tarkoitetuista työtiloista, asianhallintatoiminnoista, yhteistyövälineistä, tietojenkäsittelypalveluista ja muista voimavaroista, joita tarvitaan tukemaan Europolin analysointitoimintaa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden valtuutettujen kumppaneiden kanssa sekä vastaamaan sen toiminnassa havaittuihin operatiivisiin, teknisiin tai analyyttisiin tarpeisiin.

3.Europolin analysointiympäristö mahdollistaa 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut loogisesti eriytetyt analyysihankkeet tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi erillisissä analysointitarkoituksissa.

4.Europol huolehtii Europolin analysointiympäristön operatiivisesta hallinnoinnista, turvallisuudesta, saatavuudesta ja eheydestä.

41 artikla

Haut ja pääsy Europolin analysointiympäristön tietoihin

1.Europolin analysointiympäristö mahdollistaa Europolin kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemät haut, joiden tarkoituksena on havaita yhteyksiä olemassa oleviin tapauksiin ja jotka tehdään tallennettuihin tietoihin seuraavien avulla:

a)aakkosnumeeriset tiedot;

b)biometriset tiedot;

c)multimediatiedot.

2.Europol tekee hakuja Europolin analysointiympäristöön hoitaakseen tehtävänsä, mukaan lukien biometrisiin tietoihin luonnollisten henkilöiden yksiselitteiseksi tunnistamiseksi.

3.Europolin kansallisilla yksiköillä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on, myös yhteisen operatiivisen analysointitapauksen yhteydessä, Europolin analysointiympäristöön hakuja tehdessään vain välillinen pääsy hakujen tuloksiin osuma / ei osumaa ‑järjestelmän pohjalta. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa haun tehneelle taholle 34 artiklan mukaisesti.

4.Europolin analysointiympäristöön voi tehdä hakuja myös unionin tietojärjestelmien kautta, jos muussa unionin säädöksessä niin säädetään, seuraavien avulla:

a)aakkosnumeeriset tiedot;

b)biometriset tiedot;

c)multimediatiedot.

5.Europol tekee hakuja Europolin analysointiympäristöön hoitaakseen tehtävänsä, mukaan lukien biometrisiin tietoihin luonnollisten henkilöiden yksiselitteiseksi tunnistamiseksi.

6.Europolin kansallisilla yksiköillä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on, myös yhteisen operatiivisen analysointitapauksen yhteydessä, Europolin analysointiympäristöön hakuja tehdessään vain välillinen pääsy hakujen tuloksiin osuma / ei osumaa ‑järjestelmän pohjalta. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa haun tehneelle taholle 34 artiklan mukaisesti.

7.Europolin analysointiympäristössä olevien tietojen saatavuutta, käyttöä tai säilyttämistä koskevien rajoitusten on oltava tämän asetuksen ja erityisesti sen 33 ja 101 artiklan mukaisia.

42 artikla

Poliisin jaetun data-avaruuden perustaminen

1.Europol kehittää ja ylläpitää palvelua, jonka avulla Europolin kansalliset yksiköt ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käynnistää yhteisiä operatiivisia analysointitapauksia, jäljempänä ’poliisin jaettu data-avaruus’.

2.Poliisin jaettu data-avaruus perustuu 50 artiklassa tarkoitettuun Europolin pilvi-infrastruktuuriin.

3.Poliisin jaettu data-avaruus käyttää 40 artiklassa tarkoitetun Europolin analysointiympäristön laitteisto‑ ja ohjelmistokomponentteja siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista.

4.Europolin analysointiympäristön välineet, toiminnot ja moduulit, mukaan lukien analysointitoiminnot ja tietojenkäsittely‑ ja -integrointitoiminnot, on asetettava saataville poliisin jaettuun data-avaruuteen siinä määrin kuin se on tarpeen yhteisten operatiivisten analyysien tekemiseksi yhteisissä operatiivisissa analysointitapauksissa.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt poliisin jaetun data-avaruuden tarvittavien toimintojen määrittelemiseksi sekä yksityiskohtaiset säännöt välineiden ja toimintojen yhteentoimivuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

43 artikla

Yhteisen operatiivisen analysointitapauksen perustaminen

1.Europolin kansalliset yksiköt ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää käynnistää yhteisen operatiivisen analysointitapauksen yhteisen operatiivisen analysoinnin suorittamista varten.

2.Yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistävän jäsenvaltion on ilmoitettava seuraavat tiedot:

a)jäsenvaltio(t), jo(t)ka on kutsuttu osallistumaan yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ja jo(i)lla on pääsy yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ladattuihin tietoihin;

b)kolmas maa, joka voi osallistua yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ja jolla on pääsy yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ladattuihin tietoihin;

c)syyt, joiden vuoksi keskus (keskukset), jäsenvaltiot tai kolmannet maat on kutsuttu mukaan yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen.

3.Europolilla on pääsy yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen, ja se tarjoaa tarvittaessa asianomaisille jäsenvaltioille analysointitukea ja asiantuntemusta yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen liittyen.

4.Yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaisten viranomaistensa edustajat, jotka osallistuvat yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ja joilla on pääsy analysointitapauksessa käsiteltäviin tietoihin.

5.Jos yksi tai useampi yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistävä jäsenvaltio ehdottaa, että mukaan olisi otettava mukaan kolmas maa, Europol mahdollistaa kolmannen maan osallistumisen ja antaa kolmannelle maalle mahdollisuuden käsitellä poliisin jaettuun data-avaruuteen tallennettuja tietoja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)Europol katsoo tarpeelliseksi, että kolmas maa osallistuu yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen, esimerkiksi tapauksen käynnistäneiden jäsenvaltioiden toimittamien 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella;

b)voimassa on sopimus, jonka nojalla kolmas maa voi vaihtaa henkilötietoja Europolin kanssa.

6.Kolmannen maan, jolla on lupa osallistua yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen, on nimitettävä siihen osallistuvat edustajansa.

7.Europol nimittää yhden tai useamman edustajansa, jotka osallistuvat yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen ja saavat pääsyn siihen ladattuihin tietoihin.

44 artikla

Europolin ehdotus yhteisen operatiivisen analysointitapauksen perustamiseksi

1.Europol voi käytettävissään olevien tietojen ja datan analysoinnin perusteella ehdottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistämistä, jos se katsoo, että koordinoitu operatiivinen analysointi voisi tuoda lisäarvoa Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen yhteisen operatiivisen analysoinnin suorittamisessa.

2.Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehdyt ehdotukset eivät ole velvoittavia, eivätkä ne vaikuta asianomaisten jäsenvaltioiden harkintavaltaan päättää yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistämisestä 43 artiklan mukaisesti.

3.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi Europol voi yksilöidä ja merkitä Europolin analysointiympäristössä tarvittavat tiedot, jotka tulisi syöttää yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen.

45 artikla

Yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käyttö

1.Yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen osallistuvat yhteisöt voivat suorittaa poliisin jaetussa data-avaruudessa seuraavia:

a)käsitellä yhteisen operatiivisen analysointitapauksen käynnistäneiden yhteisöjen tai minkä tahansa muun yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen osallistuvan yhteisön lataamia tietoja;

b)ladata uusia, yhteisen operatiivisen analysointitapauksen osana tehtävän analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja 33 artiklan mukaisesti;

c)viestiä ja jakaa tietoja suojatusti yhteisessä operatiivisessa analysointitapauksessa muiden siihen osallistuvien yhteisöjen kanssa joko verkkokeskustelun, videoneuvottelun tai muiden Europolin analysointiympäristön tukemien välineiden avulla;

d)visualisoida tai muokata yhdessä yhteisen operatiivisen analysointitapauksen kannalta olennaisia asiakirjoja tai raportteja.

2.Europolin ja osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteiseen operatiiviseen analysointitapaukseen tallennetut henkilötiedot suojataan asetuksen (EU) 2018/1725, tämän asetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 72 mukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä, kun henkilötietoja käsitellään poliisin jaetun data-avaruuden ulkopuolella.

46 artikla

Suojatun tiedonvaihdon verkkosovellus

1.Suojatun tiedonvaihdon verkkosovellus SIENA perustetaan helpottamaan tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden, Europolin, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä.

2.SIENA muodostuu seuraavista osista:

a)keskitetty infrastruktuuri tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn;

b)verkkokäyttöliittymä(t) tietojen vaihtamiseksi;

c)mobiilisovellus tai -sovellukset tietojen vaihtamiseksi;

d)erityiset ohjelmointirajapinnat, joilla tuetaan yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden ja tarvittaessa unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen järjestelmien, mukaan lukien niiden asianhallintajärjestelmät, kanssa;

e)suojattu viestintäinfrastruktuuri SIENAn ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa sellaisten unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen, joilla on oikeus käyttää SIENAa, välillä.

3.SIENA on direktiivin (EU) 2023/977 13 artiklassa tarkoitettu suojattu viestintäkanava, jota keskitetyt yhteyspisteet ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät lähettääkseen tietopyyntöjä, toimittaakseen tietoja tällaisten pyyntöjen perusteella tai toimittaakseen tietoja omasta aloitteestaan sekä lähettääkseen tarvittaessa jäljennöksiä tällaisista pyynnöistä tai tiedoista Europolille. Tätä varten jäsenvaltioiden keskitetyillä yhteyspisteillä ja toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava yhteys SIENAan, tarvittaessa mobiililaitteilla.

4.Kun jäsenvaltioiden keskitetyt yhteyspisteet tai toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat keskenään tietoja, SIENA antaa niille mahdollisuuden ilmoittaa, että yhteinen operatiivinen analysointitapaus olisi käynnistettävä 43 artiklan mukaisesti.

5.SIENA on oletusviestintäkanava, jota jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät vaihtaessaan tietoja Europolin kanssa.

6.Europol tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää SIENAa tietojenvaihtoon sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden viranomaiset Europol on liittänyt SIENAan unionin kanssa tehtyjen yhteistyöjärjestelyjen tai kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

7.Edellä 6 kohdassa tarkoitetut kolmansien maiden viranomaiset voivat käyttää SIENAa myös vaihtaakseen tietoja muiden sellaisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa, joiden kanssa on tehty yhteistyöjärjestelyitä tai kansainvälinen sopimus.

8.Europol huolehtii SIENAn operatiivisesta hallinnoinnista, turvallisuudesta, saatavuudesta ja eheydestä.

9.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt edellä 2 kohdassa tarkoitetun suojatun infrastruktuurin tarvittavien toimintojen määrittelemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

47 artikla

Tietojenvaihtomekanismi yksityisten osapuolten kanssa tehtävää yhteistyötä varten

1.Europolin analysointiympäristö sisältää tietojenvaihtomekanismin, jolla helpotetaan yksityisten osapuolten, Europolin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

2.Tietojenvaihtomekanismin tehtävänä on

a)helpottaa Europolin, jäsenvaltioiden ja unionissa palveluja tarjoavien yksityisten osapuolten välistä viestintää muun muassa auttamalla niitä täyttämään asetusten (EU) 2021/784 ja 2022/2065 mukaiset raportointi‑ tai ilmoitusvelvoitteet; 

b)toimia kriisitoiminnan alustana verkkoon liittyvissä kriisitilanteissa 96 artiklan mukaisesti helpottamalla Europolin, jäsenvaltioiden, yksityisten osapuolten ja soveltuvissa tapauksissa kolmansien maiden välistä viestintää ja antamalla Europolille mahdollisuus antaa yksityisille osapuolille tarvittavat tiedot asian kannalta merkityksellisten verkkosisältöjen, palvelujen, tilien, infrastruktuurien tai digitaalisen toiminnan tunnistamiseksi.

3.Tietojenvaihtomekanismin on koostuttava vähintään seuraavista:

a)keskitetty infrastruktuuri tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn;

b)verkkokäyttöliittymä(t);

c)erityiset ohjelmointirajapinnat, joilla tuetaan yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien, kuten niiden asianhallintajärjestelmien, kanssa;

d)Europolin, jäsenvaltioiden ja yksityisten osapuolten välinen suojattu viestintäinfrastruktuuri.

4.Europol vahvistaa menettelyt ja edellytykset, joilla yksityisille osapuolille myönnetään suojattu pääsy tietojenvaihtomekanismiin tai joilla tällainen pääsyoikeus peruutetaan.

48 artikla

Eurooppalainen poliisirekisterihakemistojärjestelmä

Europol suorittaa sille asetuksella (EU) 2024/982 annetut eurooppalaista poliisirekisterihakemistojärjestelmää (EPRIS) koskevat tehtävät.

49 artikla

Muiden palvelujen ja välineiden kehittäminen

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään nykyisten palvelujen ja välineiden lisätoiminnoista tai tarvittavista uusien palvelujen ja välineiden toiminnoista. Näiden lisätoimintojen tai uusien palvelujen ja välineiden on oltava asetuksessa (EU) 2018/1725 ja tässä asetuksessa säädettyjen henkilötietojen käsittelyyn sovellettavien sääntöjen mukaisia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 jakso
Tekniset komponentit ja standardointi

50 artikla

Europolin pilvi-infrastruktuuri

1.Perustetaan Europolin pilvi-infrastruktuuri. Europolin pilvi-infrastruktuuri on suojattu ja skaalautuva pilvipalvelualusta, jonka avulla Europol ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää Europolin välineitä, yhteistyöympäristöjä ja muita operatiivisia ja analyyttisiä voimavaroja tämän asetuksen mukaisesti. Myös muut unionin toimielimet, elimet, toimistot tai virastot sekä kolmannet maat voivat käyttää Europolin välineitä, yhteistyöympäristöjä ja muita operatiivisia ja analyyttisiä voimavaroja Europolin pilvi-infrastruktuurin kautta tämän asetuksen mukaisesti.

2.Europolin pilvi-infrastruktuuri tukee tässä asetuksessa säädettyjen tarkoitusten saavuttamista rikostutkinnan ja operatiivisen tuen yhteydessä muun muassa tukemalla tietojen tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa sekä varmistamalla tiukan pääsynvalvonnan, tietojen eriyttämisen ja unionin oikeuden noudattamisen kaikilta osin.

3.Europol perustaa Europolin pilvi-infrastruktuurin sekä hallinnoi ja ylläpitää sitä. Perustaessaan, hallinnoidessaan ja ylläpitäessään Europolin pilvi-infrastruktuuria Europol hyödyntää tarvittaessa ja sen ollessa teknisesti mahdollista unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen, eu-LISA mukaan lukien, kehittämiä tai ylläpitämiä olemassa olevia teknisiä ratkaisuja, palveluja ja infrastruktuurikomponentteja tehokkuuden, yhteentoimivuuden ja unionin resurssien optimaalisen käytön varmistamiseksi.

4.Europol varmistaa, että pilvipalvelujen hankinnassa noudatetaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, mukaan lukien EU:n pilvipalvelujen suvereniteettia koskevaan kehykseen, tietoturvaan, tietosuojaan, kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen omavaraisuuteen liittyvät vaatimukset.

5.Operatiivisten tietojen käsittelyyn käytettävät Europolin järjestelmät ja välineet asetetaan jäsenvaltioiden viranomaisten saataville Europolin pilvi-infrastruktuurissa.

6.Europol asettaa etusijalle uusien järjestelmien ja välineiden kehittämisen Europolin pilvi-infrastruktuurissa.

7.Europolin pilvi-infrastruktuuriin pääsy ja sen käyttö on rajoitettava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten sekä Europolin valtuutettuihin käyttäjiin niiden tähän asetukseen perustuvien käyttöoikeuksien mukaisesti, ja siinä on sovellettava asianmukaisia todentamismekanismeja, 51 artiklan mukaiset korkean varmuustason digitaalisen identiteetin ratkaisut mukaan lukien.

8.Europol arvioi teknisiä, toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, joita aiheutuu, kun olemassa olevia järjestelmiä ja välineitä asetetaan saataville Europolin pilvi-infrastruktuurissa, ja toimittaa komissiolle niistä kertomuksen perusteluineen viimeistään ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä].

9.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään Europolin pilvi-infrastruktuurin turvallisuuteen, yhteentoimivuuteen, suorituskykyyn ja arkkitehtuuriin liittyvät vaatimukset. Kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä on mainittava 8 kohdassa tarkoitetun kertomuksen pohjalta myös järjestelmät ja välineet, jotka siirretään Europolin pilvi-infrastruktuuriin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

51 artikla

Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti

1.Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti on sääntökokonaisuus, joka koskee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen valtuutettujen edustajien yhteisiä tunnistamis‑ ja pääsynhallintakeinoja, jotta he voivat saada suojatun pääsyn Europolin pilvi-infrastruktuuriin ja siihen liitettyihin kansallisiin järjestelmiin, käyttää niitä ja olla niihin yhteydessä. Jäsenvaltioiden, Europolin, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä kolmansien maiden on varmistettava, että niiden edustajille myönnetään poliisin eurooppalaisen digitaalisen identiteetin avulla pääsy Europolin pilvi-infrastruktuuriin ja siihen liitettyihin kansallisiin järjestelmiin suojatusti, yhdenmukaisesti ja luotettavasti.

2.Perustaessaan poliisin eurooppalaisen digitaalisen identiteetin Europolin ja jäsenvaltioiden on tarvittaessa ja sen ollessa teknisesti mahdollista hyödynnettävä olemassa olevia unionin digitaalisen identiteetin ratkaisuja ja standardeja, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 73 nojalla käyttöön otetut ratkaisut ja standardit, edellyttäen, että ne vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä operatiivisia sekä turvallisuutta ja tietosuojaa koskevia vaatimuksia.

3.Europol varmistaa, että kaikki Europolin pilvi-infrastruktuurissa toteutettavat operaatiot kirjataan lokiin ja että ne ovat saatavilla valvontatarkoituksia varten. 

4.Jäsenvaltiot, Europol, unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot sekä kolmannet maat myöntävät Europolin pilvi-infrastruktuurissa oleviin palveluihin tai välineisiin eriytettyjä käyttöoikeuksia, joiden on oltava kyseisten käyttäjien roolien, tehtävien ja pääsyvaltuuksien mukaisia, noudattaen kaikilta osin tämän asetuksen säännöksiä.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään 1 kohdassa tarkoitetun, poliisin eurooppalaisen digitaalisen identiteetin perustamista koskevat menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

52 artikla

Tilastointi‑ ja raportointivälineet

1.Europol kehittää, toteuttaa ja ylläpitää tilastointi‑ ja raportointivälineitä arviointia, seurantaa, analysointia ja raportointia varten. Kyseiset välineet eivät saa mahdollistaa henkilöiden tunnistamista. Jäljempänä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on voitava saada näiden välineiden avulla räätälöityjä raportteja ja tilastoja.

2.Palvelujen ja välineiden käyttöä, suorituskykyä, operatiivista tuloksellisuutta ja yhteentoimivuutta koskevilla tilastointi‑ ja raportointivälineillä kerätään, tuotetaan ja toimitetaan koottuja tilastotietoja, indikaattoreita, teknisiä lokitietoja, käytön mittareita ja analyyttisiä raportteja, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin:

a)tämän asetuksen mukainen Europolin palvelujen ja välineiden käyttö jäsenvaltioissa, Europolissa, unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa tai virastoissa, kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä;

b)tietojen vaihto, hakeminen, lataaminen, ristiintarkistaminen ja käsittely;

c)tietojenvaihtotoiminta;

d)teknisten infrastruktuurien suorituskyky, käytettävyys ja turvallisuus;

e)tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset suuntaukset, toimintamallit ja operatiiviset tarpeet.

3.Europol, jäsenvaltiot ja komissio voivat saada käyttöönsä 2 kohdan nojalla tuotettuja tilastotietoja ja raportteja ainoastaan raportointia ja tilastointia varten. Kyseiseen tietorekisteriin myönnetään suojattu pääsy TESTA‑verkon kautta yksinomaan raporttien ja tilastojen laatimista varten, ja pääsyä ja yksittäisiä käyttäjäprofiileja valvotaan.

4.Tilastointi‑ ja raportointivälineitä ei saa käyttää yksilöihin vaikuttavien päätösten tekemiseen pelkästään automaattisen tietojenkäsittelyn perusteella, eikä niitä saa käyttää tunnistettavissa olevia henkilöitä koskevaan operatiiviseen analysointiin.

5.Europol varmistaa, että tilastojen tuottaminen ja jakaminen tämän artiklan mukaisesti on tietosuojaa, kyberturvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaista. Tarvittaessa tilastotiedot anonymisoidaan tai yhdistetään.

6.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tilastointi‑ ja raportointivälineitä koskevista teknisistä toiminnoista, käyttöoikeuksista, tilastoluokista, raportointijärjestelyistä ja tietosuojatakeista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 138 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

53 artikla

UMF-standardiviestimuoto

1.Europol tukee asetuksen (EU) 2019/818 38 artiklassa vahvistetun UMF‑standardiviestimuodon kehittämistä, käyttöönottoa ja operatiivista käyttöä jäsenvaltioiden, eu-LISAn ja muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen välisessä tietojenvaihdossa.

2.Europol huolehtii sihteeristön järjestämisestä UMF‑standardiviestimuodon hallinnointia varten sekä helpottaa ja ohjaa luonteeltaan teknisiä ja operatiivisia keskusteluja jäsenvaltioiden, eu-LISAn ja muiden asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa.

3.Suorittaessaan 2 kohdan mukaisia tehtäviään Europol

a)tukee UMF‑standardiviestimuodon, mukaan lukien siihen liittyvät tietomallit, semantiikka ja tekniset eritelmät, kehittämistä ja päivittämistä;

b)edistää UMF‑standardiviestimuodon johdonmukaista ja yhteentoimivaa käyttöä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tietojärjestelmissä ja viestintäkanavissa;

c)avustaa jäsenvaltioita ja unionin elimiä, toimistoja ja virastoja UMF‑standardiviestimuodon käyttöönotossa ja käytännön soveltamisessa;

d)varmistaa johdonmukaisuuden sellaisten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laajojen tietojärjestelmien asiaankuuluvien vaatimusten kanssa, joiden valmistelusta, kehittämisestä tai operatiivisesta hallinnoinnista eu-LISA vastaa unionin oikeuden mukaisesti.

54 artikla

EU:n DNA-vastaavuussovellus

1.Europol kehittää, toteuttaa ja ylläpitää EU:n DNA‑vastaavuussovellusta mahdollistaakseen DNA‑tunnisteiden suojatun ja luotettavan vertailun jäsenvaltioiden rikostutkinnan tueksi.

2.EU:n DNA‑vastaavuussovellus on tekninen voimavara, joka mahdollistaa DNA‑tunnisteiden automaattisen vertailun tieteeseen perustuvien vastaavuussääntöjen mukaisesti. Sovelluksessa on oltava samat keskeiset toiminnot kuin jäsenvaltioiden käyttämissä olemassa olevissa DNA‑vastaavuusjärjestelmissä, ja sillä on tuettava niiden mukauttamista unionin oikeudellisiin ja teknisiin vaatimuksiin, asetukseen (EU) 2024/982 perustuvat vaatimukset mukaan lukien.

3.EU:n DNA‑vastaavuussovelluksen käyttö ei vaikuta DNA‑tietojen omistajuuteen tai hallintaan.

4.Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, Europol ja muut unionin elimet, toimistot tai virastot voivat vapaaehtoisesti käyttää EU:n DNA‑vastaavuussovellusta. Europol toimii yksinomaan tukevassa ja teknisessä ominaisuudessa.

5.Europol auttaa jäsenvaltioita siirtymään niiden olemassa olevista DNA‑vastaavuusjärjestelmistä EU:n DNA‑vastaavuussovellukseen muun muassa tarjoamalla niille teknistä opastusta, välineitä ja apua toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

6.Europol varmistaa, että käytössä on asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla taataan korkea turvallisuustaso, eheys ja luottamuksellisuus.

55 artikla

Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä

1.Perustetaan tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä.

2.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmässä kutakin jäsenvaltiota edustaa yksi jäsen, komissiota yksi jäsen, Europolia yksi jäsen ja eu-LISAa yksi jäsen. Hallintoneuvosto nimittää tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän jäsenet. Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmään kuuluu myös 56 artiklan nojalla perustetun tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtaja.

3.Hallintoneuvosto vahvistaa tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän työjärjestyksen.

4.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston nimittämää jäsenvaltion edustaja.

5.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä tukee hallintoneuvostoa Europolin tieto‑ ja viestintätekniikkaan ja tiedonhallintaan liittyvissä päätöksissä erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a)analyyttiset voimavarat;

b)keskusjärjestelmät;

c)viestintä‑ ja tietojenvaihtovälineet;

d)tekniset infrastruktuurit ja alustat;

e)kyberturvallisuus;

f)yhteentoimivuus EU:n tietojärjestelmien sekä kansallisten järjestelmien ja tietokantojen kanssa.

6.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä tukee ja seuraa Europolin tiedonhallinnan sekä tieto‑ ja viestintätekniikan palvelujen, välineiden ja komponenttien strategista suuntaa, suunnittelua, kehittämistä ja käyttöönottoa, mukaan lukien tietojärjestelmiin ja tietojenvaihtomekanismeihin liittyvät taloudelliset näkökohdat.

7.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän tehtävänä on erityisesti:

a)osallistua Europolin tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallintatoiminnan strategisen monivuotisen suunnittelun määrittelyyn, mukaan lukien tavoitteet, pitkän tähtäimen odotetut tulokset, tulosindikaattorit ja monivuotinen resurssisuunnittelu tiedonhallinnan sekä tieto‑ ja viestintätekniikan palvelujen, välineiden ja komponenttien osalta;

b)antaa hallintoneuvostolle lausunto Europolin tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan vuotuisista työohjelmista 73 artiklan mukaisesti;

c)antaa hallintoneuvostolle lausunto Europolin tieto‑ ja viestintätekniikkaan ja tiedonhallintaan liittyvistä sisäisistä arvioinneista;

d)varmistaa johdonmukaisuus jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden ja unionin laajuisten yhteentoimivuustavoitteiden kanssa;

e)seurata merkittävien tieto‑ ja viestintätekniikkaa ja tiedonhallintaa koskevien aloitteiden täytäntöönpanoa;

f)antaa lausuntoja ja suosituksia pääjohtajalle ja tarvittaessa hallintoneuvostolle.

8.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sillä ei ole päätöksentekovaltaa eikä se edusta hallintoneuvostoa.

9.Europol järjestää tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmälle sihteeristön ja antaa sille hallinnollista tukea.

10.Jäljempänä olevan 56 artiklan nojalla perustetun tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavan ryhmän on tarjottava teknistä asiantuntemusta tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän tueksi ja raportoitava sille säännöllisesti.

56 artikla

Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä

1.Perustetaan tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa‑antava ryhmä.

2.Kukin jäsenvaltio, komissio ja eu-LISA nimittää tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavaan ryhmään yhden asiantuntijan neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

3.Muiden asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen edustajia voidaan tarvittaessa kutsua osallistumaan tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavaan ryhmään.

4.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajana toimii Europol.

5.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä avustaa Europolia ja 55 artiklan nojalla perustettua tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmää tarjoamalla niille teknistä asiantuntemusta, joka koskee tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurien ja tietojenvaihtomekanismien muotoilua, kehittämistä, toteuttamista ja toimintaa.

6.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavan ryhmän tehtävänä on erityisesti:

a)antaa tieto‑ ja viestintätekniikka‑arkkitehtuuria, tiedonhallintaa ja yhteentoimivuutta koskevaa teknistä neuvontaa;

b)tukea tietojenvaihtoon liittyvien teknisten ratkaisujen valmistelua ja toteutusta;

c)tukea yhteisten teknisten komponenttien sekä standardien ja parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja edistämistä;

d)tukea Europolin, jäsenvaltioiden ja komission välistä koordinointia teknisissä ja toteutukseen liittyvissä asioissa;

e)tarvittaessa seurata ja arvioida jäsenvaltioiden valmistelun ja toteutuksen tilannetta;

f)raportoida säännöllisesti tiedonhallinnan ohjausryhmälle ja antaa sille sen tehtävien suorittamiseen tarvittavat tekniset tiedot.

7.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sillä ei ole päätöksentekovaltaa eikä se edusta ohjausryhmää tai hallintoneuvostoa.

8.Europol järjestää tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavalle ryhmälle sihteeristön ja hallinnollista tukea.

9.Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

IV luku
Teknologiset voimavarat ja innovointi

1 jakso
Voimavarojen suunnittelu, tutkimus, innovointi ja kehittäminen

57 artikla

Ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehys

1.Europol laatii 7 artiklassa tarkoitettujen strategisten analyysien, uhka-arvioiden, suuntauksia koskevien raporttien ja tilannekatsausten perusteella ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehyksen, jäljempänä ’kehys’.

2.Kehyksellä tuetaan välittömien, tulevien ja pitkän aikavälin voimavaroihin liittyvien tarpeiden tunnistamista unionin tasolla Europolin toimivaltaan kuuluvien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Kehyksessä yksilöidään

a)yhteiset voimavaroihin liittyvät puutteet, haasteet ja kriittiset riippuvuudet;

b)keskeiset tutkimusaiheet ja painopisteet tutkimus‑, innovointi‑ ja voimavarojen kehittämistoiminnalle, johon Europol osallistuu tai voisi osallistua;

c)määritettyjen ensisijaisten voimavarojen kannalta merkitykselliset uudet kehityskulut ja teknologiat;

d)yhteentoimivuuden, standardoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet unionin tasolla.

3.Europol tukee kehyksen mukaisesti jäsenvaltioita ja komissiota erityisesti

a)edistämällä tutkimus‑, innovointi‑ ja voimavarojen kehittämistoimintaa;

b)tukemalla yhteentoimivuutta koskevia ja standardointiprosesseja tarvittaessa yhteistyössä ENISAn kanssa, mukaan lukien yhteisten standardien, yhteentoimivuutta koskevien vaatimusten sekä lainvalvontayhteistyön kannalta merkityksellisten operatiivisten ja teknisten eritelmien kehittäminen ja edistäminen;

c)antamalla neuvontaa ja voimavarojen kehittämiseen liittyvää tukea, tarvittaessa yhteistyössä unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa;

d)helpottamalla voimavarojen, kuten teknisten resurssien ja laitteiden sekä tietämyksen ja asiantuntemuksen, yhdistämistä, jakamista ja yhteistä hankintaa jäsenvaltioiden välillä, myös yhteistyössä asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa ja 64 artiklassa tarkoitetun erityiskoulutuksen avulla.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kehyksen laatimista ja päivittämistä varten jäsenvaltioiden on toimitettava Europolille vuosittain tiedot kansallisesta tutkimus‑ ja innovointitoiminnastaan, asiaankuuluvat investoinnit mukaan luettuina, sekä osallistumisestaan unionin rahoittamiin ja kansallisesti rahoitettuihin tutkimus‑ ja innovointihankkeisiin, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan.

5.Kehys on osa 73 artiklassa tarkoitettua Europolin monivuotista ohjelmasuunnittelua, ja hallintoneuvosto hyväksyy sen Europolin ehdotuksen perusteella komissiota kuultuaan.

Kehystä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen ja sitä päivitetään tarvittaessa. Europol raportoi 73 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa työohjelmissa kehyksen täytäntöönpanosta, myös kehyksessä yksilöityjen voimavaroihin liittyvien tarpeiden seurannasta.

Europol kuulee 65 artiklan nojalla perustettua voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antavaa ryhmää kehyksen valmistelun, säännöllisen uudelleentarkastelun ja päivittämisen osalta.

58 artikla

Europolin rooli unionin rahoitusohjelmissa, joilla tuetaan tutkimusta, innovointia ja voimavarojen kehittämistä

1.Europol voi avustaa komissiota sellaisten unionin rahoitusohjelmien suunnittelussa, joilla tuetaan Europolin toimivaltaan liittyvää tutkimusta, innovointia ja voimavarojen kehittämistä.

2.Europol voi osallistua toimintaan, jota tuetaan asiaankuuluvista innovatiivisten ratkaisujen ja kehittyneiden voimavarojen kehittämistä, käyttöönottoa, hyödyntämistä, laajentamista ja integrointia koskevista unionin rahoitusohjelmista, jos tällainen osallistuminen on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi.

3.Komissio ja Europol toteuttavat sovellettavien sääntöjen mukaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut Europolin tehtävät erotetaan selkeästi toisistaan.

59 artikla

Kehittyneet voimavarat

1.Europol kehittää, hallinnoi, ylläpitää ja tarjoaa kehittyneitä voimavaroja, mukaan lukien järjestelmät, palvelut, analysointiympäristöt, infrastruktuuri, välineet, tekniset komponentit ja alustat, jotka ovat tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol voi toteuttaa tällaista toimintaa omasta aloitteestaan tai vähintään kolmen jäsenvaltion pyynnöstä 3 kohdan mukaisesti.

3.Ennen 1 kohdan mukaisen uuden kehittyneen voimavaran kehittämistä Europol arvioi,

a)onko markkinoilla jo saatavilla vastaavia voimavaroja tai ovatko unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot tai jäsenvaltiot kehittäneet tai hankkineet sellaisia;

b)voisiko riippuvuus unionin ulkopuolisista toimittajista vahingoittaa unionin turvallisuusetuja tai teknologista häiriönsietokykyä;

c)onko resurssien saatavuus riittävää suhteessa voimavarojen kehittämisen painopisteisiin, jotka on yksilöity 57 artiklassa tarkoitetussa kehyksessä.

Jos Europol toteaa, että vastaavia kehittyneitä voimavaroja on jo saatavilla, sen on soveltuvin osin asetettava etusijalle tällaisten voimavarojen uudelleenkäyttö, mukauttaminen, yhteentoimivuus, laajentaminen tai hankkiminen.

Jos Europol katsoo, että vähintään kolmen jäsenvaltion pyytämien kehittyneiden voimavarojen kehittäminen on tarpeellista ja mahdollista, sen on kehitettävä, hallinnoitava ja ylläpidettävä tällaisia voimavaroja.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kehittyneiden voimavarojen kehittäminen, hallinnointi, ylläpitäminen tai tarjoaminen ei vaikuta pyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden vastuuseen täyttää unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaiset velvoitteensa, mukaan lukien tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät velvoitteet.

5.Europol tukee jäsenvaltioita yhteisten kehittyneiden voimavarojen kehittämisessä, käyttöönotossa, integroinnissa ja yhteentoimivuudessa muun muassa asettamalla saataville yhteisiä infrastruktuureja, teknisiä palveluja ja suojattuja teknologisia ympäristöjä.

6.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kehittyneet voimavarat ja 4 kohdassa tarkoitetut tekniset palvelut, suojatut teknologiset ympäristöt ja yhteinen infrastruktuuri on, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista, sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettuun poliisin jaettuun data-avaruuteen.

7.Europol voi tukemansa tutkinnan tai operatiivisen toiminnan yhteydessä asettaa 1 kohdassa tarkoitetut kehittyneet voimavarat osallistuvan kolmannen maan saataville, jos tällainen käyttö on tarpeen kyseisen tutkinnan tai toiminnan tuloksellista suorittamista varten.

60 artikla

Tutkimus ja innovointi

Europol voi toteuttaa tutkimus- ja innovointitoimintaa ja osallistua sellaiseen, mukaan lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet, kun se on tarpeen Europolin tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi, mukaan lukien etenkin innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitettuja kehittyneitä voimavaroja varten.

61 artikla

Testausympäristöt ja sääntelyn testiympäristöt

1.Europol voi käyttää 102 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettua erillistä, eristettyä ja suojattua käsittely-ympäristöä algoritmisten välineiden, tekoälyjärjestelmien ja -mallien sekä muiden kehittyneiden teknologioiden kehittämiseen, olennaiseen muuttamiseen, testaamiseen ja validointiin sekä tarvittaessa tällaisten järjestelmien kouluttamiseen.

2.Jos Europolin tutkimus- ja innovointitoiminnan yhteydessä kehitetyt tai olennaisesti muutetut tekoälyjärjestelmät tai tekoälymallit ovat asetuksessa (EU) 2024/1689 tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä, Europolin on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu ympäristö vastaa soveltuvin osin tekoälyn sääntelyn testiympäristöihin sovellettavia vaatimuksia, jotka on vahvistettu mainitun asetuksen 57 artiklassa.

3.Europol voi asettaa 1 kohdassa tarkoitetun ympäristön sellaisten yksityisten osapuolten saataville, jotka osallistuvat tutkimus- ja innovointitoimintaan, jota Europol toteuttaa tai johon se osallistuu. Tällöin on sovellettava asianmukaisia teknisiä, organisatorisia, turvallisuus- ja tietosuojatakeita.

4.Europol voi myös osallistua asetuksen (EU) 2024/1689 57 artiklan  mukaisesti perustettuihin tekoälyjärjestelmien ja -mallien sääntelyn testiympäristöihin, mukaan lukien Euroopan tietosuojavaltuutetun perustamat sääntelyn testiympäristöt.

62 artikla

Innovatiivisten ratkaisujen varhainen käyttöönotto, operatiivinen testaus ja validointi

1.Europol voi tukea kehittyneitä voimavaroja koskevien innovatiivisten ratkaisujen, kaupalliset ratkaisut mukaan lukien, varhaista käyttöönottoa, operatiivista testausta ja validointia ottaen huomioon 57 artiklassa tarkoitetun kehyksen.

2.Jos Europol osallistuu 60 artiklan nojalla tutkimus- ja innovointitoimintaan, se arvioi tuloksena olevien innovatiivisten ratkaisujen mahdollista operatiivista käyttöä ja tarvittaessa tukee kyseisten ratkaisujen käyttöönottoa, operatiivista testausta ja validointia, jotta ne saadaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

Jos Europol katsoo, että tällainen tuki on tarpeen ja toteutettavissa ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit ja 57 artiklassa tarkoitettu kehys, se tarjoaa tällaista tukea tämän artiklan mukaisesti.

63 artikla

Kehittyneiden voimavarojen käyttöönotto, hyödyntäminen, laajentaminen ja integrointi

1.Europol tukee kehittyneiden voimavarojen, erityisesti 60 artiklassa tarkoitetusta tutkimus- ja innovointitoiminnasta johtuvien voimavarojen, käyttöönottoa, hyödyntämistä, laajentamista ja integrointia jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten operatiiviseen toimintaan ja tutkintatoimiin soveltuvan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.Europol tekee 1 kohdan soveltamiseksi tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa helpottaakseen kehittyneiden voimavarojen tuloksellista käyttöä ja integrointia kansallisissa toimintaympäristöissä, erityisesti keskusten, Europolin lähettämän henkilöstön ja Europolin tukitoimistojen kautta tilanteen vaatimalla tavalla.

64 artikla

Erityiskoulutus

1.Europol tukee jäsenvaltioita erityisasiantuntemuksen vahvistamisessa ja pyrkii varmistamaan, että tämän asetuksen nojalla kehitettävien, ylläpidettävien, hallinnoitavien tai tarjottavien kehittyneiden voimavarojen hyödyntäminen ja käyttö on tuloksellista, muun muassa toteuttamalla erityiskoulutusta, joka koskee

a)rikostutkintatoimien kannalta merkityksellisiä kehittyneitä operatiivisia, analyyttisia, teknisiä ja rikosteknisiä menetelmiä;

b)uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, digitaalisiin tutkintatoimiin, avointen lähteiden tiedusteluun sekä salauksen purkamiseen ja tietojen käsittelyyn, liittyvää osaamista;

c)rajatylittävän lainvalvontayhteistyön kannalta merkityksellisiä toimintamenetelmiä, mukaan lukien rikoksentorjuntamenetelmät ja tutkintamenetelmät.

2.Europol tarjoaa erityisasiantuntemusta ja -koulutusta myös silloin, kun kehyksessä yksilöidyt yhteiset operatiiviset tai voimavaroihin liittyvät tarpeet edellyttävät koordinoitua tukea unionin tasolla.

3.Europol toteuttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) kanssa, mukaan lukien CEPOLin koordinoimien osaamiskeskusten kautta toteutettava erityiskoulutus.

2 jakso
Voimavaroja ja innovointia koskeva yhteistyö ja yhteistoiminta

65 artikla

Voimavara- ja innovointipalvelu

1.Europol ylläpitää voimavara- ja innovointipalvelua koordinoidakseen Europolin toimintaa ennakoinnin, tutkimuksen, innovoinnin ja voimavarojen kehittämisen osa-alueilla.

2.Voimavara- ja innovointipalvelun tehtäviin kuuluu erityisesti

a)koordinoida 57 artiklassa tarkoitetun kehyksen valmistelua, täytäntöönpanoa, uudelleentarkastelua ja päivittämistä;

b)koordinoida ja toteuttaa Europolin tutkimus-, innovointi- ja voimavarojen kehittämistoimintaa, myös keskuksissa, ja ohjata tällä asetuksella perustettujen Europolin palvelujen, välineiden ja teknisten voimavarojen kehittämistä ja evoluutiota;

c)tukea jäsenvaltioita kehittyneiden voimavarojen kehittämisessä, testaamisessa, validoinnissa, käyttöönotossa, hyödyntämisessä, laajentamisessa ja integroinnissa muun muassa helpottamalla yhteentoimivuutta, standardointia sekä voimavarojen johdonmukaista käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa;

d)edistää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä tarvittaessa muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä sellaisilla tutkimuksen, innovoinnin ja voimavarojen kehittämisen aloilla, jotka ovat merkityksellisiä Europolin toimivallan kannalta;

e)levittää tämän asetuksen nojalla toteutetun tutkimus-, innovointi- ja voimavarojen kehittämistoiminnan tuloksia 129 artiklan mukaisesti.

66 artikla

Innovointia ja voimavarojen kehittämistä koskevat yhteistyöjärjestelyt

1.Europol voi perustaa yhteistyöjärjestelyjä, yhteistyöverkostoja ja muita innovaatioaloitteita unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja osallistua niiden toimintaan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja yhteistyöjärjestelyjä varten Europol voi aloittaa innovointikumppanuuksia, esikaupallisia hankintoja ja muuta innovointiin ja voimavarojen kehittämiseen liittyvää toimintaa ja osallistua niihin asianomaisten yksityisten osapuolten, kuten tutkimusorganisaatioiden, tiedeyhteisön, teknologiatoimittajien, teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovaatiotoimijoiden kanssa, jollei asianmukaisista tietosuoja- ja turvallisuustakeista muuta johdu, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovellettavan unionin oikeuden soveltamiseen.

2.Europol tiedottaa säännöllisesti tämän artiklan nojalla toteutetusta toiminnasta 67 artiklan nojalla perustetulle voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle ja kuulee sitä.

67 artikla

Voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä

1.Perustetaan voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä, jäljempänä ’innovoinnin neuvoa-antava ryhmä’.

2.Innovoinnin neuvoa-antava ryhmä koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä komission nimeämästä asiantuntijasta.

ENISA, ECCC, Frontex, eu-LISA ja Eurojust voivat kukin nimittää edustajan innovoinnin neuvoa-antavaan ryhmään.

3.Europol voi tarvittaessa kutsua ryhmään muiden asiaankuuluvien unionin elinten, virastojen ja toimistojen sekä yksityisten osapuolten edustajia.

4.Neuvoa-antava ryhmä avustaa Europolia tarjoamalla tutkimus-, innovointi- ja voimavarojen kehittämistoimintaa koskevaa teknistä asiantuntemusta, erityisesti 57 artiklassa tarkoitetun kehyksen valmistelun, uudelleentarkastelun ja säännöllisen päivittämisen osalta.

Tätä tarkoitusta varten innovoinnin neuvoa-antava ryhmä

a)antaa osallistujille mahdollisuuden vaihtaa tietoja, jotka koskevat unionin tasolla tai kansallisella tasolla käynnissä olevaa ja suunniteltua innovointi- ja voimavarojen kehittämistoimintaa, jolla voi olla merkitystä kehyksen kannalta;

b)tukee tämän asetuksen ja siihen liittyvien kansallisten ja unionin tason aloitteiden nojalla toteutetun tutkimus-, innovointi- ja voimavarojen kehittämistoiminnan yhdenmukaisuutta, täydentävyyttä ja koordinointia;

c)tukee jäsenneltyä yhteistyötä yksityisten osapuolten kanssa edistääkseen Europolin toimivallan kannalta merkityksellistä voimavarojen kehittämistä, testausta ja innovointia.

5.Innovoinnin neuvoa-antava ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sillä ei ole päätöksentekovaltaa eikä se edusta hallintoneuvostoa.

6.Europol tarjoaa ryhmälle sihteeristön ja hallinnollista tukea.

7.Innovoinnin neuvoa-antava ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

V luku
Europolin organisaatio

68 artikla

Europolin hallinto- ja johtamisrakenne

1.Europolin hallinto- ja johtamisrakenne muodostuu seuraavista:

a)hallintoneuvosto;

b)johtokunta;

c)pääjohtaja;

d)apulaispääjohtajat, jos tällaisia tehtäviä perustetaan;

e)tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä;

f)tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä;

g)innovoinnin neuvoa-antava ryhmä;

h)tarvittaessa muut neuvoa-antavat elimet, jotka hallintoneuvosto perustaa 72 artiklan mukaisesti;

i)keskukset.

2.Europolin hallinto- ja johtamisrakenteen jäsenillä ei saa olla taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa. Heidän on toimittava yleisen edun mukaisesti ja hoidettava tehtäviään riippumattomasti, puolueettomasti ja läpinäkyvästi. Heidän on annettava vuosittain ilmoitus sidonnaisuuksistaan hallintoneuvoston hyväksymien sisäisten sääntöjen mukaisesti. Europol julkaisee kyseiset ilmoitukset vuosittain.

1 jakso
Hallintoneuvosto

69 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus.

2.Hallintoneuvostoon kuuluu lisäksi

a)yksi Euroopan parlamentin nimittämä jäsen, jolla ei ole äänioikeutta;

b)yksi kunkin sellaisen maan nimeämä jäsen, joka osallistuu Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, sikäli kuin siitä säädetään 93 artiklassa ja noudattaen kyseisessä artiklassa tarkoitettua kansainvälistä sopimusta.

3.Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

4.Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään sellaisen lainvalvontayhteistyön tuntemuksen perusteella, jolla on merkitystä Europolin toimivallan kannalta, ottaen huomioon heidän osaamisensa ja asiantuntemuksensa liittyen johtamiseen, hallintotyöhön ja talousarviota koskeviin toimiin. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta. Sama henkilö voidaan nimetä tehtävään uudelleen.

70 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan niiden kolmen jäsenvaltion ryhmän keskuudesta, jotka ovat yhdessä laatineet neuvoston 18 kuukauden ohjelman. He toimivat tehtävässään neuvoston ohjelmaa vastaavan 18 kuukauden ajan. Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan jäsenyys hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimiessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, myös heidän toimikautensa päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä.

2.Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.Varapuheenjohtaja toimii automaattisesti puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

71 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston kokoukset pidetään pääasiassa Europolin päätoimipaikassa.

2.Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto voi tarvittaessa pitää yhteiskokouksia Eurojustin, Frontexin ja CEPOLin hallintoneuvostojen kanssa.

5.Hallintoneuvosto voi kutsua kokoukseensa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

6.Kaksi yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustajaa kutsutaan osallistumaan tarkkailijoina ilman äänioikeutta kahteen hallintoneuvoston sääntömääräiseen kokoukseen vuosittain keskustelemaan seuraavista poliittisesti kiinnostavista kysymyksistä:

a)edellisen vuoden 72 artiklan 2 kohdan m alakohdassa tarkoitettu konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus;

b)seuraavan vuoden 73 artiklassa tarkoitettu yhtenäinen ohjelma-asiakirja ja vuotuinen talousarvio;

c)yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kirjalliset kysymykset ja vastaukset;

d)ulkosuhteita ja kumppanuuksia koskevat kysymykset.

Hallintoneuvosto voi yhdessä yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän edustajien kanssa määrittää muita poliittisesti kiinnostavia kysymyksiä keskusteltavaksi.

7.Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

8.Europol vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

72 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvosto vastaa Europolin strategisten päätösten tekemisestä ja vahvistaa Europolin toimintaa koskevat yleiset suuntaviivat.

2.Hallintoneuvosto

a)hyväksyy äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita Europolin talousarvioon liittyviä tehtäviä;

b)hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt;

c)hyväksyy tarpeiden analysoinnin pohjalta tiedotusta ja viestintää koskevat suunnitelmat ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle;

d)hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien säännökset sihteeristönsä tehtävistä ja toiminnasta;

e)käyttää 5 kohdan mukaisesti Europolin henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

f)vahvistaa henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

g)nimittää kahden kolmasosan enemmistöllä pääjohtajan ja tarvittaessa apulaispääjohtajat, ja tarvittaessa jatkaa heidän toimikauttaan tai erottaa heidät tehtävistään;

h)vahvistaa Europolin organisaatiorakenteen ja hyväksyy Europolin henkilöstöpolitiikan ottaen huomioon moitteettoman varainhoidon periaatteen;

i)perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia elimiä ja määrittää niiden toimeksiannon, kokoonpanon ja täytäntöönpanosäännöt;

j)päättää pääjohtajan ehdotuksesta ja komission ennakkohyväksynnän saatuaan operatiivisten, teknisten ja hallinnollisten toimintojen, kapasiteetin tai tilojen perustamisesta muihin jäsenvaltioihin kuin vastaanottavaan jäsenvaltioon, jos se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi;

k)antaa luvan käytännön yhteistyöjärjestelyjen laatimiselle;

l)hyväksyy Europolin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä ottaen huomioon komission lausunnon;

m)määrittelee arviointiperusteet Europolin toiminnan arvioimiseksi ja hyväksyy äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin toimintaa koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, ja toimittaa sen viimeistään seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus julkaistaan. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan raportointi-indikaattoreita sen varmistamiseksi, että Europol kerää ja esittää yhdenmukaisesti unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia koskevat tiedot;

n)hyväksyy säännöt jäseniinsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten, myös heidän sidonnaisuuksiaan koskevien ilmoitusten osalta;

o)toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien yhteisen kompetenssikehyksen laatiminen yhteistyössä CEPOLin kanssa, edistääkseen sellaisen osaamisen ja työkokemuksen tunnustamista, joka on hankittu työskentelemällä Europolissa tai sen hyväksi toteutetussa toiminnassa;

p)seuraa Europolin strategisia painopisteitä ja tavoitteita m alakohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti ja varmistaa Europolin tehtävien suorittamiseen vaikuttavien operatiivisten, teknologisten ja organisatoristen haasteiden asianmukaiset jatkotoimet;

q)valvoo pääjohtajan toimintaa, mukaan lukien hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpano ja pääjohtajalle tämän asetuksen nojalla siirretyn toimivallan tuloksellinen käyttö;

r)nimittää tietosuojavastaavan, joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

s)nimittää tilinpitäjän, joka on tehtäviään hoitaessaan riippumaton;

t)perustaa riippumattoman sisäisen tarkastuksen yksikön ja valvoo sitä sekä varmistaa EPPOn, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tietosuojavaltuutetun sisäisistä tai ulkoisista tarkastuskertomuksista, evaluoinneista ja tutkintatoimista johtuvien suositusten asianmukaiset jatkotoimet;

u)hyväksyy Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultuaan suuntaviivat, jotka koskevat 32 artiklan mukaista Europolin tietojenkäsittelyä;

v)hyväksyy 13–19 artiklan nojalla keskuksia koskevat täytäntöönpanosäännöt, arvioi säännöllisesti niiden toimivuutta ja mukauttaa niitä tarvittaessa operatiivisten tarpeiden ja muuttuvien turvallisuusuhkien pohjalta;

w)nimittää perusoikeusvastaavan, joka hoitaa tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti;

x)määrittää kriteerit, joiden perusteella Europol voi antaa ehdotuksia tiedottavien kuulutusten mahdolliseksi tallentamiseksi SIS-järjestelmään.

3.Jos hallintoneuvosto katsoo, että se on Europolin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellista, se voi ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion asetuksen (EU) 2018/1725 94 a artiklassa tarkoitetun tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tarpeeseen tai siihen, että tarvitaan suositus päätökseksi luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen asetuksen (EU) 2018/1725 94 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi.

4.Jos vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä katsoo, että Europolin toimia tarvitaan tietyllä sen toimivaltaan kuuluvalla osa-alueella, hallintoneuvosto kehottaa pääjohtajaa ehdottamaan aiheellisia toimenpiteitä.

5.Hallintoneuvosto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritetään olosuhteet, joissa tällainen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

6.Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja tämän toimivallan mahdollisen siirron edelleen ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

7.Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä tehtäviä, lukuun ottamatta tehtäviä, jotka edellyttävät hallintoneuvoston kahden kolmasosan enemmistöä, 75 artiklassa tarkoitetulle johtokunnalle. Hallintoneuvosto hyväksyy johtokunnan tehtäviä, kokoonpanoa ja toimintaa koskevat sisäiset säännöt.

73 artikla

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuiset työohjelmat

1.Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden loppuun mennessä yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, joka sisältää Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun ja vuotuisen työohjelman, pääjohtajan esittämän luonnoksen perusteella, komission lausunnon mukaisesti ja kuultuaan monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhdessä perustamaa yhteisparlamentaarista valvontaryhmää.

Jos komission lausunto on kielteinen syystä, joka liittyy unionin oikeuden noudattamiseen, johdonmukaisuuteen unionin politiikkatavoitteiden kanssa tai moitteettomaan varainhoitoon, hallintoneuvosto tarkastelee uudelleen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnosta ennen sen hyväksymistä varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen, johdonmukaisuuden unionin politiikkatavoitteiden kanssa ja moitteettoman varainhoidon.

Jos hallintoneuvosto päättää olla ottamatta huomioon seikkoja, jotka yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä ottaa esille 71 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti, se esittää perusteelliset perusteet.

Kun yhtenäinen ohjelma-asiakirja on hyväksytty, hallintoneuvosto toimittaa sen neuvostolle, komissiolle ja yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle.

2.Monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa esitetään yleinen strateginen ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä esitetään myös resurssisuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstötaulukko, jossa huomioidaan tarve varmistaa Europolin tehtävien suorittamiseen tarvittava asianmukainen osaamisen ja asiantuntemuksen yhdistelmä. Siinä esitetään strategia suhteiden järjestämiseksi kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin sekä Europolin suunnittelema tutkimus- ja innovointitoiminta.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla ja se on tarvittaessa saatettava ajan tasalle ulkoisten ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa.

3.Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen monivuotisen ohjelmasuunnittelun kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.Hallintoneuvosto muuttaa vuotuista työohjelmaa, jos Europolille annetaan uusi tehtävä vuotuisen työohjelman hyväksymisen jälkeen.

5.Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä noudattaen samaa menettelyä, jota sovelletaan hyväksyttäessä alkuperäinen vuotuinen työohjelma, erityisesti jos muutosten johdosta uudelleenkohdennettujen talousarviovarojen määrä ylittää kaksi prosenttia vuotuisesta talousarviosta. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

74 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 70 artiklan 2 kohdan, 72 artiklan 2 kohdan a, g, l ja m alakohdan, 76 artiklan 7 kohdan ja 126 artiklan 2 kohdan soveltamiseen.

2.Jos komissio ilmaisee vakavan huolensa hallintoneuvostolle esitetystä päätösehdotuksesta, joka koskee delegoitua asetusta (EU) 2019/715 sekä henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, hallintoneuvosto lykkää asianomaisen päätöksen hyväksymistä. Viidentoista päivän kuluessa siitä, kun komissio on ilmaissut vakavan huolensa hallintoneuvostolle esitetystä päätösehdotuksesta, hallintoneuvosto tutkii kyseisen päätöksen uudelleen ja hyväksyy sen mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien neljän viidesosan enemmistöllä.

3.Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

4.Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

5.Pääjohtaja ei osallistu äänestyksiin.

6.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritetään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

3 jakso
Johtokunta

75 artikla

Johtokunta

1.Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.Johtokunnan tehtävänä on

a)valmistella hallintoneuvoston tekemät päätökset ja seurata sen tekemien päätösten täytäntöönpanoa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta pääjohtajan tehtäviin;

b)tarkastella luonnosta vuotuiseksi talousarvioksi ja luonnosta konsolidoiduksi vuotuiseksi toimintakertomukseksi sekä valvoa monivuotisen ohjelmasuunnittelun valmistelua ja toteuttamista;

c)seurata Europolin talousarvion toteuttamista ja valmistella hallintoneuvoston tekemiä rahoitus- ja talousarviopäätöksiä;

d)hyväksyä sisäinen petostentorjuntastrategia, joka on oikeasuhteinen petosriskiin nähden;

e)huolehtia yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten tulosten ja EPPOn suorittamien tutkintatoimien tulosten, oikeudelliset päätökset mukaan lukien, perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti;

f)avustaa ja neuvoa pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta pääjohtajan tehtäviin.

3.Johtokunta voi tarvittaessa tehdä kiireellisissä tapauksissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista ja talousarvioon liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttäminen. Tällaiset päätökset toimitetaan hallintoneuvoston vahvistettavaksi sen seuraavassa kokouksessa.

4.Johtokuntaan kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, yksi hallintoneuvostoon kuuluva komission edustaja ja kolme muuta jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää äänioikeutettujen jäsentensä keskuudesta. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimii myös johtokunnan puheenjohtajana. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

5.Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen joka kolmas kuukausi. Lisäksi johtokunta kokoontuu sen puheenjohtajan aloitteesta tai jäsenten pyynnöstä.

7.Johtokunta voi myös kutsua kokouksiinsa tiettyjä esityslistan kohtia varten muita osallistujia tarkkailijoiksi, joilla ei ole äänioikeutta.

4 jakso

Pääjohtaja

76 artikla

Nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.Pääjohtaja otetaan palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission esittämältä ehdokaslistalta. Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Komissio laatii hyvissä ajoin ennen toimikauden päättymistä arvion, jossa otetaan huomioon selvitys pääjohtajan suoriutumisesta tehtävässään ja Europolin tulevat tehtävät ja haasteet.

4.Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden kaudeksi.

5.Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

6.Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

7.Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan ja apulaispääjohtajan/apulaispääjohtajien nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja virasta erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

8.Jos pääjohtajan toimi on avoinna ja jollei hallintoneuvosto päätä, kuka apulaispääjohtajista huolehtii pääjohtajan tehtävistä ja vastuista uuden pääjohtajan nimittämiseen asti, korkeimmassa palkkaluokassa oleva apulaispääjohtaja huolehtii tästä tehtävästä.

77 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja vastuualueet

1.Pääjohtaja vastaa Europolin hallinnosta. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.Pääjohtaja raportoi Europolin tehtävien suorittamisesta Euroopan parlamentille, yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle ja neuvostolle, kun sitä pyydetään.

3.Pääjohtaja on Europolin laillinen edustaja.

4.Pääjohtaja vastaa Europolille tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)varmistaa Europolin päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)ehdottaa hallintoneuvostolle muissa jäsenvaltioissa kuin vastaanottavassa jäsenvaltiossa hoidettavien tai ylläpidettävien operatiivisten, teknisten tai hallinnollisten tehtävien tai voimavarojen perustamista, jos ne ovat tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi;

c)määrittää Europolin toimivaltuuksien kannalta merkityksellisiä operatiivisia painopisteitä, voimavaroihin liittyviä puutteita ja uusia turvallisuusuhkia ja ehdottaa hallintoneuvostolle asianmukaisia operatiivisia, teknologisia tai organisatorisia toimenpiteitä;

d)varmistaa Europolin varainhoitosääntöjen noudattaminen;

e)laatia komissiota on kuultuaan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnos ja toimittaa se hallintoneuvostolle, kun komissiota on kuultu;

f)laatia Europolin konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus ja esittää se hallintoneuvoston arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

g)suojella unionin taloudellisia etuja toteuttamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta OLAFin ja EPPOn tutkintavaltuuksiin, sekä tuloksellisia tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

h)raportoida EPPOlle asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan mukaisesti kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa, ja raportoida OLAFille asetuksen (EU, Euratom) 883/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

i)laatia sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten ja arviointien päätelmiin sekä EPPOn, OLAFin ja Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkintakertomuksiin ja suosituksiin liittyvä jatkotoimia koskeva toimintasuunnitelma ja raportoida edistymisestä säännöllisesti hallintoneuvostolle ja ilmoittaa merkittävistä havainnoista ja niiden johdosta toteutetuista toimenpiteistä komissiolle tarvittaessa ja ilman aiheetonta viivytystä;

j)valmistella virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnos;

k)laatia viraston tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnos ja toteuttaa viraston talousarviota moitteettoman varainhoidon ja tulosbudjetoinnin periaatteiden mukaisesti;

l)valmistella henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavien täytäntöönpanosääntöjen luonnokset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

m)valmistella sisäisten sääntöjen luonnokset hallintoneuvoston jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten ja esittää näiden sääntöjen luonnokset hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

n)edistää monimuotoisuutta ja sukupuolten tasapuolista edustusta viraston henkilöstön palvelukseenotossa;

o)tiedottaa säännöllisesti hallintoneuvostolle yhteistyöstä unionin toimielinten, elinten, operaatioiden ja virastojen kanssa, myös käytännön yhteistyöjärjestelyjen valmistelusta ja niistä sopimisesta ja niihin liittyvistä operatiivisista näkökohdista, ja esittää tarvittaessa hallintoneuvostolle ehdotuksia jatkotoimenpiteistä;

p)tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, myös käytännön yhteistyöjärjestelyjen valmistelusta ja niistä sopimisesta kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

q)tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti asetuksen (EU) 2018/1725 soveltamisesta henkilötietojen siirtämiseen ja siihen liittyvistä operatiivisista näkökohdista;

r)tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti yksityisten osapuolten kanssa sovituista käytännön yhteistyöjärjestelyistä, mukaan lukien niiden strateginen merkitys, operatiiviset vaikutukset ja niihin mahdollisesti liittyvät riskit;

s)suorittaa muita tehtäviä tämän asetuksen nojalla.

78 artikla

Apulaispääjohtajat

1.Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi apulaispääjohtaja. Pääjohtaja määrittelee heidän tehtävänsä.

2.Apulaispääjohtajiin sovelletaan 77 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien nimittämistä, toimikauden jatkamista tai virasta erottamista.

VI luku
Suhteet unionin elimiin

79 artikla

Yhteiset säännökset

1.Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin Europolille ja kyseisille elimille, toimistoille ja virastoille annettujen tehtävien mukaisesti, ja se pyrkii varmistamaan synergian kunkin tehtävien suorittamisessa. Europol luo 81–90 artiklan nojalla tiiviin suhteen unionin elimiin, toimistoihin ja virastoihin ja pitää sitä yllä rajoittumatta vain kyseisissä artikloissa tarkoitettuihin osa-alueisiin.

Europol voi myös luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita perussopimusten nojalla perustettuihin unionin toimielimiin ja operaatioihin Europolille ja kyseisille toimielimille ja operaatioille annettujen tehtävien mukaisesti.

2.Europolin tämän luvun mukaisella yhteistyöllä unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa on tarkoitus erityisesti vahvistaa sellaisten unionin toimien yleistä tuloksellisuutta, joilla torjutaan liitteessä I lueteltuja rikollisuuden muotoja, erityisesti pyrkimällä varmistamaan täydentävyys ja mahdollisuuksien mukaan parantamaan koordinointia ja välttämään toimien päällekkäisyyttä, muun muassa seuraavien avulla:

a)tietojenvaihto tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

b)operatiivinen toiminta;

c)strateginen ja analyyttinen toiminta;

d)erityisosaamisen ja asiantuntemuksen vaihto;

e)koulutustoiminta;

f)voimavarojen kehittäminen muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin sekä yhteishankintojen avulla;

g)toiminnan koordinointi, tarvittaessa suhteessa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin;

h)toiminnan koordinointi asiaankuuluvien unionin strategioiden ja politiikan painopisteiden toteuttamiseksi.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu yhteistyö toteutetaan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa sovittujen käytännön yhteistyöjärjestelyjen puitteissa. Tällaisilla käytännön yhteistyöjärjestelyillä ei sallita henkilötietojen vaihtoa, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puitteissa perustettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa sovitut käytännön yhteistyöjärjestelyt edellyttävät komission ennakkohyväksyntää, lukuun ottamatta 81 artiklassa tarkoitettua käytännön yhteistyöjärjestelyä. Näitä käytännön yhteistyöjärjestelyjä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen operatiivisten tarpeiden kehittymisen mukaan Europolin ja asianomaisen unionin toimielimen, elimen, operaation, toimiston tai viraston omasta aloitteesta tai, 81 artiklassa tarkoitettua käytännön yhteistyöjärjestelyä lukuun ottamatta, komission pyynnöstä.

Europolin ja unionin toimielimen, elimen, operaation, toimiston tai viraston ennen tämän asetuksen voimaantuloa sopimia käytännön yhteistyöjärjestelyjä tarkastellaan uudelleen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

4.Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle mahdollisista säännöllisistä yhteistyösuhteista, joita Europol aikoo luoda ja ylläpitää 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ja suhteiden kehittymisestä niiden luomisen jälkeen.

5.Jollei mahdollisista 33 artiklan 2 kohdan nojalla asetetuista rajoituksista ja 129 artiklan nojalla sovellettavista säännöistä muuta johdu, Europol voi vaihtaa mitä tahansa tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, suoraan unionin toimielimen, elimen, operaation, toimiston tai viraston kanssa, siltä osin kuin tällainen tietojenvaihto on tarpeen Europolin tai kyseisen unionin toimielimen, elimen, operaation, toimiston tai viraston tehtävien suorittamiseksi.

6.Jollei mahdollisista 33 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista rajoituksista ja 129 artiklan nojalla sovellettavista säännöistä muuta johdu, Europol voi toimittaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille, siltä osin kuin tällainen tietojen toimittaminen on tarpeen ja oikeasuhteista kyseisen yhteisön tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi. Henkilötietoja, joita Europol toimittaa 1 kohdassa tarkoitetuille yhteisöille, saa käsitellä muuta tarkoitusta varten ainoastaan Europolin luvalla ja jos tarkoitus on yhteensopiva sen alkuperäisen tarkoituksen kanssa, jota varten Europol on kerännyt ja toimittanut tiedot. Jos toimitettavat tiedot on saatu jäsenvaltiolta tai unionin toimielimeltä, elimeltä, toimistolta tai virastolta ja 81 artiklan 3 ja 4 kohdan edellytykset täyttyvät, Europol jakaa henkilötietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja EPPOn kanssa huolimatta mahdollisista 33 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista rajoituksista.

7.Europol voi vastaanottaa henkilötietoja unionin toimielimiltä, elimiltä, operaatioilta, toimistoilta ja virastoilta ja käsitellä niitä, siltä osin kuin se on tarpeen ja oikeasuhteista Europolin tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi. Tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä.

8.Jos unionin toimielin, elin, operaatio, laitos tai virasto on vastaanottanut henkilötietoja Europolilta, tällaisten tietojen toimittaminen tai siirtäminen edelleen on kiellettyä, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista ennakkolupaa.

9.Europol varmistaa, että kaikki henkilötietojen toimittaminen tai siirtäminen sekä tällaisen toimittamisen tai siirtämisen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti.

80 artikla

Yhteiset säännökset osuma / ei osumaa ‑järjestelmään perustuvasta välillisestä tietojenvaihdosta

1.Europol toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että muilla unionin elimillä, toimistoilla ja virastoilla on vastavuoroisuuden ehdoin välillinen pääsy, jos tällaisesta pääsystä säädetään unionin lainsäädännössä, Europolin hallussa oleviin tietoihin automatisoidun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän avulla, jossa hakuja tehdään hakemistoista, jotka pidetään ajan tasalla.

2.Välillinen pääsy tietoihin 1 kohdan nojalla ei vaikuta mahdollisiin rajoituksiin, joita tiedot toimittaneet jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet, operaatiot, toimistot ja virastot, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet 33 artiklan 2 kohdan nojalla.

3.Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jolla osumaan johtaneet tiedot toimitetaan 1 kohdassa tarkoitetulle haun tehneelle unionin elimelle, laitokselle tai virastolle kyseisten tietojen toimittajan tämän asetuksen nojalla asettamia rajoituksia noudattaen. Jos osuma koskee tietoja, joihin kohdistuu 33 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuja rajoituksia, 1 kohdassa tarkoitettu automatisoitu osuma / ei osumaa ‑järjestelmä ei ilmoita osumasta haun tehneelle unionin elimelle, laitokselle tai virastolle. Tässä tapauksessa Europol ottaa viivytyksettä yhteyttä tietojen toimittajaan tiedustellakseen, voidaanko osumaan johtaneet tiedot jakaa haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle. Jos tietojen toimittaja poistaa nämä rajoitukset, Europol toimittaa osumaan johtaneet tiedot haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle. Jos tietojen toimittaja pitää kyseiset rajoitukset voimassa, Europol noudattaa niitä eikä toimita osumaan johtaneita tietoja haun tehneelle unionin elimelle, toimistolle tai virastolle.

4.Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö toisen unionin elimen, toimiston tai viraston käytettävissä olevat tiedot niiden tietojen kanssa, joita Europol käsittelee 32 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisia tarkoituksia varten.

5.Europol sallii vain sellaisten henkilöiden 1 ja 2 kohdan mukaiset haut, jotka muut unionin elimet, toimistot tai virastot ovat valtuuttaneet tekemään tällaisia hakuja, säilyttäen osuma / ei osumaa ‑järjestelmän automatisoidun luonteen.

6.Europolilla on toimivaltansa rajoissa 1 kohdassa tarkoitetuin vastavuoroisuuden ehdoin välillinen pääsy unionin elimille, toimistoille ja virastoille toimitettuihin tietoihin automatisoidun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän perusteella unionin lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin.

7.Tämä pääsy ei vaikuta tiedot toimittaneen jäsenvaltion, unionin toimielimen, elimen, toimiston tai viraston, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön mahdollisesti ilmoittamiin rajoituksiin.

8.Europol ja muut unionin elimet, toimistot ja virastot ilmoittavat toisilleen, jos 1 ja 3 kohdan mukaisen osuman tulos viittaa siihen, että tiedot voivat olla virheellisiä tai ristiriidassa muiden tietojen kanssa.

9.Jos se on tarpeen 1–8 kohdassa tarkoitetun osuma / ei osumaa ‑järjestelmän toteuttamiseksi, tekninen menettely, mukaan lukien datajoukot, jotka olisi sisällytettävä hakemistoihin, sekä suorituskykyä ja käytettävyyttä koskevat vaatimukset, vahvistetaan 138 artiklan mukaisesti annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä.

81 artikla

Suhteet EPPOon

1.Europol luo EPPOon tiiviin suhteen ja pitää suhdetta yllä käytännön yhteistyöjärjestelyllä, jolla vahvistetaan niiden yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Käytännön yhteistyöjärjestelyä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.

2.Europol tukee EPPOn tutkintatoimia EPPOn pyynnöstä asetuksen (EU) 2017/1939 102 artiklan nojalla eli toimittamalla kaikki Europolin hallussa olevat tiedot, jotka liittyvät EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin, ja tarjoamalla pyydettyä operatiivista tukea EPPOn tehtävien suorittamiseen.

3.Jotta EPPOlle voidaan tarjota 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja tukea, Europol varmistaa, että käyttöön on otettu tarvittavat organisatoriset järjestelyt, mukaan lukien erityisten henkilöstöresurssien osoittaminen.

4.Sen varmistamiseksi, että Europol toimittaa EPPOlle tarvittavat tiedot tämän artiklan 2 kohdan nojalla, Europol huolehtii siitä, että EPPOlla on osuma / ei osumaa ‑järjestelmän pohjalta välillinen pääsy EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin liittyviin tietoihin, joita pidetään hallussa 32 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tarkoituksia varten. Jos haku tuottaa osuman, osuma / ei osumaa ‑järjestelmä ilmoittaa tästä Europolille ja 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tietojen toimittajalle.

5.Jos haku tuottaa osuman, Europol jakaa osumaan johtaneet tiedot EPPOlle asetuksen (EU) 2017/1939 43 artiklan 2 kohdan nojalla, siltä osin kuin tiedot liittyvät EPPOn toimivaltaan kuuluviin rikoksiin, ja ilmoittaa tästä tietojen toimittajalle.

6.Asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan 1 kohdan nojalla Europol ilmoittaa EPPOlle ilman aiheetonta viivytystä kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti.

7.Jos Europol tekee 1 kohdan nojalla EPPOlle ilmoituksen, se ilmoittaa tästä viipymättä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

8.Europol voi toteuttaa EPPOn kanssa yhteistä operatiivista analysointia.

9.Kun Europol saa EPPOlta tietoja Europolin toimivaltaan kuuluvista rikollisuuden muodoista, jotka eivät kuulu EPPOn toimivaltaan, Europol käsittelee ja analysoi nämä tiedot ja tarvittaessa jakaa ne jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen mukaisesti.

82 artikla

Suhteet Eurojustiin

1.Jos Europol tai jäsenvaltio havaitsee Europolin toiminnan yhteydessä, myös missä tahansa operatiivisen toimintaryhmän vaiheessa, että on tarpeen toteuttaa Eurojustin toimeksiannon piiriin kuuluvia tuloksellisia oikeudellisia jatkotoimenpiteitä, Europol ilmoittaa tästä Eurojustille ja asianomaisille jäsenvaltioille ilman aiheetonta viivytystä. Europol aloittaa asiaankuuluvien tietojen jakamista koskevan menettelyn tiedot toimittaneen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust neuvottelee Europolin kanssa.

2.Europol ja Eurojust voivat sopia yhteisten operatiivisten alustojen ja muiden jäsennellyn yhteistyön muotojen perustamisesta, jotta ne voivat tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia kunkin toimivaltaan kuuluvien erityisten rikollisuuden osa-alueiden osalta. Tähän voi sisältyä yhteistä operatiivista analysointia.

3.Europol tekee yhteistyötä Eurojustin kanssa kummankin toimeksiannon puitteissa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi digitaalisten tutkintatoimien ja datan saatavuuden osalta ja etenkin tietokeskuksena, joka neuvoo, avustaa ja tarjoaa voimavaroja kehittää sähköisen todistusaineiston rajatylittävää saatavuutta.

4.Europol tukee Eurojustia keskeisten kansainvälisten rikosten osalta kummankin toimeksiannon puitteissa.

83 artikla

Suhteet OLAFiin

Jos Europol tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkintaan tai varojen takaisin hankintaan liittyvän Europolin tietojenkäsittelytoiminnan yhteydessä, että tarvitaan OLAFin toimeksiannon mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta OLAFille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla asiaankuuluvat tiedot voidaan jakaa kyseiset tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa OLAF neuvottelee Europolin kanssa.

84 artikla

Suhteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaiseen (AMLA)

1.Europolin ja AMLAn välisillä suhteilla pyritään erityisesti tukemaan rahanpesun selvittelykeskuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1640 74 32 artiklassa ja asetuksen (EU) 2024/1620 40 artiklassa tarkoitettujen yhteisten analyysien tekemisen yhteydessä.

2.Asetuksen (EU) 2024/1620 41 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi Europol vastaanottaa, käsittelee ja analysoi yhteisten analyysien tulokset ja mahdolliset lisätiedot tämän asetuksen mukaisesti.

85 artikla

Suhteet Euroopan raja- ja merivartiovirastoon (Frontex)

Europol tekee yhteistyötä Frontexin kanssa erityisesti seuraavissa:

a)suuririskisen rajatylittävän liikkumisen ja siihen liittyvän rikollisen toiminnan tunnistaminen muun muassa analysoimalla unionin laajojen tietojärjestelmien sisältämiä matkustustietoja, jolloin Europol vertaa näitä tietoja hallussaan oleviin tietoihin tämän asetuksen mukaisesti ja toimittaa Frontexille asiaankuuluvat riski-indikaattorit;

b)asetuksen (EU) 2024/1356 ja asetuksen (EU) 2019/1896 nojalla toteutettavan toiminnan toteuttaminen, jolloin Europol voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä lähettää henkilöstöä tukemaan tietojen vertaamista asiaankuuluvien unionin laajojentietojärjestelmien tietoihin tämän asetuksen 22 artiklan mukaisesti, myös asetuksen (EU) 2019/1896 nojalla toteutetun toiminnan ja suurten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä.

86 artikla

Suhteet eu-LISAan

1.Europol tekee eu-LISAn kanssa yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla osa-alueilla, jotka liittyvät tietojärjestelmien ja niihin liittyvän viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen, käyttöönottoon ja toimintaan.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun Europolin ja eu-LISAn väliseen yhteistyöhön kuuluvat soveltuvin osin ja kummankin toimeksiannon mukaisesti muun muassa seuraavat:

a)osallistuminen hankintamenettelyihin tai niiden käyttö, mukaan lukien yhteiset hankintatoimet, puitesopimukset tai muut hankintavälineet urakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa varten;

b)kumman tahansa viraston kehittämien tai käyttämien teknisten komponenttien, välineiden, palvelujen tai rakenneosien yhteiskäyttö, uudelleenkäyttö tai mukauttaminen;

c)teknisen tuen, asiantuntemuksen tai palvelujen tarjoaminen, myös järjestelmien kehittämisen, testauksen, ylläpidon ja turvallisuuden osa-alueella;

d)yhteisten hankeryhmien perustaminen sekä yhteisten hankkeiden ja teknisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön, asiantuntemuksen ja muiden resurssien vaihto.

3.Europol pyytää eu-LISAa toimittamaan Europolin luomien, ylläpitämien tai hallinnoimien palvelujen, välineiden ja sovellusten kehittämistä ja ylläpitoa varten eu-LISAn varmenneviranomaisen antamat julkisen avaimen varmenteet Europolille ja tarvittaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

4.Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu yhteistyö toteutetaan käytännön yhteistyöjärjestelyillä, joilla vahvistetaan käytännön toteuttamistavat, mukaan lukien taloudelliset näkökohdat, hallintojärjestelyt, henkilöstövaihtoa ja väliaikaisia siirtoja koskevat järjestelyt sekä yhteisten hankeryhmien perustaminen ja toiminta.

5.Edellä olevien 1–4 kohdan soveltaminen ei vaikuta Europolin tehtäviin, jotka liittyvät sen omien tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttämiseen.

87 artikla

Suhteet Euroopan unionin huumevirastoon

Europolin yhteistyö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/1322 75 perustetun Euroopan unionin huumeviraston kanssa koskee erityisesti huumeiden tarjontaan, mukaan lukien laiton tuotanto ja kauppa ja muut niihin liittyvät rikokset, uuden teknologian käyttöön ja uusiin psykoaktiivisiin aineisiin liittyvien tietojen keruuta ja suuntausten seurantaa.

88 artikla

Suhteet Euroopan unionin perusoikeusvirastoon (FRA)

Europolin yhteistyöllä perusoikeusviraston kanssa tuetaan sen varmistamista, että Europol kunnioittaa tehtäviään suorittaessaan kaikilta osin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia ja ‑vapauksia. Tämä koskee erityisesti Europolin toiminnan osa-alueita, joilla voi olla erityisiä vaikutuksia yksilöiden, myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, oikeuksiin.

89 artikla

Suhteet EU:n tulliviranomaiseen

Europolin yhteistyöllä asetuksella [...] perustetun EU:n tulliviranomaisen kanssa pyritään mahdollistamaan asiaankuuluvien tietojen vastavuoroinen vaihto vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi erityisesti antamalla Europolille mahdollisuus saada pyynnöstä EU:n tullidatakeskuksessa saatavilla olevia tietoja, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteiset tiedot, asetuksen [...] mukaisesti.

90 artikla

Suhteet ENISAan

Europolin yhteistyöllä ENISAn kanssa pyritään erityisesti

a)parantamaan yhteistä tilannekuvaa kyberuhka- ja poikkeamaympäristöstä erityisesti kyberuhkatiedustelun osalta; ja

b)parantamaan kyberturvallisuusvalmiutta sekä reagointia kiristyshaittaohjelmiin liittyviin poikkeamiin ja niistä toipumista.

VII luku
Suhteet yhteistyökumppaneihin

1 jakso
Yhteiset säännökset

91 artikla

Yhteiset säännökset

1.Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita kolmansien maiden viranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin, siltä osin kuin se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol voi suoraan vaihtaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, siltä osin kuin tietojen vaihto on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi, jollei mahdollisista 33 artiklan 2 kohdan nojalla asetetuista rajoituksista muuta johdu ja vaikuttamatta 129 artiklan soveltamiseen.

3.Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle mahdollisista säännöllisistä yhteistyösuhteista, joita Europol aikoo luoda ja ylläpitää 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja suhteiden kehittymisestä niiden luomisen jälkeen.

4.Europol voi tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten käytännön yhteistyöjärjestelyjä, jotka edellyttävät komission ennakkohyväksyntää. Tällaisilla käytännön yhteistyöjärjestelyillä ei sallita henkilötietojen vaihtoa, niillä ei luoda kansainvälisen tai unionin oikeuden mukaisia oikeudellisia velvoitteita eivätkä ne edusta unionin tai sen jäsenvaltioiden sitovia kantoja.

5.Europol voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä, siltä osin kuin se on tarpeen ja oikeasuhteista Europolin tehtävien lainmukaiseksi suorittamiseksi, asetuksen 2018/1725 ja tämän asetuksen mukaisesti.

6.Jos kolmannet maat, kansainväliset järjestöt tai yksityiset osapuolet ovat vastaanottaneet henkilötietoja Europolilta, tällaisten tietojen toimittaminen tai siirtäminen edelleen on kiellettyä, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista ennakkolupaa.

7.Europol varmistaa, että kaikki henkilötietojen toimittaminen tai siirtäminen sekä tällaisen toimittamisen tai siirtämisen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti.

8.Europol ei käsittele tietoja, jotka on selvästi hankittu tavalla, joka ilmiselvästi loukkaa ihmisoikeuksia.

2 jakso
Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

92 artikla

Sidosryhmäyhteistyön painopisteet

Europol varmistaa, että sen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa on yhdenmukaista unionin ulkopolitiikan ja sen painopisteiden kanssa ja että yhteistyötä tehdään tarvittaessa koordinoidusti unionin edustustojen kanssa. Tätä varten Europol hyväksyy toimeksiantonsa rajoissa osana 73 artiklassa tarkoitettua monivuotista ohjelmasuunnittelua ja vuotuista työohjelmaa ulkoisen strategian, joka edellyttää komission ennakkohyväksyntää.

93 artikla

Yhteistyö Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden kanssa

1.Europol pitää yllä tiivistä yhteistyötä Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden, jäljempänä ’Schengenin säännöstöön osallistuvat maat’, kanssa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteistyön laajuus, yksityiskohtaiset säännöt ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet voidaan määrittää tätä varten tehtävällä unionin ja asianomaisen Schengenin säännöstöön osallistuvan maan välisellä kansainvälisellä sopimuksella.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä sopimuksessa voidaan määrätä

a)pääsystä Europolin ristiintarkistuspalveluun ja Europolin analysointiympäristöön 39 ja 41 artiklan mukaisesti ja mahdollisuudesta tehdä niihin hakuja;

b)tarkkailijan asemasta hallintoneuvostossa ja tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmässä ilman 69 artiklan mukaista äänioikeutta;

c)yhteyshenkilöiden lähettämisestä niiden edellytysten mukaisesti, joita 27 artiklan nojalla sovelletaan jäsenvaltioista tuleviin yhteyshenkilöihin.

4.Kansainvälisissä sopimuksissa, joissa määrätään 3 kohdassa tarkoitetusta yhteistyömuodosta, voidaan määrätä myös

a)tiedoista, joita asianomaisen Schengenin säännöstöön osallistuvan maan on toimitettava Europolille 29 artiklan 1, 2 ja 5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä vastaavin edellytyksin, ja Europolin velvollisuudesta ottaa 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti huomioon tiedot, jotka kyseinen Schengenin säännöstöön osallistuva maa toimittaa;

b)asianmukaisesta rahoitusosuudesta, joka kyseisen Schengenin säännöstöön osallistuvan maan on maksettava Europolille.

94 artikla

Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille

1.Europol voi siirtää henkilötietoja kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 129 artiklan soveltamiseen.

5.Pääjohtajalla on toimivalta antaa lupa henkilötietojen siirtämiseen asetuksen (EU) 2018/1725 94 b, 94 c ja 94 d artiklan mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2018/25 94 c artiklan edellytysten täyttyessä hallintoneuvosto voi Euroopan tietosuojavaltuutetun luvalla hyväksyä sarjan siirtoja enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, ja tätä aikaa voidaan jatkaa.

6.Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi pääjohtaja tekee päätöksen ilman aiheetonta viivytystä ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot, soveltuvissa tapauksissa mukaan lukien tietosuojavastaavalta ja asianomaisilta operatiivisilta keskuksilta saadut tiedot. Pääsääntöisesti tällaisiin siirtoihin annetaan lupa, kun sovellettavat edellytykset täyttyvät, ja siirrot tehdään SIENAn avulla. Jos asianomaisella kolmannella maalla tai kansainvälisellä järjestöllä ei ole pääsyä SIENAan, siirrot suoritetaan Interpolin kanavien kautta.

7.Pääjohtaja ilmoittaa mahdollisimman pian hallintoneuvostolle tapauksista, joissa asetuksen (EU) 2018/1725 94 b, 94 c ja 94 d artiklaa on sovellettu.

95 artikla

Suhteet jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin niiden osallistuessa huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskuksen toimintaan

1.Europol aloittaa huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskuksen (MAOC-N) toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa yhteistyön ja pitää sitä yllä käytännön yhteistyöjärjestelyjen avulla siltä osin kuin se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol voi vaihtaa tietoja MAOC-N-keskuksen toimintaan osallistuvien kolmansien maiden kanssa edellyttäen, että asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjä yleisiä periaatteita ja sääntöjä operatiivisten henkilötietojen siirtämisestä kolmansiin maihin noudatetaan.

3.MAOC-N-keskuksen toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden on annettava MAOC-N-keskukseen lähetetyille yhteyshenkilöilleen yhteys SIENAan asiaankuuluvien tietojen toimittamiseksi Europolille.

4.Europol antaa MAOC-N-keskukselle analysointitukea rikostutkintatoimissa, jotka koskevat huumeita meritse salakuljettavia korkean riskin rikollisverkostoja.

3 jakso
Yhteistyö yksityisten osapuolten ja luonnollisten henkilöiden kanssa

96 artikla

Henkilötietojen vaihto yksityisten osapuolten kanssa

1.Europol voi käsitellä yksityisiltä osapuolilta saatuja henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol voi vastaanottaa suoraan yksityiseltä osapuolelta henkilötietoja, joita tällä on oman vakuutuksensa mukaan laillinen oikeus siirtää sovellettavan lain mukaisesti.

3.Jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille voidaan tiedottaa kaikista asianomaisia jäsenvaltioita koskevista rikoksista, jotka liittyvät yksityiseltä osapuolelta saatuihin henkilötietoihin, ja jotta nämä viranomaiset voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, Europol toimittaa henkilötiedot ja niiden käsittelystä mahdolliset saadut merkitykselliset tulokset asianomaisille Europolin kansallisille yksiköille.

4.Europolin yhteistyö yksityisten osapuolten kanssa ei saa olla päällekkäistä jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan kanssa eikä häiritä sitä, eikä se saa koskea tietoja, jotka on toimitettava rahanpesun selvittelykeskuksille direktiivin (EU) 2015/849 soveltamiseksi.

5.Europol toimittaa tai siirtää henkilötietoja yksityisille osapuolille ainoastaan silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista, mitä arvioidaan tapauskohtaisesti, ja erityisesti silloin, kun se on rekisteröidyn edun mukaista tai tarpeellista rikoksen, kuten terroriteon, välittömän tekemisen estämiseksi.

Tietoja toimitetaan tai siirretään ainoastaan, jos rekisteröidyn oikeudet ja vapaudet eivät syrjäytä yleistä etua, jonka vuoksi toimittaminen tai siirtäminen on tarpeen.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun toimittamiseen tai siirtämiseen sovelletaan mahdollisia 33 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetettuja rajoituksia, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 129 artiklan soveltamiseen.

6.Jos asianomainen yksityinen osapuoli ei ole sijoittautunut unioniin tai asetuksen (EU) 2018/1875 94 a artiklassa tarkoitettuun kolmanteen maahan, pääjohtaja antaa luvan siirtoon ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a)siirto on tarpeellinen asianomaisen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;

b)siirto on tarpeellinen asianomaisen rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi;

c)siirto on olennainen jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan ehkäisemiseksi;

d)siirto on tarpeellinen yksittäisissä tapauksissa Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä tai siihen liittyviä syytetoimia varten;

e)siirto on tarpeellinen yksittäisissä tapauksissa sellaisten oikeusvaateiden laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan kuuluvan tietyn rikoksen torjuntaan, selvittämiseen, tutkintaan tai siihen liittyviin syytetoimiin.

Henkilötietoja ei siirretä, jos pääjohtaja katsoo, että asianomaisen rekisteröidyn perusoikeudet ja ‑vapaudet syrjäyttävät yleisen edun, jonka vuoksi ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu siirto on tarpeen.

7.Edellä olevien 5 ja 6 kohdan mukainen henkilötietojen toimittaminen tai siirtäminen ei saa olla järjestelmällistä, laajamittaista tai rakenteellista.

8.Europol voi pyytää jäsenvaltioita jakamaan Europolille jäsenvaltioiden Europolin kansallisten yksiköiden välityksellä henkilötietoja, jotka on saatu yksityisiltä osapuolilta, jotka ovat sijoittautuneet kyseisen jäsenvaltion alueelle tai joilla on laillinen edustaja sen alueella. Tällaisissa pyynnöissä on oltava perustelut ja niiden on oltava mahdollisimman yksilöityjä. Tällaisten henkilötietojen on oltava mahdollisimman vähäisessä määrin arkaluonteisia, ja ne on rajattava tarkasti siihen, mikä on tarpeellista ja oikeasuhteista, jotta Europol voi suorittaa tehtävänsä.

9.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisten osapuolten välisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää 47 artiklassa tarkoitettua Europolin mekanismia asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kyseinen tietojenvaihto voi koskea myös rikoksia, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan.

Jos jäsenvaltiot käyttävät Europolin mekanismia tietojen vaihtamiseen rikoksista, jotka kuuluvat Europolin toimivaltaan, ne toimittavat Europolille jäljennöksen tällaisista tiedoista.

Jos jäsenvaltiot käyttävät Europolin mekanismia henkilötietojen vaihtamiseen rikoksista, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan, Europolilla ei ole pääsyä kyseisiin tietoihin, ja Europolia on pidettävä henkilötietojen käsittelijänä asetuksen (EU) 2018/1725 87 artiklan mukaisesti.

Europol arvioi turvallisuusriskit, jotka aiheutuvat infrastruktuurinsa yksityisten osapuolten käytön sallimisesta, ja toteuttaa tarvittaessa asianmukaisia ehkäiseviä ja lieventäviä toimenpiteitä.

10.Europol varmistaa, että kaikki henkilötietojen toimittaminen tai siirtäminen sekä tällaisen toimittamisen tai siirtämisen perustelut kirjataan yksityiskohtaisesti tämän asetuksen mukaisesti ja toimitetaan pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetulle asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

11.Jos saadut tai toimitettavat tai siirrettävät henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europol ilmoittaa tästä välittömästi asianomaisen jäsenvaltion Europolin kansalliselle yksikölle.

12.Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään maaliskuun 31 päivänä vuosikertomuksen yksityisten osapuolten kanssa tämän artiklan nojalla vaihdetuista henkilötiedoista hallintoneuvoston asettamien määrällisten ja laadullisten arviointiperusteiden pohjalta.

13.Vuosikertomuksessa on otettava huomioon pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet, ja esimerkit on henkilötietojen osalta anonymisoitava.

Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

97 artikla

Luonnollisilta henkilöiltä saadut tiedot

1.Europol voi vastaanottaa ja käsitellä luonnollisilta henkilöiltä peräisin olevia tietoja, siltä osin kuin se on tarpeen Europolin tehtävien suorittamiseksi.

2.Europol saa käsitellä luonnollisilta henkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja ainoastaan sillä edellytyksellä, että tiedot on toimittanut Europolille jokin seuraavista:

a)Europolin kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)sellainen yhteyspiste kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, jolle henkilötietoja voidaan siirtää asetuksen (EU) 2018/1725 94 b artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla;

c)sellainen kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jolle henkilötietoja voidaan siirtää asetuksen (EU) 2018/1725 94 a artiklan, 94 b artiklan 1 kohdan tai 94 b artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla.

3.Jos Europol saa tietoja, henkilötiedot mukaan lukien, luonnolliselta henkilöltä, joka asuu kolmannessa maassa, jonka osalta asetuksen (EU) 2018/1725 94 a tai 94 b artiklan mukaiset siirtämisen edellytykset eivät täyty, Europol toimittaa kyseiset tiedot ainoastaan jäsenvaltiolle tai tällaiselle kolmannelle maalle.

4.Jos vastaanotetut henkilötiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion Europolin kansalliselle yksikölle.

5.Europol ei saa ottaa yhteyttä luonnollisiin henkilöihin saadakseen tietoja.

6.Europol ei saa antaa henkilötietoja luonnollisille henkilöille, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 104 ja 105 artiklan soveltamiseen.

VIII luku
Tietosuoja

98 artikla

Europolin suorittama henkilötietojen käsittely

1.Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, Europolin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725 .

2.Tämän asetuksen viittauksia ’henkilötietoihin’ on pidettävä viittauksina asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyihin ’operatiivisiin henkilötietoihin’, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3.Hallintoneuvosto vahvistaa säännöt hallinnollisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajojen määrittämiseksi.

99 artikla

Tietojen lähteen luotettavuuden sekä tietojen oikeellisuuden arviointi

1.Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin olevien tietojen lähteen luotettavuus käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja:

a)(A): tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta ja pätevästä lähteestä tai tiedot on toimittanut aiemmin kaikissa tapauksissa luotettavaksi osoittautunut lähde;

b)(B): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut luotettavaksi;

c)(C): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi;

d)(X): lähteen luotettavuutta ei voida arvioida.

2.Tiedot toimittaneen jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltioista saatujen tietojen oikeellisuutta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja:

a)(1): tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus;

b)(2): tiedot, jotka tiedon lähde tuntee henkilökohtaisesti mutta joita niitä välittävä virkamies ei henkilökohtaisesti tunne;

c)(3): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat;

d)(4): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa.

3.Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4.Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman 1 tai 2 kohdan mukaisesti tehtyä arviointia, se yrittää arvioida lähteen luotettavuuden tai tietojen oikeellisuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4.

5.1–4 kohtia sovelletaan soveltuvin osin, jos Europol saa tietoja unionin toimielimeltä, elimeltä, operaatiolta, laitokselta, kolmannelta maalta, kansainväliseltä järjestöltä tai yksityiseltä osapuolelta.

6.Europol arvioi julkisista lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja arviointikoodeja.

7.Mikäli tiedot on saatu Europolin analyysin tuloksena sen suorittaessa tehtäviään, Europol arvioi nämä tiedot tämän artiklan mukaisesti ja yhteisymmärryksessä analyysiin osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

100 artikla

Eri rekisteröityjen ryhmiin ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely

1.Rikoksen uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, henkilötietojen käsittely on sallittua, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi.

2.Rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta taikka ammattiliittoon kuulumista ilmentävien henkilötietojen käsittely sekä geneettisten tietojen ja biometristen tietojen käsittely luonnollisen henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyteen tai luonnollisten henkilöiden seksuaaliseen käyttäytymiseen tai suuntautumiseen liittyvien tietojen käsittely automaattisesti tai muulla tavoin on sallittua ainoastaan, jos se on ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista tutkimus- ja innovointihankkeita varten 102 artiklan nojalla ja operatiivisiin tarkoituksiin Europolin toimivallan puitteissa sekä ainoastaan Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisyä tai torjuntaa varten. Tällaisessa käsittelyssä on myös edellytettävä, että tässä asetuksessa säädetyt, rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevat asianmukaiset suojatoimet on toteutettu, ja se on luonnollisen henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten käsiteltäviä biometrisiä tietoja lukuun ottamatta sallittua ainoastaan, jos kyseiset tiedot täydentävät Europolin käsittelemiä muita henkilötietoja. Tietyn henkilöryhmän valinta yksinomaan tällaisten henkilötietojen pohjalta on kielletty.

3.Tietosuojavastaavalle on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä tämän artiklan mukaisesta henkilötietojen käsittelystä.

4.Ainoastaan Europolilla saa olla suora pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon Europolin virkamiehiä, joilla on tällainen pääsy, jos se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

5.Kun on tarpeen antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan unionin elinten ja virastojen henkilöstön jäsenille tehtäviensä hoitamiseksi suora pääsy henkilötietoihin tämän asetuksen mukaisesti tai tutkimus- ja innovointihankkeita varten tämän asetuksen 102 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, pääjohtaja antaa asianmukaisella tavalla tällaisen pääsyn rajoitetulle joukolle tällaisia henkilöstön jäseniä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta tämän kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseen.

6.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa toimittaa jäsenvaltioille tai unionin toimielimille, elimille, operaatioille, toimistoille ja virastoille taikka kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai yksityisille osapuolille, jollei tällaista toimittamista tai siirtämistä edellytetä tässä asetuksessa tai unionin oikeudessa tai jollei se ole ehdottoman tarpeellista ja oikeasuhteista yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia, ja VI ja VII luvun mukaista.

7.Europol toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle vuosittain tilastollisen yhteenvedon kaikista käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisista henkilötiedoista.

101 artikla

Henkilötietojen säilyttämistä ja poistoa koskevat määräajat

1.Europol säilyttää käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeellista ja oikeasuhteista sitä tarkoitusta varten, johon tietoja käsitellään.

2.Europol tarkastelee joka tapauksessa uudelleen tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan uudelleentarkasteluun saakka, joka on suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä.

3.Jos 100 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.Jos jäsenvaltio, unionin toimielin, elin, operaatio, toimisto tai virasto, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 33 artiklan 2 kohdan nojalla ilmoittanut henkilötietojen toimittamisen tai siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europol poistaa kyseiset henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa tietojen säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi, Europol pyytää tietojen toimittajalta lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö.

5.Jos jäsenvaltio, unionin toimielin, elin, operaatio, toimisto tai virasto, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa omista tietokannoistaan henkilötietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava siitä Europolille. Europol poistaa nämä tiedot, paitsi jos sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, katsotaan tarpeelliseksi jatkaa niiden säilyttämistä Europolin tehtävien suorittamiseksi. Europol ilmoittaa tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja esittää sille tätä koskevat perustelut.

6.Henkilötietoja ei poisteta seuraavissa tapauksissa:

a)poistaminen vahingoittaisi suojaa tarvitsevan rekisteröidyn etuja, jolloin tietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn nimenomaisella ja kirjallisella suostumuksella;

b)rekisteröity kiistää henkilötietojen paikkansapitävyyden, jolloin tiedot suojataan ajaksi, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Europol voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden;

c)tiedot on säilytettävä todistelua tai oikeusvaateen laatimista, esittämistä tai puolustamista varten;

d)rekisteröity vastustaa tietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista.

102 artikla

Henkilötietojen käsittely tutkimusta ja innovointia varten

1.Europol voi käsitellä henkilötietoja asiaankuuluvia tutkimus- ja innovointihankkeita varten edellyttäen, että kyseisten henkilötietojen käsittely on tarpeen ja asianmukaisesti perusteltua kyseisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisten henkilötietoryhmien osalta henkilötietoja saa käsitellä vain, jos se on ehdottoman tarpeellista ja siinä noudatetaan asianmukaisia suojatoimia, joihin voi kuulua pseudonymisointi.

Europolin tutkimus- ja innovointihankkeiden yhteydessä suorittamaa henkilötietojen käsittelyä ohjaavat läpinäkyvyyden, selitettävyyden, tasapuolisuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteet.

2.Kun henkilötietoja käsitellään Europolin tutkimus- ja innovointihankkeiden yhteydessä, sovelletaan seuraavia suojatoimia, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 1 kohdan soveltamiseen:

a)kaikki tutkimus- ja innovointihankkeet edellyttävät pääjohtajan ennakkolupaa, joka perustuu

I.hankkeen tavoitteiden kuvaukseen sekä selitykseen siitä, miten hanke auttaa Europolia tai jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia näiden tehtävissä;

II.kuvaukseen suunnitellusta tietojenkäsittelytoiminnasta, jossa esitetään käsittelyn tavoitteet, laajuus ja kesto sekä henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus;

III.käsiteltävien henkilötietoluokkien kuvaukseen;

IV.asetuksen (EU) 2018/1725 71 artiklan mukaisten säilytyksen määräaikojen ja henkilötietoihin pääsyn noudattamisen arviointiin;

b)hallintoneuvostolle tiedotetaan hankkeen käynnistämisestä 32 artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen ohjeiden mukaisesti;

c)hankkeen yhteydessä käsiteltävien henkilötietojen osalta sovelletaan seuraavaa:

I.ne kopioidaan väliaikaisesti Europolin sisäiseen, itsenäiseen, erilliseen ja suojattuun tietojenkäsittely-ympäristöön, joka voi tarvittaessa tukea iteratiivisia kehittämis-, testaus- ja validointiprosesseja, yksinomaan kyseisen hankkeen toteuttamiseksi;

II.niihin on pääsy erityisluvan saaneilla Europolin henkilöstön jäsenillä tämän asetuksen 100 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja, edellyttäen että teknisiä turvatoimia noudatetaan, erityisluvan saaneilla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja unionin virastojen valtuutetulla henkilöstöllä;

III.niitä ei saa toimittaa tai siirtää;

IV.niiden käsittely ei saa johtaa rekisteröityihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tai päätöksiin;

V.ne poistetaan, kun hanke on saatettu päätökseen tai henkilötietojen 91 artiklan mukainen säilytyksen määräaika on umpeutunut;

VI.niihin sovelletaan asianmukaisia suojatoimia ja niitä käytetään asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa Europolin sisällä uudelleen myöhemmissä tutkimus- ja innovointihankkeissa, joiden tavoitteet ovat yhteensopivia hankkeen tavoitteen kanssa, erityisesti algoritmien, tekoälymallien ja tekoälyjärjestelmien parantamiseksi, testaamiseksi tai validoimiseksi;

d)hankkeen yhteydessä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä koskevat lokitiedot säilytetään kahden vuoden ajan hankkeen päätökseen saattamisen jälkeen, yksinomaan tietojenkäsittelyn tulosten luotettavuuden tarkistamista varten ja ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeen.

3.Jos Europol katsoo, että uudentyyppinen tutkimus- ja innovointihanke aiheuttaa merkittävän riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille, sen on 2 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tehtävä myös tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi asetuksen (EU) 2018/1725 89 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutetulle ilmoitetaan hankkeen käynnistämisestä etukäteen.

4.Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta olemassa olevien voimavarojen mukauttamiseen, muuttamiseen tai käyttöönottoon, ei myöskään määriteltyyn operatiiviseen yhteyteen, edellyttäen että tällainen toiminta ei muuta tietojenkäsittelyn luonnetta, laajuutta tai tarkoitusta tavalla, joka lisäisi rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä.

5.Hallintoneuvosto vahvistaa sitovassa asiakirjassa tutkimus- ja innovointihankkeille yleisen kehyksen. Tällaista asiakirjaa päivitetään tarvittaessa ja se asetetaan Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville tämän suorittamaa valvontaa varten.

6.Europol ylläpitää asiakirjaa, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen algoritmien opettamisen, testauksen ja validoinnin taustalla olevasta prosessista ja perusteista prosessin ja algoritmien läpinäkyvyyden varmistamiseksi, mukaan lukien niiden yhteensopivuus tässä artiklassa säädettyjen takeiden kanssa, sekä tällaisten algoritmien käyttöön perustuvien tulosten luotettavuuden tarkistamisen mahdollistamiseksi. Europol asettaa kyseisen asiakirjan pyynnöstä asiaan liittyvien osapuolten saataville, mukaan lukien jäsenvaltiot ja yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä.

7.Jos tutkimus- ja innovointihanketta varten käsiteltävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, Europol pyytää 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseiseltä tietojen toimittajalta suostumuksen, paitsi jos tietojen toimittaja on antanut ennalta lupansa tällaiselle tutkimus- ja innovointihankkeita varten suoritettavalle käsittelylle yleisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä.

8.Europol ei käsittele tietoja tutkimus- ja innovointihankkeita varten ilman tietojen toimittajan suostumusta. Tällainen suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

103 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille

1.Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Europol ilmoittaa siitä ilman aiheetonta viivytystä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä asianomaisen tiedon toimittajalle, paitsi jos henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu luonnollisten henkilöiden oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvaa riskiä, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 92 artiklan soveltamiseen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vähintään

a)kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkaus, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa kyseessä olevien rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärät sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärät;

b)kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen todennäköiset seuraukset;

c)kuvattava toimenpiteet, joita Europol on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta;

d)tarvittaessa suositeltava toimenpiteitä, joilla lievennetään henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisia haittavaikutuksia.

104 artikla

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle

Jos Europolilla ei ole asianomaisen rekisteröidyn yhteystietoja, se pyytää tietojen toimittajaa ilmoittamaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle ja tiedottamaan tekemästään päätöksestä Europolille, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 93 artiklan soveltamiseen. Tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta asianomaiselle rekisteröidylle kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

105 artikla

Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus

1.Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 80 artiklassa tarkoitettua oikeutta saada pääsy kyseistä rekisteröityä koskeviin henkilötietoihin, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle tai Europolille. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivästystä ja kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.Europol vahvistaa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisen. Europol vastaa pyyntöön ilman aiheetonta viivästystä ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa siitä, kun Europol vastaanottaa pyynnön, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 81 artiklan soveltamiseen.

3.Europol neuvottelee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja asianomaisen tietojen toimittajan kanssa asiassa tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy henkilötietoihin edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin, jäsenvaltioiden ja sen tietojen toimittajan välillä, jota rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jäsenvaltioiden ja asianomaisten tietojen toimittajan on tehtävä tiivistä yhteistyötä Europolin kanssa ja vastattava Europolin järjestämään kuulemiseen ilman aiheetonta viivytystä. Jos jäsenvaltio tai tietojen toimittaja vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava vastustuksensa perusteet Europolille. Europoli ottaa tällaiset vastustuksen ilmaisut huomioon mahdollisimman suuressa määrin. Europol ilmoittaa myöhemmin päätöksestään asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tietojen toimittajalle.

106 artikla

Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen tai poistamiseen taikka niihin pääsyn rajoittamiseen

1.Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklassa tarkoitettua oikeutta häntä itseään koskevien henkilötietojen oikaisemiseen tai poistamiseen tai käsittelyn rajoittamiseen, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle tai Europolille. Jos pyyntö esitetään kyseiselle viranomaiselle, sen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2.Vaikuttamatta asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdan soveltamiseen Europol ennemminkin rajoittaa henkilötietojen käsittelyä kuin poistaa henkilötiedot, jos on perusteltu syy olettaa, että henkilötietojen poistaminen voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja.

3.Tietoja, joihin pääsy on rajoitettu, saa käsitellä ainoastaan rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi, kun se on tarpeen rekisteröidyn tai muun henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, taikka asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten.

4.Jos Europol on saanut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut henkilötiedot kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, unionin toimielimiltä, elimiltä, operaatioilta, toimistoilta tai virastoilta taikka suoraan yksityisiltä osapuolilta, hakenut ne julkisista lähteistä tai saanut ne omien analyysiensa tuloksena, Europol oikaisee tai poistaa tällaiset tiedot taikka rajoittaa niiden käsittelyä ja soveltuvissa tapauksissa ilmoittaa asiasta tietojen toimittajille.

5.Jos Europol on saanut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut henkilötiedot jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on oikaistava tai poistettava tällaiset tiedot taikka rajoitettava niiden käsittelyä yhteistyössä Europolin kanssa ja kunkin toimivallan puitteissa.

6.Europol oikaisee tai poistaa tiedot yhteistyössä kyseisten tietojen toimittajan kanssa kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)on toimitettu tai muulla asianmukaisella tavalla siirretty virheellisiä henkilötietoja;

b)jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa olevat virheet johtuvat virheellisestä toimittamisesta tai siirrosta taikka tämän asetuksen vastaisesta virheellisestä toimittamisesta tai siirrosta;

c)tiedoissa olevat virheet johtuvat siitä, että Europol on tallentanut, ottanut haltuunsa tai tallentanut tietoja virheellisesti tai tämän asetuksen vastaisesti.

7.Edellä 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kaikille asianomaisten tietojen vastaanottajille on ilmoitettava asiasta viipymättä. Vastaanottajien on sen jälkeen järjestelmissään oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot taikka rajoitettava niihin pääsyä heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

107 artikla

Tietosuojavastuu

1.Europol käsittelee henkilötietoja siten, että niiden 28 artiklan mukainen lähde voidaan todeta.

2.Vastuu asetuksen (EU) 2018/1725 71 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen paikkansapitävyydestä on

a)sillä jäsenvaltiolla tai unionin elimellä, joka on toimittanut henkilötiedot Europolille;

b)Europolilla niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Europol on saanut suoraan yksityisiltä osapuolilta; niiden henkilötietojen osalta, jotka Europol on hankkinut itse julkisista lähteistä tai saanut omien analyysiensa tuloksena; sekä niiden henkilötietojen osalta, joita se säilyttää 101 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.Jos Europol saa tietää, että 28 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan nojalla toimitetuissa henkilötiedoissa on asiavirhe tai tiedot on tallennettu oikeudettomasti, sen on ilmoitettava asiasta näiden tietojen toimittajalle.

4.Vastuu tietojen toimittamisen ja siirtämisen lainmukaisuudesta on

a)henkilötiedot Europolille toimittaneella jäsenvaltiolla;

b)Europolilla, kun kyse on sen jäsenvaltioille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille toimittamista henkilötiedoista.

5.Kun kyse on tietojen siirrosta Europolin ja unionin toimielimen, elimen, operaation, toimiston tai viraston välillä, vastuu siirron lainmukaisuudesta on Europolilla.

Jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan pyynnön perusteella, tällaisen siirron lainmukaisuudesta vastaavat sekä Europol että vastaanottaja, tämän kuitenkaan vaikuttamatta ensimmäisen alakohdan soveltamiseen.

6.Europol vastaa kaikesta suorittamastaan tietojenkäsittelystä, lukuun ottamatta sellaista jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten, operaatioiden, toimistojen ja virastojen, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisten osapuolten kahdenvälistä tietojenvaihtoa, jossa käytetään Europolin infrastruktuuria ja johon Europolilla ei ole pääsyä. Tällaiset kahdenväliset tietojenvaihdot tapahtuvat asianomaisten yhteisöjen vastuulla ja niiden lain mukaisesti. Tällaisen tietojenvaihdon turvallisuus varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1725 91 artiklan mukaisesti.

108 artikla

Ennakkokuuleminen

1.Europol voi aloittaa käsittelytoimia, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 90 artiklan 1 kohdan nojalla Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemista, ellei Euroopan tietosuojavaltuutettu ole antanut mainitun asetuksen 90 artiklan 4 kohdan nojalla kirjallisia ohjeita kahdeksan viikon kuluessa, joka alkaa alkuperäisen kuulemispyynnön vastaanottamispäivästä ja jota ei voi lykätä eikä keskeyttää.

2.Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla käsittelytoimilla on huomattavaa merkitystä Europolin tehtävien suorittamiselle ja ne ovat erityisen kiireellisiä ja tarpeellisia Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen välittömän uhan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi taikka rekisteröidyn tai muun henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, Europol voi poikkeuksellisesti aloittaa käsittelyn.

Tällöin Europol ilmoittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle asiasta ennen käsittelytoimien aloittamista ja antaa sille perustellun kuvauksen käsittelyn aiotusta tarkoituksesta ja kyseessä olevista tietoluokista sekä alustavan arvion rekisteröidyille aiheutuvista riskeistä. Europol toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemista varten tarvittavat lisätiedot neljän viikon kuluessa käsittelytoimien aloittamisesta.

Euroopan tietosuojavaltuutetun asetuksen (EU) 2018/1725 90 artiklan 4 kohdan nojalla antamat kirjalliset ohjeet otetaan huomioon takautuvasti, ja käsittelyn suorittamisen tapaa mukautetaan vastaavasti.

Tietosuojavastaava osallistuu tällaisten käsittelytoimien kiireellisyyden arviointiin ja valvoo kyseistä käsittelyä.

109 artikla

Tietosuojavastaava

1.Hallintoneuvosto nimittää Europolin henkilöstön jäsenen tietosuojavastaavaksi, joka nimetään yksinomaan kyseiseen tehtävään.

2.Tietosuojavastaavan tukemiseksi tehtäviensä suorittamisessa Europolin henkilöstön jäsen voidaan nimetä apulaistietosuojavastaavaksi.

3.Tietosuojavastaava raportoi suoraan hallintoneuvostolle.

4.Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä hänen riippumattomuuttaan koskevia takeita.

5.Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka kesto on neljä vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

6.Tietosuojavastaavaan sovellettavia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin apulaistietosuojavastaavaan.

7.Jos tietosuojavastaava katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen tai asetuksen (EU) 2018/1725 säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan noudattamatta jättäminen asetetussa määräajassa. Jollei pääjohtaja korjaa tietojen käsittelyyn liittyvää säännösten noudattamatta jättämistä määräajan kuluessa, tietosuojavastaava ilmoittaa asiasta hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto vastaa määräajassa, josta sovitaan tietosuojavastaavan kanssa. Jollei hallintoneuvosto määräajan kuluessa korjaa tietojen käsittelyyn liittyvää säännösten noudattamatta jättämistä, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

110 artikla

Perusoikeusvastaava

1.Hallintoneuvosto nimeää pääjohtajan ehdotuksesta perusoikeusvastaavan. Perusoikeusvastaava voi olla Europolin henkilöstön jäsen, joka on saanut erityiskoulutusta perusoikeuslainsäädännön ja -käytäntöjen alalla.

2.Perusoikeusvastaava hoitaa seuraavia tehtäviä:

a)neuvojen antaminen Europolille mistä tahansa sen toiminnasta, kun hän katsoo sen tarpeelliseksi tai pyydettäessä, kyseistä toimintaa estämättä tai viivyttämättä;

b)perusoikeuksien noudattamisen seuranta Europolissa;

c)työjärjestelyjä koskevien ei-sitovien lausuntojen antaminen;

d)ilmoittaminen pääjohtajalle mahdollisista perusoikeuksien loukkauksista Europolin toiminnassa;

e)perusoikeuksien kunnioittamisen edistäminen Europolissa sen suorittaessa tehtäviään ja toteuttaessa toimintaansa;

f)muut tässä asetuksessa säädetyt tehtävät.

3.Perusoikeusvastaava raportoi suoraan pääjohtajalle ja laatii vuotuiset kertomukset toiminnastaan, myös siitä, missä määrin Europolin toiminnassa kunnioitetaan perusoikeuksia. Kyseiset kertomukset asetetaan hallintoneuvoston saataville.

111 artikla

Perusoikeuskoulutus

Europolin henkilöstö saa pakollista koulutusta perusoikeuksien ja -vapauksien suojelusta. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviin operatiivisiin tehtäviin osallistuvien Europolin henkilöstön jäsenten olisi saatava erityistä koulutusta henkilötietojen käsittelystä. Tätä koulutusta kehitetään yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston kanssa.

112 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen suorittama valvonta

1.Direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklassa tarkoitetuilla kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten Europolin kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy jäsenvaltionsa Europolille sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti toimittamiin tietoihin sekä asetuksen (EU) 2018/1725 [...] artiklassa tarkoitetun kaltaisiin lokitietoihin.

2.Kansallisilla valvontaviranomaisilla on oltava pääsy Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

3.Kansallisten valvontaviranomaisten on valvottava kansallisten menettelyjensä mukaisesti Europolin kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa, siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat Europolin suhteen.

4.Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti välittäessään, siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja. Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

113 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyö

1.Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten kysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaista tietojen toimittamista tai siirtämistä Europolin tiedonvaihtokanavia käytettäessä tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettu hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten osaamista ja kokemusta suorittaessaan asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisia tehtäviään.

Kansallisten valvontaviranomaisten henkilöstön on suorittaessaan tarkastuksia yhdessä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa otettava asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet, heillä on oltava asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyä toimivaltaa vastaava toimivalta ja heitä on sidottava tämän asetuksen 129 artiklassa säädettyä velvollisuutta vastaava velvollisuus.

3.Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset ajan tasalla kaikista niihin suoraan vaikuttavista tai niille muutoin tärkeistä kysymyksistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä selonteon erityisistä kysymyksistä.

4.Tapauksissa, jotka liittyvät yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin, myös 114 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee asianomaisia kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta, ennen kuin kyseiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet tietosuojavaltuutetulle kantansa tämän asettamassa määräajassa, joka on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta siitä, kun Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee asianomaisia kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutetun on otettava asianomaisten kansallisten valvontaviranomaisten kannat mahdollisimman hyvin huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisen valvontaviranomaisen kantaa, hänen on ilmoittava siitä kyseiselle viranomaiselle, esitettävä perustelut ja toimitettava asia Euroopan tietosuojaneuvoston käsiteltäväksi.

IX luku
Oikeussuojakeinot ja vastuu

114 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun kanteluiden käsittelymenettely

1.Jos kantelu koskee tämän asetuksen 105 tai 106 artiklassa tai asetuksen (EU) 2018/1725 81 tai 82 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia, joka toimitti tiedot, tai asiaan suoranaisesti liittyvän jäsenvaltion valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa hän voi evätä tietojen luovuttamisen, ottaen huomioon kansallisen valvontaviranomaisen lausunnon.

2.Kun kantelu koskee jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallinen valvontaviranomainen varmistavat omien toimivaltuuksiensa puitteissa, että tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti.

3.Kun kantelu koskee unionin toimielinten, elinten, toimistojen tai virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille toimittamien tietojen käsittelyä tai tietoja, jotka Europol on hankkinut julkisista lähteistä tai saanut omien analyysiensa tuloksena, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on suorittanut tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset asianmukaisesti.

115 artikla

Yleiset säännökset vastuusta ja oikeudesta korvaukseen

1.Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella Europol korvaa yksiköidensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

4.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

5.Europolin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

X luku
Yhteinen parlamentaarinen valvonta

116 artikla

Yhteinen parlamentaarinen valvonta

1.Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa valvoo Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tällöin on kyseessä erityinen yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä, jonka kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta yhdessä perustavat. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit määrittävät yhdessä yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän organisaation ja työjärjestyksen kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevan 9 artiklan nojalla.

2.Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä vastaa Europolin toimeksiantonsa täyttämiseksi toteuttaman toiminnan poliittisesta valvonnasta, mukaan lukien toiminnan vaikutus luonnollisten henkilöiden perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

3.Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja pääjohtaja tai heidän sijaisensa osallistuvat yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokoukseen sen pyynnöstä keskustellakseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyvistä asioista, kuten toimintaan liittyvistä talousarvionäkökohdista, Europolin organisaatiorakenteesta sekä uusien yksiköiden ja erikoistuneiden asiantuntijakeskusten mahdollisesta perustamisesta, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet huomioon ottaen. Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi tarvittaessa päättää kutsua kokouksiinsa muita asiaankuuluvia henkilöitä.

4.Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän kokouksiin sen pyynnöstä ja vähintään kerran vuodessa keskustellakseen luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja ‑vapauksien suojeluun liittyvistä yleisistä asioista ja erityisesti henkilötietojen suojelusta Europolin toiminnan yhteydessä, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen.

5.Europol kuulee yhteisparlamentaarista valvontaryhmää 73 artiklan 1 kohdan mukaisen Europolin monivuotisen ohjelmasuunnittelun osalta.

6.Europol toimittaa seuraavat asiakirjat tiedoksi yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen

a)strategiset analyysit, uhka-arviot, suuntauksia koskevat raportit ja tilannekatsaukset, jotka liittyvät Europolin toimivaltaan ja Europolin tilaamien tutkimusten ja arviointien tuloksiin;

b)79 artiklan 3 kohdan nojalla tehdyt hallinnolliset järjestelyt;

c)73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja, jossa on Europolin monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vuotuinen työohjelma;

d)73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Europolin konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, sisältäen asiaankuuluvia tietoja Europolin toiminnasta monitahoisten tietoaineistojen käsittelyssä ja siitä saaduista tuloksista, paljastamatta mitään operatiivisia yksityiskohtia ja vaikuttamatta mihinkään vireillä olevaan tutkintaan;

e)130 artiklassa tarkoitettu komission laatima arviointikertomus;

f)96 artiklan 12 kohdassa tarkoitetut vuosittaiset tiedot 96 artiklan mukaisesta henkilötietojen vaihdosta yksityisten osapuolten kanssa, sisältäen arvion yhteistyön tuloksellisuudesta, täsmällisiä esimerkkejä tapauksista, joista käy ilmi, miksi kyseiset pyynnöt ovat olleet tarpeellisia ja oikeasuhteisia, jotta Europol voi suorittaa tehtävänsä, ja 96 artiklan mukaisen henkilötietojen vaihtojen osalta, kyseisten vaihtojen tuloksena tunnistettujen lasten lukumäärä sikäli kuin nämä tiedot ovat Europolin saatavilla;

g)vuosittaiset tiedot niiden tapausten määrästä, joissa Europolin on ollut tarpeen käsitellä muihin kuin liitteessä II lueteltuihin rekisteröityjen ryhmiin liittyviä henkilötietoja, sekä tiedot käsittelyn kestosta ja tuloksista, sisältäen tällaisia tapauksia koskevia esimerkkejä, joista käy ilmi, miksi kyseinen tietojenkäsittely on ollut tarpeellista ja oikeasuhteista;

h)vuosittaiset tiedot henkilötietojen siirroista kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille 94 artiklan mukaisesti, mukaan lukien 94 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen siirtojen lukumäärä;

i)vuosittaiset tiedot niiden tapausten määrästä, joissa Europol on ehdottanut, että tiedottavia kuulutuksia mahdollisesti tallennetaan 30 artiklan mukaisesti, mukaan lukien esimerkkejä tapauksista, joista käy ilmi, miksi kyseisten kuulutusten tallentamista on ehdotettu;

j)vuosittaiset tiedot käynnistettyjen tutkimus- ja innovointihankkeiden määrästä, sisältäen tiedot kyseisten hankkeiden tarkoituksista, käsiteltävistä henkilötietoluokista, käytetyistä lisätakeista, mukaan lukien tietojen minimointi, lainvalvontatarpeista, joihin kyseisillä hankkeilla pyritään vastaamaan, ja kyseisten hankkeiden tuloksista;

k)vuosittaiset tiedot niiden tapausten määrästä ja tyypeistä, joissa on käsitelty erityisiä henkilötietoluokkia 100 artiklan nojalla.

Edellä f ja i alakohdassa tarkoitetut esimerkit on henkilötietojen osalta anonymisoitava.

Edellä g alakohdassa tarkoitetut esimerkit on henkilötietojen osalta anonymisoitava paljastamatta mitään operatiivisia yksityiskohtia ja vaikuttamatta mihinkään vireillä olevaan tutkintaan.

7.Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä voi pyytää muita asiaankuuluvia asiakirjoja, jotka ovat tarpeen sen Europolin toiminnan poliittiseen valvontaan liittyvien tehtävien täyttämiseksi, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 76 muuta johdu ja vaikuttamatta tämän asetuksen 117 ja 129 artiklan soveltamiseen.

8.Yhteinen valvontaryhmä voi laatia päätelmät Europolin toiminnan poliittisesta valvonnasta, sisältäen Europolille osoitettavia ei-sitovia erityissuosituksia, ja toimittaa kyseiset päätelmät Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentti toimittaa kyseiset päätelmät edelleen tiedoksi neuvostolle, komissiolle ja Europolille.

117 artikla

Euroopan parlamentin pääsy tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä

1.Jotta Euroopan parlamentti voi toteuttaa Europolin toiminnan parlamentaarista valvontaa 116 artiklan mukaisesti, sille ja yhteiselle valvontaryhmälle Euroopan parlamentin pyynnöstä myönnettävä pääsy arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on toteutettava 129 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

2.Euroopan parlamentin pääsyn EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä, on oltava yhdenmukaista Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehdyn toimielinten välisen sovellettavan sopimuksen kanssa, neuvoston hallussa olevien, muita kysymyksiä kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien turvallisuusluokiteltujen tietojen toimittamista Euroopan parlamentille ja niiden käsittelemistä Euroopan parlamentissa koskevan toimielinten välisen sopimuksen kanssa sekä tämän asetuksen 129 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaista.

3.Euroopan parlamentin pääsyä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin koskevia tarpeellisia yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä tehtyjen käytännön järjestelyjen mukaisesti.

XI luku
Henkilöstö

118 artikla

Yleiset säännökset

1.Europolin henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvostolle tiedotetaan vuosittain pääjohtajan tekemistä toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä. Hallintoneuvosto tarkastelee näitä tehtäviä säännöllisesti uudelleen operatiivisten vaatimusten ja erityisasiantuntemuksen säilyttämistarpeen valossa. Tällaisiin tehtäviin palkatulle henkilöstölle voidaan tehdä vain määräaikaisia työsopimuksia, jotka voidaan uusia kerran. Tällaisten väliaikaisten toimihenkilöiden sopimukset saavat olla voimassa kaiken kaikkiaan enintään kymmenen vuotta.

119 artikla

Kansalliset asiantuntijat

1.Europol voi käyttää kansallisia asiantuntijoita.

2.Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Europolin palvelukseen.

XII luku
Varainhoitosäännökset

120 artikla

Talousarvio

1.Europolin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon.

2.Europolin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.Europolin tulot koostuvat seuraavista, tämän vaikuttamatta muihin tulonlähteisiin:

a)unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusosuudet, jos tällaisista osuuksista määrätään asiaa koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa;

c)jäsenvaltioiden mahdolliset vapaaehtoiset rahoitusosuudet hallintoneuvoston hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

4.Europol voi saada unionin rahoitusta rahoitusosuussopimusten sekä kertaluonteisten avustusten muodossa 124 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjensä ja unionin politiikkoja tukevien asianomaisten välineiden mukaisesti.

5.Europolin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

6.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa useisiin vuosieriin.

121 artikla

Talousarvion laatiminen

1.Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy henkilöstötaulukko. Ennakkoarvio laaditaan siten, että määrärahojen selkeä eriyttäminen alatoiminnoittain varmistetaan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan rakenteen mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy tähän ennakkoarvioehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten, mukaan lukien alustavan henkilöstötaulukon. Hallintoneuvosto lähettää sen osana yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

3.Hallintoneuvosto toimittaa Europolin tuloja ja menoja koskevan lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

5.Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää esitykseen unionin yleiseksi talousarvioksi määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän, ja se toimittaa talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Europolille annettavaa unionin rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat Europolin henkilöstötaulukon.

8.Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus Europolin talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) 2019/715.

122 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.Pääjohtaja vastaa Europolin talousarvion toteuttamisesta.

2.Pääjohtaja toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta merkittävät tiedot.

123 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.Europolin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (N + 1) 1 päivänä maaliskuuta.

2.Europol toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

3.Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

4.Saatuaan Europolin alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 252 artiklan mukaisesti Europolin tilinpitäjä laatii Europolin kyseisen vuoden lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa kyseisen lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.Europolin pääjohtaja toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja 5 kohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.

7.Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.

8.Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.Euroopan parlamentin pyynnöstä pääjohtaja antaa sille asetuksen (EU) 2024/2509 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta.

124 artikla

Varainhoitosäännöt

1.Hallintoneuvosto hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) 2019/715 ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.Europol voi myöntää avustuksia, jotka liittyvät sen tehtävien täyttämiseen.

3.Europol voi myöntää jäsenvaltioille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille avustuksia ilman ehdotuspyyntöä Europolin toimivaltaan kuuluvan toiminnan suorittamista varten.

4.Rahoitustuki voi operatiivisten tarkoitusten vuoksi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja hallintoneuvoston annettua tähän luvan kattaa laitteiden ja infrastruktuurin investointikustannukset kokonaisuudessaan.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa varainhoitosäännöissä voidaan täsmentää kriteerit, joiden nojalla rahoitustuki voi kattaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut investointikustannukset kokonaisuudessaan.

6.Yhteisten tutkintaryhmien toimintaan annettavan taloudellisen tuen osalta Europol ja Eurojust vahvistavat yhdessä säännöt ja edellytykset, joiden mukaisesti tällaista tukea koskevat hakemukset on käsiteltävä.

XIII luku
Erinäiset säännökset

125 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.Europoliin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

2.Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten.

126 artikla

Kielijärjestelyt

1.Europoliin sovelletaan asetuksessa N:o 1 vahvistettuja säännöksiä.

2.Hallintoneuvosto päättää Europolin sisäisistä kielijärjestelyistä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.Europolin tarvitsemista käännöspalveluista ja kaikista muista kielipalveluista tulkkausta lukuun ottamatta huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus. 77  

127 artikla

Läpinäkyvyys

1.Europolin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. Jos Europol tukee EPPOn tutkintatoimia, asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltaminen Europolissa ei vaikuta asetuksen (EU) 2017/1939 109 artiklaan.

2.Päätöksistä, jotka Europol on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

3.Europol julkaisee verkkosivustollaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä sekä yhteenvedot hallintoneuvoston kokousten tuloksista. Yhteenvetojen julkaiseminen jätetään tekemättä tai sitä rajoitetaan väliaikaisesti tai pysyvästi, jos niiden julkaiseminen vaarantaa Europolin tehtävien hoitamisen, kun otetaan huomioon sen pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet ja Europolin toiminnallinen luonne.

128 artikla

Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen ja torjuminen

1.Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

2.OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, sen selvittämiseksi, onko Europolin myöntämän avustuksen tai sopimuksen yhteydessä tapahtunut petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa tai muita vakavia asioita, jotka liittyvät jäsenten ja henkilöstön jäsenten velvollisuuksien noudattamatta jättämiseen, mikä saattaa johtaa kurinpidolliseen tai tapauksen mukaan rikosoikeudelliseen menettelyyn. Tällaiset tutkimukset suoritetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 78 (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 79 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti.

3.EPPO tutkii asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti petoksia ja muita unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa sekä nostaa niistä syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 80 mukaisesti.

129 artikla

Arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt

1.Europol hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka perustuvat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskevissa komission turvallisuussäännöissä vahvistettuihin periaatteisiin ja sääntöihin, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista kolmansien maiden kanssa ja tällaisten tietojen käsittelyä ja tallentamista koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 81 ja (EU, Euratom) 2015/444 82 .

2.Hallintoneuvosto hyväksyy Europolin turvallisuussäännöt komission hyväksynnän saatuaan. Ehdotettuja turvallisuussääntöjä arvioidessaan komissio varmistaa niiden yhteensopivuuden päätösten (EU, Euratom) 2015/443 ja (EU, Euratom) 2015/444 83 kanssa.

130 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.Komissio teettää arvioinnin Europolin toiminnasta suhteessa sen toimivaltaan, toimeksiantoon, tehtäviin ja hallintotapaan komission suuntaviivojen mukaisesti viimeistään ... [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Hallintoneuvostoa kuullaan arviointimenettelyssä. Arvioidessaan Europolin toiminnan vaikutusta perusoikeuksiin komissio pyytää palautetta Euroopan unionin perusoikeusvirastolta.

2.Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa Europolin toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

3.Joka toisen arvioinnin yhteydessä tehdään arvio Europolin saavuttamista tuloksista suhteessa sen toimivaltaan, toimeksiantoon, hallintotapaan ja tehtäviin, mukaan lukien arvio siitä, onko Europolin toiminnan jatkaminen edelleen perusteltua toimivalta, toimeksianto, hallintotapa ja tehtävät huomioon ottaen.

4.Komissio raportoi arvioinnin tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

131 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Europolin toiminta kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

132 artikla

Toimipaikka

Alankomaiden kuningaskunnan Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä Alankomaiden kuningaskunnassa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja Alankomaiden kuningaskunnan välisessä sopimuksessa pöytäkirjan N:o 6 mukaisesti.

Tämä ei vaikuta Europolin mahdollisuuteen hoitaa tai ylläpitää operatiivisia, teknisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja voimavaroja muissa jäsenvaltioissa.

XIV luku
Siirtymäsäännökset

133 artikla

Oikeusseuraanto

1.Tällä asetuksella perustettava Europol on asetuksella (EU) 2016/794 perustetun Europolin oikeudellinen seuraaja kaikkien sen kansallisen, unionin ja kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.

2.Tämä asetus ei vaikuta Europolin Europol-yleissopimuksen, päätöksen 2009/371/YOS tai asetuksen (EU) 2016/794 nojalla tekemien yhteistyösopimusten ja käytännön yhteistyöjärjestelyjen pätevyyteen. Tällaiset yhteistyösopimukset ja käytännön yhteistyöjärjestelyt pysyvät voimassa ja niitä sovelletaan, kunnes niiden voimassaolo päättyy tai ne korvataan.

134 artikla

Siirtymävaiheen järjestelyt

1.Europol voi jatkaa asetuksen (EU) 2016/794 nojalla aloittamaansa toimintaa, jota ei ole saatettu päätökseen ennen tämän asetuksen soveltamispäivää. Tällaista toimintaa jatketaan tämän asetuksen mukaisesti.

2.Europol voi edelleen käsitellä henkilötietoja, joita se on käsitellyt ennen tämän asetuksen soveltamispäivää asetusta (EU) 2016/794 noudattaen, jos tällainen käsittely on tämän asetuksen mukaista.

3.Kaikki siirrot kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka hallintoneuvosto on hyväksynyt asetuksen (EU) 2016/794 25 artiklan 6 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, pysyvät tämän asetuksen nojalla voimassa siihen saakka, kunnes siirrolle myönnetyn luvan voimassaoloaika päättyy.

4.Asetuksen (EU) 2016/794 nojalla hyväksytyt päätökset, täytäntöönpanotoimenpiteet, säännöt ja järjestelyt on pidettävä voimassa, kunnes ne kumotaan tai korvataan tämän asetuksen nojalla.

5.Hallintoneuvosto kumoaa asetuksen (EU) 2016/794 nojalla hyväksytyt päätökset ja toimenpiteet, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaisia.

6.Europolin tämän asetuksen soveltamispäivänä palveluksessa oleva henkilöstö säilyttää työsopimuksistaan ja nimityksistään johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.

7.Asetuksen (EU) 2016/794 nojalla nimitetyillä pääjohtajalla ja apulaispääjohtajilla on jäljellä olevan toimikautensa ajan tässä asetuksessa säädetyt pääjohtajan ja apulaispääjohtajien velvollisuudet.

Jos pääjohtaja tai apulaispääjohtaja tämän asetuksen soveltamispäivänä hoitaa ensimmäistä toimikauttaan, tämä toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden jatkamisessa noudatetaan tämän asetuksen 76 artiklan 3–7 kohdassa säädettyä menettelyä.

Jos pääjohtaja tai apulaispääjohtaja tämän asetuksen soveltamispäivänä hoitaa toista toimikauttaan, tämä toimikausi on viisi vuotta. Sen voimassaoloa ei jatketa.

8.Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän asetuksen (EU) 2016/794 nojalla nimitetyt varajäsenensä jatkavat tehtäviensä hoitamista asetuksessa (EU) 2016/794 määritettyjen toimikausiensa loppuun saakka.

XV luku 
Muiden voimassa olevien säädösten muuttaminen

135 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1726 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) 2018/1726 41 a artikla seuraavasti:

”41 a artikla

Yhteistyö Europolin kanssa

1.eu-LISA voi tehdä yhteistyötä Europolin kanssa yhteisen edun mukaisilla osa-alueilla, jotka liittyvät tietojärjestelmien ja niihin liittyvän viestintäinfrastruktuurin kehittämiseen, käyttöönottoon ja toimintaan.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun eu-LISAn ja Europolin väliseen yhteistyöhön kuuluu tarvittaessa ja niiden toimeksiantojen mukaisesti erityisesti:

a)osallistuminen hankintamenettelyihin tai hankintamenettelyjen käyttö, mukaan lukien yhteiset hankintatoimet, puitesopimukset tai muut hankintavälineet urakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa varten; 

b)kumman tahansa viraston kehittämien tai käyttämien teknisten komponenttien, välineiden, palvelujen tai rakenneosien yhteiskäyttö, uudelleenkäyttö tai mukauttaminen; 

c)teknisen tuen, asiantuntemuksen tai palvelujen tarjoaminen, myös järjestelmien kehittämisen, testauksen, ylläpidon ja turvallisuuden alalla;

d)yhteisten hankeryhmien perustaminen sekä yhteisten hankkeiden ja teknisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön, asiantuntemuksen ja muiden resurssien vaihto. 

3.eu-LISA toimittaa Europolille ja tarvittaessa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille Europolin palveluja, välineitä ja sovelluksia varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...* 86 artiklan mukaisesti Europolin pyynnöstä eu-LISAn varmenneviranomaisen antamat julkisen avaimen varmenteet . 

4.Edellä 1–3 kohdassa tarkoitettu yhteistyö toteutetaan käytännön yhteistyöjärjestelyillä, joilla vahvistetaan käytännön toteuttamistavat, mukaan lukien taloudelliset näkökohdat, hallintojärjestelyt, henkilöstövaihtoa ja väliaikaisia siirtoja koskevat järjestelyt sekä yhteisten hankeryhmien perustaminen ja toiminta.” 

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol), asetusten (EU) 2018/1726 ja (EU) 2024/982 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisesta].

136 artikla

Asetuksen (EU) 2024/982 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2024/982 49 artikla seuraavasti: 

1)lisätään 5 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Suorittaessaan tällaisia hakuja Europol voi käyttää 

a)kolmansien maiden toimittamia tietoja;

b)jäsenvaltioista peräisin olevia tietoja.”

2)lisätään kohdat seuraavasti:

”5 a. DNA-tunnisteilla, sormenjälkitiedoilla ja kasvokuvilla tehtyjen hakujen osalta Europol voi käyttää vain jäsenvaltioista peräisin olevia tietoja, jos tiedot omistava jäsenvaltio on antanut siihen luvan. Tämä lupa voidaan myöntää seuraavasti: 

a)tapauskohtaisesti;

b)pysyvän luvan nojalla jäsenvaltion määrittelemin edellytyksin.

5 b. Kun Europol tekee hakuja jäsenvaltioista peräisin olevilla biometrisillä tiedoilla, se toimii luvan antavan jäsenvaltion puolesta teknisenä ja rikosteknisenä palveluntarjoajana ja noudattaa kyseisen jäsenvaltion ilmoittamia tietojen saantia, siirtoa, välittämistä, poistamista, tuhoamista tai myöhempää käyttöä koskevia rajoituksia.

3)korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

Jos 6, 11 tai 20 artiklassa tarkoitetut menettelyt osoittavat vastaavuuden haussa käytettyjen tietojen ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tai vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisessa tietokannassa säilytettyjen tietojen välillä, Europol ilmoittaa asiasta ainoastaan asianomaisille jäsenvaltioille ja soveltuvissa tapauksissa jäsenvaltioille, jotka ovat antaneet luvan tietojen käyttöön 6 kohdan mukaisesti.” 

4)korvataan 6 kohdan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c) on toimitettu tiedot toimittaneen kolmannen maan tai jäsenvaltion nimi.

5)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Tämän artiklan mukaisesti tehdystä kyselystä ja 6 kohdan mukaisesta perustietojoukon vaihdosta saatujen tietojen käyttöön Europolissa on saatava sen jäsenvaltion suostumus, jonka tietokannassa vastaavuus ilmeni, ja soveltuvissa tapauksissa sen jäsenvaltion suostumus, joka on antanut luvan tietojen käyttöön 6 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltio sallii tällaisten tietojen käytön, niiden käsittelyyn Europolissa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o .../...* [tämä asetus].

_____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... [Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol), asetusten (EU) 2018/1726 ja (EU) 2024/982 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/794 kumoamisesta].

XVI luku 
Loppusäännökset

137 artikla

Käyttöönotto

1.Komissio määrittää päivämäärän, jona jäsenvaltiot voivat aloittaa 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen datansyöttöratkaisujen käytön tietojen lataamiseksi Europolin ristiintarkistuspalveluun, kyseisen artiklan 8 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä.

Komissio määrittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona jäsenvaltioiden on määrä alkaa käyttää datansyöttöratkaisuja.

Komissio määrittää 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona Europol aloittaa 50 artiklassa tarkoitetun Europolin pilvi-infrastruktuurin käytön. 

2.Komissio määrittää 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona Europol ja jäsenvaltiot voivat aloittaa 42 artiklassa tarkoitetun poliisin data-avaruuden käytön.

Komissio määrittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona Europolin ja jäsenvaltioiden on määrä alkaa käyttää poliisin jaettua data-avaruutta.

3.Komissio määrittää 49 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona jäsenvaltiot voivat aloittaa 54 artiklassa tarkoitetun EU:n DNA-vastaavuussovelluksen käytön.

4.Komissio määrittää 52 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona Europolin, jäsenvaltioiden ja komission on määrä alkaa käyttää 52 artiklassa tarkoitettuja tilastointi- ja raportointivälineitä.

5.Komissio määrittää 80 artiklan 9 kohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, jona muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen on määrä alkaa käyttää 80 artiklassa tarkoitettua osuma / ei osuma -järjestelmää.

138 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän artiklaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

139 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle ... [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

140 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) 2016/794 [tämän asetuksen soveltamispäivästä] alkaen.

2.Viittauksia asetukseen (EU) 2016/794 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

141 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan [päivämäärä] alkaen.

3.Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS – VIRASTOT

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Kokonaisvaikutus: Aloitteen odotetaan parantavan rajatylittävien tutkintatoimienvaikuttavuutta, nopeutta ja koordinointia, mahdollistavan rikollisten toimijoiden ja verkostojen varhaisen tunnistamisen sekä unionin turvallisuuteen vaikuttavan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vaikuttavamman estämisen. Aloitteen odotetaan myös vahvistavan unionin kykyä havaita ja torjua petoksia, korruptiota, rahanpesua ja muuta rikollista toimintaa, joka vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin. Tämän seurauksena EU-kansalaisten odotetaan hyötyvän turvallisemmista yhteisöistä, uhrien paremmasta suojelusta, rikollisverkostojen vähäisemmästä soluttautumisesta talouteen ja julkisiin laitoksiin, rikollisen toiminnan aiheuttamien taloudellisten ja yhteiskunnallisten haittojen vähenemisestä sekä suojatummasta yritysten toimintaympäristöstä, joka tukee laillista taloudellista toimintaa ja investointeja koko unionissa. Ehdotuksessa ei aseteta oikeudellisia velvoitteita kansalaisille/kuluttajille eikä aiheuteta tältä osin lisäkustannuksia. Ehdotuksen odotetaan tuottavan merkittäviä mittakaavaetuja viranomaisille yhdistämällä operatiivisia, analyyttisiä, teknisiä ja digitaalisia rikosteknisiä voimavaroja EU:n tasolla, mikä vähentää resurssien ja investointien päällekkäisyyttä jäsenvaltioissa. Kansalliset viranomaiset pääsevät tehokkaammin hyödyntämään kehittynyttä asiantuntemusta, operatiivista tukea ja teknologista kapasiteettia, joiden kehittäminen erikseen jokaisessa jäsenvaltiossa olisi kallista ja vaatisi paljon resursseja. Vaikutus erityisesti: Hyödyt jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille sekä EU:n elimille ja virastoille: –Asiaankuuluvien operatiivisten ja analyyttisten tietojen saatavuuden paraneminen unionin tasolla kansallisten ja rajatylittävien tutkintojen tueksi. –Varhaisempi ja vaikuttavampi operatiivinen koordinointi rajatylittävissä tutkintatoimissa, mukaan lukien operatiivisen yhteistyön nopeampi aloittaminen, tarvittaessa oikea-aikaisemmat oikeudelliset jatkotoimenpiteet ja jäsenvaltioiden yhteinen analysointitoiminta. –Europolin nopeampi, helpommin saatavilla oleva ja operatiivisesti merkityksellisempi tuki kansallisille ja yhteisille rikostutkinnoille, mukaan lukien oikea-aikaisemmat, luotettavammat ja monipuolisemmat operatiiviset analyysituotteet, talousrikostutkinnan tuki ja operatiiviset jatkotoimenpiteet. –Rikollisverkostojen, rajatylittävien operatiivisten yhteyksien ja lainkäyttöalueiden välisten laittomien rahavirtojen tunnistamisen parantuminen. –Digitaalista todistusaineistoa ja suuria jäsentelemättömiä tietoaineistoja sisältävien monitahoisten tutkintatoimientuloksellisempi käsittely, jota tukee erityisten analyyttisten, teknisten, rikosteknisten ja digitaalisten rikosteknisten voimavarojen parempi saatavuus unionin tasolla. –Lisääntynyt analyyttinen ja operatiivinen tuki unionin asiaankuuluville elimille ja virastoille, erityisesti Euroopan syyttäjänvirastolle, mikä edistää täydentävyyttä, koordinoituja tutkinnallisia jatkotoimenpiteitä sekä johdonmukaisempaa unionin tason toimintaa koko tutkinta‑ ja oikeudenkäyntiprosessin aikana. –Tehokkuuden parantaminen: –Unionin tason tietoja, operatiivista tukea ja erityisvoimavaroja hyödyntävien kansallisten tutkintatoimien osuuden kasvu. –Rajatylittävien tutkintatoimien nopeammat operatiiviset jatkotoimenpiteet ja viivästysten vähentäminen. –Pienemmät kustannukset, jotka liittyvät analyyttisten, teknisten ja digitaalisten rikosteknisten erityisvoimavarojen saatavuuteen unionin tason mittakaavaetujen kautta. –Toimenpiteiden ja samanaikaisten tutkintojen päällekkäisyyden vähentäminen paremman tiedonvaihdon, operatiivisen koordinoinnin ja keskinäisiä häiriövaikutuksia vähentävien mekanismien avulla. –Olemassa olevien unionin tietojärjestelmien tehokkaampi käyttö lisääntyneen yhteentoimivuuden ja jaetun operatiivisen käytön myötä. –Asiaankuuluvien unionin elinten ja virastojen, erityisesti EPPOn, paremmat mahdollisuudet käyttää Europolin unionin tason analyyttisiä voimavaroja ja sitä kautta vähentynyt tarve kehittää erillisiä analyyttisiä voimavaroja, ellei asianomaisen unionin elimen tai viraston toimeksianto edellytä niitä. Hyödyt unionin sisäisen turvallisuuden kannalta: –Parempi kapasiteetti ennakoida ja havaita muuttuvaa vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia sekä reagoida siihen. –Useilla lainkäyttöalueilla toimivien rikollisten rakenteiden tunnistaminen aikaisemmassa vaiheessa. –Vahvempi todisteisiin perustuva tuki oikeudenkäyntimenettelyissä parempien analyyttisten, teknisten ja rikosteknisten voimavarojen vuoksi. –Kansalaisten vahvistunut luottamus unionin kapasiteettiin suojella kansalaisia, yrityksiä ja julkista taloutta vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Erityistavoite nro 1 -Europol ylläpitää enintään viittä tietojenvaihtoa koskevaa standardia ja viiteohjeasiakirjaa (Europolin aktiivisestitukemien datan tiedostomuotoa ja vaihtoa koskevien standardien ja ohjeiden määrä; lähtötaso 0; tavoite 5). -Puolelle EU:n rikostutkijoista on myönnetty poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti, ja heille on annettu tosiasiallinen pääsy eurooppalaiseen poliisin jaettuun data-avaruuteen (eurooppalaiseen polisiin data-avaruuteen rekisteröityneiden osuus kaikista EU:ssa toimivista poliiseista, joilla on rikostutkintavaltuudet; lähtötaso 0 %; tavoite 50 %). -Puolessa korkeatasoisten analysointivälineiden käyttöä edellyttävistä rikostutkinnoista käytetään Europolin tarjoamia välineitä (EU:ssa vuoden aikana käynnistettyjen rikosasioiden osuus, joissa tutkinta perustui analysointivälineisiin, joiden yhteishankintaan Europol on osallistunut tai joita se tarjoaa verkossa eurooppalaisessa poliisin jaetussa data-avaruudessa; lähtötaso 0 %; tavoite 10 % 84 ). -Kaikkia vuoden aikana rikoksesta epäiltyjä tai tuomittuja henkilöitä 85 on vertailtu Europolin tietoihin jokaisessa jäsenvaltiossa (niiden jäsenvaltioiden määrä, joissa suhdeluku ”Europolin tietokantoihin tehtyjen vuosittaisten hakujen määrä” suhteessa Eurostatin kyseisen vuoden epäiltyjä tai rikoksentekijöitä koskeviin lukuihin on yli 1,00; lähtötaso 1; tavoite 26). -Lainvalvontaviranomaiset ovat järjestelmällisesti tehneet jatkotoimia muiden jäsenvaltioiden kanssa rajatylittävissä tapauksissa (niiden jäsenvaltioiden määrä, joissa suhdeluku ”uudet rajatylittävät tapaukset, jotka on aloitettu esimerkiksi SIENAn tai yhteisen operatiivisen analysointitapauksen kautta” suhteessa ”vuoden aikana avattuihin uusiin tapauksiin, joissa Europolin tietokannoista saatiin osuma”, on yli 0,90; tavoite 26). -Lainvalvontaviranomaiset ovat toimittaneet Europolille tietoja rajatylittävistä tapauksista noin puolet kerroista (niiden jäsenvaltioiden määrä, joissa suhdeluku ”Europolille toimitetut tiedot SIENAn tai muiden kanavien kautta” suhteessa ”vuoden aikana avattuihin uusiin tapauksiin, joissa Europolin tietokannoista saatiin osuma”, on yli 50 %; lähtötaso 5; tavoite 26). -Kaikkia vuoden aikana rikoksesta tuomittuja henkilöitä koskevat tiedot on jaettu jäsenvaltioiden ja Europolin kanssa Europolin tietojärjestelmässä (suhdeluku ”Europolin tietojärjestelmään vuoden aikana ladatut tai päivitetyt tiedot” suhteessa Eurostatin ilmoittamaan tuomittujen henkilöiden lukumäärään; tavoite 100 %). Erityistavoite nro 2 -Europolin operatiivista, analyyttistä tai teknistä tukea saavien rajatylittävien tutkintojen osuuden kasvu. (tavoite: +30 %) -Keskimääräisen ajan lyheneminen siitä, kun Europol vastaanottaa operatiiviset tiedot, siihen, kun jäsenvaltioille toimitetaan analyysitulokset. (tavoite: < 24 tuntia) -Sellaisten tutkintojen lukumäärän kasvu, joihin liittyy Europolin analyyttisten ja digitaalisten rikosteknisten voimavarojen avulla tuettua digitaalista todistusaineistoa. (tavoite: +50 %) -Europolin tukemien talousrikostutkintojen, varojen jäljittämistä koskevien tapausten tai varojen takaisin hankintaa koskevien tapausten lukumäärän tai arvon kasvu. (tavoite: +40 %) -Niiden tapausten lukumäärä, joissa Europol antaa jäsenvaltioiden varallisuuden takaisin hankinnasta vastaaville toimistoille ehdotuksia kiireellisistä varojen jäädyttämis- tai säilyttämistoimenpiteistä. -Enemmän Europolin tunnistamia operatiivisia yhteyksiä eri jäsenvaltioissa tehtyjen tutkintatoimien välillä. (tavoite: +40 %) -Enemmän kansallisia tutkintatoimia, joita tuetaan suoraan Europolin tukitoimistojen kautta. -Europolin toiminnasta hyötyvien analyyttistä tukea edellyttävien tapausten osuuden kasvu kaikista EPPOn käsittelemistä tapauksista. (tavoite: 90 %) Erityistavoite nro 3 -Niiden voimavaroihin liittyvien puutteiden ja teknologian kehittämisen painopisteiden määrä, jotka on tunnistettu ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehyksen kautta ja jotka ovat johtaneet konkreettisiin jatkotoimiin unionin tai jäsenvaltioiden tasolla. (tavoite: 10 toimea vuodessa) -Europolin jäsenvaltioiden operatiivista käyttöä varten tarjoamien kehittyneiden voimavarojen tai teknologisten ratkaisujen määrä. (tavoite: 5 vuodessa) -Europolin tukemien kehittyneitä teknologioita, digitaalisia tutkintatoimia ja rikosteknisiä voimavaroja koskevan erityiskoulutustoiminnan määrä. (tavoite: 6 vuodessa)

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 86  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Lainsäädäntöaloitteen täytäntöönpano edellyttää oikeudellisten, organisatoristen, operatiivisten ja teknisten toimenpiteiden asteittaista käyttöönottoa unionin ja kansallisella tasolla. Käyttöönotto olisi aloitettava asetuksen voimaantulosta ja soveltamisesta, ja se edellyttää resurssien, erityisesti henkilöresurssien sekä tieto- ja viestintätekniikan, asteittaista laajentamista Europolin palvelujen ja voimavarojen kasvavan kysynnän mukaisesti. Täytäntöönpano edellyttää erityisesti i) tertiäärilainsäädännön hyväksymistä ja teknisten standardien käyttöönottoa; ii) uusien hallintorakenteiden, operatiivisten tukirakenteiden ja voimavarojen kehittämisrakenteiden perustamista Europoliin; iii) merkittäviä investointeja suojattuun, yhteentoimivaan ja pilvipohjaiseen tiedonhallintaan ja analyyttisiin infrastruktuureihin; iv) edistyneiden analyyttisten, tekoälyyn perustuvien ja digitaalisten rikosteknisten voimavarojen asteittaista kehittämistä ja käyttöönottoa; ja v) Europolin palvelujen, järjestelmien ja operatiivisen tuen integrointia kansallisiin tutkintatyönkulkuihin ja rajatylittäviin lainvalvontayhteistyömekanismeihin. Täytäntöönpano edellyttää myös tiiviimpää yhteistyötä ja päivitettyjä käytännön yhteistyötyöjärjestelyjä Europolin ja asiaankuuluvien unionin elinten ja virastojen, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston, välillä. Ohjeelliset välitavoitteet lasketaan uuden asetuksen soveltamisvuodesta, johon viitataan Y-kirjaimella. Komissio: –Y+1 ja sitä seuraavat vuodet: tertiäärilainsäädännön hyväksyminen erityisesti tietokeskuksen osalta (SO1). Europolin organisatoriset, operatiiviset ja hallintoon liittyvät toimenpiteet: –Y: tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän ja neuvoa-antavan ryhmän, voimavarojen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja johtokunnan perustaminen. –Y: EPPOon liittyviä tapauksia tukevan erityisen operatiivisen valmiuden perustaminen. –Y+3: jäsennelty EPPOa tukeva operatiivinen voimavara, jolla on täysi henkilöstö. –Y: rekisteröityjen luokittelua koskevia yksinkertaistettuja sääntöjä aletaan soveltaa. –Y: erikoistuneiden unionin asiantuntijakeskusten, operaatio- ja analyysipalvelun (SO2) sekä voimavara- ja innovointipalvelun (SO3) perustaminen, mukaan lukien asiaankuuluvien täytäntöönpanosääntöjen hyväksyminen hallintoneuvostossa. –Y+3: täysi henkilöstö erikoistuneissa unionin asiantuntijakeskuksissa, operaatio- ja analyysipalvelussa (SO2) sekä voimavara- ja innovointipalvelussa (SO3). –Y: Europolin tukitoimistojen perustaminen jäsenvaltioihin. –Y+1 - Y+3: Europolin kansalliseen tukivirastoon siirretään henkilöstöä. –Y+1 - Y+3: Europolin ja unionin elinten välisten asiaankuuluvien käytännön yhteistyöjärjestelyjen ajan tasalle saattaminen. –Y+3 - Y+4: automaattisten osuma / ei osumaa ‑ristiintarkistusmekanismien asteittainen kehittäminen yhdessä unionin asiaankuuluvien elinten kanssa Europolin tietoihin vertailua varten. –Y+1: EU:n tason erityistuen kehittäminen kansallisille viranomaisille, jotka pyrkivät hankkimaan sähköistä todistusaineistoa verkkopalvelujen tarjoajilta. Europolin voimavarojen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikka, innovointi: –Y+1: Ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehyksen sekä teknisten komponenttien yhteishankintavoimavarojen (SO3) perustaminen. –Y+2: UMF-standardin ensimmäinen päivitys Europolin johdolla ja DNA-voimavarojen saatavuus (SO1). –Y+2: skaalautuvan ja suojatun hybridipilvi-infrastruktuurin perustaminen perussuojaustasolla, joka vastaa arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja. –Y+5: pilvi-infrastruktuurin laajentaminen turvallisuusluokiteltuihin dataympäristöihin. –Y+2: ensimmäinen integraatiotesti poliisin kansallisilla henkilötunnisteilla. –Y+3 - Y+5: poliisin kansallisten digitaalisten henkilötunnisteiden asteittainen integrointi. –Y+2: ensimmäisen merkittävän tiedonhallinta-alustan ja ensimmäisten analysointivälineiden siirtäminen pilvi-infrastruktuuriin. –Y+3 - Y+5: jäljellä olevien Europolin järjestelmien ja analysointivälineiden asteittainen siirtäminen pilvi-infrastruktuuriin perussuojaustasolla. –Y+6: asiaankuuluvien järjestelmien siirtäminen turvallisuusluokiteltuihin pilviympäristöihin. –Y+1 - Y+6: keskeisten tiedonhallinta- ja analysointialustojen, kuten SIENAn, ristiintarkistuspalveluiden ja Europolin analysointiympäristön, asteittainen uudistaminen parannetun automaation, tekoälypohjaisten toimintojen, parannetun käytettävyyden, suorituskyvyn kasvattamisen, datan standardoinnin sekä laajennettujen biometristen toimintojen avulla. –Y: ensimmäinen parannettu yhteys Prüm II:n mukaisiin kansallisiin tietokantoihin ensimmäisen biometrisen ominaisuuden avulla. –Y+2: laajentaminen muihin biometrisiin ominaisuuksiin. –Y - Y+6: Europolin ja jäsenvaltioiden saatavilla olevien innovatiivisten ja tekoälyyn perustuvien analysointivälineiden asteittainen laajentaminen. –Vuodesta Y eteenpäin: julkisiin lähteisiin perustuvan tiedustelun (OSINT) asteittainen keskittäminen. Jäsenvaltiot: –Y - Y+7 (jatkuva): jäsenvaltioiden kansallisen organisaation asteittainen mukauttaminen ja automatisoinnin käyttöönotto tai vahvistaminen Europolin kanssa käytävää tietojenvaihtoa varten. –Y - Y+7 (jatkuva): kansallisten järjestelmien ja rikostutkinnan työnkulkujen päivittäminen Europolin palvelujen, analysointivälineiden ja yhteentoimivuusstandardien integroimiseksi asteittain. –Y+1: ensimmäiset jäsenvaltiot päivittävät lainvalvontaviranomaisten kansallisia digitaalisia tunnisteita yhdenmukaistettujen unionin standardien mukaisesti. –Y+2 - Y+4: EU:n digitaalisen poliisin identiteetin asteittainen myöntäminen kansallisille rikostutkijoille. –Y+6: kaikki Europoliin liitetyt kansalliset järjestelmät edellyttävät todentamista etukäteen EU:n digitaalisen poliisin identiteetin avulla. –Y+1: tutkijoiden digitaalisten päätepisteiden yhdenmukaistaminen eurooppalaiseen poliisin pilvi-infrastruktuuriin, alustoille ja välineisiin pääsyn helpottamiseksi. –Y: Europolin tukivirastojen perustaminen ja ylläpito jäsenvaltioissa. Unionin elimet –Y+1 - Y+3: Europolin kanssa tehtyjen asiaankuuluvien käytännön yhteistyöjärjestelyjen päivittäminen. –Y: EPPO toteuttaa asteittain tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joita tarvitaan tiiviimmän operatiivisen yhteistyön ja Europolin analyyttisen tuen saatavuuden tukemiseksi. –Y+3 - Y+4: automatisoitujen osuma / ei osumaa -ristiintarkistusmekanismien asteittainen kehittäminen yhdessä Europolin kanssa.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo 

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyisen oikeudellisen kehyksen arviointi ja erityisesti sidosryhmien kuuleminen vahvistivat, että ·EU:n tason koordinointi on välttämätöntä. Koska ylikansallinen rikollisuus edellyttää jäsenneltyä, keskitettyä yhteistyötä (eivätkä kansalliset toimet yksinään riitä), Europolin rikostiedustelutietojen yhteiskäyttöjärjestelmät sekä operatiiviset ja analyyttiset voimavarat ovat ratkaisevan tärkeitä rajatylittävien tutkintatoimien vaikuttavuudelle. ·Kehittyneet teknologiset ja analyyttiset voimavarat ovat olennaisen tärkeitä. Koska digitaalisen todistusaineiston, salausteknologioiden ja kyberrikollisuuden kasvava merkitys edellyttää erityisasiantuntemusta, joka ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden voimavarat, Europolin on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa (esim. digitaalinen forensiikka, tekoälypohjainen analyysi) voidakseen vastata jäsenvaltioiden operatiivisiin tarpeisiin. ·Systemaattista, automaattista tiedonvaihtoa on vahvistettava. Jäsenvaltioiden väliset epäjohdonmukaiset tietojen yhteiskäyttökäytännöt vähentävät operatiivista tuloksellisuutta, mihin voitaisiin puuttua lisäämällä automaattisten tietojenvaihtojärjestelmien ja standardoitujen menettelyjen käyttöä. ·Johdonmukaisuus EU:n turvallisuuskehyksessä on ratkaisevan tärkeää. Europolin ja muiden unionin elinten saumaton yhteistyö edellyttää selkeitä toimeksiantoja, yhdenmukaisia tietosuojasääntöjä ja tehokasta tietojenvaihtoa. ·REFIT-periaatteiden olisi ohjattava menettelyjen tehokkuutta. Prosessien yksinkertaistaminen, yhteentoimivuuden parantaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen lisäisivät toiminnan nopeutta. Digitaalisten välineiden päivitykset (esim. tekoäly, suojatut data-alustat) olisi siksi asetettava etusijalle reaaliaikaisen yhteistyön tukemiseksi. Tämän vuoksi Europolin nykyinen oikeudellinen kehys on edelleen vaikuttava, mutta sitä on muutettava, jotta voidaan vastata uusiin uhkiin ja operatiivisiin tarpeisiin. Tulevissa mukautuksissa olisi keskityttävä teknologiaan, yhteentoimivuuteen ja sujuvaan yhteistyöhön EU:n turvallisuuskehyksen häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden tuloksellisen toteuttamisen varmistamisen osalta aiemmat kokemukset ovat myös osoittaneet, että on tärkeää varmistaa selkeät hallintorakenteet, vankat priorisointimekanismit ja tuloksellinen koordinointi Europolin, jäsenvaltioiden, komission ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten välillä, jotta vältetään päällekkäiset toimet ja varmistetaan johdonmukainen operatiivinen ja teknologinen kehitys unionin tasolla. Lisäksi aiemmista voimavarojen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan nykyaikaistamiseen liittyvistä hankkeista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että unionin resurssit on kohdennettava selkeästi ja jäljitettävästi operatiivisten ja teknologisen tuen eri osa‑alueilla, ja käyttöön on otettava vahvoja seuranta-, raportointi- ja vastuuvelvollisuusjärjestelyjä. Ehdotuksella vahvistetaan näin ollen hallinto-, suunnittelu- ja raportointimekanismeja. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan hankkeissa voidaan saavuttaa selkeitä synergioita, jos Europol tekee yhteistyötä ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan EU:n viraston eu-LISAn kanssa. eu-LISA voi asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja ulkoisten palveluntarjoajien kanssa tekemänsä yhteistyön pohjalta tarjota Europolille tiedonhallintaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä palveluja vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tätä varten ehdotuksella luodaan Europolin ja eu-LISAn välinen jäsennelty yhteistyö tietojärjestelmien ja niihin liittyvän viestintäinfrastruktuurin kehittämisen, käyttöönoton ja toiminnan osalta.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Euroopan komission puheenjohtaja ilmoitti vuosia 2024–2029 koskevissa poliittisissa suuntaviivoissa tavoitteeksi, että ”Europolista tehdään aidosti operatiivinen poliisivirasto ja että ajan mittaan sen henkilöstö yli kaksinkertaistetaan. Tässä yhteydessä olisi lujitettava sen valvontaa ja toimeksiantoa”. Tarkoituksena on lisätä tukea kansallisille lainvalvontaviranomaisille. Komissio esitti 16. heinäkuuta 2025 ehdotuksensa monivuotisesta rahoituskehyksestä 87 vuosille 2028–2034, jonka rahoituspuitteet ovat lähes 2 biljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon unioniin kohdistuvien turvallisuusuhkien lisääntyminen sekä EU:n ja jäsenvaltioiden koordinoitujen toimien osoittama lisäarvo sisäisen turvallisuuden alalla, ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteena on tukea eurooppalaisen sisäisen turvallisuuden strategian ProtectEU:n täytäntöönpanoa ja vahvistaa EU:n ennaltaehkäisy-, varautumis- ja reagointikykyä. Tässä yhteydessä komissio ehdotti oikeus- ja sisäasioiden alan erillisvirastoille, myös Europolille, osoitettavien varojen merkittävää lisäämistä. Tässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä esitetyt luvut koskevat yksinomaan uusia taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja, joita tarvitaan ehdotuksella käyttöön otettavien uusien toimenpiteiden täytäntöönpanoon nykyiseen Europol-asetukseen 88 verrattuna. Ehdotuksen arvioidaan edellyttävän Europolille ja eu-LISAlle lisäresursseja, jotka liittyvät virastolle tässä asetuksessa siirrettyjen tehtävien täytäntöönpanoon. Tämä tarkoittaa noin 1,053 miljardia euroa ja 910 lisätyöntekijää 89 monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 aikana verrattuna vuoden 2027 talousarvion perustasoon, jossa määrärahat ovat 256,557 miljoonaa euroa ja henkilöstön koko 1 226 jäsentä. Näitä lukuja olisi näin ollen tarkasteltava yhdessä niiden resurssien kanssa, joita tarvitaan nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaisten toimien toteuttamiseen. Näiden resurssien määräksi arvioidaan 1,946 miljardia euroa ja 1 226 työntekijää monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 aikana. Luvut perustuvat vuoden 2027 vuotuiseen talousarvioon, jonka perusteella on tehty seitsemän vuoden ennuste siten, että vuotuinen inflaatiovauhti on 2 prosenttia. Yhteenlaskettuna kokonaismäärärahat ovat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2,999 miljardia euroa ja vuoden 2034 lopussa työntekijöitä on 2 336, mikä vastaa komission lainsäädäntöehdotusta vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Jäsenvaltioiden samana ajanjaksona toteuttaman toiminnan, jolla tuetaan yhteentoimivuuden parantamista, Europolin järjestelmien integrointia kansallisiin tutkintatyönkulkuihin, poliisin digitaalisten tunnisteiden käyttöönottoa ja vahvistettua tiedonvaihtokapasiteettia, arvioidaan maksavan noin 590 miljoonaa euroa ensimmäisen seitsemän vuoden toteutusjakson aikana. Toimia tarvitaan erityisesti sellaisten kansallisten järjestelmien, työnkulkujen ja teknisten rajapintojen mukauttamiseksi, joilla tuetaan integroidumpaa ja automatisoidumpaa yhteistyötä Europolin järjestelmien ja välineiden kanssa. Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Europolin toimeksiannon tarkistaminen vuonna 2022 oli merkittävä edistysaskel viraston toimeksiannon nykyaikaistamisessa, erityisesti siksi, että sillä vahvistettiin Europolin tietojenkäsittely-, innovointi- ja tukemiskapasiteettia vastauksena yhä digitaalisempaan, rajatylittävämpään ja monitahoisempaan vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tarkistukseen liittyi noin 178 miljoonan euron eli 14 prosentin lisäys Europolin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ehdotuksessa alun perin hyväksyttyyn 1 285 miljoonan euron talousarvioon. Sen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Rikollisverkostot ovat nopeasti lisänneet digitaalisten teknologioiden, tekoälyn, salattujen viestintäjärjestelmien ja verkkoalustojen käyttöä ja yhdistävät yhä useammin kyberavusteista rikollisuutta, talousrikollisuutta, salakuljetusta ja muuta laitonta toimintaa erittäin sopeutuviksi ja ylikansallisiksi rikollisrakenteiksi. Samalla operatiivisten tietojen määrä ja strateginen merkitys rikostutkinnassa on kasvanut merkittävästi. Tämä on johtanut siihen, että jäsenvaltioiden ja unionin elinten odotukset Europolin operatiivisesta, analyyttisestä, teknisestä, rikosteknisestä ja koordinointiin liittyvästä tuesta ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on johtanut toistuviin pyyntöihin vahvistaa Europolin talousarviota ja lisätä henkilöstöä nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä alun perin suunnitellun lisäksi. Tässä ehdotuksessa otetaan käyttöön merkittäviä uusia operatiivisia, teknologisia ja voimavarojen kehittämiseen liittyviä tehtäviä sekä integroidaan ja konsolidoidaan olemassa olevaa toimintaa johdonmukaisempaan operatiiviseen ja hallinnolliseen kehykseen. Suunnitellun operatiivisen vaikutuksen saavuttaminen ja unionin lainvalvontavoimavarojen vahvistaminen vastaavasti edellyttää huomattavia lisäinvestointeja erikoistuneeseen henkilöstöön, edistyneeseen teknologiseen infrastruktuuriin, suojattuihin pilvi- ja analysointiympäristöihin, tekoälyä hyödyntäviin välineisiin ja operatiivisiin tukimekanismeihin. Tällaisia investointeja ei voida toteuttaa nykyisissä rahoituspuitteissa, joten ne edellyttävät lisärahoitusta unionin talousarviosta. Kaikki arviot ehdotuksen mukaisista lisäresursseista perustuvat Europolin talousarvion vuoden 2027 perustasoon, mukaan lukien toimintamäärärahat ja henkilöstö. Komissio on arvioinut laajasti uudelleenkohdentamismahdollisuuksia virastossa selvittääkseen, voitaisiinko ehdotuksella käyttöön otettavat uudet tehtävät toteuttaa nykyisessä resurssikehyksessä. Arvioinnissa todettiin, että Europol toimii jo operatiivisen enimmäiskapasiteettinsa tasolla tai hyvin lähellä sitä. Erityisesti on huomattava, että hallintoneuvosto hyväksyi uudelleenpriorisointitoimenpiteitä jo vuonna 2024 resurssirajoitteiden vuoksi. Tässä yhteydessä ei havaittu merkittäviä uudelleenkohdentamismahdollisuuksia, joiden avulla Europol voisi ottaa vastaan ehdotuksen mukaiset lisätehtävät ilman, että se vaikuttaisi kielteisesti olemassa olevan operatiivisen toiminnan toteuttamiseen ja jäsenvaltioille annettavaan tukeen. Näin ollen ehdotuksessa esitetään Europolille lisää taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan varmistaa tarkistetun toimeksiannon kestävä täytäntöönpano ja välttää viraston laajennettujen tehtävien rakenteellinen alirahoitus. Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää eu-LISAlta lisätoimintaa, jotta se voi tarjota Europolille tiedonhallintaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä palveluja. Näin ollen ehdotuksessa säädetään kohdennetuista muutoksista eu-LISAn toimeksiantoon ja esitetään, että virastolle osoitetaan pieni määrä lisähenkilöstöä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana, jotta varmistetaan Europolin ja eu-LISAn välisen rakenteellisen yhteistyön kestävä täytäntöönpano erillisvirastojen tarkistettujen toimeksiantojen mukaisesti. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista määrittää tästä toiminnasta eu-LISAlle koituvia toimintamenoja, koska ei ole vielä selvää, mitkä palvelut Europol tarkalleen ottaen toteuttaisi eu-LISAn tarjoamien palvelujen avulla. Sen vuoksi tämän toiminnan perusteella eu-LISAlle kohdennettavien toimintamenojen osuus tässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä ennakoiduista toimien kokonaismenoista arvioidaan myöhemmin. Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää lisätoimintaa myös komission yksiköissä, erityisesti muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastossa. Se liittyy hallintotapaan, valvontaan, politiikan koordinointiin sekä täytäntöönpanosäädösten valmisteluun ja hyväksymiseen. Myös digitaalisten palvelujen pääosastolta tarvitaan lisätukea erityisesti tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjun perustamiseen ja hallinnointiin sekä Europolin teknologista infrastruktuuria tukeviin pilvipalveluita koskeviin sopimuskehyksiin.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Europolin välillisellä hallinnoinnilla toteuttaman toiminnan seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan uuden Europol-asetuksen ja varainhoitoasetuksen 90 säännöksiä sekä erillisvirastoja koskevaa yhteistä lähestymistapaa 91 . Europol toimittaa komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, jossa esitetään sen monivuotinen ja vuotuinen työohjelma, tavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit. Tämä asiakirja on laadittu ottaen huomioon komission ja yhteisparlamentaarisen valvontaryhmän lausunto. Lisäksi Europol hyväksyy konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, jossa arvioidaan edistymistä yhtenäisen ohjelma-asiakirjan tavoitteiden saavuttamisessa. Hallintoneuvosto hyväksyy tämän kertomuksen ennen kuin se toimitetaan komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille vuosittain 1. heinäkuuta mennessä. Tarkistetun Europol-asetuksen ehdotetun 130 artiklan mukaisesti komissio teettää viiden vuoden välein Europolia koskevan arvioinnin, jossa arvioidaan sen lisäarvoa, vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja työmenetelmiä. Arvioinnissa voidaan ehdottaa rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mukaan lukien taloudelliset vaikutukset. Komissio toimittaa kertomuksensa hallintoneuvostolle, joka esittää huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa. Lopullinen kertomus sekä komission päätelmät ja hallintoneuvoston huomautukset lähetetään tämän jälkeen Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle, ja keskeiset havainnot julkistetaan tarvittaessa. Ehdotuksessa vahvistetaan edelleen hallintoneuvoston roolia ohjelma-asiakirjassa, vastaavissa vuotuisissa työohjelmissa ja konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa vahvistettujen tulosindikaattoreiden, tavoitteiden ja toteuttamisen painopisteiden määrittelyssä ja seurannassa. Näiden tehtävien tukemiseksi ehdotuksella perustetaan johtokunta sekä tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausrakenteet, joiden tehtävänä on tukea strategista valvontaa, talousarvion seurantaa sekä operatiivisen ja teknologisen toteuttamisen jatkotoimenpiteitä. Ehdotuksella vahvistetaan myös tuloksellisuusraportoinnin ja strategisen ohjelmasuunnittelun välistä yhteyttä yhdenmukaistamalla konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen arviointikriteerit entistä tiiviimmin yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa vahvistettujen tavoitteiden ja tulosindikaattoreiden sekä vuotuisen talousarvion kanssa. Ehdotus parantaa entisestään Europolin hallinto-, seuranta- ja vastuuvelvollisuuskehystä. Sillä vahvistetaan hallintoneuvoston valvontatehtävää laajentamalla sen toimivaltaa tulosindikaattoreiden valvonnasta myös pääjohtajalle siirretyn toimivallan tuloksellisen käytön sekä strategisten ja operatiivisten painopisteiden valvontaan. Hallintoneuvosto voi myös ryhtyä toimiin, jos vähintään kolmasosalla sen jäsenistä on jokin toimintaan tai hallintoon liittyvä huolenaihe. Läpinäkyvyyden, vastuuvelvollisuuden sekä jäsenvaltioiden ja Europolin tuloksellisen yhteistyön tukemiseksi Europol raportoi vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille jäsenvaltioiden antamista tiedoista, myös unionin rikoksentorjunnan painopistealojen osalta. Nämä raportit perustuvat hallintoneuvoston vahvistamiin määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin. Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä jatkaa Europolin toiminnan poliittista valvontaa erityisesti operatiivisen tuloksellisuuden, vastuuvelvollisuuden ja perusoikeuksia koskevien velvoitteiden noudattamisen osalta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Koska ehdotus vaikuttaa EU:n vuotuiseen rahoitusosuuteen Europolille, EU:n talousarvio toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta. Europolin talousarvion toteuttamisessa noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa. Sen vuoksi Europolin on sovellettava asianmukaista valvontastrategiaa, jota koordinoidaan valvontaketjuun osallistuvien toimijoiden kesken. Jälkitarkastusten osalta Europoliin, joka on erillisvirasto, sovelletaan erityisesti seuraavia: -komission sisäisen tarkastuksen yksikön suorittama sisäinen tarkastus -Euroopan tilintarkastustuomioistuimen antama lausuma tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) -Euroopan parlamentin myöntämä vuotuinen vastuuvapaus -mahdolliset Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkinnat, joiden tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että virastoille osoitetut resurssit käytetään asianmukaisesti. -Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto panee Europolin kumppanipääosastona täytäntöön erillisvirastoja koskevan valvontastrategiansa varmistaakseen luotettavan raportoinnin toimintakertomuksessaan. Vaikka erillisvirastoilla on täysi vastuu talousarvionsa toteuttamisesta, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto vastaa budjettivallan käyttäjän vahvistamien vuotuisten rahoitusosuuksien säännöllisestä maksamisesta. -Myös Euroopan oikeusasiamies suorittaa hallinnollisen tutkimuksen Europolissa, mikä varmistaa sen toiminnan asianmukaisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden vielä kertaalleen. Nykyisen oikeudellisen kehyksen arvioinnin, uuden Europol‑asetusta koskevan ehdotuksen vaikutustenarvioinnin sekä ehdotuksen täytäntöönpanon tueksi odotettavan merkittävän rahoitus‑ ja henkilöstöresurssien lisäyksen perusteella ehdotuksessa otetaan käyttöön uusia hallinto-, johtamis- ja valvontamekanismeja, joilla vahvistetaan varainhoidon valvontaa, vastuuvelvollisuutta ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamista: -Ehdotetussa kehyksessä Euroopan komissio voi katsoessaan, että hallintoneuvoston päätösluonnos, mukaan lukien yhtenäinen ohjelma-asiakirja, herättää huolta unionin oikeuden noudattamisesta, Europolin toimeksiannosta tai moitteettoman varainhoidon periaatteista, pyytää hallintoneuvostoa harkitsemaan päätösluonnosta uudelleen ennen sen hyväksymistä. -Hallintoneuvostolla on pääjohtajaa koskeva kurinpitovalta, mikä vahvistaa operatiivista ja varainhoitoa koskevaa vastuuvelvollisuutta. -Ehdotuksella perustetaan johtokunta, joka vastaa muun muassa sisäisistä ja ulkoisista tarkastuksista saatujen havaintojen ja suositusten jatkotoimien seurannasta, mukaan lukien OLAFin ja EPPOn tutkintatoimet, sekä alustavien talousarviopäätösten valmistelusta ja tarvittaessa hyväksymisestä, jos hallintoneuvosto myöhemmin vahvistaa ne. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan sisäistä valvontaa, varainhoitoa ja Europolin talousarvion toteuttamisen valvontaa.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Kyseeseen tulevat seuraavassa kuvatut riskit: -Lyhyen aikavälin operatiivisten tarpeiden ja pitkän aikavälin strategisten investointien välinen epätasapaino, erityisesti suojattuihin pilvi-infrastruktuureihin siirtymisen ja operatiivisen työnkulun automatisoinnin osalta. -Oikeudellisten velvoitteiden, strategisten painopisteiden, monivuotisen suunnittelun ja vuotuisen täytäntöönpanon puutteellinen yhteensovittaminen erityisesti tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintätekniikan voimavarojen alalla. -Operatiivisiin resursseihin kohdistuva paine, joka johtuu tietomäärien ja operatiivisten pyyntöjen kasvusta sekä muuttuvista turvallisuusuhkista. -Europolin kyky vahvistaa henkilöstöä ja osaamista tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä reagoida viraston tehtävän ja toimien laajentamiseen. -Viivästykset sellaisen tieto- ja viestintätekniikan ja analytiikan alan henkilöstön rekrytoinnissa ja pitämisessä, jota tarvitaan merkittävän teknologisen kehityksen tukemiseksi. -Tieto- ja viestintätekniikan ylläpidon kustannusten kasvu. -Tieto- ja viestintäteknisen omaisuuden hallinnan ja hankintastrategian puute pitkällä aikavälillä. -Vaatimusten noudattamisesta ja vaatimustenmukaisuudesta aiheutuvat lisäkustannukset, jotka liittyvät kehittyneiden analyyttisten ja tekoälyyn perustuvien välineiden käyttöönottoon unionin sääntelykehyksen mukaisesti, tekoälysäädös mukaan luettuna. -Rekisteröityjen tiedonsaantipyyntöjen käsittelyyn liittyvä työmäärän kasvu. -Riippuvuus muiden unionin elinten ja virastojen, erityisesti EPPOn, teknisten ja organisatoristen järjestelyjen oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta. Lieventävien toimenpiteiden osalta: -Europol panee täytäntöön erityisen sisäisen valvonnan kehyksen, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen ja Committee of Sponsoring Organizations ‑komitean alkuperäiseen yhdennettyyn sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, myös riskinarvioinnin osalta. Vuotta 2024 koskevassa konsolidoidussa vuosikertomuksessa todetaan, että vuoden 2019 aikana seurattujen sisäisen valvonnan osatekijöiden ja periaatteiden analyysin sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden perusteella arvioidaan, että Europolilla on sisäisen valvonnan järjestelmä ja että se toimii yhtenäisesti koko virastossa. -Europolin sisäisen tarkastuksen yksikkö tarjoaa myös toisen sisäisen valvonnan tason, joka perustuu vuotuiseen tarkastussuunnitelmaan, jossa otetaan erityisesti huomioon Europolin riskinarviointi. Sisäisen tarkastuksen yksikkö auttaa Europolia saavuttamaan tavoitteensa tarjoamalla järjestelmällisen ja kurinalaisen lähestymistavan riskinhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien vaikuttavuuden arviointiin ja antamalla suosituksia niiden parantamiseksi. -Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa Europolin kumppanipääosastona vuotuisen riskienhallintatarkastelun, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida virastojen, myös Europolin, toimintaan mahdollisesti liittyviä suuria riskejä. Kriittisiksi katsotuista riskeistä raportoidaan vuosittain muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallintasuunnitelmassa, ja niihin liittyy toimintasuunnitelma, jossa mainitaan riskejä lieventävät toimet. -Säädösehdotuksella perustetulla johtokunnalla on tärkeä tarkastustehtävä, ja se valvoo Europolin rahoitustoimia ja varmistaa vastuuvelvollisuuden niiden suhteen. Sen tehtävänä on valvoa Europolin talousarvion toteuttamista, varmistaa varainhoitosääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattaminen sekä valmistella rahoitus- ja talousarviopäätöksiä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Johtokunnan keskeinen tehtävä on sen velvollisuus varmistaa sisäisten ja ulkoisten tarkastusten havaintojen ja suositusten sekä OLAFin ja EPPOn suorittamien tutkintatoimien asianmukaiset jatkotoimet, mikä vahvistaa taloudellista luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaikka johtokunta ei itse tee tarkastuksia, se tarkastelee tarkastuskertomuksia, arvioi niiden vaikutuksia ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä havaittujen puutteiden tai sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi ja toimii siten Europolin taloudellisen nuhteettomuuden portinvartijana. -Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä ja neuvoa-antava ryhmä sekä innovointia ja voimavaroja käsittelevä neuvoa-antava ryhmä tukevat hallintoneuvostoa viraston talousarvion suunnitteluun sekä toimeksiannon ja strategisten painopisteiden toteuttamiseen liittyvän toiminnan ja alatoimintojen rajaamisessa, erityisesti määrittämällä konkreettiset ja edustavat indikaattorit viraston toiminnalle alalla sekä seuraamalla viraston tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien tavoitteiden ja konkreettisten tulosten täytäntöönpanoa.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Komissio raportoi valvontakustannusten suhteesta maksujen arvoon. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuoden 2024 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoidaan olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen (joihin Europol kuuluu) osalta 0,10 prosenttia. Euroopan tilintarkastustuomioistuin vahvisti Europolin vuoden 2024 tilinpäätöksen laillisuuden ja asianmukaisuuden, mikä merkitsee alle 2 prosentin virhetasoa. Ei ole viitteitä siitä, että virhetaso heikkenisi tulevina vuosina. Lisäksi Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen 80 artiklassa säädetään, että virasto voi päättää käyttää sisäisen tarkastuksen yksikköä, joka on yhteinen muiden samalla politiikan alalla toimivien unionin elinten kanssa, jos yksittäisen unionin elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ehdotus sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan moitteeton varainhoito ja ehkäistään petoksia, sääntöjenvastaisuuksia ja eturistiriitoja unionin rahoituksen ja operatiivisen toiminnan toteuttamisessa. Näitä ovat erityisesti 128 artikla ja XII luvun varainhoitosäännökset. Tässä oikeudellisessa kehyksessä Europolin hallintoneuvoston on hyväksyttävä sisäinen petostentorjuntastrategia ja päivitettävä sitä säännöllisesti. Europol hyväksyi päivitetyn petostentorjuntastrategian 25.–26. kesäkuuta 2025. Tämän kehyksen mukaisesti Europol osallistuu edelleen OLAFin toteuttamaan petostentorjuntatoimintaan ja ilmoittaa komissiolle viipymättä epäillyistä petoksista ja taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista. Ehdotuksella vahvistetaan myös sisäistä hallintoa ja varainhoidon valvontaa perustamalla johtokunta, joka vastaa tarkastushavaintojen seurannasta sekä tarkastusten ja valvonnan yhteydessä annettujen suositusten jatkotoimista. Lisäksi komissiolla on valtuudet vastustaa hallintoneuvoston päätöksiä, jos ne voivat aiheuttaa varojen väärinkäytön tai unionin oikeuden noudattamatta jättämisen riskin.  Europolin toimintaan sovelletaan edelleen sovellettavia unionin tilinpäätös-, tarkastus-, tietosuoja- ja vastuuvelvollisuuskehyksiä, mukaan lukien OLAFin, EPPOn, tilintarkastustuomioistuimen ja Europolin yhteistyöelimen suorittama valvonta ja tutkintatoimet. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto jatkaa petostentorjuntastrategiansa soveltamista komission petostentorjuntastrategian mukaisesti. Strategia kattaa pääosaston toimialaan kuuluvat erillisvirastot, myös Europolin.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	1: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus	JM/EI-JM 92	EFTA-mailta 93	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 94	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	Erillisvirastot Europol	EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2. Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

1

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus / Kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

[Virasto]: Europol	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
Budjettikohta: 12 10 01 Europol / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus 95	57,512	92,346	120,831	150,385	178,830	207,164	234,384	1 041,452
Budjettikohta: 11 10 02 eu-LISA / EU:n talousarviosta virastolle maksettava rahoitusosuus 96	0,756	1,687	1,863	1,863	1,863	1,863	1,863	11,758
Europol ja eu-LISA yhteensä	58,268	94,033	122,694	152,248	180,693	209,027	236,247	1 053,21

			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
			2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ (ml. rahoitusosuus erillisvirastolle)	Sitoumukset	(4)	58,268	94,033	122,694	152,248	180,693	209,027	236,247	1 053,21
	Maksut	(5)	58,268	94,033	122,694	152,248	180,693	209,027	236,247	1 053,21
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0	0	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1	Sitoumukset	=4+ +6	58 268	94 033	122 694	152 248	180,693	209,027	236,247	1 053,21
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	=5+ +6	58 268	94 033	122 694	152,248	180,693	209,027	236,247	1 053,21

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

4

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: HOME		Vuosi	Vuosi	Vuosi			Vuosi			Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2028	2029	2030			2031			2032	2033	2034
Henkilöresurssit		0,496	0,496	0,690			0,690			0,884	0,884	1,078	5,218
Muut hallintomenot		0,268	0,518	0,268			0,518			0,268	0,518	0,268	2,626
Pääosasto HOME YHTEENSÄ		0,764	1,014	0,958			1,208			1,152	1,402	1,346	7,844
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ  (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)		0,764	1,014	0,958			1,208			1,152	1,402	1,346	7,844

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4	Sitoumukset	59 032	95 047	123 652	153 456	181 845	210 429	237 593	1 061 054
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	59 032	95 047	123 652	153 456	181 845	210 429	237 593	1 061 054

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

Lisätoimintamäärärahat ja -resurssit, jotka osoitetaan yksinomaan Europolille kolmen eri erityistavoitteen saavuttamiseksi ja vastaavien toimien toteuttamiseksi sekä eu-LISAlle sille tässä asetuksessa siirrettyjen tehtävien toteuttamiseen, ovat 1,053 miljardia euroa ja 910 lisätyöntekijää näiden kahden viraston talousarvioon. Nämä lisätoimintamäärärahat ja -resurssit lisätään Europolin talousarvion nykyisten toimenpiteiden kustannuksiin (1,946 miljardia euroa ja 1 226 työntekijää), jolloin kokonaismääräksi saadaan 2,999 miljardia euroa ja 2 126 työntekijää Europolin talousarvioon, ja 10 uutta työntekijää eu-LISAn talousarvioon, jotka liittyvät virastolle tässä asetuksessa siirrettyjen tehtävien toteuttamiseen. Nämä lisätoimintamäärärahat ja -resurssit osoitetaan täysimääräisesti seuraaviin toimiin:

–SO1: Europolin tiedonhallinta sekä tieto- ja viestintätekniikka.

–SO2: erikoistuneet unionin asiantuntijakeskukset, Europolin tukitoimistot, tuki EPPOlle.

–SO3: Europolin tutkimus-, innovointi- ja voimavarojen kehittämiskapasiteetti.

Samaan aikaan Europolin hallintotoimintojen odotetaan pysyvän henkilöstömäärältään suurin piirtein muuttumattomina ehdotuksen tuomien tehokkuushyötyjen vuoksi, erityisesti yksinkertaisempien ja virtaviivaisempien tietosuojaan liittyvien menettelyjen ansiosta. Tämä rajoittaa horisontaalisten hallinto- ja johtamistoimintojen lisähenkilöstötarpeita.

Erityistavoite nro	Kustannus	miljoonaa euroa	Henkilöstö
	Lähtötaso 2027	1 796,200	1 226
Ei sovelleta	Inflaatio	149,590	0
	Voimassa olevat toimenpiteet	1 945,790	1 226
SO1	Päivitys nykyisiin järjestelmiin ja välineisiin	130,070	115
	Pääsy kansallisiin tietokantoihin	37,857	53
	Integrointi kansallisten järjestelmien kanssa	25,400	34
	EU digitaalinen poliisin pilvipalvelu	415,415	194
SO2	Europolin tukitoimistot	112,163	157
	Erikoistuneet unionin asiantuntijakeskukset	118,703	171
	Virastojen välinen yhteistyö	18,801	26
	Tuki EPPOlle	40,895	70
SO3	Kehittyneet voimavarat	117,615	50
	Tekninen tuki ja hankinnat	36,292	40
	Uudet toimenpiteet	1 053,210	910
	YHTEENSÄ	2 990,000	2 136

3.2.3Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2028–2034
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
OTSAKE 4
Henkilöresurssit	0,496	0,496	0,690	0,690	0,884	0,884	1,078	5,218
Muut hallintomenot	0,268	0,518	0,268	0,518	0,268	0,518	0,268	2,626
OTSAKE 4, välisumma	0,764	1,014	0,958	1,208	1,152	1,402	1,346	7,844
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
YHTEENSÄ	0,764	1,014	0,958	1,208	1,152	1,402	1,346	7,844

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		2	2	3	3	4	4	5
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0	0	0	0
(epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
(suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		1	1	1	1	1	1	1
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta	·päätoimipaikassa	0	0	0	0	0	0	0
[XX.01.YY.YY]	·unionin edustustoissa	0	0	0	0	0	0	0
(sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
(sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 4		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 4 ulkopuolella		0	0	0	0	0	0	0
YHTEENSÄ		3	3	4	4	5	5	6

Kun otetaan huomioon otsakkeen 4 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöstötarpeet katetaan pääosastossa toimen hallinnointiin jo osoitetulla henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission yksiköissä toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena.

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 4 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	5		Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	1

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

2 sekundäärilainsäädännön hyväksymisestä vastaavaa AD-tehtäväryhmän tehtävää vuosien 2028–2029 käyttöönottovaiheessa; tätä toimintoa ylläpidetään ”juoksevassa” vaiheessa, jotta voidaan ottaa huomioon kasvava määrä sellaisiin tiedonhallinta-alustoihin ja -järjestelmiin liittyviä täytäntöönpanosäädöksiä, joita on mukautettava säännöllisesti erityisesti rikostekniikkaan ja analytiikkaan liittyvien lainvalvontavälineiden jatkuvan kehityksen ja vastaavien tietosuojanäkökohtien mukaisesti. 1 AD-tehtäväryhmän kustannuslaskennan sekä tiedonhallinnan ja tutkimus- ja innovointistrategian asiantuntija, jonka tehtävät liittyvät sekä tiedonhallinnan johtoon että tieto- ja viestintätekniikan ohjausryhmään 1 AD-tehtäväryhmän talousarvio-osaajaa tukemaan hallintoneuvoston edustuksen kaksinkertaistamista, johtokunnan perustamista ja lisäseurantavelvoitteita 1 hallintoavustaja: lisäkokousten ja uusille elimille tiedottamisen tukeminen ja valmistelu (yli 14 kertaa vuodessa)

Ulkopuolinen henkilöstö

1 kansallinen asiantuntija: tiedonhallinnan, tietosuojan, tutkimuksen ja innovoinnin asiantunteva tuki; osallistuu tiedonhallinnan ja tieto- ja viestintätekniikan neuvoa-antavaan ryhmään

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat edelleen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja sen jälkeen ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa-antavia.

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Yhteensä
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.2.8.Arvioidut henkilöresurssit ja tarvittavien määrärahojen käyttö erillisvirastossa 

Virastoille seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnettävien määrärahojen määrä on ohjeellinen ja riippuu monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdystä sopimuksesta. Ne olisi sisällytettävä virastojen tukeen ehdotuksessa osoitettujen tehtävien pysyvän luonteen vuoksi, ja ne korvataan tarvittaessa vähentämällä vastaava määrä samaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen kuuluvia asiaankuuluvan ohjelman kokonaismäärärahoja. Jos vastaava vähennys on tarpeen, virastolle osoitettuja varoja voidaan joutua tarkistamaan myös vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

Virasto: Europol	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)	109	216	322	429	535	637	749
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	0	0	0	0	0	0	0
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	109	216	322	429	535	637	749
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	10	19	36	51	64	77
Kansalliset asiantuntijat	12	22	34	45	53	64	74
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja määräaikaiset kansalliset asiantuntijat, välisumma	12	32	53	81	104	128	151
Henkilöstö YHTEENSÄ	121	248	375	510	639	765	900

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 97

Virasto: Europol	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Osasto 1: Henkilöstömenot	12 491	37 722	63 154	89 056	115 069	140 307	166 197	623 996
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot
Osasto 3: Toimintamenot	45 021	54 624	57 677	61 329	63 761	66 857	68 187	417 456
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	57 512	92 346	120 831	150 385	178 830	207 164	234 384	1 041 452

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa 98

Virasto: Europol	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST)	109	216	322	429	535	637	749	749
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	10	19	36	51	64	77	77
Kansalliset asiantuntijat	12	22	34	45	53	64	74	74
Henkilöstö yhteensä	121	248	375	510	639	765	900	900
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat	57 512	92 346	120 831	150 385	178 830	207 164	234 384	1 041 452
Maksuilla katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Määrärahat YHTEENSÄ	57 512	92 346	120 831	150 385	178 830	207 164	234 384	1 041 452

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

Virasto: eu-LISA	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokat)	7	7	7	7	7	7	7
Väliaikaiset toimihenkilöt (AST-palkkaluokat)	0	0	0	0	0	0	0
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST), välisumma	7	7	7	7	7	7	7
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	3	3	3	3	3	3
Kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0	0	0	0
Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja määräaikaiset kansalliset asiantuntijat, välisumma	0	3	3	3	3	3	3
Henkilöstö YHTEENSÄ	7	10	10	10	10	10	10

EU:n talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella katettavat määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 99

Virasto: eu-LISA	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Osasto 1: Henkilöstömenot	0,756	1,687	1,863	1,863	1,863	1,863	1,863	11,758
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot
Osasto 3: Toimintamenot	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat YHTEENSÄ	0,756	1,687	1,863	1,863	1,863	1,863	1,863	11,758

eu-LISAn mahdolliset lisätalousarviotarpeet, jotka liittyvät virastolle tässä asetuksessa siirrettyjen tehtävien toteuttamiseen, katetaan tässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä Europolille osoitettavilla määrärahoilla.

Yhteenveto henkilöresursseista ja määrärahoista (milj. euroa), joita ehdotus/aloite edellyttää erillisvirastossa 100

Virasto: eu-LISA	Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034	YHTEENSÄ 2028–2034
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD + AST)	7	7	7	7	7	7	7	7
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0	3	3	3	3	3	3	3
Kansalliset asiantuntijat	0	0	0	0	0	0	0	0
Henkilöstö yhteensä	7	10	10	10	10	10	10	10
EU:n talousarviosta katettavat määrärahat	0,756	1,687	1,863	1,863	1,863	1,863	1,863	11,758
Maksuilla katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat (tarvittaessa)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Määrärahat YHTEENSÄ	0,756	1,687	1,863	1,863	1,863	1,863	1,863	11,758

eu-LISAn mahdolliset lisätalousarviotarpeet, jotka liittyvät virastolle tässä asetuksessa siirrettyjen tehtävien toteuttamiseen, katetaan tässä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä Europolille osoitettavilla määrärahoilla.

Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Viittaus vaatimukseen	Vaatimuksen kuvaus	Toimijat, joihin vaatimus vaikuttaa tai joita se koskee	Ylätason prosessit	Luokat
8 artiklan 7 kohta	Jäsenvaltiot vastaavat Europolin tietoa ja rikostiedustelua koskevaan pyyntöön koordinointitoimenpiteiden edistämiseksi.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset	Tiedonvaihto Pääsy jäsenvaltioiden tietoihin	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Data Digitaalinen julkinen palvelu
9 artiklan 2 kohta	Jäsenvaltiot varmistavat Europolin pääsyn varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen (ARO) saatavilla oleviin tietoihin ja pitävät yllä suoran saatavuuden tasoa.	Europol MS ARO	Tiedonvaihto Pääsy jäsenvaltioiden tietoihin	Digitaaliset julkiset palvelut Data
9 artiklan 3 kohta	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Europolille kielteisestä jäädyttämistä koskevasta päätöksestä jos Europol pyytää jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia ryhtymään välittömiin toimiin omaisuuden katoamisvaaran vuoksi.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Tiedonvaihto Jäädytyspyyntö	Digitaaliset julkiset palvelut Data
9 artiklan 4 kohta ja 9 artiklan 5 kohta	Jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskukset (FIU) vastaavat Europolin pyyntöihin (direktiivin 2019/1153 12 artiklaa vastaavasti).	Europol MS FIU MS ENU	Europol–FIU-tiedonvaihto Analyysi	Digitaaliset julkiset palvelut Data
7 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 2 kohta	Europolin operatiiviset ja strategiset analyysituotteet, jotka perustuvat jäsenvaltioiden, asiaankuuluvien unionin elinten ja julkisiin lähteisiin perustuvan tiedustelun tietoihin.	Europol, komissio, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset, neuvosto	Analyysi Raportointi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Data
7 artiklan 2 kohta	Europol tukee analyysituotteita koskevia yhteisiä menetelmiä ja standardeja.	Europol Ja edunsaajat: jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset, neuvosto, komissio, Eurojust / EUBOA	Standardointi Analyysi	Data
7 artiklan 3 kohta ja 7 artiklan 4 kohta	Jäsenvaltiot sekä EU:n elimet, virastot ja toimistot (EUBOA) toimittavat Europolille tietoja strategisia ja operatiivisia analyysituotteita varten.	Europol Jäsenvaltiot (yleensä) EUBOA	Analyysi Tiedonvaihto Jakaminen Europolille	Digitaaliset julkiset palvelut Data
11 artikla	Tietovirrat Europolin esittämien rikostutkinnan aloittamista koskevien pyyntöjen yhteydessä.	Europol Jäsenvaltiot (kansalliset yksiköt) Eurojust EPPO	Operatiivinen yhteistyö	Data
12 ja 13 artikla	Europol koordinoi saatavan ja annettavan tiedon ja tietopyyntöjen käsittelyä.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, TC, IO, EUBOA	Tiedonvaihto Analyysi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
18 artiklan a kohta	Europol tekee yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa terroristisen verkkosisällön poistamista koskevan määräyksen yhteydessä.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto toimivaltaisten viranomaisten ja yksityisten osapuolten kanssa Terroristisen sisällön poistomääräykset	Digitaaliset julkiset palvelut Data
18 artiklan a kohta	Europol ilmoittaa verkkopalvelujen tarjoajille.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa Terroristista sisältöä koskevat ilmoitukset	Digitaaliset julkiset palvelut Data
18 artiklan c kohta	Europol tukee kriisinhallintaa.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto Kriisitoimet	Digitaalinen julkinen palvelu Data
16 artiklan a kohta	Europol tukee varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavia toimistoja sellaisen rikoksentekovälineistön, rikoshyödyn ja omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa, johon kohdistuu tai saattaa kohdistua 6 artiklan mukainen jäädyttämistä tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös.	Europol MS ARO	Tiedonvaihto Jäädyttämismenettely	Digitaalinen julkinen palvelu Data
16 artiklan c kohta	Europolin operatiivinen ja analyyttinen tuki EPPOlle.	Europol EPPO	Tiedonvaihto Analyysi	Digitaalinen julkinen palvelu Data
21 artiklan 4 kohta	Europol voi käsitellä tietoja osana yhteistä tutkintaryhmää.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset	Kerääminen Tietojen analysointi	Data
22 artiklan 5 kohdan a alakohta	Europolin kansallinen yksikkö (ENU) vastaanottaa Europolin ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä vaihdettuja viestejä.	MS ENU Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Europol	Europolin ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Data Digitaalinen julkinen palvelu
22 artiklan 5 kohdan b alakohta	Europolin kansallisten yksiköiden on saatava pääsy kansallisiin lainvalvontatietoihin ja Europolin kanssa tehtävän yhteistyön kannalta tarpeellisiin tietoihin.	MS ENU Europol	Pääsy jäsenvaltioiden tietoihin	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
22 artiklan 8 kohta, 25 artiklan 6 kohta ja 26 artikla	Europolin järjestelmien ja välineiden tekninen ja operatiivinen käyttöönotto kansallisesti Europolin kansallisissa yksiköissä (ENU) ja Europolin tukitoimistoissa. Europol antaa henkilöstön tukitoimiston käyttöön, kattaa kansallisten yksiköiden yhteyksien kustannukset ja tarjoaa teknistä ja taloudellista tukea kansallisille yksiköille.	Europol MS ENU Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Käyttöönotto	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
28 artikla	Europolin käytettävissä olevat tietolähteet.	Europol, EPPO, Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset Yksityiset osapuolet Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt	Tiedon kerääminen	Data
29 artikla	Jäsenvaltioiden pakollinen tietojen toimittaminen Europolille SIENA-kanavalla, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt mukaan luettuina.	Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Europol Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt	Jakaminen Europolille	Data Digitaalinen julkinen palvelu
29 artiklan 3 kohta	SIENA-kanavan käyttö jäsenvaltioissa.	Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Europol	Jakaminen Europolille Europolin pääsy jäsenvaltioiden tietoihin	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
29 artiklan 6 kohta	Europolin raportti jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista.	Europol Neuvosto Euroopan parlamentti	Raportointi	Data
30 artikla	Europol tukee jäsenvaltioita SIS-asetusten57 soveltamisessa. Jäsenvaltion on ilmoitettava Europolille tekemistään tiedottavista kuulutuksista ja niistä saaduista osumista.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	SIS-tiedonvaihto	Digitaalinen julkinen palvelu Data
32 ja 33 artikla	Europolin käsittelyn rajoittaminen luonteen mukaan (rekisteröityjen ryhmä uhrina vs. epäiltynä) ja tarkoituksen mukaan (analyysi, ristiintarkistus, tutkimus ja innovointi).	Europol Kaikki analyysituotteiden edunsaajat	Ristiintarkistus Analyysi Innovointi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
32 ja 33 artikla	Europolin tietojenkäsittelyä koskevat tietojen omistajan asettamat rajoitukset (tietojen omistajuusperiaate) tietojen jakamisen ajankohtana.	Europol, Europolin hallintoneuvosto Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset EDPS	Kerääminen Analyysi Ristiintarkistus Analyysi Tiedonvaihto Innovointi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
34 artikla	Europolin ilmoitus jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille kaikissa prosesseissa, kun merkityksellisiä operatiivisia tietoja löytyy.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Tiedonvaihto, Europolin ilmoitus lainvalvontaviranomaisille	Digitaalinen julkinen palvelu Data
35– 39 artikla	Ristiintarkistuspalvelun luominen: tietojen luonne, muoto ja laatu (IA); automaattinen ristiintarkistus kuulutuksen yhteydessä. Europolin, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n tietojärjestelmien saatavilla.	Komissio Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset EU:n tietojärjestelmät	Kehittäminen Tiedonvaihto Ristiintarkistus viisumitietojärjestelmän ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän turvatarkastukset	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
35–39 artikla	Jäsenvaltiot yhdistävät asianhallintajärjestelmänsä ristiintarkistuspalveluun (vaikutustenarviointi) ladatakseen tietoja (vaikutustenarviointi) ja hakeakseen tietoja(vaikutustenarviointi).	Komissio Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset	Kehittäminen Kerääminen Jakaminen Europolille Ristiintarkistus	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi
35– 40 artikla	Europolin analysointiympäristön luominen tukemaan Europolin analysointitoimintaa tietojen tallentamiseksi, käsittelemiseksi, ristiintarkistamiseksi, visualisoimiseksi ja analysoimiseksi, myös rikostutkinnan ja operatiivisen koordinoinnin tukemiseksi. Erityiset analyyttiset, tekniset, digitaaliset, rikostekniset ja monialaiset voimavarat, myös tutkinta- ja analyysipalvelut sekä tekniset ja strategiset palvelut	Europol Välillisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, EUBOA, kansainväliset järjestöt, kolmannet maat	Kerääminen, analyysi, ristiintarkistus, vaihto, raportointi	Data Digitaalinen ratkaisu Prosessien digitalisointi & automatisointi
41 artikla	Europolin analysointiympäristön hakuja koskevat edellytykset.	Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, EU:n tietojärjestelmät	Ristiintarkistus	Data Digitaalinen julkinen palvelu Digitaalinen ratkaisu
42, 43, 44 ja 45 artikla	Poliisin jaetun data-avaruuden luominen Europolin pilvi-infrastruktuurin avulla ja analysointi- ja viestintävälineiden ylläpito jäsenvaltioiden tutkijoita varten (vaikutustenarviointi); yhteisten operatiivisten analysointitapausten luominen.	Komissio Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, TC	Kehittäminen Tiedonvaihto Yhteinen analyysi	Data Prosessien digitalisointi & automatisointi Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
46 artikla	Europolin suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) kehittäminen tiedonvaihdon helpottamiseksi. Tehtävät, arkkitehtuuri, jäsenvaltioiden ja Europolin käyttövelvoitteet sekä toiminnot (vaikutustenarviointi).	Komissio Europol Jäsenvaltiot, TC, IO, yksityiset osapuolet	Kehittäminen Tiedonvaihto	Data Digitaalinen ratkaisu Prosessien digitalisointi & automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
47 artikla	Alustan luominen yhteistyölle yksityisten osapuolten kanssa.	Yksityiset osapuolet Europol Jäsenvaltiot	Kehittäminen	Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
47 artiklan 2 kohdan a alakohta	Yksityiset osapuolet raportoivat ja ilmoittavat Europolille terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen55 ja digipalvelusäädöksen56 mukaisesti alustan kautta.	Europol	Terroristisen sisällön poistomääräykset, ilmoittaminen Digipalvelusäädös	Prosessien digitalisointi & automatisointi
47 artiklan 2 kohdan b alakohta	Europol antaa yksityisille osapuolille alustan kautta tarvittavat tiedot merkityksellisten verkkosisältöjen, palvelujen, tilien, infrastruktuurien tai digitaalisen toiminnan tunnistamiseksi.	Europol Yksityiset osapuolet	Verkkoon liittyvä kriisitilanne	Prosessien digitalisointi & automatisointi
48 artikla	Europol tukee eurooppalaisen poliisirekisterihakemistojärjestelmän toimintaa Prüm II -asetuksen58 mukaisesti.	Europol	Järjestelmän kehittäminen ja käyttö	Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
49 artikla	Poliisin jaetussa data-avaruudessa voidaan kehittää lisäpalveluja ja -välineitä (vaikutustenarviointi)ja	Komissio Europolin komitea Europol Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, TC, EUBOA, kv. järjestöt, yksityiset osapuolet	Kehittäminen Kerääminen, tiedonvaihto, analyysi, ristiintarkistus, raportointi, yhteinen analyysi	Data Digitaalinen ratkaisu Prosessien digitalisointi & automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
50 artikla	Europolin pilvi-infrastruktuuri: Jäsenvaltioille tarjottavien, myös olemassa olevien, Europolin järjestelmien, palvelujen ja välineiden luonti, käyttö Europolin vakioinfrastruktuurina, suojattu pääsy (vaikutustenarviointi).	Komissio Europol	Kehittäminen Hankinnat	Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
51 artikla	Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti: yhdenmukaistetun järjestelmän luominen poliisihenkilöstön tunnistamiseksi ja suoran tai välillisen (kansallisten järjestelmien kautta tapahtuvan) pääsyn myöntämiseksi Europolin pilvi-infrastruktuuriin (vaikutustenarviointi).	Komissio Jäsenvaltiot, kolmannet maat Europol	Poliisin identiteettitietoaineiston standardointi Kehittäminen Tunnistautuminen ja pääsynhallinta	Data Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
52 artikla	Tilastointi‑ ja raportointivälineet: arviointi-, seuranta-, analysointi- ja raportointivälineiden luominen ja käyttö (vaikutustenarviointi).	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset, komissio	Kehittäminen Raportointi	Data Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
53 artikla	Europol tukee standardiviestimuodon kehittämistä ja käyttöönottoa.	Europol eu-LISA Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset Komissio	Standardointi Tiedonvaihto	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
55 ja 56 artikla	Tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän ja neuvoa-antavan ryhmän perustaminen tukemaan hallintoneuvoston päätöksiä tieto- ja viestintätekniikan arkkitehtuurista, datan hallinnasta, yhteentoimivuudesta ja yhdenmukaisuudesta jäsenvaltioiden liiketoimintatarpeiden kanssa.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset Komissio	Kehittäminen Standardointi Käyttöönotto	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
54 artikla	Europolia jäsenvaltioita hyödyttävän EU:n DNA-vastaavuussovelluksen perustaminen.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset Komissio	Kehittäminen Standardointi Hankinnat Käyttöönotto Ristiintarkistus Analyysi	Data Digitaalinen ratkaisu Digitaalinen julkinen palvelu
57– 64 artikla	Europol kehittää innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän avulla ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehyksen ja tarkastelee sitä säännöllisesti uudelleen; näin varmistetaan Europolin, asiaankuuluvien unionin elinten ja jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja täydentävyys lainvalvontaa koskevien kehittyneiden voimavarojen tutkimuksen, innovoinnin, testauksen, kehittämisen, pilotoinnin ja käyttöönoton osalta muun muassa yhdistämällä nykyisiä voimavaroja, koordinoimalla osallistumista standardointiprosesseihin ja tekemällä yhteisiä hankintoja.	Europol Jäsenvaltiot EU:n elimet, virastot ja toimistot Komissio	Kehittäminen Standardointi Hankinnat Käyttöönotto Innovointi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
61 artikla	Sääntelyn testiympäristön käyttö tekoälyyn perustuvien kehittyneiden voimavarojen kehittämisessä.	Europol	Kehittäminen Innovointi	Data
80 ja 81 artikla	Unionin elimillä ja kansallisilla viisumitietojärjestelmän nimetyillä viranomaisilla on välillinen pääsy Europoliin (vaikutustenarviointi). EPPO saa automaattisesti sen kannalta merkityksellisiä tietoja.	EUBOA Viisumitietojärjestelmän nimetyt viranomaiset Komissio	EU:n elinten, toimistojen ja virastojen suorittama ristiintarkistus Viisumitietojärjestelmän turvatarkastus	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaaliset julkiset palvelut Data
94 artikla	Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille	Europol Kolmannet maat Kansainväliset järjestöt Jäsenvaltiot	Tiedonsiirto	Data
96 artiklan 1–3 kohta	Europol käsittelee yksityisiltä osapuolilta saatuja tietoja.	Europol Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa Kerääminen	Digitaaliset julkiset palvelut Data
96 artiklan 3 kohta	Yksityisiltä osapuolilta saatujen tietojen käsittelyn tulos välitetään Europolin kansallisille yksiköille.	Europol Yksityiset osapuolet MS ENU	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa Prosessointi, analysointi, raportointi	Prosessien digitalisointi ja automatisointi
96 artiklan 4–6 kohta	Europolille valtuudet siirtää tietoja yksityisille osapuolille tietyissä tapauksissa.	Europol Yksityiset osapuolet, rekisteröity Tiedon omistaja	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Data
86 artiklan 8 kohta	Europol lähettää tietopyynnön yksityisille osapuolille kansallisen yksikön kautta.	Europol MS ENU Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Digitaaliset julkiset palvelut, Prosessin digitalisointi ja automatisointi Data
97 artikla	Europol toimittaa tietoja luonnollisilta henkilöiltä asianomaiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle.	Europol	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Digitaaliset julkiset palvelut Prosessien digitalisointi ja automatisointi Data
98 artikla	Europolilla on pääsy jäsenvaltioiden ja yksityisten osapuolten väliseen tiedonvaihtoon.	Europol Yksityiset osapuolet	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Prosessien digitalisointi ja automatisointi Digitaalinen julkinen palvelu
99, 100, 101, 102 ja 107 artikla	Henkilötietojen käsittelyä koskevat rajoitukset ja vastuut, myös tutkimuksen ja innovoinnin osalta, sekä henkilötietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat rajoitukset; lähteen luotettavuutta, tietojen oikeellisuutta, rekisteröityjen ryhmää ja erityisiä henkilötietoryhmiä koskevien varmennusten perusteella.	Europol	Kaikki operatiivisten tietojen käsittely	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi
103 artikla	Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Henkilötietojen tietoturvaloukkaus	Digitaaliset julkiset palvelut Data
104 artikla	Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen rekisteröidylle	Europol Rekisteröity	Henkilötietojen tietoturvaloukkaus	Digitaaliset julkiset palvelut Data
105 ja 106 artikla	Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin ja pyytää niiden oikaisemista tai poistamista ja käsittelyn rajoittamista.	Europol Rekisteröity	Rekisteröidyn oikeudet	Digitaaliset julkiset palvelut Data
102 artikla	Europol pitää yllä lokitietoja kaikista käsittelyä koskevista tiedoista.	Europol	Operatiivisen datan kaikenlainen käsittely	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi
116 artiklan 3 kohta	Europol tiedottaa säännöllisesti yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle.	Europol Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä	Raportointi	Digitaaliset julkiset palvelut Data
117 artikla	Euroopan parlamentilla on pääsy arkaluonteisiin ei-luottamuksellisiin operatiivisiin tietoihin.	Europol Euroopan parlamentti	Tiedonsaanti	Digitaaliset julkiset palvelut Data
130 artikla	Komissio toimittaa joka viides vuosi arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle.	Komissio	Raportointi	Data
136 artikla	Europol hakee tietoja kansallisesta tietokannasta Prüm II -reititinmekanismin kautta.	Europol Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Tiedonvaihto Pääsy jäsenvaltioiden tietoihin	Data Prosessien digitalisointi ja automatisointi
137 artikla	Toimintojen aloittamista koskevat säännökset.	Komissio Europol Jäsenvaltiot	Käyttöönotto	Digitaalinen julkinen palvelu

4.2.Data

Dataa koskevat rajoitukset riippuvat toimintaprosessista

Se, minkätyyppistä dataa käsitellään ja vaihdetaan, riippuu pitkälti prosessista ja siihen osallistuvista toimijoista (ks. taulukko A). Sovellettava tiedostomuoto riippuu dataprosessien tyypistä (taulukko C), mutta sovellettavuus ja pakollisuus riippuvat prosessista, koska dataa ei vaihdeta samassa operatiivisessa tilanteessa ja samojen lainsäädännöllisten rajoitusten alaisena, erityisesti datan laadun osalta.

–Poliisivirkailijan tunnistamisessa on tiukimmat tietoja koskevat rajoitukset, jotta voidaan varmistaa korkein turvallisuustaso pääsyssä sovelluksiin, palveluihin ja tietoihin, joita tarjotaan Europolin pilvi-infrastruktuurissa, erityisesti poliisin jaetussa data-avaruudessa.

–Tiedonvaihto, analysointi ja vastaavasti innovointi. Europol toimii dataympäristössä, jolle ovat ominaisia suuret määrät erityyppisiä tietoja, jotka ovat usein peräisin useista lähteistä, eri lainkäyttöalueilta ja erilaisista operatiivisista yhteyksistä. Merkittävä osa näistä tiedoista saadaan muodoltaan jäsentämättömänä tai sekalaisena. Tämä kuvastaa nykyaikaisen lainvalvonnan todellisuutta: tietoaineistot ovat monitahoisia ja dynaamisia eivätkä täysin standardoituja, ja käynnissä olevien tutkintatoimien kannalta merkityksellisten tietojen kerääminen on keskeinen operatiivinen tehtävä. Tämä koskee erityisesti sähköisiä todisteita, kuten takavarikoitua tietoaineistoa, joka saadaan jäsentämättömänä ja useimmiten salattuna. Europol analysoi ja käsittelee tätä dataa Europolin analysointiympäristössä tai yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, EU:n elinten ja yksityisten osapuolten kanssa poliisin jaetussa data-avaruudessa. Osapuolet voivat vaihtaa tietoja poliisin jaetun data-avaruuden tai SIENAn avulla. Standardien soveltaminen riippuu pääasiassa tietolähteestä, ja siksi siinä VOIDAAN noudattaa kyseisen tietokannan perustana olevia standardeja ja erittelyjä. Koska Europolin tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemat tiedot määritellään vain tarkoituksen perusteella, seuraava luettelo ei ole tyhjentävä.

–Ristiintarkistus Perustetaan ristiintarkistuspalvelu (35–39 artikla), jotta voidaan tunnistaa nopeasti yhteydet henkilöihin ja esineisiin, jotka ovat olleet aiemmin osallisina rikollisessa toiminnassa. Nämä yhteydet liittyvät ainoastaan tuomittuihin, rikoksesta epäiltyihin tai henkilöihin, jotka ovat aikeissa tehdä rikoksen. Jäsenvaltiot voivat käyttää Europolin analysointiympäristöä (41 artiklan 4 kohta) osuma / ei osumaa -periaatteella. Osuma / ei osumaa -mekanismin (80 artikla) avulla voidaan vertailla tietoja Europolin analysointiympäristöön EU:n elinten, virastojen ja toimistojen pyynnöstä, ja tiedot voivat liittyä epäiltyihin tai tuomittuihin mutta myös uhreihin tai henkilöihin, jotka ovat epäsuorasti osallisina.

–Hallinnolliset raportit julkaistaan digitaalisessa muodossa, jolloin niissä ei noudateta tiukkoja teknisiä standardivaatimuksia.

–Henkilötietoja koskeviin oikeuksiin liittyvät prosessit ovat pitkälti manuaalisia; dataprosessit ja datan jakaminen voivat olla jäsenneltyjä ja noudattaa tiettyjä standardeja, mutta sitä ei vaadita.

Prosessien väliset rajoitukset

Prosessi Viittaus vaatimukseen	Poliisivirkailijan tunnistaminen	Ristiintarkistus	Tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten välillä	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Operatiivinen ja strateginen analyysi	Innovointi	Hallinnollinen raportointi	Henkilötietoja koskevat oikeudet
8 artiklan 7 kohta			X
9 artiklan 2 kohta			X
9 artiklan 3 kohta			X
9 artiklan 4 kohta			X
9 artiklan 5 kohta			X
7 artiklan 1 kohta					X
7 artiklan 2 kohta					X
7 artiklan 3 kohta					X
7 artiklan 4 kohta			X		X
7 artiklan 5 kohta			X		X
11 artikla			X
18 artiklan a kohta			X	X
18 artiklan b kohta				X
18 artiklan c kohta			X	X
16 artiklan a kohta			X
16 artiklan c kohta			X		X
21 artiklan 4 kohta			X		X
25 artiklan 5 kohdan a alakohta			X
25 artiklan 5 kohdan b alakohta			X
28 artikla			X
29 artikla			X		X
29 artiklan 6 kohta							X
30 artikla			X
34 artikla			X
35 artikla		X			X
36 artikla		X			X
37 artikla		X			X
38 artikla		X			X
39 artikla		X			X
40 artikla					X
41 artikla		X			X
42 artikla			X		X
43 artikla			X		X
44 artikla			X		X
45 artikla			X		X
46 artikla			X
49 artikla		X	X	X	X		X
51 artikla	X
52 artikla							X
53 artikla		X	X		X
55 artikla	X	X	X	X	X		X
56 artikla	X	X	X	X	X		X
54 artikla		X	X		X
61 artikla						X
80 artikla		X
81 artikla		X
94 artikla			X
96 artiklan 1 kohta				X	X
96 artiklan 2 kohta				X	X
96 artiklan 3 kohta				X	X
96 artiklan 4 kohta				X
96 artiklan 5 kohta				X
96 artiklan 6 kohta				X
96 artiklan 7 kohta				X
97 artikla			X
98 artikla						X
99 artikla						X
100 artikla						X
101 artikla						X
102 artikla						X
102 artikla								X
104 artikla								X
105 artikla								X
106 artikla								X
107 artikla						X
102 artikla	X	X	X	X	X	X	X	X
116 artiklan 3 kohta							X
117 artikla								X
130 artikla							X
136 artikla		X	X

Tietojen tyyppi prosesseittain

Prosessi   Yleinen tietotyyppi ja standardien sovellettavuus	Poliisivirkailijan tunnistaminen	Ristiintarkistus	Tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten ja/tai Europolin välillä	Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa	Operatiivinen ja strateginen analyysi	Innovointi	Hallinnollinen raportointi	Henkilötietoja koskevat oikeudet
Sovelletaanko tiedostomuotoa koskevia standardeja? (Pakollinen/harkinnanvarainen)	P	P	H	H	H	H	Ei sovelleta	Ei sovelleta
Tietojen tyyppi
EU:n digitaalinen poliisin identiteetti	X
Poliisin ja oikeuslaitoksen rekisterit		X	X		X	X		X
Muiden viranomaisten hallussa olevat tiedot			X		X	X		X
Yksityisten tahojen hallussa olevat tiedot			X	X	X	X		X
OSINT			X	X	X	X		X
Digitaalinen todistusaineisto			X	X	X	X		X
Operatiivinen raportti			X		X	X		X
Strateginen raportti			X		X	X		X
Hallinnollinen raportti						X	X	X

Tietojen tyyppi ja sovellettavat tietostandardit

Tietojen tyyppi	Sovellettava tietostandardi
EU:n digitaalinen poliisin identiteetti	Määritetään
Poliisin ja oikeuslaitoksen rekisterit
Prüm II, EPRIS, ECRIS, ECRIS-TCN, SIS-rekisteri	Kun tietoja vaihdetaan EU:n puitteissa, sovelletaan vastaavia standardeja, kuten EPRIS-, Prüm II-, ECRIS-, ECRIS-TCN- tai SIS-standardeja. Niihin sovelletaan UMF-standardia. UMF-standardissa määritetään poliisirekistereihin tallennettujen tietojen luokittelu, ja se auttaa kansallisia viranomaisia sovittamaan tietonsa yhteen muiden jäsenvaltioiden ja Europolin lainvalvontaviranomaisten tietojen kanssa.
Kansalliset poliisin ja oikeuslaitoksen tietokannat	Jos tietoja ei vaihdeta EU:n puitteissa, käytetään yleensä kansallisten tietokantojen muotoa, sillä UMF-standardin käyttöönottoa kansallisissa asianhallintajärjestelmissä ei ole säädetty pakolliseksi. UMF-standardi kattaa oleellisilta osin seuraavat tietotyypit: henkilöys (identiteetti), fyysinen kuvaus, DNA-tunniste, kasvojentunnistustiedot, sormenjälkitiedot, kämmenjälki, rikostiedot, matkustus-/tunnistusasiakirja/virallinen asiakirja, valokuva, ase, ampuma-ase, organisaatio, rikosasia, lento/matka; maksuvälineet, kuljetusvälineet; tili, ja niihin liittyvät, löydettäessä toteutettavat toimenpiteet, tuomio, rangaistus.
Muiden viranomaisten hallussa olevat tiedot
Väestörekisteri	Asetus (EU) 2016/1191 – monikieliset vakiolomakkeet (MSF) Euroopan väestörekisteriverkosto (ECRN) – suojattu rajatylittävä tiedonvaihto RISER – yhtenäinen sähköinen palvelu rekisteriin pääsemiseksi Yhteensovittaminen YK:n CRVS-standardien kanssa – jäsennetyt kentät, metatiedot, yksilölliset tunnisteet
Matkustusasiakirja/henkilökortti	ICAO 9303 Matkatiedot PNR-direktiivi API-asetukset
Hallinnon hallussa olevat maahanmuuttotiedot	EU:n keskustietokannat: VIS, EURODAC, EES, ETIAS: vaatimukset on määritelty asiaa koskevassa lainsäädännössä, ja tietokannoissa olisi noudatettava UMF-standardia. Säilytettävät tiedot liittyvät henkilön identiteettiin ja matkustusasiakirjaan. Myös kansallisia tietokantatietoja voidaan vaihtaa.
Kansalliset kiinteistörekisterit tai sähköiset tietojenhakujärjestelmät sekä maarekisterit ja katasterit
Luonnollisia henkilöitä koskevat kansalliset kansalaisuus- ja väestörekisterit
Kansalliset ajoneuvo-, ilma-alus- ja vesikulkuneuvorekisterit	SIS II, Prüm II
Liike-elämän rekisterit, mukaan lukien kauppa- ja yritysrekisterit
Verotiedot, myös veroviranomaisten hallussa olevat tiedot
Kansalliset sosiaaliturvatiedot
Yksityisten tahojen hallussa olevat tiedot
Pankkitilitiedot	Direktiiviin (EU) 2024/1640 mukaisesti
Tilitapahtumatiedot
Kiinnityksiä ja lainoja koskevat tiedot
Kansallisiin valuuttatietokantoihin ja valuutanvaihtotietokantoihin sisältyvät tiedot
Arvopapereita koskevat tiedot
Tullaustiedot, myös käteisen rahan fyysistä liikkumista rajan yli koskevat tiedot
Yritysten vuositilinpäätöksiä koskevat tiedot
Tilisiirtoja ja tilisaldoja koskevat tiedot
Kryptovaratilejä ja kryptovarojen siirtoja koskevat tiedot	Sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1113 (44) 3 artiklassa.
OSINT
	Riippuu sovellettavasta multimediamuodosta
Digitaalinen todistusaineisto
Laillinen telekuuntelu	ETSI TS 103 705, ETSI TS 104 007
Viestinnän metatiedot	Sovellettavat ETSI-standardit
Videokuva	Riippuu sovellettavasta multimediamuodosta
Operatiivinen raportti
Strateginen raportti
Hallinnollinen raportti

Yhdenmukaistaminen Euroopan datastrategian kanssa

Selvitys siitä, miten vaatimukset on sovitettu yhteen Euroopan datastrategian kanssa

Ehdotettu Europolin toimeksiannon tarkistus on täysin asetuksen (EU) 2018/1725 (EUDPR) mukainen. Siinä sisällytetään asetuksen keskeiset periaatteet Europolin toimintakehykseen ja otetaan samalla huomioon lainvalvontayhteistyön erityistarpeet. Europolin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tekstissä nimenomaisesti EU:n tietosuoja-asetuksen 98 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, ja sen oikeudelliseen kehykseen sisällytetään keskeiset velvoitteet, kuten laillisuus, käyttötarkoitussidonnaisuus ja tietojen minimointi. Asetuksen 32 artiklan 2 kohdassa rajataan tietojen käsittely ennalta määriteltyihin tarkoituksiin, kuten ristiintarkistukseen, operatiiviseen analysointiin ja tutkimukseen. Tässä on otettu suoraan huomioon EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimus, jonka mukaan henkilötietoja tule kerätä tiettyihin, nimenomaisiin ja laillisiin tarkoituksiin. Säilyttämisen rajoittamista koskevaa periaatetta vahvistetaan vastaavasti 101 artiklalla, jonka mukaan Europolin on tarkasteltava uudelleen tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä kolmen vuoden välein ja jossa vahvistetaan viiden vuoden enimmäissäilytysaika EU:n tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaisesti. Ehdotukseen sisältyy myös EU:n tietosuoja-asetuksen vastuuvelvollisuusmekanismeja, kuten vaatimus tietosuojaa koskevista vaikutustenarvioinneista käsittelyn muodostaessa suuren riskin (102 artiklan 3 kohta) ja Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuulemista koskeva velvoite ennen uudentyyppiseen käsittelyyn ryhtymistä (108 artikla), mikä vastaa EU:n tietosuoja-asetuksen 90 artiklaa. Lisäksi tekstillä varmistetaan rekisteröityjen oikeuksia koskevien EU:n tietosuoja-asetuksen säännösten noudattaminen, mukaan luettuna tiedonsaantioikeus sekä oikeus henkilötietojen oikaisemiseen tai poistamiseen (105–106 artikla), ja täytetään EU:n tietosuoja-asetuksen dokumentointi- ja läpinäkyvyysvelvoitteet (98 artikla). Ehdotuksessa otetaan järjestelmällisesti huomioon nämä olennaiset vaatimukset ja varmistetaan siten, että Europolin laajennetut operatiiviset voimavarat ovat edelleen täysin EU:n tietosuoja-asetuksen vankkojen tietosuojavaatimusten mukaisia.

Datasäädöstä59 ei sovelleta tähän ehdotukseen, koska ehdotuksessa ei velvoiteta yrityksiä asettamaan tietoja muiden yritysten saataville.

Europol edistää EU:n jäsenvaltioiden yhteisten tietostandardien kehittämistä analyysituotteille (7 artikla), rikostietojen vaihdolle erityisesti DNA-tietojen osalta sekä rikostekniikalle ja data-analysointitekniikoille. Tätä toimintatapaa ei kuitenkaan sovelleta sinänsä julkisen sektorin tietoihin, joita voidaan käyttää uudelleen avointa dataa koskevan direktiivin60 mukaisesti, erityisesti yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Ehdotuksessa esitetty poliisin jaettu data-avaruus toimii tutkijoiden yhteisenä alustana, jolle he voivat tuoda yhteistä tutkintatietoa operatiivista analysointia varten. Se on merkittävä mahdollistava tekijä Europolin tutkimus- ja innovointitoiminnan (60 artikla) tukemisessa kehittyneiden analyyttisten ja rikosteknisten voimavarojen kouluttamiseksi, kehittämiseksi, testaamiseksi ja validoimiseksi tekoälysäädöksen mukaisissa sääntelyn testiympäristöissä. Europolin pilvi-infrastruktuurin skaalautuva tallennus- ja käsittelykapasiteetti hyödyttää sekä poliisin jaettua data-avaruutta että tutkimus- ja innovointitoimintaa. Nämä kolme osatekijää edistävät lainvalvonnan yhteisen data-avaruuden syntymistä.

Datanhallinta-asetuksen61 kolmansiin maihin siirtämistä koskevaa säännöstä ei sovelleta lainvalvontatoimintaan.

Yhdenmukaistaminen yhden kerran periaatteen kanssa

Selvitys siitä, miten yhden kerran periaatetta on noudatettu ja olemassa olevan datan/tiedon uudelleenkäyttömahdollisuuksia on tutkittu.

Jäsenvaltiot toteuttavat käytännössä Europolin yksityisille osapuolille esittämät tietopyynnöt 96 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset soveltavat näin ollen yhden kerran periaatetta kansallisen lainsäädännön mukaisesti, joten se ei kuulu tämän ehdotuksen soveltamisalaan. Europolin ja lainvalvontaviranomaisten tällaisissa olosuhteissa keräämiä tietoja hallinnoidaan keskitetysti yksityisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön alustalla (47 artikla) Europolin, jäsenvaltioiden ja yksityisten osapuolten välisen viestinnän helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Europol ei pyydä samoja tietoja kahdesti. Alustalla käsiteltävät jäsenvaltioiden 96 artiklan 8 kohdan mukaisesti suoraan esittämät tietopyynnöt ja niihin liittyvät tietojenvaihdot yksityisten osapuolten kanssa asetetaan Europolin saataville samassa hengessä, jossa rajoitetaan yritysten tietopyyntöjä.

Europolin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, EU:n elimille, toimistoille ja virastoille, kolmansille maille ja kansainväliselle järjestölle esittämiä tietopyyntöjä ei myöskään esitetä kahdesti, vaan Europolin operaatio- ja analyysipalvelu hallinnoi pyyntöjä keskitetysti virastossa 12 artiklan mukaisesti. Vastaavasti sama yksikkö huolehtii näiden tahojen esittämistä tieto- tai tukipyynnöistä – olivatpa ne sitten analyyttisiä, teknisiä, taloudellisia tai operatiivisia – ja varmistaa niiden asianmukaisen ja nopean käsittelyn. Jäsenvaltioiden Europolin kansalliset yksiköt, jotka saavat tiedon kaikesta Europolin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta, varmistavat yhtä lailla, ettei päällekkäisiä pyyntöjä esitetä (25 artiklan 5 kohta)

Selvitys uuden datan/tiedon löydettävyydestä, saavutettavuudesta, yhteentoimivuudesta ja uudelleenkäytettävyydestä ja siitä, että se täyttää korkeaa laatua koskevat vaatimukset

Ehdotetulla Europolin sääntelykehyksen tarkistamisella varmistetaan, että äskettäin luoduissa tiedoissa noudatetaan FAIR-periaatteita jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten suljetussa yhteisössä ja tietyssä määrin kolmansien maiden osalta, oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivissa EU:n elimissä sekä kansainvälisissä järjestöissä, jotka osallistuvat vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan. Ehdotetussa kehyksessä säilytetään tältä osin korkeaa laatua koskevat vaatimukset jäsennellyn hallinnon ja kehittyneen teknisen infrastruktuurin avulla.

Löydettävyys saavutetaan perustamalla keskitettyjä alustoja, kuten Europolin analysointiympäristö (40 artikla) ja poliisin jaettu data-avaruus (42 artikla), jotka tarjoavat suojattuja indeksoituja tietovarastoja rikostiedustelua, operatiivista analysointia ja yhteisiä tutkintatoimia varten. Näihin järjestelmiin sisältyy metadatastandardeja, yksilöllisiä tunnisteita ja hakutoimintoja (joihin kuuluvat aakkosnumeeristen, biometristen ja multimediatietojen haut (41 artikla)), jotta dataa voidaan hakea tarkasti. Pääsy varmistetaan roolipohjaisella pääsynvalvonnalla, poliisin eurooppalaisella digitaalisella identiteetillä (51 artikla) ja yhteentoimivilla välineillä, kuten SIENAlla (suojatulla tiedonvaihdon verkkosovelluksella, 46 artikla), jotka helpottavat saumatonta ja suojattua datan jakamista jäsenvaltioiden, unionin elinten ja valtuutettujen kumppaneiden välillä. Europolin pilvi-infrastruktuurilla (50 artikla) varmistetaan lisäksi tietojen skaalautuvuus ja tarvepohjainen saatavuus ja noudatetaan samalla tiukkoja turvallisuus- ja omavaraisuusvaatimuksia, joihin kuuluvat muun muassa tietojen eriyttäminen ja salaus. Yhteentoimivuus on sisällytetty ehdotukseen pakollisten teknisten standardien muodossa. Näitä ovat standardiviestimuoto (UMF) (53 artikla), jolla yhdenmukaistetaan unionin tietojärjestelmien välistä tiedonvaihtoa, sekä Europolin välineiden integrointi EU:n nykyisiin alustoihin, kuten Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja EPRIS-järjestelmään (Eurooppalainen poliisirekisterihakemistojärjestelmä, 48 artikla). Ristiintarkistuspalvelu (36 artikla) ja DNA-vastaavuussovellus (54 artikla) automatisoivat tietoaineistojen vertailun, vähentävät siiloja ja mahdollistavat tapausten väliset reaaliaikaiset yhteydet. Uudelleenkäytettävyyttä tuetaan ennakoinnin ja yhteisten voimavarojen kehittämisen kehyksellä (57 artikla), jolla edistetään standardoituja menetelmiä, yhteisiä analysointivälineitä ja modulaarisia järjestelmämalleja (esimerkiksi pilvi-infrastruktuurin uudelleenkäytettäviä ohjelmistokomponentteja). Laadukkaat standardit pannaan täytäntöön tietojen validointiprotokollilla (esim. datansyöttöratkaisut automaattiseen tietojen lataukseen, 38 artikla), tietojen paikkansapitävyyden säännöllisillä tarkasteluilla (101 artikla) ja tilastointi- ja raportointivälineillä (48 artikla), joilla seurataan suorituskykyä, johdonmukaisuutta ja unionin oikeuden noudattamista. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmä (50 artikla) valvoo teknistä johdonmukaisuutta ja koulutusohjelmilla (64 artikla) varmistetaan, että henkilöstöllä on valmiudet säilyttää tietojen eheys. Yhdessä nämä toimenpiteet luovat vankan ekosysteemin, jossa tiedot ovat paitsi toiminnallisesti tuloksellisia myös oikeudellisten ja teknisten parhaiden käytäntöjen mukaisia.

Tietovirrat

Ylätason kuvaus tietovirroista

Tietojen tyyppi	Viittaukset vaatimuksiin	Tiedon toimittaja	Tiedon vastaanottaja	Tiedonvaihdon käynnistävä tekijä	Toimittamistiheys (tarvittaessa)
Koordinointitoimenpiteeseen osallistumista koskeva tietopyyntö	8 artiklan 7 kohta	Europol	Jäsenvaltiot	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	8 artiklan 7 kohta	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Europol	Europolin pyyntö	/
Tietopyyntö	9 artiklan 2 kohta	Europol	MS ARO	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	9 artiklan 2 kohta	MS ARO	Europol	Europolin pyyntö	/
Toimia koskeva pyyntö (jäädyttäminen)	9 artiklan 3 kohta	Europol	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Europolin aloite, katoamisvaara	/
Jäädyttämistä koskeva päätös	9 artiklan 3 kohta	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Europol	Europolin pyyntö	/
Tietopyyntö	9 artiklan 4 kohta	Europol	MS FIU	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	9 artiklan 5 kohta	MS FIU	Europol	Europolin pyyntö	/
Analyysituotteet	7 artikla	Europol	Jäsenvaltiot Neuvosto Komissio	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	7 artiklan 4 ja 5 kohta	Jäsenvaltiot EUBOA	Europol	Europolin operatiivista tai strategista analyysituotetta koskeva pyyntö	/
Rikostutkinnan aloittamista koskevat pyynnöt	11 artikla	Europol	Jäsenvaltiot	Europolin katsoessa, että sen tavoitteiden piiriin kuuluvasta rikoksesta olisi käynnistettävä rikostutkinta	/
Verkkosisällön poistamismääräys	18 artikla	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Europol	Jäsenvaltion päätös poistamispyynnöstä	/
Verkkosisällön poistamismääräys	18 artiklan a alakohta	Europol	Yksityiset osapuolet	Europolin ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välinen koordinointi	/
Verkkosisältöä koskevat ilmoitukset	18 artiklan b kohta	Europol	Yksityiset osapuolet	Europolin tai jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten pyyntö	/
Tieto ja rikostiedustelu (verkkosisältö, palvelut, tilit, infrastruktuurit tai digitaalinen toiminta)	18 artiklan e kohta	Europol	Yksityiset osapuolet	Europolin pyyntö	/
Tieto ja rikostiedustelu	16 artiklan a kohta	Europol / ARO	ARO / Europol	Europolin / AROn aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	16 artiklan c kohta	Europol/EPPO	EPPO/Europol	Europolin / EPPOn aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	21 artiklan 4 kohta	Europol / Yhteinen tutkintaryhmä	Yhteinen tutkintaryhmä / Europol	Europolin / Yhteisen tutkintaryhmän aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	25 artiklan 5 kohdan a alakohta	Europol	MS ENU	Vaihdettaessa tietoja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa	/
Tietopyyntö	25 artiklan 5 kohdan a alakohta	Europol	MS ENU	Europolin aloite	/
Tietopyyntö	25 artiklan 5 kohdan c alakohta	MS ENU	Jäsenvaltioiden viranomaiset	Europolin pyyntö	/
Tieto ja rikostiedustelu	25 artiklan 5 kohdan b alakohta	Jäsenvaltioiden viranomaiset, joilla on hallussaan tietoja	MS ENU	Europolin pyyntö	/
Tieto ja rikostiedustelu	25 artiklan 5 kohta	MS ENU	Europol	Europolin pyyntö	/
Julkisesti saatavilla olevat tiedot	28 artikla	Julkisesti saatavilla olevat lähteet	Europol	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	29, 32 ja 33 artikla	Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset Maahanmuuttoalan yhteyshenkilö	Europol	Jäsenvaltio toteaa, että tiedot ovat tarpeen Europolin tavoitteiden saavuttamiseksi	/
Raportointi	29 artikla	Europol	Neuvosto Euroopan parlamentti	Asetuksen soveltaminen	Vuosittain
Tieto ja rikostiedustelu	34 artikla	Europol	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Kun havaitaan merkityksellisiä operatiivisia tietoja	/
Tieto ja rikostiedustelu	38 artikla	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Ristiintarkistuspalvelu	Ilman aiheetonta viivytystä, jos tietojen todetaan täyttävän 35–38 artiklassa säädetyt edellytykset	Järjestelmällisesti
Tieto ja rikostiedustelu	49 artikla	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Ristiintarkistuspalvelu	Tutkintaa suoritettaessa / kun tapauksella on rajatylittävä ulottuvuus	Järjestelmällisesti
Tieto ja rikostiedustelu	49 artikla	Ristiintarkistuspalvelu	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Edellä mainitusta jäsenvaltion pyynnöstä	/
Tieto ja rikostiedustelu	41 artikla	Europol MS ENU	Europolin analysointiympäristö	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten /ENUn aloite	/
Osuma / ei osumaa	41 artikla	Europolin analysointiympäristö	MS ENU	Edellä mainitusta pyynnöstä	/
Mikä tahansa tieto	46 artikla	Europol, jäsenvaltiot, TC, EUBOA, II	Europol, jäsenvaltiot, TC, EUBOA, II	/	/
Tilastot ja raportit	52 artikla	Väline	Jäsenvaltiot, Europol, muut tahot	Pyynnöstä	/
Tieto ja rikostiedustelu	94 artikla	Europol	Kolmannet maat	Kolmannen osapuolen tai Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	96 artiklan 3 kohta	Yksityiset osapuolet	Europol	Yksityisen osapuolen aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	96 artiklan 3 kohta	Europol	Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset	Europolin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	96 artiklan 4 kohta, 96 artiklan 5 kohta	Europol	Yksityiset osapuolet	Europolin aloite	/
Tietopyyntö	96 artiklan 7 kohta	Europol	Europolin kansallinen yksikkö	Europolin aloite	/
Raportointi	96 artiklan 11 kohta, 96 artiklan 12 kohta	Europol	Hallintoneuvosto, Euroopan parlamentti, neuvosto	Asetuksen täytäntöönpano	Vuosittain
Tieto ja rikostiedustelu	97 artiklan 1 kohta	Luonnollinen henkilö	Europol	Yksityisen osapuolen aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	97 artiklan 3 kohta	Europol	Jäsenvaltiot, TC	Kun edellä mainitut tiedot on vastaanotettu	/
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen	103 artikla	Europol	Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset	Henkilötietojen tietoturvaloukkauksen tapahduttua	/
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen	104 artikla	Europol	Rekisteröity	Henkilötietojen tietoturvaloukkauksen tapahduttua	/
Henkilötiedot	105 artikla	Europol	Rekisteröity	Rekisteröidyn pyynnöstä	/
Yhteisparlamentaariselle valvontaryhmälle annettavat tiedot	116 artiklan 3 kohta	Europol	Yhteisparlamentaarinen valvontaryhmä	Vaihtelee valvontaryhmän tietojen kunkin osan mukaan	Vaihtelee
Tietopyyntö	117 artiklan 1 kohta	Euroopan parlamentti	Europol	Euroopan parlamentin aloite	/
Tieto ja rikostiedustelu	109 artiklan 2 kohta	Europol	Euroopan parlamentti	Edellä mainitusta pyynnöstä	/
Raportointi	130 artikla	Europol	Hallintoneuvosto, Euroopan parlamentti, neuvosto, kansalliset parlamentit	Asetuksen täytäntöönpano, asetuksen soveltamisen aloittaminen	5 vuotta
Henkilötietoja koskeva tietopyyntö	136 artikla	Europol	Jäsenvaltioiden tietokannat Prüm-reitittimen kautta	Europolin aloite	/
Henkilön identiteetti	136 artikla	Jäsenvaltioiden tietokannat Prüm-reitittimen kautta	Europol	Edellä mainitusta pyynnöstä	/
Komission täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään toimien aloittaminen	137 artikla	Komissio	Jäsenvaltiot	Komiteamenettely	/
SIS-järjestelmän lisätiedot	30 artikla	MS SIRENE	Europol	SIS-kuulutuksen osuma	/
Tieto ja rikostiedustelu	30 artikla	Europol	MS SIRENE	Reaktiona edellä mainittuun ilmoitukseen	/
Kolmannesta maasta peräisin olevat tiedot	30 artikla	Europol	Jäsenvaltiot	Europolin aloite	/
Ilmoitus kuulutuksen syötöstä	30 artikla	Jäsenvaltiot	Europol	Kun SIS-kuulutus tehdään	/
Täydentävät tiedot	30 artikla	Europol	Jäsenvaltiot	Pyynnöstä, vastaanotettaessa osumia tiettyihin kuulutuksiin	/

4.3.Digitaaliset ratkaisut

Digitaalinen ratkaisu	Viittaukset vaatimuksiin	Pääasialliset ratkaisulta odotettavat toiminnot	Vastaava taho	Miten saavutettavuus otetaan huomioon?	Miten uudelleenkäytettävyys otetaan huomioon?	Tekoälyteknologioiden käyttö (tarvittaessa)
Europolin ristiintarkistuspalvelu	35–39 artikla	Tietojen tallentaminen, haku ja automaattinen ristiintarkistus aakkosnumeeristen ja biometristen tietojen perusteella. Koostuu seuraavista: tietojen säilytykseen tarkoitettu infrastruktuuri; hakukäyttöliittymä; käyttöliittymä, jolla tiedot voidaan ladata, päivittää tai poistaa; suojattu viestintäinfrastruktuuri ristiintarkistuspalvelun ja jäsenvaltioiden / unionin elinten / eurooppalaisen hakuportaalin välillä.	Europol	Ei sovelleta Laitteen käyttöliittymä	Synergiat eu-LISAn kanssa, 78 artiklan 2 kohta, mahdollisesti Prüm II -komponenttien kanssa 36 artiklan 4 kohta: ristiintarkistuspalvelussa on hyödynnettävä eu-LISAn kehittämiä ja hallinnoimia olemassa olevia teknisiä komponentteja, rakenneosia ja infrastruktuuria.	Biometriset tunnistusmoduulit
Europolin analysointiympäristö	40 ja 41 artikla	Tietojen tallentamiseen, käsittelyyn, ristiintarkistukseen, visualisointiin ja analysointiin tarkoitettu Europolin ympäristö, myös rikostutkinnan ja operatiivisen koordinoinnin tukemiseksi. Se koostuu analyyttisistä työtiloista, asianhallintatoiminnoista, yhteistyövälineistä, tietojenkäsittelypalveluista ja muista valmiuksista. Sen on mahdollistettava loogisesti eriytetyt analyysihankkeet tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi erillisissä analyyttisissä tarkoituksissa. Osuma / ei osumaa -haku: mahdollistaa haut tallennettuihin tietoihin, jotta voidaan löytää yhteyksiä olemassa oleviin tapauksiin.	Europol	Europolin käyttöliittymän eritelmät	Vrt. poliisin jaettu data-avaruus	Vrt. poliisin jaettu data-avaruus
Poliisin jaettu data-avaruus	42–45 artikla	Jäsenvaltioiden ympäristö yhteisten operatiivisten analysointitapausten perustamiseksi: mahdollistaa tutkintadatan lataamisen, tallennuksen, ristiintarkistuksen, käsittelyn ja analysoinnin, yhteisen visualisoinnin, asiakirjojen ja raporttien muokkauksen, suojatun viestinnän ja tietojen vaihdon. Perustuu pilvi-infrastruktuuriin.	Europol	Käyttöliittymän osalta 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös ja Europolin eritelmät	Europolin analysointiympäristön laitteisto- ja ohjelmistokomponenttien jakamista ja uudelleenkäyttöä sekä sen välineiden, toimintojen ja moduulien saataville asettamista koskeva vaatimus.	Ylläpidettäviin välineisiin, toimintoihin ja moduuleihin (jotka määritellään täytäntöönpanosäädöksissä) sisällytetään todennäköisesti tekoälyteknologiaa.
SIENA	46 artikla	Suojattu tiedonvaihto jäsenvaltioiden, Europolin, muiden unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Koostuu seuraavista: keskitetty infrastruktuuri tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn; verkkokäyttöliittymä(t) ja mobiilisovellus tai -sovellukset, joiden avulla lainvalvontahenkilöstö voi vaihtaa tietoja; erityiset ohjelmointirajapinnat, joilla tuetaan yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden ja EU:n elinten tietojärjestelmien kanssa; suojattu viestintäinfrastruktuuri SIENAn ja jäsenvaltioiden / unionin elinten / kolmansien maiden / kansainvälisten järjestöjen välillä.	Europol	Europolin määrittämät käyttöliittymän määritykset	Erillinen kehittäminen.	Verkkomoduulit, jotka helpottavat vaihdettavien tietojen lisäämistä ja tulkitsemista
Yksityisten osapuolten kanssa tehtävän yhteistyön alusta (sisältyy Europolin analysointiympäristöön)	47 artikla	Terroristisen sisällön poistomääräyksen täytäntöönpano, digipalvelusäädöksen mukainen ilmoittaminen ja verkkoon liittyvä kriisitilanne. Viestinnän helpottaminen Europolin, jäsenvaltioiden ja EU:ssa palveluja tarjoavien yksityisten osapuolten välillä. Toimii kriisitoiminnan alustana verkkoon liittyvissä kriisitilanteissa, helpottaa viestintää ja mahdollistaa Europolille tarvittavien tietojen välittämisen yksityisille osapuolille.	Europol	Europolin määrittämät käyttöliittymän määritykset	Alustassa on jo kolme eri työnkulkua	/
Eurooppalainen poliisirekisterihakemistojärjestelmä (EPRIS)	48 artikla	Uusia toiminnallisuuksia ei ole otettu käyttöön. Artiklassa säädetään ainoastaan, että Europol suorittaa sille asetuksella (EU) 2024/982 annetut EPRIS-järjestelmään liittyvät tehtävät.	Europol	//	//	//
Muut palvelut ja välineet	49 artikla	Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt lisäpalvelujen ja -välineiden tarvittavien toimintojen määrittelemiseksi.	Euroopan komissio	//	//	//
Europolin pilvi-infrastruktuuri	50 artikla	Mahdollistaa skaalattavan, suojatun ja joustavan tallennus- ja käsittelykapasiteetin, jonka avulla voidaan luoda poliisin jaettu data-avaruus. Sillä tuetaan näin ollen Europolia ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia Europolin välineiden, yhteistyöympäristöjen ja muiden operatiivisten tietojenkäsittelyvoimavarojen käytössä. Myös muut unionin elimet ja kolmannet maat voivat käyttää sitä samaan tarkoitukseen. Sillä tuetaan tietojen tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa. Sillä varmistetaan tiukka pääsyn valvonta ja tietojen eriyttäminen. Tietoihin pääsyä koskevat oikeudet on eritelty.	Europol	Ei sovelleta Laitteen käyttöliittymä	Pilvipalvelujen yhteishankinnat	Tekoälypohjainen analyysi perustuu odotettuun skaalautuvuuteen
Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti	51 artikla	Tarjoaa tarvittavan käyttäjien todentamisen ja vahvan tunnistautumisratkaisun poliisin jaetun data-avaruuden käyttämiseksi.	Jäsenvaltiot Europol	51 artiklan mukainen täytäntöönpanosäädös	Olisi laadittava täytäntöönpanosäädös ottaen huomioon asetuksella (EU) N:o 910/2014 ja sen täytäntöönpanosäädöksillä perustetun teknisten komponenttien kehyksen uudelleenkäyttö. Sen olisi mahdollisuuksien mukaan mahdollistettava käyttö EU:n digitaalisen identiteetin lompakoissa.	Ei
Tilastointi‑ ja raportointivälineet	52 artikla	Tuottavat tilastoja ja raportteja arviointia, seurantaa, analysointia ja raportointia varten. Keräävät, tuottavat ja toimittavat koottuja tilastotietoja, indikaattoreita, teknisiä lokitietoja, käytön mittareita ja analyyttisiä raportteja.	Europol	52 artiklan 6 kohdan mukainen täytäntöönpanosäädös	86 artiklan 2 kohdan a alakohta, samankaltaisten komponenttien uudelleenkäyttö EU:n laajamittaisissa tietotekniikkajärjestelmissä, kuten CRRS:ssä	Rajoitettu raportin muotoiluun
EU:n DNA-vastaavuussovellus	54 artikla	Mahdollistaa DNA-tunnisteiden suojatun ja luotettavan vertailun jäsenvaltioiden rikostutkinnan tueksi	Europol	Ei sovelleta Laitteen käyttöliittymä	Jäsenvaltioiden on käytettävä vastaavuuksien hakusovellusta	Ei

Europolin ristiintarkistuspalvelu ym.

Digitaalinen ja/tai alakohtainen politiikka (tarvittaessa)	Selvitys vastaavuudesta
Tekoälysäädös	Ristiintarkistusalgoritmeissa voidaan hyödyntää tekoälysäädöksessä tarkoitettuja tekoälyjärjestelmiä tai -malleja erityisesti biometriikan tai lainvalvonnan osa-alueilla (esim. sormenjälki, kasvokuva, profilointi). Asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisessa täytäntöönpanosäädöksessä varmistetaan yhdenmukaisuus tekoälysäädöksen ja erityisesti suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokittelua koskevien komission suuntaviivojen kanssa. Europolin jäsenvaltioiden käyttäjille antamat lisäohjeet kansallisten menettelyjen integroinnista ja täytäntöönpanosta voisivat olla hyödyllisiä erilaisten hallintosääntöjen mukaisesti riippumatta siitä, kuuluvatko ne suuren riskin piiriin vai eivät. Europolin analysointiympäristö ja poliisin jaettu data-avaruus: ehdotuksessa ei esitetä, että nämä ympäristöt perustuisivat tekoälyteknologiaan. Ne ovat kuitenkin Europolille ja toisaalta jäsenvaltioille tarkoitettu suojattu ympäristö, jossa ne voivat tehdä edistyneitä rikosanalyyseja todisteaineiston ja muiden tietojen perusteella käyttämällä välineitä, jotka perustuvat pääasiassa jommassakummassa ympäristössä ylläpidettyyn tekoälyyn. Monet rikostutkinnan analytiikkaan käytettävät välineet eivät kuulu korkean riskin luokituksen piiriin (esim. suurten ja monitahoisten data-aineistojen käsittely, kuten äänitiedostojen muuntaminen tekstiksi tai nimien ja puhelinnumeroiden tai muiden yksiköiden poimiminen tekstiviesteistä tarkastelematta viestin sisältöä, kuvien luokittelu ja esineiden havaitseminen ilman biometriikkaa). Vain osa jäljelle jääneistä tapauksista (kuten valheenpaljastimien tai profilointivälineiden käyttö) kuuluisi tekoälysäädöksen liitteiden I ja III soveltamisalaan. Tekoälyjärjestelmiä suuririskisissä tekoälyjärjestelmissä ja niiden ulkopuolella kuvataan suuririskisten tekoälyjärjestelmien luokittelua koskevissa komission suuntaviivoissa. Tämän ehdotuksen mukaan Europolille annetaan voimavarat kouluttaa ja kehittää omia tekoälyä tukevia välineitään hyödyntämällä sääntelyn testiympäristöjä (61 artiklan 2 kohta), ja sen tehtäväksi annetaan tukea jäsenvaltioiden vastaavien isännöityjen välineiden ja voimavarojen käyttöönottoa (59 artiklan 3 kohta) ja tarjota niihin liittyvää koulutusta (64 artiklan 1 kohdan b alakohta). Tavoitteiden ollessa näin kunnianhimoisia Europolia vahvistetaan vastaavasti, jotta se voi täyttää velvollisuutensa tekoälyjärjestelmien toimittajana ja käyttöönottajana. Tähän sisältyvät myös suuririskiset järjestelmät (vrt. SO3/Kehittyneet voimavarat; 117 miljoonaa euroa ja 40 kokoaikaista työntekijää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana). Jäsenvaltioille annettavaa koulutusta ja tukea tekoälysääntöjen noudattamiseksi Europolin tarjoamia välineitä käytettäessä tuetaan perustamalla Europolin tukitoimistoja (112 miljoonaa euroa, 157 kokoaikaista työntekijää). SIENA ja yksityisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön alusta Tällainen digitaalinen ratkaisu voi sisältää vain muita kuin suuririskisiä tekoälyyn perustuvia moduuleja, kuten luonnollisen kielen käsittelyn (käännös, puheen tekstiksi muuntaminen jne.). Läpinäkyvyysvelvoitteet täytetään pyrittäessä parantamaan nykyistä järjestelmää ja olemassa olevia välineitä (130 miljoonaa euroa, 115 kokoaikaista työntekijää). Europolin pilvi-infrastruktuuri Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti Tilastointi‑ ja raportointivälineet EU:n DNA-vastaavuussovellus Minkään näistä ratkaisuista ei ole tarkoitus perustua tekoälyteknologiaan.
EU:n kyberturvallisuuskehys	Ehdotettu uusi toimeksianto on NIS2-direktiivin mukainen (muun muassa yksityisten osapuolten osalta) ja kyberturvallisuussäädöksen mukainen, koska a)elimille asetetuissa uusissa Europolia koskevissa vaatimuksissa edellytetään nimenomaisesti EU:n kyberturvallisuuskehyksen soveltamista i) pilvipalvelujen hankinnassa 50 artiklan 4 kohdassa ja ii) tilastojen laatimisessa 52 artiklan 5 kohdassa. b)se vahvistaa Europolin roolia kyberrikostutkinnassa. Europol ei itse kuulu NIS2-järjestelmän piiriin, mutta ehdotuksella vahvistetaan sen organisatorisia kyberturvallisuustoimia (esimerkiksi suojattua tietojenkäsittelyä ja häiriötilanteisiin reagointia). Sillä parannetaan Europolin kykyä tukea jäsenvaltioita kyberpoikkeamien tutkinnassa asettamatta suoria velvoitteita yksityisille tahoille. EU:n DNA-vastaavuussovellus on myös tuotteena kyberkestävyyssäädöksen mukainen. Sillä ei aseteta vaatimuksia, jotka vaikuttaisivat siihen, miten valmistaja täyttää kyberkestävyyssäädöksen olennaiset vaatimukset.
eIDAS	Vaikka eIDAS-asetusta ei sovelleta virkamiehiin eikä erillisvirastojen henkilöstöön, poliisin jaettua data-avaruutta tukevan Europolin pilvi-infrastruktuurin käyttöön vaaditaan EU:n digitaalinen poliisin identiteetti. Tällaisen identiteetin käyttö voi kattaa myös muita digitaalisia ratkaisuja (SIENA, ...). Täytäntöönpanosäädöksillä huolehditaan siitä, että kaikille rikostutkijoille otetaan käyttöön korkean varmuustason digitaalinen tunnistusväline. Nykyisiä järjestelmiä ja eIDAS-asetuksessa säädettyä infrastruktuuria pyritään siksi yhdenmukaistamaan ja käyttämään uudelleen.
Yhteinen digitaalinen palveluväylä ja IMI	Yhteistä digitaalista palveluväylää ei sovelleta palveluihin, joita Europol tarjoaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, EU:n elimille, toimistoille ja virastoille, yksityisille osapuolille tai luonnollisille henkilöille. Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää ei sovelleta, koska aloite ei kuulu sisämarkkinoiden soveltamisalaan.
Muut

4.4.    Yhteentoimivuusarviointi

Ylätason kuvaus digitaalisista julkisista palveluista, joihin vaatimukset vaikuttavat

Digitaalinen julkinen palvelu tai digitaalisten julkisten palvelujen luokka	Kuvaus	Viittaukset vaatimuksiin	Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut  Ei sovelleta	Muut yhteentoimivuusratkaisut
Strateginen tuki	Operatiivisten ja strategisten analyysituotteiden valmistaminen.	7 artikla 49, 50, 51, 52 ja 53 artikla		Europol tukee yhteisten analyysimenetelmien ja -standardien kehittämistä ja käyttöä
Tietojenvaihdon helpottaminen	Jakaminen: jäsenvaltioiden velvoitteet jakaa tietoja, mukaan luettuna varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, rahanpesun selvittelykeskukset ja Europol. Ristiintarkistuspalvelut: yksi keskusyksikkö, johon kuuluu myös DNA-vastaavuussovellus, jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille; osuma / ei osumaa -mekanismi EU:n elimille, toimistoille ja virastoille sekä EU:n tietojärjestelmille EPPOn pääsy edelleen Europolin analysointiympäristöön. Tiedonvaihtokanavat: poliisin jaettu data-avaruus yhteisille tapauksille ja SIENA kahden- tai monenväliseen tiedonvaihtoon.	8 artiklan 7 kohta, 9 artikla, 16 artiklan a kohta ja 16 artiklan c kohta 12 ja 13 artikla, 25 artiklan 5 kohdan a ja b alakohta, 29, 30 ja 34 artikla 35–39 artikla 46 ja 54 artikla 80 ja 81 artikla 45, 46, 47, 49, 50–51 ja 136 artikla		Standardiviestimuoto, alakohtaisen / tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön kattamia taloudellisia ja biometrisiä tietoja koskevat standardit (varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, rahanpesun torjunta, Prüm II, VIS ...) DNA-vastaavuussovellus toteutuu ensimmäistä kertaa alalla EU-johtoisena standardina. Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti helpottaa yhteydenottoa tietojenvaihdon vastapuoliin.
Yhteistyö yksityisten osapuolten kanssa	Tietojen toimittaminen erityisen alustan kautta yksityisille osapuolille kriisitilanteessa sekä terroristisen ja laittoman verkkosisällön poistamiseksi ja ilmoittamiseksi. Tietojen pyytäminen yksityisiltä osapuolilta Europolin kansallisten yksikköjen kautta.	14, 47 ja 96–99 artikla 49, 50, 51, 53, 55 ja 56 artikla		Standardiviestimuoto
Rikostiedusteluanalyysin tukeminen	Rikostiedusteluanalyysin tuottaminen Europolin analysointiympäristö ja edistynyt rikostekniikka. Kehittyneet analysointivälineet ja rikostekniikka. Tukee yhteistä rikosanalyysiä Poliisin jaettu data-avaruus jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Samat kehittyneet välineet kuin edellä.	13–19 artikla 48, 49, 50, 51, 53, 55 ja 56 artikla 41–45 artikla 48, 49, 50, 51, 53, 55, 56 ja 137 artikla		Standardiviestimuoto Joukko hallintotoimenpiteitä ja -kehyksiä, joilla ohjataan, standardoidaan, koordinoidaan, kehitetään, otetaan käyttöön ja tuetaan mm. tekoälyyn perustuvien kehittyneiden analyyttisten voimavarojen käyttöönottoa jäsenvaltioissa: 13–19 artikla, 22 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 26, 53, 54, 55, 56, 57–64 artikla
Tietosuojaoikeudet	Rekisteröityjen tietosuojaan ja valvontaan liittyvien oikeuksien soveltaminen	103–106 artikla, 116 artiklan 3 kohta ja 117 artikla		Ei sovelleta

Digitaalisten julkisten palvelujen käyttö digitaalisissa ratkaisuissa

X: riippuu seuraavista P: saattaa riippua seuraavista	Europolin ristiintarkistuspalvelu	Europolin analysointiympäristö	Poliisin jaettu data-avaruus	SIENA	Yksityisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön alusta	EPRIS-järjestelmä	Muut palvelut ja välineet	Europolin pilvi-infrastruktuuri	Poliisin eurooppalainen digitaalinen identiteetti	Tilastointi‑ ja raportointiväline	EU:n DNA-vastaavuussovellus
Strateginen tuki		X	X	X			P	P	P	X
Tietojenvaihdon helpottaminen	X	X	X	X	X	X	P	X	X		X
Yhteistyö yksityisten osapuolten kanssa		X	X		X		P	P	P
Rikostiedusteluanalyysin tukeminen	X	X	X	X	P	X	P	X	X		X

Digitaalisen julkisen palvelun vaatimusten vaikutus rajat ylittävään yhteentoimivuuteen

Strateginen tuki

Arviointi	Toimenpiteet	Mahdolliset jäljellä olevat esteet (tapauksen mukaan)
Yhdenmukaisuus nykyisten digitaali- ja alakohtaisten politiikkojen kanssa	Digitaali- tai alakohtaista politiikkaa ei ole määritelty.	-
Organisatoriset toimenpiteet, joilla edistetään digitaalisten julkisten palvelujen sujuvaa tarjoamista rajojen yli	-Hallintoneuvoston tehtävien delegointi johtokunnalle (75 artiklan 1 kohta). -Johtokunta tukee hallintoneuvoston päätöksiä (75 artiklan 5 kohta). -Europolin kansallisten yksiköiden johtajien säännölliset kokoukset (25 artiklan 4 kohta).	-
Toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että datasta/tiedosta on yhteinen käsitys	-Europol kehittää strategisia tuotteita koskevia standardeja (7 artiklan 3 kohta).	-
Yhteisesti sovittujen avointen teknisten eritelmien ja standardien käyttö	-Europol kehittää strategisia tuotteita koskevia standardeja (7 artiklan 3 kohta). -Yhteinen tilastointi- ja raportointiväline, johon sovellettavat luokat määritellään täytäntöönpanosäädöksessä (52 artiklan 6 kohta).	-

Tietojenvaihdon helpottaminen

Arviointi	Toimenpiteet	Mahdolliset jäljellä olevat esteet (tapauksen mukaan)
Yhdenmukaisuus nykyisten digitaali- ja alakohtaisten politiikkojen kanssa	Uusi linjaus vahvistaa näiden kahden välineen aineellista soveltamisalaa . Prüm II: Asetusta (EU) 2024/982 muutetaan Europolin voimavarojen laajentamiseksi kansallisiin tietokantoihin pääsemiseksi (136 artikla). Europol kehittää EU:n DNA-vastaavuussovelluksen tukemaan Prüm II:n DNA-tietojen vaihtoa (54 artikla). Europolin vastuu EPRIS-järjestelmästä on selitetty 48 artiklassa. . Tiedonvaihtodirektiivi (EU) 2023/977: Kansallinen keskitetty yhteyspiste käyttää SIENAa tietojen toimittamiseen Europolille (46 artiklan 3 kohta) oletusarvoisena tiedonvaihtokanavana Europolin kanssa (46 artiklan 5 kohta). Yhteisen operatiivisen analysointitapauksen perustaminen voi olla jatkoa direktiivin mukaiselle tietojenvaihdolle (46 artiklan 4 kohta). SIENAa voidaan käyttää tietojenvaihtoon kolmansien maiden kanssa (46 artiklan 7 kohta). . EPPOa koskeva neuvoston asetus (EU) 2017/1939: 73 artiklan 3 kohdan mukaisesti osumaan johtaneet tiedot on jaettava EPPOn kanssa. . Eurojust-asetus (EU) 2018/1727: vastavuoroinen tiedonsaanti ristiintarkistusta varten. . Varojen takaisinhankintaa koskeva direktiivi (EU) 2024/1260: Ehdotettujen toimintaperiaatteiden mukaisesti viraston tehtäviä ja toimivaltuuksia tarkennetaan ja laajennetaan direktiivin 29 artiklassa määritellyssä yhteistyökehyksessä. Europol saa 9 artiklan nojalla pääsyn tietoihin, jotka ovat suoraan tai välillisesti varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen saatavilla. . Yhteentoimivuusasetus (EU) 2019/818: Europolin tehtävänä on tukea standardiviestimuodon kehittämistä (53 artikla). Tehtävien selkeyttäminen keskusten ja järjestelmien kodifioinnin avulla . Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöjä koskeva asetus (EU) 2019/1240: Velvoitteet käyttää SIENAa; velvoitteita osallistua tietojen antamiseen Europolille selvennetään. . Rahoitustietoja koskeva direktiivi (EU) 2019/1153: Rahanpesun selvittelykeskusten kanssa tehtävän yhteistyön soveltamisalaa selvennetään ja ulotetaan mahdollisesti laajemmalle kuin rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen; se ryhmitellään uudelleen talousrikostutkinnalle ja varojen takaisinperinnälle annettavaa tukea koskevan 9 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti. . Yhteentoimivuusasetus (EU) 2019/818: EU:n laajamittaisten tietojärjestelmien seulonta-asetuksen mukainen pääsy Europolin tietoihin ristiintarkistuksia varten (eli ETIAS- ja VIS-keskusjärjestelmät) perustuu 36 artiklan 2 kohdan e alakohdan nojalla perustettuun suojattuun viestintäkanavaan, joka yhdistää järjestelmät eurooppalaiseen hakuportaaliin (ESP). . Seulonta-asetus (EU) 2024/1356: Seulontaviranomaisten pääsy tietoihin perustuu nyt ristiintarkistusmekanismin ja ESP:n välille perustettuun viestintäkanavaan. Yhdenmukaistaminen säilyy ennallaan / uudelleenmuotoilu . SIS: Asetus (EU) 2018/1860, 1861 ja 1862, Europolin rooli lisätietojen analysoinnin kannalta, tiedottavan kuulutuksen tekemisessä, kuulutusten osumista tiedottamisessa ja terroritoimintaa koskeviin kuulutuksiin liittyvät kuulutusasetukset. . Rahanpesun selvittelykeskuksia koskeva direktiivi (EU) 2015/849: Direktiivin mukaiset takeet siitä, että yksityisten osapuolten kanssa käytävään tietojenvaihtoon ei puututa, säilyvät ennallaan. . Kyberturvallisuusasetus (EU) 2019/881: Yhteistyö ENISAn kanssa pysyy ennallaan.	Asetuksessa ei oteta kantaa sen suhteesta seuraaviin asetuksiin, jotka koskevat rikollisen toiminnan ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkimiseen liittyvää tietojenvaihtoa koskevia erityissäännöksiä . PNR: Direktiivi (EU) 2016/681 . API: Asetus (EU) 2025/13 . VIS-asetus (EU) 767/2008, EES-asetus 2017/2226, ETIAS-asetus (EU) 2018/1240, Eurodac-asetus (EU) 2024/1358 . Kryptovarojen siirtojen mukana toimitettavia tietoja koskeva asetus (EU) 2023/1113 . Ampuma-asedirektiivi (EU) 2021/555 ja asetus (EU) 2025/41
Organisatoriset toimenpiteet, joilla edistetään digitaalisten julkisten palvelujen sujuvaa tarjoamista rajojen yli	Digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavien voimavarojen kehittäminen -Tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan ohjausryhmän perustaminen (55 artikla). -Tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavan ryhmän perustaminen (56 artikla). -Europol tarjoaa teknistä tukea integrointiin (22 artiklan 2 kohdan 3 kappale). -Europolin kansallisten yksiköiden tehtäviä selkeytetään digitaalisen julkisen palvelun käyttöönoton osalta (25 artiklan 6 kohta), mukaan lukien tekniset tehtävät. -Europolin kansallisia yksiköitä tukee Europolin tukitoimisto (26 artikla), jonka palveluksessa on yli 150 Europolin työntekijää EU:ssa.	-
Toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että datasta/tiedosta on yhteinen käsitys	-Vrt.. Europolin, kansallisten yksiköiden ja tukitoimistojen tuki.	-
Yhteisesti sovittujen avointen teknisten eritelmien ja standardien käyttö	Standardiviestimuodon yleistymisen edistäminen: -Europol tukee sen kehittämistä ja käyttöönottoa (53 artikla). -Tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antava ryhmä (56 artiklan 5 kohdan c alakohta) edistää osaltaan yhteisten teknisten standardien määrittämistä ja käyttöönottoa. -Europol tukee standardointiprosesseja, kuten yhteisen standardin, yhteentoimivuusvaatimusten sekä lainvalvontayhteistyön kannalta merkityksellisten operatiivisten ja teknisten eritelmien kehittämistä ja edistämistä (57 artiklan 3 kohdan b alakohta): erityisesti 65 artiklan 2 kohdan b alakohta) voimavara- ja innovointipalvelullaan. -Europol tarjoaa teknistä tukea integrointiin (22 artiklan 2 kohdan 3 kappale).	-Standardiviestimuoto ei ole pakollinen Europolin digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä. -Standardiviestimuoto ei ole pakollinen kansallisten järjestelmien integroinnissa.

Tiedonvaihto yksityisten osapuolten kanssa

Arviointi	Toimenpiteet	Mahdolliset jäljellä olevat esteet (tapauksen mukaan)
Yhdenmukaisuus nykyisten digitaali- ja alakohtaisten politiikkojen kanssa	Tehtävien selkeyttäminen keskusten ja järjestelmien kodifioinnin avulla . Terroristista verkkosisältöä koskeva asetus ((EU) 2021/784): Äskettäin uudelleen järjestäytyneelle Euroopan terrorismintorjuntakeskukselle on siirretty kaikki Europolin tehtävät, jotka liittyvät ilmoittamisiin ja poistamisiin; ne toteutetaan äskettäin perustetulla digitaalisella yksityisten tahojen kanssa tehtävän yhteistyön alustalla (47 artiklan 2 kohdan a alakohta). . DSA-asetus ((EU) 2022/2065): samaan tapaan kuin edellä 47 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan. . Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin EU-sääntelykehys: Europolin tehtäviä ja voimavaroja, jotka liittyvät kyseisen materiaalin vaihtoon, virtaviivaistetaan edelleen 97 artiklan mukaiseen yleiseen tietojenvaihtojärjestelmään yksityisten osapuolten kanssa. Yhdenmukaistaminen säilyy ennallaan / uudelleenmuotoilu . Rahanpesun selvittelykeskuksia koskeva direktiivi (EU) 2015/849: Direktiivin mukaiset takeet siitä, että yksityisten osapuolten kanssa käytävään tietojenvaihtoon ei puututa, säilyvät ennallaan.	Asetuksessa ei oteta kantaa sen suhteesta seuraaviin asetuksiin, jotka koskevat rikollisen toiminnan ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkimiseen liittyvää tietojenvaihtoa koskevia erityissäännöksiä.
Organisatoriset toimenpiteet, joilla edistetään digitaalisten julkisten palvelujen sujuvaa tarjoamista rajojen yli	voimavarojen kehittäminen digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi jäsenvaltioille ja EU:n elimille, toimistoille ja virastoille: ks. edellä kohta ”Tiedonvaihto”. Yksityisten osapuolten suorittamassa käyttöönotossa: -Europol voi luoda yhteistyösuhteita yksityisiin osapuoliin (91 artikla). -Europol ottaa käyttöön menettelyn, jolla myönnetään yksityisille osapuolille suojattu pääsy alustalle tai peruutetaan se (43 artiklan 3 kohta).	-Yksityisten osapuolten tukemisessa vastaavalla tavalla kuin jäsenvaltioita on riskinä se, että se on Europolin harkintavallassa ja riippuu kahdenvälisistä sopimuksista.
Toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että datasta/tiedosta on yhteinen käsitys	-Ks. Europolin, kansallisten yksiköiden ja tukitoimistojen tuki.	-Yksityisten osapuolten tukeminen vastaavalla tavalla kuin jäsenvaltioita Europolin harkinnan mukaan ja kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.
Yhteisesti sovittujen avointen teknisten eritelmien ja standardien käyttö	-Europol kehottaa yksityisiä osapuolia osallistumaan innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän työhön (67 artikla).	-Yksityisille osapuolille esitetty kehotus osallistua innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän työhön, joka ei kata nimenomaisesti standardia (67 artikla)

Rikostiedusteluanalyysin tukeminen

Arviointi	Toimenpiteet	Mahdolliset jäljellä olevat esteet (tapauksen mukaan)
Yhdenmukaisuus nykyisten digitaali- ja alakohtaisten politiikkojen kanssa	Uusi linjaus vahvistaa näiden kahden välineen aineellista soveltamisalaa Rahanpesun torjuntaa koskeva direktiivi (EU) 2024/1640: Europol voi tukea rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (AMLA) direktiivin 76 artiklan mukaisesti tekemää yhteistä analyysia. Frontex-asetus (EU) 2019/1896: Europol toimittaa Frontexille riskianalyyseja matkustustietojen perusteella (77 artiklan 1 kohta). Yhdenmukaistaminen säilyy ennallaan / uudelleenmuotoilu	Asetuksessa ei oteta kantaa sen suhteesta seuraaviin asetuksiin, jotka koskevat rikollisen toiminnan ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkimiseen liittyvää tietojenvaihtoa koskevia erityissäännöksiä . e-CODEX-asetus (EU) 2022/850 . Yhteisten tutkintaryhmien toimintaa tukevaa yhteistyöalustaa koskeva asetus (EU) 2023/969
Organisatoriset toimenpiteet, joilla edistetään digitaalisten julkisten palvelujen sujuvaa tarjoamista rajojen yli	Sama kuin kohdassa ”Tiedonvaihto” -Erityinen intressi Europolin uusia velvoitteita kohtaan, joilla tuetaan 59 artiklan mukaisten uusien kehittyneiden analyyttisten ja rikosteknisten voimavarojen käyttöönottoa.	-
Toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että datasta/tiedosta on yhteinen käsitys	Sama kuin kohdassa ”Tiedonvaihto”	-
Yhteisesti sovittujen avointen teknisten eritelmien ja standardien käyttö	Sama kuin kohdassa ”Tiedonvaihto”	-

4.5. Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

Ylätason kuvaus digitaalista täytäntöönpanoa tukevista toimenpiteistä

Toimenpiteen kuvaus	Viittaukset vaatimuksiin	Komission tehtävä (tarvittaessa)	Mukana olevat toimijat (tarvittaessa)	Suunniteltu aikataulu (tarvittaessa)
Täytäntöönpanosäädösten / delegoitujen säädösten tai ohjeiden hyväksyminen	38 artiklan 3 kohta ja 137 artiklan 1 kohta 50 artiklan 9 kohta ja 137 artiklan 2 kohta 42 artiklan 4 kohta ja 137 artiklan 3 kohta 81 artiklan 8 kohta ja 137 artiklan 4 kohta 52 artiklan 6 kohta ja 137 artiklan 5 kohta	Säädösten hyväksyminen	Jäsenvaltiot	Y0+1
Täytäntöönpanosääntöjen hyväksyminen	13 artiklan 5 kohta 70 artiklan 2 kohdan j alakohta	Äänestys hallintoneuvostossa	Europol Jäsenvaltiot Komissio	Y0+1
Testauksen, käyttöönoton, integroinnin, käytön aloittamisen ja koulutuksen tuki	25 ja 26 artikla 65 artiklan 2 kohdan b alakohta 66 artiklan 1 kohta 59, 62, 63 ja 64 artikla	Valvontarooli tieto‑ ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan neuvoa-antavassa ryhmässä sekä ohjausryhmässä	Europol Jäsenvaltiot	Riippuu ratkaisusta; ks. 1.5.1.

(1)    Ks. Eurooppa-neuvoston 26.–27. kesäkuuta 2025 antamat päätelmät vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

(2)    Ks. kohta 2.1, joka koskee yhdenmukaisuutta muiden alaa koskevien säännösten kanssa.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta.

(4)    Euroopan valinta: Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2024–2029, heinäkuu 2024.

(5)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ProtectEU – eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia, COM/2025/148 final, 1.4.2025.

(6)    Euroopan poliisipäälliköiden lausunto, 29. huhtikuuta 2025.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/991, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2022, asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Europolin yhteistyöstä yksityisten osapuolten kanssa, Europolin suorittamasta henkilötietojen käsittelystä rikostutkintojen tukemiseksi sekä Europolin roolista tutkimuksessa ja innovoinnissa (EUVL L 169, 27.6.2022, s. 1).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust).

(9)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa.

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista.

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen (AMLA) perustamisesta.

(13)    Mukaan lukien kehitys, joka johtuu komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta, COM(2023) 258 final, 17.5.2023.

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/977, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS kumoamisesta.

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta.

(16)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ProtectEU – toimintaohjelma terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, COM(2026) 101 final, 26.2.2026.

(17)    Neuvoston päätelmät EMPACTin tehostamisesta ja EU:n kannalta keskeisistä rikoslajeista seuraavaa EMPACT-sykliä 2026–2029 varten, hyväksytty neuvostossa 13.6.2025.

(18)    COM(2025) 743 final, 4.12.2025.

(19)    COM(2025) 744 final, 4.12.2025.

(20)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ampuma-aseiden laittoman kaupan ja muiden ampuma-aseisiin liittyvien rikosten torjunnasta, (COM(2026) 102 final, hyväksytty komissiossa 26.2.2026).

(21)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Etenemissuunnitelma – lainvalvontaviranomaisten laillinen ja tosiasiallinen pääsy dataan, COM(2025) 349 final, 24.6.2025.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta.

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus).

(24)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan datastrategia, COM(2020) 66 final, 19.2.2020.

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta.

(26)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, An EU Strategy for Data Centres and Cloud, COM(2024) final.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2847, annettu 23 päivänä lokakuuta 2024, digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisista kyberturvallisuusvaatimuksista ja asetusten (EU) N:o 168/2013 ja (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2020/1828 muuttamisesta (kyberkestävyyssäädös).

(28)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpidekehyksen perustamisesta Euroopan pilvi- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös), (COM(2026) 502 final).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa (NIS 2 -direktiivi).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta.

(31)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma, COM(2022) 332 final, 5.7.2022.

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta (AMLA), ja asetus (EU) 2024/1624 ja direktiivi (EU) 2024/1640, jotka muodostavat osan rahanpesun torjuntaa koskevasta unionin paketista.

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (PIF-direktiivi).

(34)    COM(2025) 752 final.

(35)    Perustettu asetuksen (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös) nojalla.

(36)    Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37), ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec/2009/371/oj ).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2016/794/oj ).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1385, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta (EUVL L, 2024/1385, 24.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1385/o j).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1727/oj ).

(40)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj ).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus) (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15), ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/881/oj ).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/36/oj ).

(43)    EUVL L 123, 12.05.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj .

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1356, annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta ja asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/817 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1356, 22.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1356/oj ).

(45)    EUVL L 123, 12.05.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj .

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta ( EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39 ), ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/784, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 79), http://data.europa.eu/eli/reg/2021/784/oj ).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj ).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/982, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, automaattisesta tietojen hausta ja -vaihdosta poliisiyhteistyössä sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta (Prüm II -asetus) (EUVL L, 2024/982, 5.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/982/oj ).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818 annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasiat) yhteentoimivuudelle ja asetuksen (EU) 2018/1726, asetuksen (EU) 2018/1862 ja asetuksen (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/818/oj ).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2065/oj ).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2219, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2015/2219/oj ).

(53)    Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta ( EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1 , ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2019/715/oj ).

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1620, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1620, 19.6.2024, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1620/oj ).

(55)    Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/1971/1182/oj ).

(56)    Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/168/oj ).

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726 ...(OJ..., ELI: ..).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1240, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, maahanmuuttoalan eurooppalaisen yhteyshenkilöverkoston perustamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 88, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1240/oj ).

(59)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/977, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS kumoamisesta (EUVL L 134, 22.5.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2023/977/oj ).

(60)    Neuvoston päätös 2005/511/YOS, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi (EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35), ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec/2005/511/oj ).

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79 I, 21.3.2019, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2019/452/oj ).

(62)    Neuvoston asetus (EU) 2022/922, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2022, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta (EUVL L 160, 15.6.2022, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2022/922/oj ).

(63)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1153, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, säännöistä, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä tiettyjen rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista tai niihin liittyviä syytetoimia varten, ja neuvoston päätöksen 2000/642/YOS kumoamisesta (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 122, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/1153/oj ).

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73. ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/849/oj ).

(65)    Neuvoston puitepäätös, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, yhteisistä tutkintaryhmistä (EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec_framw/2002/465/oj ).

(66)    EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.

(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1860/oj ).

(68)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14; ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1861/oj ).

(69)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56), ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1862/oj ).

(70)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2008/767/oj ).

(71)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2008/767/oj ).

(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89), ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2016/680/oj ).

(73)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2014/910/oj ).

(74)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1640, annettu 31 päivänä toukokuuta 2024, jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L, 2024/1640, 19.6.2024, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1640/oj ).

(75)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1322, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2023, Euroopan unionin huumevirastosta (EUDA) ja asetuksen (EY) N:o 1920/2006 kumoamisesta (EUVL L 166, 30.6.2023, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1322/oj ).

(76)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj )

(77)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/1994/2965/oj ).

(78)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj ) .

(79)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/1996/2185/oj ).

(80)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2017/1371/oj ).

(81)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec/2015/443/oj ).

(82)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dec/2015/444/oj ).

(83)    Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(84)    Komission arvion mukaan 10–15 prosenttia rikostutkinnasta oikeuttaa tekoälyvälineiden käytön.

(85)    Rikokset, epäillyt ja rikoksentekijät sivuston https://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/crim_sims.htm määritelmän mukaisesti.

(86)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(87)    COM(2025) 570 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52025DC0570

(88)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) http://data.europa.eu/eli/reg/2016/794/2026-01-11 .

(89)    Periaatteessa Europolin hallintotoimintojen odotetaan pysyvän pitkälti vakaina henkilöstömäärän osalta. Ehdotuksen odotetaan tuottavan tehokkuushyötyjä erityisesti yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla tietosuojaan liittyviä menettelyjä ja siten rajoittavan horisontaalisen hallintotapaan ja hallintoon liittyvien toimintojen lisähenkilöstötarpeita.

(90)    Unionin yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus.

(91)    Yhteinen julkilausuma erillisvirastoista.

(92)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(93)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(94)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(95)    Sitoumukset ja maksut ovat samat.

(96)    Sitoumukset ja maksut ovat samat.

(97)    Ks. alaviite Error! Bookmark not defined..

(98)    Ks. alaviite Error! Bookmark not defined..

(99)    Ks. alaviite Error! Bookmark not defined..

(100)    Ks. alaviite Error! Bookmark not defined..